https://wiki.praedor.net/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Starac 2026-06-04T22:45:53Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.44.0 https://wiki.praedor.net/index.php?title=Maailma&diff=2184 2024-08-27T05:40:46Z

<p>Starac: </p> <hr /> <div>[[Luokka:Maailma]]<br /> [[Tiedosto:Water_planet_by_io23_d3gbpg3.png|600px|thumb|right|Taiteilijan näkemys maailmasta ([https://www.deviantart.com/io23/art/Water-Planet-208818579 Water Planet by IO23 @ Deviantart])]]<br /> <br /> ''Manner jolla Jaconia sijaitsee on Varsitanar. Planeetta jolla se sijaitsee on nimeltään Kronmar. Se sijaitsee Anirtain aurinkokunnassa.'' – Petri Hiltunen, Facebook, Praedor-ryhmä, 8.8.2017<br /> <br /> Maailmaan kuuluvat [[Jaconia]] ja [[Borvaria]]. Emme tiedä, mitä on Borvarian takana. Tiedetään, että maailma on planeetta, likimain pallon muotoinen ja halkaisijaltaan noin 13000 virstaa. Jaconian pinta-ala on koko Kronmarin pinta-alasta noin yksi sadaskuudeskymmenesosa.<br /> <br /> Koko maailman entinen nimi on ''Verania'', mikä tarkoittaa kukoistavaa maailmaa. On ymmärrettävää, että tuota nimeä ei juuri käytetä enää.</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Praedorin_kaanon&diff=2183 2024-07-28T03:06:29Z

<p>Starac: </p> <hr /> <div>[[Luokka:Kirjallisuus]][[Luokka:Roolipeli]][[Luokka:Seikkailu]]<br /> On paljon helpompi luetella ''kielletyt'' aiheet kuin sallitut. Tälle sivulle on koottu mahdollisimman kattavasti kaikki, mikä '''''ei''''' sovi Praedor-franchisen kaanoniin. Vältä siis ainakin näitä asioita varsinkin kun kirjoitat Praedor-tarinoita tai julkaistavaksi aiottuja seikkailuja.<br /> <br /> ''Omissa Praedor-peleissänne'' sinulla ja pelaajilla on toki täysi vapaus tehdä mitä haluatte. Pääasia, että on hauskaa!<br /> <br /> ==Kielletyt aiheet==<br /> * Meidän maailmamme taruolennot, paitsi joissain tapauksissa ilman meidän maailmamme uskonnollista tai moraalista sanomaa. Parempi keksiä uusia!<br /> * Mitä on Borvarian takana? (Esim. filoosihahmo saanee spekuloida? Mutta kukaan ei tiedä.)<br /> * Muiden kirjoittajien hahmojen (esim. Ferron, Nejah, Falac, Rotho, Etta jne.) käyttäminen ilman lupaa.<br /> * Neljän klassisen alkuaineen eli elementtien teoria (maa, vesi, ilma, tuli) ja siitä seurannut humoraali- ja temperamenttioppi. Arvatenkin myös kiinalainen viiden elementin teoria.<br /> * Nimettömän olennon, hirviön, epäkuolleen, demonin tai Velhon yms. käyttö näkökulmahahmona.<br /> * [[Salaisuuksien kirja]]n sisältö, se ei enää ole kaanonia.<br /> * Suorat kulttuurilliset vastineet meidän maailmastamme. Kulttureissa voi olla samankaltaisia piirteitä, mutta niissä on aina jotain ''jaconialaista''.<br /> * Toimiva ruuti, paitsi jos tarina sijoittuu vuoteen 527 V.a. tai sitä myöhempään ajankohtaan.<br /> * Toimiva taskukello ja sitä kehittyneempi teknologia tai hienomekaniikka - ainakin vielä toistaiseksi, 520-luvulla.<br /> * Teleporttaus. Velhot voivat tiettävästi avata portaalin, mutta kannattaa varmuuden vuoksi välttää tätäkin.<br /> * Velhojen taikuuden selittäminen.<br /> * Velhojen tarkoitusperien selittäminen.<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> * [[Ohjeita Praedor-tarinoiden kirjoittamiseen]]<br /> * [[Ohjeita Praedor-seikkailujen kirjoittamiseen]]</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Praedorin_kaanon&diff=2182 2024-07-28T03:06:12Z

<p>Starac: Ak: Uusi sivu: Luokka:KirjallisuusLuokka:RoolipeliLuokka:Seikkailu On paljon helpompi luetella &#039;&#039;kielletyt&#039;&#039; aiheet kuin sallitut. Tälle sivulle on koottu mahdollisimman kattavasti kaikki, mikä &#039;&#039;&#039;&#039;&#039;ei&#039;&#039;&#039;&#039;&#039; sovi Praedor-franchisen kaanoniin. Vältä siis ainakin näitä asioita varsinkin kun kirjoitat Praedor-tarinoita tai julkaistavaksi aiottuja seikkailuja. &#039;&#039;&#039;Omissa Praedor-peleissänne&#039;&#039; sinulla ja pelaajilla on toki täysi vapaus tehdä mitä haluatte. Pääasia, että o...</p> <hr /> <div>[[Luokka:Kirjallisuus]][[Luokka:Roolipeli]][[Luokka:Seikkailu]]<br /> On paljon helpompi luetella ''kielletyt'' aiheet kuin sallitut. Tälle sivulle on koottu mahdollisimman kattavasti kaikki, mikä '''''ei''''' sovi Praedor-franchisen kaanoniin. Vältä siis ainakin näitä asioita varsinkin kun kirjoitat Praedor-tarinoita tai julkaistavaksi aiottuja seikkailuja.<br /> <br /> '''Omissa Praedor-peleissänne'' sinulla ja pelaajilla on toki täysi vapaus tehdä mitä haluatte. Pääasia, että on hauskaa!<br /> <br /> ==Kielletyt aiheet==<br /> * Meidän maailmamme taruolennot, paitsi joissain tapauksissa ilman meidän maailmamme uskonnollista tai moraalista sanomaa. Parempi keksiä uusia!<br /> * Mitä on Borvarian takana? (Esim. filoosihahmo saanee spekuloida? Mutta kukaan ei tiedä.)<br /> * Muiden kirjoittajien hahmojen (esim. Ferron, Nejah, Falac, Rotho, Etta jne.) käyttäminen ilman lupaa.<br /> * Neljän klassisen alkuaineen eli elementtien teoria (maa, vesi, ilma, tuli) ja siitä seurannut humoraali- ja temperamenttioppi. Arvatenkin myös kiinalainen viiden elementin teoria.<br /> * Nimettömän olennon, hirviön, epäkuolleen, demonin tai Velhon yms. käyttö näkökulmahahmona.<br /> * [[Salaisuuksien kirja]]n sisältö, se ei enää ole kaanonia.<br /> * Suorat kulttuurilliset vastineet meidän maailmastamme. Kulttureissa voi olla samankaltaisia piirteitä, mutta niissä on aina jotain ''jaconialaista''.<br /> * Toimiva ruuti, paitsi jos tarina sijoittuu vuoteen 527 V.a. tai sitä myöhempään ajankohtaan.<br /> * Toimiva taskukello ja sitä kehittyneempi teknologia tai hienomekaniikka - ainakin vielä toistaiseksi, 520-luvulla.<br /> * Teleporttaus. Velhot voivat tiettävästi avata portaalin, mutta kannattaa varmuuden vuoksi välttää tätäkin.<br /> * Velhojen taikuuden selittäminen.<br /> * Velhojen tarkoitusperien selittäminen.<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> * [[Ohjeita Praedor-tarinoiden kirjoittamiseen]]<br /> * [[Ohjeita Praedor-seikkailujen kirjoittamiseen]]</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Ohjeita_Praedor-tarinoiden_kirjoittamiseen&diff=2181 2024-07-28T02:39:45Z

<p>Starac: </p> <hr /> <div>[[Luokka:Kirjallisuus]]<br /> [[Ohjeita Praedor-seikkailujen kirjoittamiseen|Ohjeet Praedor-seikkailujen kirjoittamiseen]] pätevät hyvin pitkälle myös praedor-rääpäleiden, novellien, romaanien, eepoksien tai vaikka laulujen tai runojen kirjoittamiseen.<br /> <br /> Isoin ero lienee siinä, että tarinoiden ei välttämättä tarvitse kertoa praedoreista. Esimerkiksi Jaakko Alamikkulan romaaneissa [[Koston kukkulat]] (2017) ja [[Kuninkaan kotka]] (2019) praedoreja hädin tuskin edes mainitaan.<br /> <br /> Toiseksi isoin ero: koska kyse ei ole Praedor-roolipelistä, riittää, että [[Petri Hiltunen]] hyväksyy tarinan. Silloin se on kaanonia.<br /> <br /> Suosittelen silti kääntymään ensin [[Erkka Leppänen|Erkka Leppäsen]] ja/tai [[Ville Vuorela]]n puoleen. Jos he uhraavat kallista aikaansa teoksesi tarkistamiseen, saat erittäin arvokkaita kommentteja. Heidän hyväksynnällään on myös suuri painoarvo kanonisoinnissa.<br /> <br /> HUOM. Jos aiot aloittaa Praedor-''sarjakuvan'', ota ensin yhteyttä [[Petri Hiltunen|Petriin]]! En ole varma hänen kannastaan muiden piirtämiin Praedor-sarjakuviin. Veikkaan tosin, että se on myönteinen, kunhan piirrosjälkesi on ammattimaista tasoa ja sinulla on hyvä idea.<br /> <br /> [[:Luokka:Kustantaja|Kustantaja-luokassa]] on lueteltu mahdollisia Praedor-tarinoiden (entisiä ja nykyisiä) kustantajia.<br /> <br /> '''T. Gorgonius'''<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> * [[Praedorin kaanon]]</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Farrignian_juhlap%C3%A4iv%C3%A4t&diff=2180 2024-07-13T14:01:30Z

<p>Starac: /* Autuaiden juhlapäiviä */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Farrignia]]<br /> [[Luokka:Kulttuuri]]<br /> <br /> {{non-canon| Tämä sivu ei suurimmaksi osaksi ole kaanonia.}}<br /> <br /> [[Farrignia|Farrigniassa]] suurin juhlapäivä on Valiarin kruunajaispäivä ja toiseksi tärkein Kuolleiden juhla.<br /> <br /> <br /> ==Arkiset juhlat==<br /> <br /> Joka viikon 7. päivä on pyhäpäivä, jolloin oletetaan että jokainen käy [[Artante]]n temppelissä. Käytännössä temppelit ovat tavallisina pyhinä aika tyhjiä. [[Holrus]]issa temppeliin meno tosin on pakollista.<br /> <br /> Kaikki markkinapäivät ovat samalla juhlapäiviä. Markkinoiden houkutuksissa lankeaa helposti ja seuraavana aamuna voi löytää itsensä katuojasta pää kipeänä ja kaikki rahat poissa. Lukemattomia vitsejä veistellään hevoskauppiaista, joita ei yleisesti pidetä ihan rehellisimpinä kaikista kauppiaista.<br /> <br /> <br /> ==Vuosijuhlat==<br /> <br /> '''Uuden vuoden syntymäpäivä''' on 1. alkukevättä.<br /> <br /> '''Kesäjuhla, nuoruuden juhla''' on 1. alkukesää.<br /> <br /> '''Syysjuhla, aikuisuuden juhla''' on 1. alkusyksyä.<br /> <br /> (Laajemmat kuvaukset ym. juhlista tulevat myöhemmin. Kun joku ne kirjoittaa.)<br /> <br /> <br /> ===Talvijuhla, vanhuuden juhla===<br /> <br /> Juhlan ajankohta on 1. alkutalvea. Juhlan tarkoitus olisi oikeastaan kunnioittaa vanhuksia ja näiden viisautta ja jokaisen pitäisi käydä tapaamassa ikääntyneitä sukulaisiaan. Enemmän huomiota saa kuitenkin se, kun nuoriso kiertää vanhoiksi pukeutuneina ovelta toiselle kerjäämässä Kuolleiden juhlasta jääneitä oluita ja viinejä. Ne pitää tänä päivänä viimeistään juoda pois. Sen uskotaan takaavan, että seuraavan sadon aikaan saadaan jälleen tynnyrit ja pullot aivan täyteen.<br /> <br /> <br /> ==Valiarin kruunajaispäivä 1. loppusyksyä==<br /> <br /> Farrginiassa tämä on suuri juhla, johon säästetään rahaa ja valmistaudutaan pidempään (vrt. joulu). Kruunajaispäivän ajankohta on 1. loppusyksyä (vastaa meillä marraskuun 1. päivää).<br /> <br /> Varsinainen juhlinta tapahtuu aattona 30. alkusyksyä. Auringon laskiessa palatsissa on vastaanotto, johon osallistuu yhteiskunnan kerma, korkea-arvoiset upseerit ja muiden valtioiden lähettiläät.<br /> <br /> Sillä välin kaupungilla kansa juhlii riehakkaasti. Joku kerjäläinen tai muu rujo tyyppi valitaan pääkaupungin juhlakuninkaaksi ja hän kiertää kaupungin läpi karnevaalikulkueen kanssa. Kulkue päättyy ensimmäisen kehän suurelle aukiolle jota reunustavat kuninkaan palatsi, [[Farrignian yliopisto]] ja Artanten suuri temppeli. Tänä päivänä kaikki kaupungin portit 30 ulkoporttia lukuun ottamatta ovat auki ja kansa saa kulkea vapaasti. <br /> <br /> [[Teniran Mada]] otti juhlakuninkaan vastaan henkilökohtaisesti, joi hänen kanssaan maljan ja kruunasi hänet. Yleensä juhlakuningas sai kullatun hopeakruunun, mutta silloin tällöin kuningas pilaili lyömällä juhlakuninkaan päähän kourallisen lehmänsontaa tai vaikka hatun, jossa oli aasin korvat. [[Liala Mada]] näyttäytyy vain parvekkeellaan mutta juhlijoille heitellään hopearahoja ja jaetaan lahjoja.<br /> <br /> [[Palatsikaarti]] vahtii, että mitään asiatonta ei tapahdu. Portit suljetaan aamuyöstä ja palatsikaartin yövuoro käy läpi ensimmäisen kehän. Kaarti pieksee jokaisen joka on jäänyt lorvailemaan ilman lupaa, ennen kuin hänet heitetään ulos.<br /> <br /> Ne, jotka pysyvät kotona tai juhlivat pienemmällä porukalla, valitsevat jonkun perheenjäsenen tai palvelijan juhlakuninkaaksi. Hänet kruunataan, hän istuu pöydän päähän tärkeimmälle paikalle ja hän saa määrätä muille hauskoja tehtäviä. Tehtävästä kieltäytyvä saa rangaistuksen jonka juhlakuningas määrää.<br /> <br /> Illalla jaetaan toisille lahjoja ja syödään suuri juhla-ateria. Köyhimmätkin ovat hankkineet tuoretta kalaa, lihaa tai ainakin makkaroita pöytään, sekä vähän viiniä tai muuta parempaa juotavaa.<br /> <br /> Itse kruunajaispäivä on hiljaisempi juhla, jolloin on Artanten palvelusmenoja. Kuningatar itse osallistuu suuren temppelin menoihin ja vahvistaa olevansa Artanten nimittämä hallitsija. Ateriana on joko eilisen juhlan tähteitä, tai varakkailla vieläkin hienompi juhlamenu kuin aattona.<br /> <br /> Eilisen päivän ja yön vastapainona kruunajaispäivä on myös palatsikaartin juhlapäivä. Illallisilla kuningatar tapaa kaartilaisia ja jakaa heille lahjoja, arvomerkkejä ja ylennyksiä. Kuukauden 1. päivä on myös kaartin palkkapäivä. ([[Farrignian armeija]]n juhlapäivä on talvipäivän seisauksen aattona.)<br /> <br /> <br /> ==Kuolleiden juhla 22. alkutalvea==<br /> <br /> Talvipäivän seisauksen aattona 21. alkutalvea muistellaan kuolleita läheisiä.<br /> <br /> Samaan päivään on sekoittunut useita ikivanhoja juhlapäiviä, eikä kukaan ole oikein varma että mitä loppujen lopuksi juhlitaan. Kuoleman symbolit, hirviöt ja pelottavat kauhutarinat ovat osa tätä juhlaa, jota pidetään siitä huolimatta erityisen hauskana ja hupaisana (vrt. ''Día de Muertos'').<br /> <br /> Lapset pukeutuvat hirviöiksi jotka muistuttavat [[Borvaria]]n ja [[Warth]]in romahduksesta ja kiertävät naapuruston ovilla kerjäämässä herkkuja. Hirviöasu myös suojaa heitä oikeilta hirviöiltä.<br /> <br /> Jokainen jolla vain on varaa, panee ikkunalleen ikilyhdyn, tavallisen lyhdyn tai kynttilän palamaan koko yöksi. Valo pitää pahat henget ja aaveet poissa. Tyynyn alle laitetaan pussissa tiettyjä yrttejä (mm. ukonhattua, valkosipulia, salviaa) myös karkottamaan hirviöitä ja kummituksia.<br /> <br /> Nuorison tapana on tunkeutua yöllä Farrignian valtaviin katakombeihin juhlimaan villisti. Palatsikaarti ja kaupunginvartiosto puolestaan yrittävät estää heitä. Siitä kaikesta, mitä maan alla tänä yönä tapahtuu, riittää juoruiltavaa pitkäksi aikaa.<br /> <br /> Seuraavana päivänä juhlitaan Jaconian selviytymistä ja elämän voittoa. On vuoden pimein päivä ja tästä eteenpäin valo alkaa lisääntyä. Kuten niin usein riehakkaan aaton jälkeen, itse juhlapäivä on hiljainen ja rauhallinen ja sisältää uskonnollisia menoja.<br /> <br /> <br /> ==Autuaiden juhlapäiviä==<br /> Tärkeimpien [[autuaat, marttyyrit ja sankarit|autuaiden, marttyyrien ja sankarien]] muistopäivät ovat myös yleisiä vapaapäiviä. Tässä vain muutamia esimerkkejä - päiviä on useita muitakin.<br /> <br /> * 2. alkukevättä: [[Autuas Zivavoda]]<br /> * ? alkukevättä: [[Autuas Valentia]], ensikuningas Valiarin vaimo<br /> * 15. sydänkevättä: [[Sankari Taran]]<br /> * 2. loppukesää: [[Marttyyri Salope]]<br /> * 5. loppukesää: [[Autuas Emmbar]]<br /> * 3. alkusyksyä: [[Sankari Viveca]]<br /> * 8. loppusyksyä: [[Marttyyri Mactoirdbach]]<br /> * 19. sydäntalvea: [[Marttyyri Hachamer]]<br /> <br /> ==Kielteisiä asenteita==<br /> <br /> Kiihkeät uskovaiset ovat sitä mieltä, että kuninkaallinen, hengellinen ja maallinen arvojärjestys ovat asioita, joista ei koskaan saa laskea leikkiä. [[Tulath]]ia, kiellettyä kaupunkia, Warthia ja Borvariaa ei pidä edes mainita koska se voi villitä nuorisoa. Teniran Mada täytyy aina hienovaraisesti ohittaa menneistä kuninkaista puhuttaessa, sillä muuten loukataan kuningatarta.<br /> <br /> [[Remus Thesioporus|Remus Thesioporuksen]] pilkka on [[Velhot|velhojen]] pilkkaa ja velhot voisivat oikeutetusti kostaa sen.<br /> <br /> Valiarin kruunajaispäivä on Artanten päivä, sillä Hän on se joka kruunasi ensikuninkaan ja päähuomion tulee siis olla Hänessä.<br /> <br /> Käytännössä on mahdotonta estää rahvasta juhlimasta perinteisinä päivinä. Mikään kaarti tai armeija ei pystyisi sitä estämään. Kaartilaiset ja sotilaat ovat loppujen lopuksi farrignialaisia, monet itsekin rahvaan piiristä lähtöisin. Ja kuningatar pyrkii ylläpitämään vanhaa järjestystä johon kuuluvat myös juhlat. Hän on varovainen kaikenlaisten uudistusten kanssa.<br /> <br /> ==Häät==<br /> <br /> ===Polttarit===<br /> <br /> :&quot;Varmaan jos kyse olisi hyvämaineisista aatelisista, morsiamen polttareissa käytäisiin Artanten temppelissä rukoilemassa ja jättämässä uhrilahja, sitten pidettäisiin illanistujaiset jonkin aatelisnaisen kotona. Tarjottaisiin teetä ja leivoksia tms. ja morsian saisi paljon lahjoja, ystävien muistikirjaan kirjoittamia runoja ja hyviä neuvoja (''&quot;makaa vain hiljaa paikallasi ja ajattele Artantea ja isänmaata&quot;''). Ehkäpä otettaisiin myöhemmin jopa pienet lasilliset mietoa viiniä!&quot; - Hyvämaineisten aatelisnaisten polttareista, facebook, 9.7.2021<br /> <br /> <br /> ==Kiitos==<br /> <br /> Facebook-keskustelussa mukana (aakkosjärjestyksessä) mm. [[Juho Faarinen]], [[Petri Hiltunen]], [[Ilkka Niemi]], [[Rami Niemi]], [[Asko Metsäpelto]], [[Mikael Mustonen|Mikael &quot;Artanten ruoska&quot; Mustonen]], [[Niko Ruotsalainen]], [[Lea Vestovuo]] ja [[Ville Vuorela]].<br /> <br /> <br /> ==Katso myös==<br /> <br /> * [[Valiarin kalenteri]]</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Farrignian_yliopisto&diff=2179 2024-07-13T13:58:31Z

<p>Starac: /* Galthin yliopiston univormu */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Tieteet ja alkemia]]<br /> [[Luokka:Farrignia]]<br /> <br /> {{non-canon| HUOM. Yliopistojen kuvaus ei ole suurilta osin kaanonia.}}<br /> <br /> ==Yliopistojen alkuperä==<br /> Yleisesti hyväksytty totuus on nykyisin, että teologinen tiedekunta ja [[Artante]] on ollut kaiken alku ja juuri. Todellisuudessa nykyiset yliopistot ovat peräisin [[Velhokuninkaat|velhokuninkaiden]] kuolevaisen virkamieskunnan kouluista, jotka periytyvät vieläkin kauempaa, jopa [[Borvaria]]n ajoilta.<br /> <br /> ==Farrignian yliopisto==<br /> [[Image:Farrignian_yliopiston_vaakuna.jpg|thumb|right|Farrignian yliopiston vaakuna (non-canon)]]<br /> Yliopiston motto on ''&quot;Nöyryys, Usko, Totuus&quot;''.<br /> <br /> Opiskelu yliopistossa aloitetaan 14- tai 15-vuotiaana. Opiskelijoilla on periaatteessa jo oltava peruskoulutus ja heidän täytyy osata lukea ja kirjoittaa. Monet opiskelijat ovat erittäin älykkäitä ja oppineita jo valmiiksi – eräät toiset taas ovat yliopistossa vain koska ovat varakkaita, ja tutkinto tai papinvihkimys lähestulkoon ostetaan rahalla.<br /> <br /> Opiskelemaan päästäkseen tarvitseekin ennen kaikkea rahaa tai lahjuksia, niiden lisäksi suosituskirjeitä tai suhteita. Vapaaoppilaaksi voi päästä myös kuningattaren asetuksella (äärimmäisen harvinaista!) tai jonkun varakkaan lahjoittamalla stipendillä.<br /> <br /> Rehtori johtaa koulua ja suurista linjoista päättää säännöllisesti kokoontuva hallintoneuvosto. Sen jäsenenä ovat rehtori, arkkimaisterit ja Artanten patriarkka.<br /> <br /> Meidän maailmamme keskiaikaisista yliopistoista poiketen yliopistolla ei ole privilegiota omaan tuomiovaltaan, vaan akatemiaväen asiat käsitellään kaupunginoikeudessa. Yliopistoväellä on kuitenkin suuri etu: syytetty saa ilmaista oikeusapua ja asianajajakseen oikeustieteen seniorioppilaan, vakavammissa tapauksissa maisterin, apunaan opiskelijoita. Rikoksesta tuomittu opiskelija voidaan erottaa määräajaksi tai pysyvästi.<br /> <br /> Korkein opettajan arvonimi on arkkimaisteri (Erkka Leppänen, Facebook, Praedor-ryhmä, 11.1.2018). Arkkimaistereita on useita. Nimike vastaa professorin arvonimeä. Maisteri-nimike puolestaan vastaa nyky-yliopiston lehtoria (nyk. yliopisto-opettaja). Maisteri on myös yliopiston toiseksi ylimmän tutkinnon nimitys.<br /> <br /> Opiskelijat maksavat yliopistolle lukukausimaksua. Sen määrä riippuu opiskelijan säädystä. Seuraavassa on likimääräiset kertoimet maksulle. Tarkemmat tiedot siitä paljonko todellinen maksu on rahana tulevat myöhemmin. (Mahdollisesti kertoimen verran hopearahoja päivässä; lukuvuoteen lasketaan kuuluvan 250 päivää.)<br /> * Ylhäisaateli (ruhtinas/markkreivi, herttua ja siitä ylöspäin) – 18.<br /> * Aateli (ritari, paroni, kreivi) – 12.<br /> * Papisto – 6.<br /> * Muu – 3.<br /> <br /> Kun joku sanoo &quot;opiskelija&quot; hän viittaa Farrigniassa lähes varmasti yliopiston opiskelijaan. Muut ovat koululaisia, kisällejä tai oppipoikia.<br /> <br /> Asunto yliopiston asuntolassa sisältyy lukukausimaksuun. Paras huoneisto annetaan eniten lukukausimaksua maksaville ja alhaisimmat nukkuvat isoissa makuusaleissa. Tilan puutteen takia huoneistoihinkin joudutaan sijoittamaan useita opiskelijoita. Ruoka, juoma, vaatteet ja opiskelutarvikkeet opiskelijan on kustannettava itse. Varakkaat opiskelijat vuokraavat oman asunnon Ensimmäiseltä kehältä kampuksen läheltä tai joissain tapauksessa jopa omistavat sellaisen.<br /> <br /> Suurin osa opiskelijoista tulee porvari- tai kauppiassäädystä. Seuraavaksi eniten on ritareita ja aatelisia. Käsityöläissäätyä on vähän, poikkeuksena alkemistit. Kaikkein vähiten on talonpoikaistaustaisia opiskelijoita. Aatelisperheiden esikoispoikia eli perijöitä ei ole tapana lähettää yliopistoon, vain nuorempia (&quot;ylimääräisiä&quot;) poikia ja 505 V.a. alkaen siis myös tyttöjä.<br /> <br /> Toistaiseksi yliopistoon ei ole pyrkinyt ainuttakaan metsäläis-, paimentolais-, saaristolais- tai vuoristolaisopiskelijaa. Vastoin yleistä käsitystä, yliopiston säännöt eivät sulje heitä pois mahdollisina opiskelijoina.<br /> <br /> Velhojen lapsia yliopistossa on erittäin vähän. Vain &quot;toivottomat tapaukset&quot; voidaan laittaa yliopistoon, varsinkin kun on kyse tyttäristä - sillä naispuoleinen yliopiston opiskelija on jo oletetusti menettänyt viattomuutensa.<br /> <br /> ''Baccalaureus-'' (eli kandidaatin) tutkinnon suorittaminen kestää 3-6 vuotta, riippuen opiskelijan ahkeruudesta, lahjakkuudesta ja osittain varallisuudestakin. Ensimmäiset kolme vuotta opiskellaan artistisessa (l. filosofisessa) tiedekunnassa aritmetiikkaa, geometriaa, maantiedettä, musiikin teoriaa, kielioppia, logiikkaa, retoriikkaa ja skolastiikkaa. Ohessa käydään valmistelevia kursseja jatko-opiskeluja ajatellen. Astrologia eli tähtitiede on kielletty oppiaine.<br /> <br /> Skolastiikka, joka perustuu Artanten kirjoihin ja vanhoihin tutkimuksiin on väistymässä. Mullistava näkemys, jonka mukaan vanhat kirjoitukset ja tutkimukset eivät olekaan erehtymättömiä, on saanut jalansijaa.<br /> <br /> Luennot alkavat aamulla kello 8, johon käytännössä lisätään &quot;akateeminen neljännestunti&quot;. Monet maalliset juhlapäivät sekä uskonnolliset ja hoviin liittyvät pyhäpäivät rajoittavat luentopäivien määrää vuodessa. Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa mutta jatkuvat laiminlyönnit johtavat rangaistukseen.<br /> <br /> Kolmipäiväisten kastajaisten jälkeen uudet opiskelijat ovat täysivaltaisia opiskelijoita ja saavat liittyä &quot;norkkiksiksi&quot; ainejärjestöihin.<br /> <br /> Jos valmistunut [[filoosi]] (=''baccalaureus'') jatkaa opintoja, hän valitsee oikeustieteellisen, lääketieteellisen, teologisen tai filosofisen tiedekunnan tähdäten maisteriksi, tai jatko-opiskelijaksi ja tohtorin tutkintoon. Jatko-opintoihin kuluu yleensä 3-5 vuotta. Viimeistään ensimmäisen vuoden jälkeen aletaan harjoitella työskentelyä esim. asianajajana, lääkärin apulaisena tai opettajana.<br /> <br /> Käytäntö on nopeasti alkanut muuttua niin, että uusi opiskelija valitsee tulevan erikoisalansa heti opintojen alkaessa.<br /> <br /> Luonnontieteet ja humanistiset tieteet ovat filosofisen tiedekunnan piirissä.<br /> <br /> ===Naisopiskelijat===<br /> Yksi ensimmäisistä naisopiskelijoista oli 490-luvulla [[Lazira Hyros]] (Leppänen, Erkka: Kirotun maan ritari, s. 72). Naisopiskelijoiden päästämisessä yliopistoon oli ehkä kyse Teniran Madan päähänpistoista, jolla hän ivasi kirjanoppineita ja Artanten kirkkoa. Hyros on matemaatikko ja yksi yliopiston arkkimaistereista.<br /> <br /> Uusi kuningatar [[Liala Mada]] vahvisti, että vuoden 505 V.a. alusta yliopistoon otetaan jatkuvasti naisopiskelijoita. Vuonna 513 V.a. kuningatar Liala Mada nimittää Hyrosin yliopiston rehtoriksi. Samana vuonna naisopiskelijoita saapuu ennätysmäärä.<br /> <br /> Naisopiskelijoilla on oma asuntola, johon pääsy miehiltä on ehdottomasti kielletty. Muuten opiskelu tapahtuu yhdessä miesten kanssa. Vain ekskursiot palatsiin (taidekokoelma, kirjasto, yms.) tapahtuvat puhtaasti nais- tai miesryhmissä. Luonnollisesti myös vain naisopiskelijat vierailevat Artanten valotarten luostarissa ja vain miesopiskelijat munkkiluostarissa.<br /> <br /> ===Tiedekunnista===<br /> Lääketieteelliseen tiedekuntaan on kuulunut vuodesta 512 V.a. alkaen [[alkemian]] tutkimuslaitos. Sillä on maine oikeana hulluuden pesänä, jossa saattaa tapahtua aivan mitä tahansa.<br /> <br /> ====Teologinen tiedekunta ja Artanten kirkon Suuri skisma====<br /> Teologinen tiedekunta on vain yksi Artanten lahkoista, toki merkittävä sellainen. Tiedekunnassa perehdytään enemmän tai vähemmän syvällisesti myös muihin uskontoihin eli harhaoppeihin – jotta valmistunut pappi osaa kumota niiden väitteet ja todistaa väkevästi Artanten ainoaksi oikeaksi jumalaksi. Farrignian, Tutusin ja Holrusin välisen konkordiaalisopimuksen mukaan yliopiston papit ja virallisten valtionkirkkojen papit katsotaan Artanten oikeaoppisiksi palvelijoiksi ja kaikkien maiden papeilla on papiston oikeudet ja etuudet näissä maissa.<br /> <br /> Sopimus on toistaiseksi pitänyt, jopa sen jälkeen kun Artanten kirkko Holrusissa kielsi Valiarin jumaluuden ja hänen verilinjansa pyhyyden ja monet muut liittyivät saman opin puolelle Liala Madan noustua kuningattareksi. Tämä on Artanten kirkon ''Suuri skisma'', josta saattaa ajan myötä muodostua kaksi erillistä kirkkoa, valiarlainen ja holruslainen (&quot;artantelainen&quot;) kirkko.<br /> <br /> Teologinen tiedekunta on edelleen suljettu naisilta. Tämä on myönnytys, johon Mada näennäisesti &quot;viime hetkellä&quot; suostui jotta muut &quot;uudistukset&quot; saatiin läpi. (Tarkkaan ottaen Mada siis ei uudistanut mitään vaan vain vahvisti Teniran Madan määräyksen eli ylläpiti olemassaolevaa järjestystä. :)<br /> <br /> ===Sotakorkeakoulu===<br /> Sotakorkeakoulu on erillislaitos, josta valmistutaan ammattiupseeriksi. [[Farrignian armeija]] ja etenkin [[Palatsikaarti]] ovat tiiviissä yhteistyössä sotakorkeakoulun kanssa.<br /> <br /> ==Univormu==<br /> [[Image:Farrignian_yliopisto.png]]&lt;br clear=&quot;all&quot; /&gt;<br /> <br /> Yliopiston opiskelijoilla ja opettajilla on valkoiset paidat, mustat housut ja mustat, edestä avoimet liivit joihin kuuluu esiliina ja vyö. Yliopiston maisterien liiveissä on kuvioita, jotka osoittavat heidän korkeampaa asemaansa. Opiskelijoiden liiveissä ei aluksi ole mitään kuvioita, mutta opintojen edistyessä niitä saa lisätä. Kuviot tehdään kirjoittamattomien sääntöjen mukaan. [[Niksi-Praedor]]issa sivuilla 50-51 on melko kattava lista näistä, sekä kuvat kirjailuista. Ikävästi juuri sivulle 50 oli tullut painovirhe, joka kadotti osan kuvioista - mutta ensipainoksen jokaisen kappaleen mukana on korjaussivu.<br /> <br /> Esimerkkejä:<br /> * Kastajaisten ja ensimmäisten sitsien jälkeen uusi opiskelija saa ommella liivien olkapäälle hopealangalla pienen kallellaan olevan kahdeksikon (∞). Sen merkitys on unohtunut ajat sitten, mutta nykyään se tarkoittaa &quot;juhla ei koskaan lopu&quot;.<br /> * Alkemistien tunnus on liiveihin kirjailtu tislauskannu.<br /> * Naisopiskelijoiden tunnus on rusetti. Pukusäännöt kieltävät pitämästä rusettia (se kiihoittaisi miespuoleisia opiskelijoita ja opettajia liikaa) joten se kirjaillaan liiveihin.<br /> <br /> Virallinen hattu on lähestulkoon sama kuin [https://en.wikipedia.org/wiki/Tudor_bonnet Tudor bonnet] [https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Black_Tudor_bonnet_with_a_claret_cord_and_tassel_from_Ede_and_Ravenscroft,_UK_-_20080408.jpg (Kuva wikipedia commonsissa)], tai baretti.<br /> <br /> Naisopiskelijoiden asuun kuuluu housujen sijasta edelleen hame. Ihan niin moderneja ei yliopistossakaan olla että nainen voisi pitää housuja. Poikkeuksena tulee olemaan sotakorkeakoulu kun sinne hyväksytään ensimmäinen naisopiskelija. Upseeri ei voi pitää hametta.<br /> <br /> ===Galthin yliopiston univormu===<br /> Galthissa univormuun kuuluu valkoinen paita, kylmällä säällä musta takki, ja näiden päällä mustat liivit. Kirjailujen sijasta liiveissä on kultainen tiedekunnan tunnus tai sellaista pidetään kaulassa riipuksena. Naisopiskelijoilla on tietenkin yhä hame. Ainoa naispuoleinen galthilainen yliopisto-opiskelija on Farrignian yliopistoon hyväksytty &quot;vaihto-oppilas&quot;, merkittävän kauppiassuvun vesa, neiti Balmyra.<br /> <br /> ==Lukuvuoden aikataulu==<br /> Farrignian yliopiston lukuvuosi jaetaan kolmeen kauteen.<br /> * Uusi lukuvuosi ja ensimmäinen kausi alkaa 2. päivänä sydänkevättä. Avajaiset pidetään heti 2. päivänä. Luennot alkavat vasta 7. tai 8. päivänä.<br /> * Uusien opiskelijoiden orientaatio tuutorin opastuksella on 2.-10. sydänkevättä.<br /> * Kastajaiset alkavat 30. sydäkevättä. Ne päättyvät sitseihin 31. sydänkevättä.<br /> * Viikon mittainen kevätloma on loppukevään toisella viikolla.<br /> * Tohtorinväitöksiä pidetään eniten juuri ennen kesälomaa.<br /> * Kesäloma alkaa 20. päivänä alkukesää ja päättyy 2. päivänä alkusyksyä, eli se kestää 10 ja puoli viikkoa.<br /> * Kesälomaa ei käytetä pelkkään lomailuun, vaan kesälläkin opiskellaan ja kirjoitetaan esseitä.<br /> * Toinen kausi alkaa 2. alkusyksyä ja se kestää 20. päivään lopputalvea.<br /> * Lopputalven ensimmäinen viikko on omistettu tenteille, kuulusteluille, opinnäytteille ja kokeille.<br /> * Talviloma alkaa virallisesti 21. lopputalvea ja se kestää uuden vuoden yli 7. päivään alkukevättä.<br /> * Tenttikauden jälkeen 8.-20. lopputalvea on kuitenkin käytännössä jo lomaa, varsinkin vanhemmille opiskelijoille.<br /> * Tänä aikana pidetään uusintatenttejä ja -kuulusteluja niille, jotka eivät päässeet ensimmäisellä yrittämällä läpi.<br /> <br /> Kaikki tavanomaiset vapaapäivät ja pyhäpäivät (mm. kuukausien 1. päivät, sekä 21. päivä alkukevättä, alkukesää, alkusyksyä ja alkutalvea, ja Valiarin kruunajaispäivän aatto 30. alkusyksyä) ovat myös opiskelijoille vapaapäiviä. Ks. [[Farrignian juhlapäivät]].<br /> <br /> ===Promootio===<br /> Maisterinpromootio järjestetään vain 5-10 vuoden välein. Se on suuri juhla, johon liittyy monia seremonoita, rituaaleja, kulkueita, esityksiä ja ennen kaikkea juhlia, muodollisista upeista päivällisistä riehakkaisiin eväsretkiin pääkaupungin puistoihin, [[Osgia]]an tai [[Kuninkaan kanava]]lle ja jopa gladiaattoritaisteluihin Arbilan kultaisessa maljassa (Kolmannen kehän suuri amfiteatteri).<br /> <br /> ==Yliopiston virkoja==<br /> * '''Rehtori''': kuninkaan (kuningattaren) nimittämä koko yliopiston johtaja ja pienen konsistorin puheenjohtaja.<br /> * '''Dekaani''': arkkimaisteri, joka on myös jonkin tiedekunnan johtaja.<br /> * '''Arkkimaisteri''': professoria vastaava arvonimi. Tehtäviin kuuluu tutkimustyö, opettaminen ja väitöskirjojen valvonta.<br /> * '''Maisteri''': vastaa yliopistonlehtoria tai vanhempaa yliopistonlehtoria. Tehtäviin kuuluu opettamisen lisäksi hallinnollisia tehtäviä ja tutkimustyötä.<br /> * '''Tutkijamaisteri''': tutkimustyöhön keskittynyt maisteri, jolla ei ole luennointivelvollisuutta. Useat tosin tekevät maisterien sijaisuuksia.<br /> * '''Inspehtori''' ja '''pedelli'''t: inspehtori on yliopiston poliisipäällikkö, jolla on alaisinaan useita pedellejä eli poliiseja. He valvovat kuria ja järjestystä kampuksella sekä myös sen ulkopuolella.<br /> * '''Amanuenssi''': opintojen ohjaaja ja järjestelijä. Tämä on uusi virka, joka opiskelijamäärien kasvaessa on luotu helpottamaan maisterien työtaakkaa. Amanuenssit nimittää pieni konsistori.<br /> * '''Filoosi''': varsinaisella filoosilla on joko kandidaatin- tai maisterintutkinto jostakin yliopistosta.<br /> * '''Jatko-opiskelija''': maisterintutkintoon pyrkivä opiskelija.<br /> * '''Tuutori''': toisen vuoden tai sitä vanhempi opiskelija, joka tutustuttaa ryhmän opiskelijoita yliopistoon ja opastaa näitä opintiellä.<br /> <br /> Yliopistojen harmiksi filoosin nimikettä käyttävät monet epämääräiset &quot;oppineet&quot; joilla ei ole välttämättä ole mitään yliopistotaustaa.<br /> <br /> ===Konsistori===<br /> Farrignian yliopiston ylin hallintoelin on ''konsistori''. Suureen konsistoriin kuuluvat kaikki yliopiston arkkimaisterit. Osakeyhtiössä se vastaisi suunnilleen valtuustoa. Pieni konsistori on hallitus; se vastaa kaikista merkittävistä linjauksista. Pienen konsistorin puheenjohtaja on rehtori. Muina jäseninä on viisi arkkimaisteria, neljä muuta maisteria, neljä opiskelijoiden edustajaa joista yksi on jatko-opiskelija, sekä yliopistoon kuulumaton jäsen. Konsistori valitaan vaaleilla kolmen vuoden toimikaudeksi. Äänioikeus on arkkimaistereilla, maistereilla, tutkijoilla ja muulla henkilöstöllä. Oppilaskunta valitsee niinikään vaaleilla edustajansa. Yliopiston ulkopuolisen jäsenen nimittää kuningas (kuningatar), tosin yleensä hänen sijaisenaan jokin hovin virkamies, jolle tehtävä on annettu.<br /> <br /> ==Tutkimuksista==<br /> ===Kirurgia===<br /> Jaconiassa lääkärit eivät kaihda kirurgisia toimenpiteitä kuten keskiajan Euroopassa. Tunnetaan jopa nukutus - mutta se vaatii kalliita taikajuomia. Tunnettuja kirurgisia operaatioita ovat mm.<br /> * Amputaatiot<br /> * Hammaskirurgia<br /> * Kaihileikkaus<br /> * Keisarileikkaus<br /> * Miehen kastraatio<br /> * Nielurisojen poisto<br /> * Paiseiden avaus ja hoito<br /> * Peräsuoliavanteen leikkaus<br /> * Plastiikkakirurgia (mm. nenän, korvan tai huulen puutoksen korjaus kudoskaistaleilla)<br /> * Rakkokivien poisto<br /> * Rintasyövän leikkaus<br /> * Tyräleikkaukset<br /> * Valtimon ja muiden verisuonten umpeen ompelu<br /> <br /> ===Ruumiinavaukset===<br /> Lääketiede suhtautuu varovaisesti ruumiinavauksiin uskonnollisista syistä. Teloitettujen rikollisten ruumiita lienee lupa vähin äänin leikellä öisin tiedekuntien kellareissa.<br /> <br /> Petri Hiltunen (virallista kaanonia): &quot;Vaikka aatelisten ruumiita ei fyysisesti leikattaisi, taitavimmat lääkärit ovat hyviä selvittämään myös rikollisia kuolemia. Kannattaa muistaa että heillä on käytössä liemiä ja taikaesineitä joista renessanssin aikaan saatettiin vain haaveilla. Jos jollain on moisiin varaa, niin aatelissukuja hoitavilla hovilääkäreillä.” (&quot;[https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156503511615320/ Hassuja haja-ajatuksia: tunnetaankos Farrignian yliopistossa ruumiinavaustekniikkaa miten hyvin?&quot;, Facebook, 19.9.2018])<br /> <br /> ===Ainejärjestöt===<br /> Farrignian yliopiston ainejärjestöillä on huono maine juhlivina ja mellakoivina jengeinä. Osa järjestöistä kelpuuttaa naisjäsenet, osa hangoittelee vielä vastaan – näiden etunenässä tietysti teologit. Ainejärjestöjen nimet ovat:<br /> <br /> *'''Artanten Parta:''' teologit<br /> *'''Barbaari:''' ulkomaalaiset opiskelijat<br /> *'''Capra:''' alkemistit<br /> *'''Fi-loosi:''' filosofit<br /> *'''Horisontti:''' geometrikot<br /> *'''Ilmiö:''' luonnontieteilijät<br /> *'''Katgutti:''' muusikot (jousisoittimien kielet valmistetaan naudan suolista. Sana katgutti on alun perin lyhenne englannin kielen sanasta cattlegut – se ei siis ole kissansuolta!)<br /> *'''Keskiarvo:''' aritmeetikot<br /> *'''Ruusuke (entinen Kohtu):''' naisopiskelijat (Sabina Kastriotin perustama uusi järjestö oli aluksi nimeltään Kohtu, mutta nimi piti muuttaa)<br /> *'''Kyrassi:''' sotakorkeakoulu<br /> *'''Oodi:''' humanistit<br /> *'''Paradoksi:''' loogikot ja retoorikot<br /> *'''Pohjankruunu:''' tähtitieteilijät<br /> *'''Spekula:''' lääketieteilijät<br /> *'''Syntaksi:''' kielitieteilijät<br /> *'''Tribunaali:''' oikeustieteilijät<br /> <br /> ==Muut yliopistot==<br /> Muissakin suurissa kaupungeissa on yliopistot ([https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156567663335320/ ”Onko Jaconian pääkaupungeissa yliopisto?”, Facebook, 17.10.2018]).<br /> * Farrignian yliopisto on suurin.<br /> * [[Galthin yliopisto|Galthissa]] voi tehdä rajumpia kokeita kuin muualla.<br /> * [[Piperian yliopisto]] on senniittiluostarin kylkiäinen.<br /> * [[Holrusin yliopisto]] on kiukkuinen pappiskoulu.<br /> * [[Travanin yliopisto|Travan]] kärsii aivovuodosta Farrigniaan.<br /> * [[Selfian yliopisto]]ssa ”In Vino Veritas” otetaan vähän liiankin tosissaan.<br /> * [[Tutusin yliopisto]] vaatii enemmän pohdintaa kun on niin levotonta ja [[Sunian yliopisto]]a säästellään jotain virallisen tahon teosta varten.<br /> <br /> ===Kadonneet yliopistot===<br /> :[[Angar]]in velhokuningas Arel Hiramon ei välittänyt perustaa yliopistoa ja sodat ovat estäneet toissijaiset puuhastelut kuten yliopiston perustamisen.<br /> :''[[Emith]]issä on varmasti ollut [yliopisto]. Se oli todella suuri kaupunki alkuaikoina.'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 20.6.2023<br /> :''[[Oft]]issa on joku arveluttava instituutio, joka kutsuu itseään yliopistoksi'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 21.6.2023<br /> <br /> {{non-canon|: [[Niksi-Praedor]]in mukaan Tutusin yliopiston toiminta on toistaiseksi keskeytynyt ja vain muutama vanha maisteri ylläpitävät kirjastoa ja &quot;pitävät taloa pystyssä&quot;}}.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> * [[Kirsikankukkien aika]] sijoittuu Farrignian yliopistoon.</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Farrignian_yliopisto&diff=2178 2024-07-13T13:58:13Z

<p>Starac: /* Univormu */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Tieteet ja alkemia]]<br /> [[Luokka:Farrignia]]<br /> <br /> {{non-canon| HUOM. Yliopistojen kuvaus ei ole suurilta osin kaanonia.}}<br /> <br /> ==Yliopistojen alkuperä==<br /> Yleisesti hyväksytty totuus on nykyisin, että teologinen tiedekunta ja [[Artante]] on ollut kaiken alku ja juuri. Todellisuudessa nykyiset yliopistot ovat peräisin [[Velhokuninkaat|velhokuninkaiden]] kuolevaisen virkamieskunnan kouluista, jotka periytyvät vieläkin kauempaa, jopa [[Borvaria]]n ajoilta.<br /> <br /> ==Farrignian yliopisto==<br /> [[Image:Farrignian_yliopiston_vaakuna.jpg|thumb|right|Farrignian yliopiston vaakuna (non-canon)]]<br /> Yliopiston motto on ''&quot;Nöyryys, Usko, Totuus&quot;''.<br /> <br /> Opiskelu yliopistossa aloitetaan 14- tai 15-vuotiaana. Opiskelijoilla on periaatteessa jo oltava peruskoulutus ja heidän täytyy osata lukea ja kirjoittaa. Monet opiskelijat ovat erittäin älykkäitä ja oppineita jo valmiiksi – eräät toiset taas ovat yliopistossa vain koska ovat varakkaita, ja tutkinto tai papinvihkimys lähestulkoon ostetaan rahalla.<br /> <br /> Opiskelemaan päästäkseen tarvitseekin ennen kaikkea rahaa tai lahjuksia, niiden lisäksi suosituskirjeitä tai suhteita. Vapaaoppilaaksi voi päästä myös kuningattaren asetuksella (äärimmäisen harvinaista!) tai jonkun varakkaan lahjoittamalla stipendillä.<br /> <br /> Rehtori johtaa koulua ja suurista linjoista päättää säännöllisesti kokoontuva hallintoneuvosto. Sen jäsenenä ovat rehtori, arkkimaisterit ja Artanten patriarkka.<br /> <br /> Meidän maailmamme keskiaikaisista yliopistoista poiketen yliopistolla ei ole privilegiota omaan tuomiovaltaan, vaan akatemiaväen asiat käsitellään kaupunginoikeudessa. Yliopistoväellä on kuitenkin suuri etu: syytetty saa ilmaista oikeusapua ja asianajajakseen oikeustieteen seniorioppilaan, vakavammissa tapauksissa maisterin, apunaan opiskelijoita. Rikoksesta tuomittu opiskelija voidaan erottaa määräajaksi tai pysyvästi.<br /> <br /> Korkein opettajan arvonimi on arkkimaisteri (Erkka Leppänen, Facebook, Praedor-ryhmä, 11.1.2018). Arkkimaistereita on useita. Nimike vastaa professorin arvonimeä. Maisteri-nimike puolestaan vastaa nyky-yliopiston lehtoria (nyk. yliopisto-opettaja). Maisteri on myös yliopiston toiseksi ylimmän tutkinnon nimitys.<br /> <br /> Opiskelijat maksavat yliopistolle lukukausimaksua. Sen määrä riippuu opiskelijan säädystä. Seuraavassa on likimääräiset kertoimet maksulle. Tarkemmat tiedot siitä paljonko todellinen maksu on rahana tulevat myöhemmin. (Mahdollisesti kertoimen verran hopearahoja päivässä; lukuvuoteen lasketaan kuuluvan 250 päivää.)<br /> * Ylhäisaateli (ruhtinas/markkreivi, herttua ja siitä ylöspäin) – 18.<br /> * Aateli (ritari, paroni, kreivi) – 12.<br /> * Papisto – 6.<br /> * Muu – 3.<br /> <br /> Kun joku sanoo &quot;opiskelija&quot; hän viittaa Farrigniassa lähes varmasti yliopiston opiskelijaan. Muut ovat koululaisia, kisällejä tai oppipoikia.<br /> <br /> Asunto yliopiston asuntolassa sisältyy lukukausimaksuun. Paras huoneisto annetaan eniten lukukausimaksua maksaville ja alhaisimmat nukkuvat isoissa makuusaleissa. Tilan puutteen takia huoneistoihinkin joudutaan sijoittamaan useita opiskelijoita. Ruoka, juoma, vaatteet ja opiskelutarvikkeet opiskelijan on kustannettava itse. Varakkaat opiskelijat vuokraavat oman asunnon Ensimmäiseltä kehältä kampuksen läheltä tai joissain tapauksessa jopa omistavat sellaisen.<br /> <br /> Suurin osa opiskelijoista tulee porvari- tai kauppiassäädystä. Seuraavaksi eniten on ritareita ja aatelisia. Käsityöläissäätyä on vähän, poikkeuksena alkemistit. Kaikkein vähiten on talonpoikaistaustaisia opiskelijoita. Aatelisperheiden esikoispoikia eli perijöitä ei ole tapana lähettää yliopistoon, vain nuorempia (&quot;ylimääräisiä&quot;) poikia ja 505 V.a. alkaen siis myös tyttöjä.<br /> <br /> Toistaiseksi yliopistoon ei ole pyrkinyt ainuttakaan metsäläis-, paimentolais-, saaristolais- tai vuoristolaisopiskelijaa. Vastoin yleistä käsitystä, yliopiston säännöt eivät sulje heitä pois mahdollisina opiskelijoina.<br /> <br /> Velhojen lapsia yliopistossa on erittäin vähän. Vain &quot;toivottomat tapaukset&quot; voidaan laittaa yliopistoon, varsinkin kun on kyse tyttäristä - sillä naispuoleinen yliopiston opiskelija on jo oletetusti menettänyt viattomuutensa.<br /> <br /> ''Baccalaureus-'' (eli kandidaatin) tutkinnon suorittaminen kestää 3-6 vuotta, riippuen opiskelijan ahkeruudesta, lahjakkuudesta ja osittain varallisuudestakin. Ensimmäiset kolme vuotta opiskellaan artistisessa (l. filosofisessa) tiedekunnassa aritmetiikkaa, geometriaa, maantiedettä, musiikin teoriaa, kielioppia, logiikkaa, retoriikkaa ja skolastiikkaa. Ohessa käydään valmistelevia kursseja jatko-opiskeluja ajatellen. Astrologia eli tähtitiede on kielletty oppiaine.<br /> <br /> Skolastiikka, joka perustuu Artanten kirjoihin ja vanhoihin tutkimuksiin on väistymässä. Mullistava näkemys, jonka mukaan vanhat kirjoitukset ja tutkimukset eivät olekaan erehtymättömiä, on saanut jalansijaa.<br /> <br /> Luennot alkavat aamulla kello 8, johon käytännössä lisätään &quot;akateeminen neljännestunti&quot;. Monet maalliset juhlapäivät sekä uskonnolliset ja hoviin liittyvät pyhäpäivät rajoittavat luentopäivien määrää vuodessa. Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa mutta jatkuvat laiminlyönnit johtavat rangaistukseen.<br /> <br /> Kolmipäiväisten kastajaisten jälkeen uudet opiskelijat ovat täysivaltaisia opiskelijoita ja saavat liittyä &quot;norkkiksiksi&quot; ainejärjestöihin.<br /> <br /> Jos valmistunut [[filoosi]] (=''baccalaureus'') jatkaa opintoja, hän valitsee oikeustieteellisen, lääketieteellisen, teologisen tai filosofisen tiedekunnan tähdäten maisteriksi, tai jatko-opiskelijaksi ja tohtorin tutkintoon. Jatko-opintoihin kuluu yleensä 3-5 vuotta. Viimeistään ensimmäisen vuoden jälkeen aletaan harjoitella työskentelyä esim. asianajajana, lääkärin apulaisena tai opettajana.<br /> <br /> Käytäntö on nopeasti alkanut muuttua niin, että uusi opiskelija valitsee tulevan erikoisalansa heti opintojen alkaessa.<br /> <br /> Luonnontieteet ja humanistiset tieteet ovat filosofisen tiedekunnan piirissä.<br /> <br /> ===Naisopiskelijat===<br /> Yksi ensimmäisistä naisopiskelijoista oli 490-luvulla [[Lazira Hyros]] (Leppänen, Erkka: Kirotun maan ritari, s. 72). Naisopiskelijoiden päästämisessä yliopistoon oli ehkä kyse Teniran Madan päähänpistoista, jolla hän ivasi kirjanoppineita ja Artanten kirkkoa. Hyros on matemaatikko ja yksi yliopiston arkkimaistereista.<br /> <br /> Uusi kuningatar [[Liala Mada]] vahvisti, että vuoden 505 V.a. alusta yliopistoon otetaan jatkuvasti naisopiskelijoita. Vuonna 513 V.a. kuningatar Liala Mada nimittää Hyrosin yliopiston rehtoriksi. Samana vuonna naisopiskelijoita saapuu ennätysmäärä.<br /> <br /> Naisopiskelijoilla on oma asuntola, johon pääsy miehiltä on ehdottomasti kielletty. Muuten opiskelu tapahtuu yhdessä miesten kanssa. Vain ekskursiot palatsiin (taidekokoelma, kirjasto, yms.) tapahtuvat puhtaasti nais- tai miesryhmissä. Luonnollisesti myös vain naisopiskelijat vierailevat Artanten valotarten luostarissa ja vain miesopiskelijat munkkiluostarissa.<br /> <br /> ===Tiedekunnista===<br /> Lääketieteelliseen tiedekuntaan on kuulunut vuodesta 512 V.a. alkaen [[alkemian]] tutkimuslaitos. Sillä on maine oikeana hulluuden pesänä, jossa saattaa tapahtua aivan mitä tahansa.<br /> <br /> ====Teologinen tiedekunta ja Artanten kirkon Suuri skisma====<br /> Teologinen tiedekunta on vain yksi Artanten lahkoista, toki merkittävä sellainen. Tiedekunnassa perehdytään enemmän tai vähemmän syvällisesti myös muihin uskontoihin eli harhaoppeihin – jotta valmistunut pappi osaa kumota niiden väitteet ja todistaa väkevästi Artanten ainoaksi oikeaksi jumalaksi. Farrignian, Tutusin ja Holrusin välisen konkordiaalisopimuksen mukaan yliopiston papit ja virallisten valtionkirkkojen papit katsotaan Artanten oikeaoppisiksi palvelijoiksi ja kaikkien maiden papeilla on papiston oikeudet ja etuudet näissä maissa.<br /> <br /> Sopimus on toistaiseksi pitänyt, jopa sen jälkeen kun Artanten kirkko Holrusissa kielsi Valiarin jumaluuden ja hänen verilinjansa pyhyyden ja monet muut liittyivät saman opin puolelle Liala Madan noustua kuningattareksi. Tämä on Artanten kirkon ''Suuri skisma'', josta saattaa ajan myötä muodostua kaksi erillistä kirkkoa, valiarlainen ja holruslainen (&quot;artantelainen&quot;) kirkko.<br /> <br /> Teologinen tiedekunta on edelleen suljettu naisilta. Tämä on myönnytys, johon Mada näennäisesti &quot;viime hetkellä&quot; suostui jotta muut &quot;uudistukset&quot; saatiin läpi. (Tarkkaan ottaen Mada siis ei uudistanut mitään vaan vain vahvisti Teniran Madan määräyksen eli ylläpiti olemassaolevaa järjestystä. :)<br /> <br /> ===Sotakorkeakoulu===<br /> Sotakorkeakoulu on erillislaitos, josta valmistutaan ammattiupseeriksi. [[Farrignian armeija]] ja etenkin [[Palatsikaarti]] ovat tiiviissä yhteistyössä sotakorkeakoulun kanssa.<br /> <br /> ==Univormu==<br /> [[Image:Farrignian_yliopisto.png]]&lt;br clear=&quot;all&quot; /&gt;<br /> <br /> Yliopiston opiskelijoilla ja opettajilla on valkoiset paidat, mustat housut ja mustat, edestä avoimet liivit joihin kuuluu esiliina ja vyö. Yliopiston maisterien liiveissä on kuvioita, jotka osoittavat heidän korkeampaa asemaansa. Opiskelijoiden liiveissä ei aluksi ole mitään kuvioita, mutta opintojen edistyessä niitä saa lisätä. Kuviot tehdään kirjoittamattomien sääntöjen mukaan. [[Niksi-Praedor]]issa sivuilla 50-51 on melko kattava lista näistä, sekä kuvat kirjailuista. Ikävästi juuri sivulle 50 oli tullut painovirhe, joka kadotti osan kuvioista - mutta ensipainoksen jokaisen kappaleen mukana on korjaussivu.<br /> <br /> Esimerkkejä:<br /> * Kastajaisten ja ensimmäisten sitsien jälkeen uusi opiskelija saa ommella liivien olkapäälle hopealangalla pienen kallellaan olevan kahdeksikon (∞). Sen merkitys on unohtunut ajat sitten, mutta nykyään se tarkoittaa &quot;juhla ei koskaan lopu&quot;.<br /> * Alkemistien tunnus on liiveihin kirjailtu tislauskannu.<br /> * Naisopiskelijoiden tunnus on rusetti. Pukusäännöt kieltävät pitämästä rusettia (se kiihoittaisi miespuoleisia opiskelijoita ja opettajia liikaa) joten se kirjaillaan liiveihin.<br /> <br /> Virallinen hattu on lähestulkoon sama kuin [https://en.wikipedia.org/wiki/Tudor_bonnet Tudor bonnet] [https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Black_Tudor_bonnet_with_a_claret_cord_and_tassel_from_Ede_and_Ravenscroft,_UK_-_20080408.jpg (Kuva wikipedia commonsissa)], tai baretti.<br /> <br /> Naisopiskelijoiden asuun kuuluu housujen sijasta edelleen hame. Ihan niin moderneja ei yliopistossakaan olla että nainen voisi pitää housuja. Poikkeuksena tulee olemaan sotakorkeakoulu kun sinne hyväksytään ensimmäinen naisopiskelija. Upseeri ei voi pitää hametta.<br /> <br /> ===Galthin yliopiston univormu===<br /> Galthissa univormuun kuuluu valkoinen paita, kylmällä säällä musta takki, ja näiden päällä mustat liivit. Kirjailujen sijasta liiveissä on kultainen tiedekunnan tunnus tai sellaista pidetään kaulassa riipuksena. Naisopiskelijoilla on tietenkin yhä hame. Ainoa galthilainen yliopisto-opiskelija on Farrignian yliopistoon hyväksytty &quot;vaihto-oppilas&quot;, merkittävän kauppiassuvun vesa, neiti Balmyra.<br /> <br /> ==Lukuvuoden aikataulu==<br /> Farrignian yliopiston lukuvuosi jaetaan kolmeen kauteen.<br /> * Uusi lukuvuosi ja ensimmäinen kausi alkaa 2. päivänä sydänkevättä. Avajaiset pidetään heti 2. päivänä. Luennot alkavat vasta 7. tai 8. päivänä.<br /> * Uusien opiskelijoiden orientaatio tuutorin opastuksella on 2.-10. sydänkevättä.<br /> * Kastajaiset alkavat 30. sydäkevättä. Ne päättyvät sitseihin 31. sydänkevättä.<br /> * Viikon mittainen kevätloma on loppukevään toisella viikolla.<br /> * Tohtorinväitöksiä pidetään eniten juuri ennen kesälomaa.<br /> * Kesäloma alkaa 20. päivänä alkukesää ja päättyy 2. päivänä alkusyksyä, eli se kestää 10 ja puoli viikkoa.<br /> * Kesälomaa ei käytetä pelkkään lomailuun, vaan kesälläkin opiskellaan ja kirjoitetaan esseitä.<br /> * Toinen kausi alkaa 2. alkusyksyä ja se kestää 20. päivään lopputalvea.<br /> * Lopputalven ensimmäinen viikko on omistettu tenteille, kuulusteluille, opinnäytteille ja kokeille.<br /> * Talviloma alkaa virallisesti 21. lopputalvea ja se kestää uuden vuoden yli 7. päivään alkukevättä.<br /> * Tenttikauden jälkeen 8.-20. lopputalvea on kuitenkin käytännössä jo lomaa, varsinkin vanhemmille opiskelijoille.<br /> * Tänä aikana pidetään uusintatenttejä ja -kuulusteluja niille, jotka eivät päässeet ensimmäisellä yrittämällä läpi.<br /> <br /> Kaikki tavanomaiset vapaapäivät ja pyhäpäivät (mm. kuukausien 1. päivät, sekä 21. päivä alkukevättä, alkukesää, alkusyksyä ja alkutalvea, ja Valiarin kruunajaispäivän aatto 30. alkusyksyä) ovat myös opiskelijoille vapaapäiviä. Ks. [[Farrignian juhlapäivät]].<br /> <br /> ===Promootio===<br /> Maisterinpromootio järjestetään vain 5-10 vuoden välein. Se on suuri juhla, johon liittyy monia seremonoita, rituaaleja, kulkueita, esityksiä ja ennen kaikkea juhlia, muodollisista upeista päivällisistä riehakkaisiin eväsretkiin pääkaupungin puistoihin, [[Osgia]]an tai [[Kuninkaan kanava]]lle ja jopa gladiaattoritaisteluihin Arbilan kultaisessa maljassa (Kolmannen kehän suuri amfiteatteri).<br /> <br /> ==Yliopiston virkoja==<br /> * '''Rehtori''': kuninkaan (kuningattaren) nimittämä koko yliopiston johtaja ja pienen konsistorin puheenjohtaja.<br /> * '''Dekaani''': arkkimaisteri, joka on myös jonkin tiedekunnan johtaja.<br /> * '''Arkkimaisteri''': professoria vastaava arvonimi. Tehtäviin kuuluu tutkimustyö, opettaminen ja väitöskirjojen valvonta.<br /> * '''Maisteri''': vastaa yliopistonlehtoria tai vanhempaa yliopistonlehtoria. Tehtäviin kuuluu opettamisen lisäksi hallinnollisia tehtäviä ja tutkimustyötä.<br /> * '''Tutkijamaisteri''': tutkimustyöhön keskittynyt maisteri, jolla ei ole luennointivelvollisuutta. Useat tosin tekevät maisterien sijaisuuksia.<br /> * '''Inspehtori''' ja '''pedelli'''t: inspehtori on yliopiston poliisipäällikkö, jolla on alaisinaan useita pedellejä eli poliiseja. He valvovat kuria ja järjestystä kampuksella sekä myös sen ulkopuolella.<br /> * '''Amanuenssi''': opintojen ohjaaja ja järjestelijä. Tämä on uusi virka, joka opiskelijamäärien kasvaessa on luotu helpottamaan maisterien työtaakkaa. Amanuenssit nimittää pieni konsistori.<br /> * '''Filoosi''': varsinaisella filoosilla on joko kandidaatin- tai maisterintutkinto jostakin yliopistosta.<br /> * '''Jatko-opiskelija''': maisterintutkintoon pyrkivä opiskelija.<br /> * '''Tuutori''': toisen vuoden tai sitä vanhempi opiskelija, joka tutustuttaa ryhmän opiskelijoita yliopistoon ja opastaa näitä opintiellä.<br /> <br /> Yliopistojen harmiksi filoosin nimikettä käyttävät monet epämääräiset &quot;oppineet&quot; joilla ei ole välttämättä ole mitään yliopistotaustaa.<br /> <br /> ===Konsistori===<br /> Farrignian yliopiston ylin hallintoelin on ''konsistori''. Suureen konsistoriin kuuluvat kaikki yliopiston arkkimaisterit. Osakeyhtiössä se vastaisi suunnilleen valtuustoa. Pieni konsistori on hallitus; se vastaa kaikista merkittävistä linjauksista. Pienen konsistorin puheenjohtaja on rehtori. Muina jäseninä on viisi arkkimaisteria, neljä muuta maisteria, neljä opiskelijoiden edustajaa joista yksi on jatko-opiskelija, sekä yliopistoon kuulumaton jäsen. Konsistori valitaan vaaleilla kolmen vuoden toimikaudeksi. Äänioikeus on arkkimaistereilla, maistereilla, tutkijoilla ja muulla henkilöstöllä. Oppilaskunta valitsee niinikään vaaleilla edustajansa. Yliopiston ulkopuolisen jäsenen nimittää kuningas (kuningatar), tosin yleensä hänen sijaisenaan jokin hovin virkamies, jolle tehtävä on annettu.<br /> <br /> ==Tutkimuksista==<br /> ===Kirurgia===<br /> Jaconiassa lääkärit eivät kaihda kirurgisia toimenpiteitä kuten keskiajan Euroopassa. Tunnetaan jopa nukutus - mutta se vaatii kalliita taikajuomia. Tunnettuja kirurgisia operaatioita ovat mm.<br /> * Amputaatiot<br /> * Hammaskirurgia<br /> * Kaihileikkaus<br /> * Keisarileikkaus<br /> * Miehen kastraatio<br /> * Nielurisojen poisto<br /> * Paiseiden avaus ja hoito<br /> * Peräsuoliavanteen leikkaus<br /> * Plastiikkakirurgia (mm. nenän, korvan tai huulen puutoksen korjaus kudoskaistaleilla)<br /> * Rakkokivien poisto<br /> * Rintasyövän leikkaus<br /> * Tyräleikkaukset<br /> * Valtimon ja muiden verisuonten umpeen ompelu<br /> <br /> ===Ruumiinavaukset===<br /> Lääketiede suhtautuu varovaisesti ruumiinavauksiin uskonnollisista syistä. Teloitettujen rikollisten ruumiita lienee lupa vähin äänin leikellä öisin tiedekuntien kellareissa.<br /> <br /> Petri Hiltunen (virallista kaanonia): &quot;Vaikka aatelisten ruumiita ei fyysisesti leikattaisi, taitavimmat lääkärit ovat hyviä selvittämään myös rikollisia kuolemia. Kannattaa muistaa että heillä on käytössä liemiä ja taikaesineitä joista renessanssin aikaan saatettiin vain haaveilla. Jos jollain on moisiin varaa, niin aatelissukuja hoitavilla hovilääkäreillä.” (&quot;[https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156503511615320/ Hassuja haja-ajatuksia: tunnetaankos Farrignian yliopistossa ruumiinavaustekniikkaa miten hyvin?&quot;, Facebook, 19.9.2018])<br /> <br /> ===Ainejärjestöt===<br /> Farrignian yliopiston ainejärjestöillä on huono maine juhlivina ja mellakoivina jengeinä. Osa järjestöistä kelpuuttaa naisjäsenet, osa hangoittelee vielä vastaan – näiden etunenässä tietysti teologit. Ainejärjestöjen nimet ovat:<br /> <br /> *'''Artanten Parta:''' teologit<br /> *'''Barbaari:''' ulkomaalaiset opiskelijat<br /> *'''Capra:''' alkemistit<br /> *'''Fi-loosi:''' filosofit<br /> *'''Horisontti:''' geometrikot<br /> *'''Ilmiö:''' luonnontieteilijät<br /> *'''Katgutti:''' muusikot (jousisoittimien kielet valmistetaan naudan suolista. Sana katgutti on alun perin lyhenne englannin kielen sanasta cattlegut – se ei siis ole kissansuolta!)<br /> *'''Keskiarvo:''' aritmeetikot<br /> *'''Ruusuke (entinen Kohtu):''' naisopiskelijat (Sabina Kastriotin perustama uusi järjestö oli aluksi nimeltään Kohtu, mutta nimi piti muuttaa)<br /> *'''Kyrassi:''' sotakorkeakoulu<br /> *'''Oodi:''' humanistit<br /> *'''Paradoksi:''' loogikot ja retoorikot<br /> *'''Pohjankruunu:''' tähtitieteilijät<br /> *'''Spekula:''' lääketieteilijät<br /> *'''Syntaksi:''' kielitieteilijät<br /> *'''Tribunaali:''' oikeustieteilijät<br /> <br /> ==Muut yliopistot==<br /> Muissakin suurissa kaupungeissa on yliopistot ([https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156567663335320/ ”Onko Jaconian pääkaupungeissa yliopisto?”, Facebook, 17.10.2018]).<br /> * Farrignian yliopisto on suurin.<br /> * [[Galthin yliopisto|Galthissa]] voi tehdä rajumpia kokeita kuin muualla.<br /> * [[Piperian yliopisto]] on senniittiluostarin kylkiäinen.<br /> * [[Holrusin yliopisto]] on kiukkuinen pappiskoulu.<br /> * [[Travanin yliopisto|Travan]] kärsii aivovuodosta Farrigniaan.<br /> * [[Selfian yliopisto]]ssa ”In Vino Veritas” otetaan vähän liiankin tosissaan.<br /> * [[Tutusin yliopisto]] vaatii enemmän pohdintaa kun on niin levotonta ja [[Sunian yliopisto]]a säästellään jotain virallisen tahon teosta varten.<br /> <br /> ===Kadonneet yliopistot===<br /> :[[Angar]]in velhokuningas Arel Hiramon ei välittänyt perustaa yliopistoa ja sodat ovat estäneet toissijaiset puuhastelut kuten yliopiston perustamisen.<br /> :''[[Emith]]issä on varmasti ollut [yliopisto]. Se oli todella suuri kaupunki alkuaikoina.'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 20.6.2023<br /> :''[[Oft]]issa on joku arveluttava instituutio, joka kutsuu itseään yliopistoksi'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 21.6.2023<br /> <br /> {{non-canon|: [[Niksi-Praedor]]in mukaan Tutusin yliopiston toiminta on toistaiseksi keskeytynyt ja vain muutama vanha maisteri ylläpitävät kirjastoa ja &quot;pitävät taloa pystyssä&quot;}}.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> * [[Kirsikankukkien aika]] sijoittuu Farrignian yliopistoon.</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Farrignian_yliopisto&diff=2177 2024-07-13T13:53:33Z

<p>Starac: /* Tiedekunnista */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Tieteet ja alkemia]]<br /> [[Luokka:Farrignia]]<br /> <br /> {{non-canon| HUOM. Yliopistojen kuvaus ei ole suurilta osin kaanonia.}}<br /> <br /> ==Yliopistojen alkuperä==<br /> Yleisesti hyväksytty totuus on nykyisin, että teologinen tiedekunta ja [[Artante]] on ollut kaiken alku ja juuri. Todellisuudessa nykyiset yliopistot ovat peräisin [[Velhokuninkaat|velhokuninkaiden]] kuolevaisen virkamieskunnan kouluista, jotka periytyvät vieläkin kauempaa, jopa [[Borvaria]]n ajoilta.<br /> <br /> ==Farrignian yliopisto==<br /> [[Image:Farrignian_yliopiston_vaakuna.jpg|thumb|right|Farrignian yliopiston vaakuna (non-canon)]]<br /> Yliopiston motto on ''&quot;Nöyryys, Usko, Totuus&quot;''.<br /> <br /> Opiskelu yliopistossa aloitetaan 14- tai 15-vuotiaana. Opiskelijoilla on periaatteessa jo oltava peruskoulutus ja heidän täytyy osata lukea ja kirjoittaa. Monet opiskelijat ovat erittäin älykkäitä ja oppineita jo valmiiksi – eräät toiset taas ovat yliopistossa vain koska ovat varakkaita, ja tutkinto tai papinvihkimys lähestulkoon ostetaan rahalla.<br /> <br /> Opiskelemaan päästäkseen tarvitseekin ennen kaikkea rahaa tai lahjuksia, niiden lisäksi suosituskirjeitä tai suhteita. Vapaaoppilaaksi voi päästä myös kuningattaren asetuksella (äärimmäisen harvinaista!) tai jonkun varakkaan lahjoittamalla stipendillä.<br /> <br /> Rehtori johtaa koulua ja suurista linjoista päättää säännöllisesti kokoontuva hallintoneuvosto. Sen jäsenenä ovat rehtori, arkkimaisterit ja Artanten patriarkka.<br /> <br /> Meidän maailmamme keskiaikaisista yliopistoista poiketen yliopistolla ei ole privilegiota omaan tuomiovaltaan, vaan akatemiaväen asiat käsitellään kaupunginoikeudessa. Yliopistoväellä on kuitenkin suuri etu: syytetty saa ilmaista oikeusapua ja asianajajakseen oikeustieteen seniorioppilaan, vakavammissa tapauksissa maisterin, apunaan opiskelijoita. Rikoksesta tuomittu opiskelija voidaan erottaa määräajaksi tai pysyvästi.<br /> <br /> Korkein opettajan arvonimi on arkkimaisteri (Erkka Leppänen, Facebook, Praedor-ryhmä, 11.1.2018). Arkkimaistereita on useita. Nimike vastaa professorin arvonimeä. Maisteri-nimike puolestaan vastaa nyky-yliopiston lehtoria (nyk. yliopisto-opettaja). Maisteri on myös yliopiston toiseksi ylimmän tutkinnon nimitys.<br /> <br /> Opiskelijat maksavat yliopistolle lukukausimaksua. Sen määrä riippuu opiskelijan säädystä. Seuraavassa on likimääräiset kertoimet maksulle. Tarkemmat tiedot siitä paljonko todellinen maksu on rahana tulevat myöhemmin. (Mahdollisesti kertoimen verran hopearahoja päivässä; lukuvuoteen lasketaan kuuluvan 250 päivää.)<br /> * Ylhäisaateli (ruhtinas/markkreivi, herttua ja siitä ylöspäin) – 18.<br /> * Aateli (ritari, paroni, kreivi) – 12.<br /> * Papisto – 6.<br /> * Muu – 3.<br /> <br /> Kun joku sanoo &quot;opiskelija&quot; hän viittaa Farrigniassa lähes varmasti yliopiston opiskelijaan. Muut ovat koululaisia, kisällejä tai oppipoikia.<br /> <br /> Asunto yliopiston asuntolassa sisältyy lukukausimaksuun. Paras huoneisto annetaan eniten lukukausimaksua maksaville ja alhaisimmat nukkuvat isoissa makuusaleissa. Tilan puutteen takia huoneistoihinkin joudutaan sijoittamaan useita opiskelijoita. Ruoka, juoma, vaatteet ja opiskelutarvikkeet opiskelijan on kustannettava itse. Varakkaat opiskelijat vuokraavat oman asunnon Ensimmäiseltä kehältä kampuksen läheltä tai joissain tapauksessa jopa omistavat sellaisen.<br /> <br /> Suurin osa opiskelijoista tulee porvari- tai kauppiassäädystä. Seuraavaksi eniten on ritareita ja aatelisia. Käsityöläissäätyä on vähän, poikkeuksena alkemistit. Kaikkein vähiten on talonpoikaistaustaisia opiskelijoita. Aatelisperheiden esikoispoikia eli perijöitä ei ole tapana lähettää yliopistoon, vain nuorempia (&quot;ylimääräisiä&quot;) poikia ja 505 V.a. alkaen siis myös tyttöjä.<br /> <br /> Toistaiseksi yliopistoon ei ole pyrkinyt ainuttakaan metsäläis-, paimentolais-, saaristolais- tai vuoristolaisopiskelijaa. Vastoin yleistä käsitystä, yliopiston säännöt eivät sulje heitä pois mahdollisina opiskelijoina.<br /> <br /> Velhojen lapsia yliopistossa on erittäin vähän. Vain &quot;toivottomat tapaukset&quot; voidaan laittaa yliopistoon, varsinkin kun on kyse tyttäristä - sillä naispuoleinen yliopiston opiskelija on jo oletetusti menettänyt viattomuutensa.<br /> <br /> ''Baccalaureus-'' (eli kandidaatin) tutkinnon suorittaminen kestää 3-6 vuotta, riippuen opiskelijan ahkeruudesta, lahjakkuudesta ja osittain varallisuudestakin. Ensimmäiset kolme vuotta opiskellaan artistisessa (l. filosofisessa) tiedekunnassa aritmetiikkaa, geometriaa, maantiedettä, musiikin teoriaa, kielioppia, logiikkaa, retoriikkaa ja skolastiikkaa. Ohessa käydään valmistelevia kursseja jatko-opiskeluja ajatellen. Astrologia eli tähtitiede on kielletty oppiaine.<br /> <br /> Skolastiikka, joka perustuu Artanten kirjoihin ja vanhoihin tutkimuksiin on väistymässä. Mullistava näkemys, jonka mukaan vanhat kirjoitukset ja tutkimukset eivät olekaan erehtymättömiä, on saanut jalansijaa.<br /> <br /> Luennot alkavat aamulla kello 8, johon käytännössä lisätään &quot;akateeminen neljännestunti&quot;. Monet maalliset juhlapäivät sekä uskonnolliset ja hoviin liittyvät pyhäpäivät rajoittavat luentopäivien määrää vuodessa. Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa mutta jatkuvat laiminlyönnit johtavat rangaistukseen.<br /> <br /> Kolmipäiväisten kastajaisten jälkeen uudet opiskelijat ovat täysivaltaisia opiskelijoita ja saavat liittyä &quot;norkkiksiksi&quot; ainejärjestöihin.<br /> <br /> Jos valmistunut [[filoosi]] (=''baccalaureus'') jatkaa opintoja, hän valitsee oikeustieteellisen, lääketieteellisen, teologisen tai filosofisen tiedekunnan tähdäten maisteriksi, tai jatko-opiskelijaksi ja tohtorin tutkintoon. Jatko-opintoihin kuluu yleensä 3-5 vuotta. Viimeistään ensimmäisen vuoden jälkeen aletaan harjoitella työskentelyä esim. asianajajana, lääkärin apulaisena tai opettajana.<br /> <br /> Käytäntö on nopeasti alkanut muuttua niin, että uusi opiskelija valitsee tulevan erikoisalansa heti opintojen alkaessa.<br /> <br /> Luonnontieteet ja humanistiset tieteet ovat filosofisen tiedekunnan piirissä.<br /> <br /> ===Naisopiskelijat===<br /> Yksi ensimmäisistä naisopiskelijoista oli 490-luvulla [[Lazira Hyros]] (Leppänen, Erkka: Kirotun maan ritari, s. 72). Naisopiskelijoiden päästämisessä yliopistoon oli ehkä kyse Teniran Madan päähänpistoista, jolla hän ivasi kirjanoppineita ja Artanten kirkkoa. Hyros on matemaatikko ja yksi yliopiston arkkimaistereista.<br /> <br /> Uusi kuningatar [[Liala Mada]] vahvisti, että vuoden 505 V.a. alusta yliopistoon otetaan jatkuvasti naisopiskelijoita. Vuonna 513 V.a. kuningatar Liala Mada nimittää Hyrosin yliopiston rehtoriksi. Samana vuonna naisopiskelijoita saapuu ennätysmäärä.<br /> <br /> Naisopiskelijoilla on oma asuntola, johon pääsy miehiltä on ehdottomasti kielletty. Muuten opiskelu tapahtuu yhdessä miesten kanssa. Vain ekskursiot palatsiin (taidekokoelma, kirjasto, yms.) tapahtuvat puhtaasti nais- tai miesryhmissä. Luonnollisesti myös vain naisopiskelijat vierailevat Artanten valotarten luostarissa ja vain miesopiskelijat munkkiluostarissa.<br /> <br /> ===Tiedekunnista===<br /> Lääketieteelliseen tiedekuntaan on kuulunut vuodesta 512 V.a. alkaen [[alkemian]] tutkimuslaitos. Sillä on maine oikeana hulluuden pesänä, jossa saattaa tapahtua aivan mitä tahansa.<br /> <br /> ====Teologinen tiedekunta ja Artanten kirkon Suuri skisma====<br /> Teologinen tiedekunta on vain yksi Artanten lahkoista, toki merkittävä sellainen. Tiedekunnassa perehdytään enemmän tai vähemmän syvällisesti myös muihin uskontoihin eli harhaoppeihin – jotta valmistunut pappi osaa kumota niiden väitteet ja todistaa väkevästi Artanten ainoaksi oikeaksi jumalaksi. Farrignian, Tutusin ja Holrusin välisen konkordiaalisopimuksen mukaan yliopiston papit ja virallisten valtionkirkkojen papit katsotaan Artanten oikeaoppisiksi palvelijoiksi ja kaikkien maiden papeilla on papiston oikeudet ja etuudet näissä maissa.<br /> <br /> Sopimus on toistaiseksi pitänyt, jopa sen jälkeen kun Artanten kirkko Holrusissa kielsi Valiarin jumaluuden ja hänen verilinjansa pyhyyden ja monet muut liittyivät saman opin puolelle Liala Madan noustua kuningattareksi. Tämä on Artanten kirkon ''Suuri skisma'', josta saattaa ajan myötä muodostua kaksi erillistä kirkkoa, valiarlainen ja holruslainen (&quot;artantelainen&quot;) kirkko.<br /> <br /> Teologinen tiedekunta on edelleen suljettu naisilta. Tämä on myönnytys, johon Mada näennäisesti &quot;viime hetkellä&quot; suostui jotta muut &quot;uudistukset&quot; saatiin läpi. (Tarkkaan ottaen Mada siis ei uudistanut mitään vaan vain vahvisti Teniran Madan määräyksen eli ylläpiti olemassaolevaa järjestystä. :)<br /> <br /> ===Sotakorkeakoulu===<br /> Sotakorkeakoulu on erillislaitos, josta valmistutaan ammattiupseeriksi. [[Farrignian armeija]] ja etenkin [[Palatsikaarti]] ovat tiiviissä yhteistyössä sotakorkeakoulun kanssa.<br /> <br /> ==Univormu==<br /> [[Image:Farrignian_yliopisto.png]]&lt;br clear=&quot;all&quot; /&gt;<br /> <br /> Yliopiston opiskelijoilla ja opettajilla on valkoiset paidat, mustat housut ja mustat, edestä avoimet liivit joihin kuuluu esiliina ja vyö. Yliopiston maisterien liiveissä on kuvioita, jotka osoittavat heidän korkeampaa asemaansa. Opiskelijoiden liiveissä ei aluksi ole mitään kuvioita, mutta opintojen edistyessä niitä saa lisätä. Kuviot tehdään kirjoittamattomien sääntöjen mukaan. [[Niksi-Praedor]]issa sivuilla 50-51 on melko kattava lista näistä, sekä kuvat kirjailuista. Ikävästi juuri sivulle 50 oli tullut painovirhe, joka kadotti osan kuvioista - mutta ensipainoksen jokaisen kappaleen mukana on korjaussivu.<br /> <br /> Esimerkkejä:<br /> * Kastajaisten ja ensimmäisten sitsien jälkeen uusi opiskelija saa ommella liivien olkapäälle hopealangalla pienen kallellaan olevan kahdeksikon (∞). Sen merkitys on unohtunut ajat sitten, mutta nykyään se tarkoittaa &quot;juhla ei koskaan lopu&quot;.<br /> * Alkemistien tunnus on liiveihin kirjailtu tislauskannu.<br /> * Naisopiskelijoiden tunnus on rusetti. Pukusäännöt kieltävät pitämästä rusettia (se kiihoittaisi miespuoleisia opiskelijoita ja opettajia liikaa) joten se kirjaillaan liiveihin.<br /> <br /> Virallinen hattu on lähestulkoon sama kuin [https://en.wikipedia.org/wiki/Tudor_bonnet Tudor bonnet] [https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Black_Tudor_bonnet_with_a_claret_cord_and_tassel_from_Ede_and_Ravenscroft,_UK_-_20080408.jpg (Kuva wikipedia commonsissa)], tai baretti.<br /> <br /> Naisopiskelijoiden asuun kuuluu housujen sijasta edelleen hame. Ihan niin moderneja ei yliopistossakaan olla että nainen voisi pitää housuja. Poikkeuksena tulee olemaan sotakorkeakoulu kun sinne hyväksytään ensimmäinen naisopiskelija. Upseeri ei voi pitää hametta.<br /> <br /> ==Lukuvuoden aikataulu==<br /> Farrignian yliopiston lukuvuosi jaetaan kolmeen kauteen.<br /> * Uusi lukuvuosi ja ensimmäinen kausi alkaa 2. päivänä sydänkevättä. Avajaiset pidetään heti 2. päivänä. Luennot alkavat vasta 7. tai 8. päivänä.<br /> * Uusien opiskelijoiden orientaatio tuutorin opastuksella on 2.-10. sydänkevättä.<br /> * Kastajaiset alkavat 30. sydäkevättä. Ne päättyvät sitseihin 31. sydänkevättä.<br /> * Viikon mittainen kevätloma on loppukevään toisella viikolla.<br /> * Tohtorinväitöksiä pidetään eniten juuri ennen kesälomaa.<br /> * Kesäloma alkaa 20. päivänä alkukesää ja päättyy 2. päivänä alkusyksyä, eli se kestää 10 ja puoli viikkoa.<br /> * Kesälomaa ei käytetä pelkkään lomailuun, vaan kesälläkin opiskellaan ja kirjoitetaan esseitä.<br /> * Toinen kausi alkaa 2. alkusyksyä ja se kestää 20. päivään lopputalvea.<br /> * Lopputalven ensimmäinen viikko on omistettu tenteille, kuulusteluille, opinnäytteille ja kokeille.<br /> * Talviloma alkaa virallisesti 21. lopputalvea ja se kestää uuden vuoden yli 7. päivään alkukevättä.<br /> * Tenttikauden jälkeen 8.-20. lopputalvea on kuitenkin käytännössä jo lomaa, varsinkin vanhemmille opiskelijoille.<br /> * Tänä aikana pidetään uusintatenttejä ja -kuulusteluja niille, jotka eivät päässeet ensimmäisellä yrittämällä läpi.<br /> <br /> Kaikki tavanomaiset vapaapäivät ja pyhäpäivät (mm. kuukausien 1. päivät, sekä 21. päivä alkukevättä, alkukesää, alkusyksyä ja alkutalvea, ja Valiarin kruunajaispäivän aatto 30. alkusyksyä) ovat myös opiskelijoille vapaapäiviä. Ks. [[Farrignian juhlapäivät]].<br /> <br /> ===Promootio===<br /> Maisterinpromootio järjestetään vain 5-10 vuoden välein. Se on suuri juhla, johon liittyy monia seremonoita, rituaaleja, kulkueita, esityksiä ja ennen kaikkea juhlia, muodollisista upeista päivällisistä riehakkaisiin eväsretkiin pääkaupungin puistoihin, [[Osgia]]an tai [[Kuninkaan kanava]]lle ja jopa gladiaattoritaisteluihin Arbilan kultaisessa maljassa (Kolmannen kehän suuri amfiteatteri).<br /> <br /> ==Yliopiston virkoja==<br /> * '''Rehtori''': kuninkaan (kuningattaren) nimittämä koko yliopiston johtaja ja pienen konsistorin puheenjohtaja.<br /> * '''Dekaani''': arkkimaisteri, joka on myös jonkin tiedekunnan johtaja.<br /> * '''Arkkimaisteri''': professoria vastaava arvonimi. Tehtäviin kuuluu tutkimustyö, opettaminen ja väitöskirjojen valvonta.<br /> * '''Maisteri''': vastaa yliopistonlehtoria tai vanhempaa yliopistonlehtoria. Tehtäviin kuuluu opettamisen lisäksi hallinnollisia tehtäviä ja tutkimustyötä.<br /> * '''Tutkijamaisteri''': tutkimustyöhön keskittynyt maisteri, jolla ei ole luennointivelvollisuutta. Useat tosin tekevät maisterien sijaisuuksia.<br /> * '''Inspehtori''' ja '''pedelli'''t: inspehtori on yliopiston poliisipäällikkö, jolla on alaisinaan useita pedellejä eli poliiseja. He valvovat kuria ja järjestystä kampuksella sekä myös sen ulkopuolella.<br /> * '''Amanuenssi''': opintojen ohjaaja ja järjestelijä. Tämä on uusi virka, joka opiskelijamäärien kasvaessa on luotu helpottamaan maisterien työtaakkaa. Amanuenssit nimittää pieni konsistori.<br /> * '''Filoosi''': varsinaisella filoosilla on joko kandidaatin- tai maisterintutkinto jostakin yliopistosta.<br /> * '''Jatko-opiskelija''': maisterintutkintoon pyrkivä opiskelija.<br /> * '''Tuutori''': toisen vuoden tai sitä vanhempi opiskelija, joka tutustuttaa ryhmän opiskelijoita yliopistoon ja opastaa näitä opintiellä.<br /> <br /> Yliopistojen harmiksi filoosin nimikettä käyttävät monet epämääräiset &quot;oppineet&quot; joilla ei ole välttämättä ole mitään yliopistotaustaa.<br /> <br /> ===Konsistori===<br /> Farrignian yliopiston ylin hallintoelin on ''konsistori''. Suureen konsistoriin kuuluvat kaikki yliopiston arkkimaisterit. Osakeyhtiössä se vastaisi suunnilleen valtuustoa. Pieni konsistori on hallitus; se vastaa kaikista merkittävistä linjauksista. Pienen konsistorin puheenjohtaja on rehtori. Muina jäseninä on viisi arkkimaisteria, neljä muuta maisteria, neljä opiskelijoiden edustajaa joista yksi on jatko-opiskelija, sekä yliopistoon kuulumaton jäsen. Konsistori valitaan vaaleilla kolmen vuoden toimikaudeksi. Äänioikeus on arkkimaistereilla, maistereilla, tutkijoilla ja muulla henkilöstöllä. Oppilaskunta valitsee niinikään vaaleilla edustajansa. Yliopiston ulkopuolisen jäsenen nimittää kuningas (kuningatar), tosin yleensä hänen sijaisenaan jokin hovin virkamies, jolle tehtävä on annettu.<br /> <br /> ==Tutkimuksista==<br /> ===Kirurgia===<br /> Jaconiassa lääkärit eivät kaihda kirurgisia toimenpiteitä kuten keskiajan Euroopassa. Tunnetaan jopa nukutus - mutta se vaatii kalliita taikajuomia. Tunnettuja kirurgisia operaatioita ovat mm.<br /> * Amputaatiot<br /> * Hammaskirurgia<br /> * Kaihileikkaus<br /> * Keisarileikkaus<br /> * Miehen kastraatio<br /> * Nielurisojen poisto<br /> * Paiseiden avaus ja hoito<br /> * Peräsuoliavanteen leikkaus<br /> * Plastiikkakirurgia (mm. nenän, korvan tai huulen puutoksen korjaus kudoskaistaleilla)<br /> * Rakkokivien poisto<br /> * Rintasyövän leikkaus<br /> * Tyräleikkaukset<br /> * Valtimon ja muiden verisuonten umpeen ompelu<br /> <br /> ===Ruumiinavaukset===<br /> Lääketiede suhtautuu varovaisesti ruumiinavauksiin uskonnollisista syistä. Teloitettujen rikollisten ruumiita lienee lupa vähin äänin leikellä öisin tiedekuntien kellareissa.<br /> <br /> Petri Hiltunen (virallista kaanonia): &quot;Vaikka aatelisten ruumiita ei fyysisesti leikattaisi, taitavimmat lääkärit ovat hyviä selvittämään myös rikollisia kuolemia. Kannattaa muistaa että heillä on käytössä liemiä ja taikaesineitä joista renessanssin aikaan saatettiin vain haaveilla. Jos jollain on moisiin varaa, niin aatelissukuja hoitavilla hovilääkäreillä.” (&quot;[https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156503511615320/ Hassuja haja-ajatuksia: tunnetaankos Farrignian yliopistossa ruumiinavaustekniikkaa miten hyvin?&quot;, Facebook, 19.9.2018])<br /> <br /> ===Ainejärjestöt===<br /> Farrignian yliopiston ainejärjestöillä on huono maine juhlivina ja mellakoivina jengeinä. Osa järjestöistä kelpuuttaa naisjäsenet, osa hangoittelee vielä vastaan – näiden etunenässä tietysti teologit. Ainejärjestöjen nimet ovat:<br /> <br /> *'''Artanten Parta:''' teologit<br /> *'''Barbaari:''' ulkomaalaiset opiskelijat<br /> *'''Capra:''' alkemistit<br /> *'''Fi-loosi:''' filosofit<br /> *'''Horisontti:''' geometrikot<br /> *'''Ilmiö:''' luonnontieteilijät<br /> *'''Katgutti:''' muusikot (jousisoittimien kielet valmistetaan naudan suolista. Sana katgutti on alun perin lyhenne englannin kielen sanasta cattlegut – se ei siis ole kissansuolta!)<br /> *'''Keskiarvo:''' aritmeetikot<br /> *'''Ruusuke (entinen Kohtu):''' naisopiskelijat (Sabina Kastriotin perustama uusi järjestö oli aluksi nimeltään Kohtu, mutta nimi piti muuttaa)<br /> *'''Kyrassi:''' sotakorkeakoulu<br /> *'''Oodi:''' humanistit<br /> *'''Paradoksi:''' loogikot ja retoorikot<br /> *'''Pohjankruunu:''' tähtitieteilijät<br /> *'''Spekula:''' lääketieteilijät<br /> *'''Syntaksi:''' kielitieteilijät<br /> *'''Tribunaali:''' oikeustieteilijät<br /> <br /> ==Muut yliopistot==<br /> Muissakin suurissa kaupungeissa on yliopistot ([https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156567663335320/ ”Onko Jaconian pääkaupungeissa yliopisto?”, Facebook, 17.10.2018]).<br /> * Farrignian yliopisto on suurin.<br /> * [[Galthin yliopisto|Galthissa]] voi tehdä rajumpia kokeita kuin muualla.<br /> * [[Piperian yliopisto]] on senniittiluostarin kylkiäinen.<br /> * [[Holrusin yliopisto]] on kiukkuinen pappiskoulu.<br /> * [[Travanin yliopisto|Travan]] kärsii aivovuodosta Farrigniaan.<br /> * [[Selfian yliopisto]]ssa ”In Vino Veritas” otetaan vähän liiankin tosissaan.<br /> * [[Tutusin yliopisto]] vaatii enemmän pohdintaa kun on niin levotonta ja [[Sunian yliopisto]]a säästellään jotain virallisen tahon teosta varten.<br /> <br /> ===Kadonneet yliopistot===<br /> :[[Angar]]in velhokuningas Arel Hiramon ei välittänyt perustaa yliopistoa ja sodat ovat estäneet toissijaiset puuhastelut kuten yliopiston perustamisen.<br /> :''[[Emith]]issä on varmasti ollut [yliopisto]. Se oli todella suuri kaupunki alkuaikoina.'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 20.6.2023<br /> :''[[Oft]]issa on joku arveluttava instituutio, joka kutsuu itseään yliopistoksi'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 21.6.2023<br /> <br /> {{non-canon|: [[Niksi-Praedor]]in mukaan Tutusin yliopiston toiminta on toistaiseksi keskeytynyt ja vain muutama vanha maisteri ylläpitävät kirjastoa ja &quot;pitävät taloa pystyssä&quot;}}.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> * [[Kirsikankukkien aika]] sijoittuu Farrignian yliopistoon.</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Farrignian_yliopisto&diff=2176 2024-07-13T13:53:04Z

<p>Starac: /* Tiedekunnista */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Tieteet ja alkemia]]<br /> [[Luokka:Farrignia]]<br /> <br /> {{non-canon| HUOM. Yliopistojen kuvaus ei ole suurilta osin kaanonia.}}<br /> <br /> ==Yliopistojen alkuperä==<br /> Yleisesti hyväksytty totuus on nykyisin, että teologinen tiedekunta ja [[Artante]] on ollut kaiken alku ja juuri. Todellisuudessa nykyiset yliopistot ovat peräisin [[Velhokuninkaat|velhokuninkaiden]] kuolevaisen virkamieskunnan kouluista, jotka periytyvät vieläkin kauempaa, jopa [[Borvaria]]n ajoilta.<br /> <br /> ==Farrignian yliopisto==<br /> [[Image:Farrignian_yliopiston_vaakuna.jpg|thumb|right|Farrignian yliopiston vaakuna (non-canon)]]<br /> Yliopiston motto on ''&quot;Nöyryys, Usko, Totuus&quot;''.<br /> <br /> Opiskelu yliopistossa aloitetaan 14- tai 15-vuotiaana. Opiskelijoilla on periaatteessa jo oltava peruskoulutus ja heidän täytyy osata lukea ja kirjoittaa. Monet opiskelijat ovat erittäin älykkäitä ja oppineita jo valmiiksi – eräät toiset taas ovat yliopistossa vain koska ovat varakkaita, ja tutkinto tai papinvihkimys lähestulkoon ostetaan rahalla.<br /> <br /> Opiskelemaan päästäkseen tarvitseekin ennen kaikkea rahaa tai lahjuksia, niiden lisäksi suosituskirjeitä tai suhteita. Vapaaoppilaaksi voi päästä myös kuningattaren asetuksella (äärimmäisen harvinaista!) tai jonkun varakkaan lahjoittamalla stipendillä.<br /> <br /> Rehtori johtaa koulua ja suurista linjoista päättää säännöllisesti kokoontuva hallintoneuvosto. Sen jäsenenä ovat rehtori, arkkimaisterit ja Artanten patriarkka.<br /> <br /> Meidän maailmamme keskiaikaisista yliopistoista poiketen yliopistolla ei ole privilegiota omaan tuomiovaltaan, vaan akatemiaväen asiat käsitellään kaupunginoikeudessa. Yliopistoväellä on kuitenkin suuri etu: syytetty saa ilmaista oikeusapua ja asianajajakseen oikeustieteen seniorioppilaan, vakavammissa tapauksissa maisterin, apunaan opiskelijoita. Rikoksesta tuomittu opiskelija voidaan erottaa määräajaksi tai pysyvästi.<br /> <br /> Korkein opettajan arvonimi on arkkimaisteri (Erkka Leppänen, Facebook, Praedor-ryhmä, 11.1.2018). Arkkimaistereita on useita. Nimike vastaa professorin arvonimeä. Maisteri-nimike puolestaan vastaa nyky-yliopiston lehtoria (nyk. yliopisto-opettaja). Maisteri on myös yliopiston toiseksi ylimmän tutkinnon nimitys.<br /> <br /> Opiskelijat maksavat yliopistolle lukukausimaksua. Sen määrä riippuu opiskelijan säädystä. Seuraavassa on likimääräiset kertoimet maksulle. Tarkemmat tiedot siitä paljonko todellinen maksu on rahana tulevat myöhemmin. (Mahdollisesti kertoimen verran hopearahoja päivässä; lukuvuoteen lasketaan kuuluvan 250 päivää.)<br /> * Ylhäisaateli (ruhtinas/markkreivi, herttua ja siitä ylöspäin) – 18.<br /> * Aateli (ritari, paroni, kreivi) – 12.<br /> * Papisto – 6.<br /> * Muu – 3.<br /> <br /> Kun joku sanoo &quot;opiskelija&quot; hän viittaa Farrigniassa lähes varmasti yliopiston opiskelijaan. Muut ovat koululaisia, kisällejä tai oppipoikia.<br /> <br /> Asunto yliopiston asuntolassa sisältyy lukukausimaksuun. Paras huoneisto annetaan eniten lukukausimaksua maksaville ja alhaisimmat nukkuvat isoissa makuusaleissa. Tilan puutteen takia huoneistoihinkin joudutaan sijoittamaan useita opiskelijoita. Ruoka, juoma, vaatteet ja opiskelutarvikkeet opiskelijan on kustannettava itse. Varakkaat opiskelijat vuokraavat oman asunnon Ensimmäiseltä kehältä kampuksen läheltä tai joissain tapauksessa jopa omistavat sellaisen.<br /> <br /> Suurin osa opiskelijoista tulee porvari- tai kauppiassäädystä. Seuraavaksi eniten on ritareita ja aatelisia. Käsityöläissäätyä on vähän, poikkeuksena alkemistit. Kaikkein vähiten on talonpoikaistaustaisia opiskelijoita. Aatelisperheiden esikoispoikia eli perijöitä ei ole tapana lähettää yliopistoon, vain nuorempia (&quot;ylimääräisiä&quot;) poikia ja 505 V.a. alkaen siis myös tyttöjä.<br /> <br /> Toistaiseksi yliopistoon ei ole pyrkinyt ainuttakaan metsäläis-, paimentolais-, saaristolais- tai vuoristolaisopiskelijaa. Vastoin yleistä käsitystä, yliopiston säännöt eivät sulje heitä pois mahdollisina opiskelijoina.<br /> <br /> Velhojen lapsia yliopistossa on erittäin vähän. Vain &quot;toivottomat tapaukset&quot; voidaan laittaa yliopistoon, varsinkin kun on kyse tyttäristä - sillä naispuoleinen yliopiston opiskelija on jo oletetusti menettänyt viattomuutensa.<br /> <br /> ''Baccalaureus-'' (eli kandidaatin) tutkinnon suorittaminen kestää 3-6 vuotta, riippuen opiskelijan ahkeruudesta, lahjakkuudesta ja osittain varallisuudestakin. Ensimmäiset kolme vuotta opiskellaan artistisessa (l. filosofisessa) tiedekunnassa aritmetiikkaa, geometriaa, maantiedettä, musiikin teoriaa, kielioppia, logiikkaa, retoriikkaa ja skolastiikkaa. Ohessa käydään valmistelevia kursseja jatko-opiskeluja ajatellen. Astrologia eli tähtitiede on kielletty oppiaine.<br /> <br /> Skolastiikka, joka perustuu Artanten kirjoihin ja vanhoihin tutkimuksiin on väistymässä. Mullistava näkemys, jonka mukaan vanhat kirjoitukset ja tutkimukset eivät olekaan erehtymättömiä, on saanut jalansijaa.<br /> <br /> Luennot alkavat aamulla kello 8, johon käytännössä lisätään &quot;akateeminen neljännestunti&quot;. Monet maalliset juhlapäivät sekä uskonnolliset ja hoviin liittyvät pyhäpäivät rajoittavat luentopäivien määrää vuodessa. Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa mutta jatkuvat laiminlyönnit johtavat rangaistukseen.<br /> <br /> Kolmipäiväisten kastajaisten jälkeen uudet opiskelijat ovat täysivaltaisia opiskelijoita ja saavat liittyä &quot;norkkiksiksi&quot; ainejärjestöihin.<br /> <br /> Jos valmistunut [[filoosi]] (=''baccalaureus'') jatkaa opintoja, hän valitsee oikeustieteellisen, lääketieteellisen, teologisen tai filosofisen tiedekunnan tähdäten maisteriksi, tai jatko-opiskelijaksi ja tohtorin tutkintoon. Jatko-opintoihin kuluu yleensä 3-5 vuotta. Viimeistään ensimmäisen vuoden jälkeen aletaan harjoitella työskentelyä esim. asianajajana, lääkärin apulaisena tai opettajana.<br /> <br /> Käytäntö on nopeasti alkanut muuttua niin, että uusi opiskelija valitsee tulevan erikoisalansa heti opintojen alkaessa.<br /> <br /> Luonnontieteet ja humanistiset tieteet ovat filosofisen tiedekunnan piirissä.<br /> <br /> ===Naisopiskelijat===<br /> Yksi ensimmäisistä naisopiskelijoista oli 490-luvulla [[Lazira Hyros]] (Leppänen, Erkka: Kirotun maan ritari, s. 72). Naisopiskelijoiden päästämisessä yliopistoon oli ehkä kyse Teniran Madan päähänpistoista, jolla hän ivasi kirjanoppineita ja Artanten kirkkoa. Hyros on matemaatikko ja yksi yliopiston arkkimaistereista.<br /> <br /> Uusi kuningatar [[Liala Mada]] vahvisti, että vuoden 505 V.a. alusta yliopistoon otetaan jatkuvasti naisopiskelijoita. Vuonna 513 V.a. kuningatar Liala Mada nimittää Hyrosin yliopiston rehtoriksi. Samana vuonna naisopiskelijoita saapuu ennätysmäärä.<br /> <br /> Naisopiskelijoilla on oma asuntola, johon pääsy miehiltä on ehdottomasti kielletty. Muuten opiskelu tapahtuu yhdessä miesten kanssa. Vain ekskursiot palatsiin (taidekokoelma, kirjasto, yms.) tapahtuvat puhtaasti nais- tai miesryhmissä. Luonnollisesti myös vain naisopiskelijat vierailevat Artanten valotarten luostarissa ja vain miesopiskelijat munkkiluostarissa.<br /> <br /> ===Tiedekunnista===<br /> Lääketieteelliseen tiedekuntaan on kuulunut vuodesta 512 V.a. alkaen [[alkemian]] tutkimuslaitos. Sillä on maine oikeana hulluuden pesänä, jossa saattaa tapahtua aivan mitä tahansa.<br /> <br /> Teologinen tiedekunta on vain yksi Artanten lahkoista, toki merkittävä sellainen. Tiedekunnassa perehdytään enemmän tai vähemmän syvällisesti myös muihin uskontoihin eli harhaoppeihin – jotta valmistunut pappi osaa kumota niiden väitteet ja todistaa väkevästi Artanten ainoaksi oikeaksi jumalaksi. Farrignian, Tutusin ja Holrusin välisen konkordiaalisopimuksen mukaan yliopiston papit ja virallisten valtionkirkkojen papit katsotaan Artanten oikeaoppisiksi palvelijoiksi ja kaikkien maiden papeilla on papiston oikeudet ja etuudet näissä maissa.<br /> <br /> Sopimus on toistaiseksi pitänyt, jopa sen jälkeen kun Artanten kirkko Holrusissa kielsi Valiarin jumaluuden ja hänen verilinjansa pyhyyden ja monet muut liittyivät saman opin puolelle Liala Madan noustua kuningattareksi. Tämä on Artanten kirkon ''Suuri skisma'', josta saattaa ajan myötä muodostua kaksi erillistä kirkkoa, valiarlainen ja holruslainen (&quot;artantelainen&quot;) kirkko.<br /> <br /> Teologinen tiedekunta on edelleen suljettu naisilta. Tämä on myönnytys, johon Mada näennäisesti &quot;viime hetkellä&quot; suostui jotta muut &quot;uudistukset&quot; saatiin läpi. (Tarkkaan ottaen Mada siis ei uudistanut mitään vaan vain vahvisti Teniran Madan määräyksen eli ylläpiti olemassaolevaa järjestystä. :)<br /> <br /> ===Sotakorkeakoulu===<br /> Sotakorkeakoulu on erillislaitos, josta valmistutaan ammattiupseeriksi. [[Farrignian armeija]] ja etenkin [[Palatsikaarti]] ovat tiiviissä yhteistyössä sotakorkeakoulun kanssa.<br /> <br /> ==Univormu==<br /> [[Image:Farrignian_yliopisto.png]]&lt;br clear=&quot;all&quot; /&gt;<br /> <br /> Yliopiston opiskelijoilla ja opettajilla on valkoiset paidat, mustat housut ja mustat, edestä avoimet liivit joihin kuuluu esiliina ja vyö. Yliopiston maisterien liiveissä on kuvioita, jotka osoittavat heidän korkeampaa asemaansa. Opiskelijoiden liiveissä ei aluksi ole mitään kuvioita, mutta opintojen edistyessä niitä saa lisätä. Kuviot tehdään kirjoittamattomien sääntöjen mukaan. [[Niksi-Praedor]]issa sivuilla 50-51 on melko kattava lista näistä, sekä kuvat kirjailuista. Ikävästi juuri sivulle 50 oli tullut painovirhe, joka kadotti osan kuvioista - mutta ensipainoksen jokaisen kappaleen mukana on korjaussivu.<br /> <br /> Esimerkkejä:<br /> * Kastajaisten ja ensimmäisten sitsien jälkeen uusi opiskelija saa ommella liivien olkapäälle hopealangalla pienen kallellaan olevan kahdeksikon (∞). Sen merkitys on unohtunut ajat sitten, mutta nykyään se tarkoittaa &quot;juhla ei koskaan lopu&quot;.<br /> * Alkemistien tunnus on liiveihin kirjailtu tislauskannu.<br /> * Naisopiskelijoiden tunnus on rusetti. Pukusäännöt kieltävät pitämästä rusettia (se kiihoittaisi miespuoleisia opiskelijoita ja opettajia liikaa) joten se kirjaillaan liiveihin.<br /> <br /> Virallinen hattu on lähestulkoon sama kuin [https://en.wikipedia.org/wiki/Tudor_bonnet Tudor bonnet] [https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Black_Tudor_bonnet_with_a_claret_cord_and_tassel_from_Ede_and_Ravenscroft,_UK_-_20080408.jpg (Kuva wikipedia commonsissa)], tai baretti.<br /> <br /> Naisopiskelijoiden asuun kuuluu housujen sijasta edelleen hame. Ihan niin moderneja ei yliopistossakaan olla että nainen voisi pitää housuja. Poikkeuksena tulee olemaan sotakorkeakoulu kun sinne hyväksytään ensimmäinen naisopiskelija. Upseeri ei voi pitää hametta.<br /> <br /> ==Lukuvuoden aikataulu==<br /> Farrignian yliopiston lukuvuosi jaetaan kolmeen kauteen.<br /> * Uusi lukuvuosi ja ensimmäinen kausi alkaa 2. päivänä sydänkevättä. Avajaiset pidetään heti 2. päivänä. Luennot alkavat vasta 7. tai 8. päivänä.<br /> * Uusien opiskelijoiden orientaatio tuutorin opastuksella on 2.-10. sydänkevättä.<br /> * Kastajaiset alkavat 30. sydäkevättä. Ne päättyvät sitseihin 31. sydänkevättä.<br /> * Viikon mittainen kevätloma on loppukevään toisella viikolla.<br /> * Tohtorinväitöksiä pidetään eniten juuri ennen kesälomaa.<br /> * Kesäloma alkaa 20. päivänä alkukesää ja päättyy 2. päivänä alkusyksyä, eli se kestää 10 ja puoli viikkoa.<br /> * Kesälomaa ei käytetä pelkkään lomailuun, vaan kesälläkin opiskellaan ja kirjoitetaan esseitä.<br /> * Toinen kausi alkaa 2. alkusyksyä ja se kestää 20. päivään lopputalvea.<br /> * Lopputalven ensimmäinen viikko on omistettu tenteille, kuulusteluille, opinnäytteille ja kokeille.<br /> * Talviloma alkaa virallisesti 21. lopputalvea ja se kestää uuden vuoden yli 7. päivään alkukevättä.<br /> * Tenttikauden jälkeen 8.-20. lopputalvea on kuitenkin käytännössä jo lomaa, varsinkin vanhemmille opiskelijoille.<br /> * Tänä aikana pidetään uusintatenttejä ja -kuulusteluja niille, jotka eivät päässeet ensimmäisellä yrittämällä läpi.<br /> <br /> Kaikki tavanomaiset vapaapäivät ja pyhäpäivät (mm. kuukausien 1. päivät, sekä 21. päivä alkukevättä, alkukesää, alkusyksyä ja alkutalvea, ja Valiarin kruunajaispäivän aatto 30. alkusyksyä) ovat myös opiskelijoille vapaapäiviä. Ks. [[Farrignian juhlapäivät]].<br /> <br /> ===Promootio===<br /> Maisterinpromootio järjestetään vain 5-10 vuoden välein. Se on suuri juhla, johon liittyy monia seremonoita, rituaaleja, kulkueita, esityksiä ja ennen kaikkea juhlia, muodollisista upeista päivällisistä riehakkaisiin eväsretkiin pääkaupungin puistoihin, [[Osgia]]an tai [[Kuninkaan kanava]]lle ja jopa gladiaattoritaisteluihin Arbilan kultaisessa maljassa (Kolmannen kehän suuri amfiteatteri).<br /> <br /> ==Yliopiston virkoja==<br /> * '''Rehtori''': kuninkaan (kuningattaren) nimittämä koko yliopiston johtaja ja pienen konsistorin puheenjohtaja.<br /> * '''Dekaani''': arkkimaisteri, joka on myös jonkin tiedekunnan johtaja.<br /> * '''Arkkimaisteri''': professoria vastaava arvonimi. Tehtäviin kuuluu tutkimustyö, opettaminen ja väitöskirjojen valvonta.<br /> * '''Maisteri''': vastaa yliopistonlehtoria tai vanhempaa yliopistonlehtoria. Tehtäviin kuuluu opettamisen lisäksi hallinnollisia tehtäviä ja tutkimustyötä.<br /> * '''Tutkijamaisteri''': tutkimustyöhön keskittynyt maisteri, jolla ei ole luennointivelvollisuutta. Useat tosin tekevät maisterien sijaisuuksia.<br /> * '''Inspehtori''' ja '''pedelli'''t: inspehtori on yliopiston poliisipäällikkö, jolla on alaisinaan useita pedellejä eli poliiseja. He valvovat kuria ja järjestystä kampuksella sekä myös sen ulkopuolella.<br /> * '''Amanuenssi''': opintojen ohjaaja ja järjestelijä. Tämä on uusi virka, joka opiskelijamäärien kasvaessa on luotu helpottamaan maisterien työtaakkaa. Amanuenssit nimittää pieni konsistori.<br /> * '''Filoosi''': varsinaisella filoosilla on joko kandidaatin- tai maisterintutkinto jostakin yliopistosta.<br /> * '''Jatko-opiskelija''': maisterintutkintoon pyrkivä opiskelija.<br /> * '''Tuutori''': toisen vuoden tai sitä vanhempi opiskelija, joka tutustuttaa ryhmän opiskelijoita yliopistoon ja opastaa näitä opintiellä.<br /> <br /> Yliopistojen harmiksi filoosin nimikettä käyttävät monet epämääräiset &quot;oppineet&quot; joilla ei ole välttämättä ole mitään yliopistotaustaa.<br /> <br /> ===Konsistori===<br /> Farrignian yliopiston ylin hallintoelin on ''konsistori''. Suureen konsistoriin kuuluvat kaikki yliopiston arkkimaisterit. Osakeyhtiössä se vastaisi suunnilleen valtuustoa. Pieni konsistori on hallitus; se vastaa kaikista merkittävistä linjauksista. Pienen konsistorin puheenjohtaja on rehtori. Muina jäseninä on viisi arkkimaisteria, neljä muuta maisteria, neljä opiskelijoiden edustajaa joista yksi on jatko-opiskelija, sekä yliopistoon kuulumaton jäsen. Konsistori valitaan vaaleilla kolmen vuoden toimikaudeksi. Äänioikeus on arkkimaistereilla, maistereilla, tutkijoilla ja muulla henkilöstöllä. Oppilaskunta valitsee niinikään vaaleilla edustajansa. Yliopiston ulkopuolisen jäsenen nimittää kuningas (kuningatar), tosin yleensä hänen sijaisenaan jokin hovin virkamies, jolle tehtävä on annettu.<br /> <br /> ==Tutkimuksista==<br /> ===Kirurgia===<br /> Jaconiassa lääkärit eivät kaihda kirurgisia toimenpiteitä kuten keskiajan Euroopassa. Tunnetaan jopa nukutus - mutta se vaatii kalliita taikajuomia. Tunnettuja kirurgisia operaatioita ovat mm.<br /> * Amputaatiot<br /> * Hammaskirurgia<br /> * Kaihileikkaus<br /> * Keisarileikkaus<br /> * Miehen kastraatio<br /> * Nielurisojen poisto<br /> * Paiseiden avaus ja hoito<br /> * Peräsuoliavanteen leikkaus<br /> * Plastiikkakirurgia (mm. nenän, korvan tai huulen puutoksen korjaus kudoskaistaleilla)<br /> * Rakkokivien poisto<br /> * Rintasyövän leikkaus<br /> * Tyräleikkaukset<br /> * Valtimon ja muiden verisuonten umpeen ompelu<br /> <br /> ===Ruumiinavaukset===<br /> Lääketiede suhtautuu varovaisesti ruumiinavauksiin uskonnollisista syistä. Teloitettujen rikollisten ruumiita lienee lupa vähin äänin leikellä öisin tiedekuntien kellareissa.<br /> <br /> Petri Hiltunen (virallista kaanonia): &quot;Vaikka aatelisten ruumiita ei fyysisesti leikattaisi, taitavimmat lääkärit ovat hyviä selvittämään myös rikollisia kuolemia. Kannattaa muistaa että heillä on käytössä liemiä ja taikaesineitä joista renessanssin aikaan saatettiin vain haaveilla. Jos jollain on moisiin varaa, niin aatelissukuja hoitavilla hovilääkäreillä.” (&quot;[https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156503511615320/ Hassuja haja-ajatuksia: tunnetaankos Farrignian yliopistossa ruumiinavaustekniikkaa miten hyvin?&quot;, Facebook, 19.9.2018])<br /> <br /> ===Ainejärjestöt===<br /> Farrignian yliopiston ainejärjestöillä on huono maine juhlivina ja mellakoivina jengeinä. Osa järjestöistä kelpuuttaa naisjäsenet, osa hangoittelee vielä vastaan – näiden etunenässä tietysti teologit. Ainejärjestöjen nimet ovat:<br /> <br /> *'''Artanten Parta:''' teologit<br /> *'''Barbaari:''' ulkomaalaiset opiskelijat<br /> *'''Capra:''' alkemistit<br /> *'''Fi-loosi:''' filosofit<br /> *'''Horisontti:''' geometrikot<br /> *'''Ilmiö:''' luonnontieteilijät<br /> *'''Katgutti:''' muusikot (jousisoittimien kielet valmistetaan naudan suolista. Sana katgutti on alun perin lyhenne englannin kielen sanasta cattlegut – se ei siis ole kissansuolta!)<br /> *'''Keskiarvo:''' aritmeetikot<br /> *'''Ruusuke (entinen Kohtu):''' naisopiskelijat (Sabina Kastriotin perustama uusi järjestö oli aluksi nimeltään Kohtu, mutta nimi piti muuttaa)<br /> *'''Kyrassi:''' sotakorkeakoulu<br /> *'''Oodi:''' humanistit<br /> *'''Paradoksi:''' loogikot ja retoorikot<br /> *'''Pohjankruunu:''' tähtitieteilijät<br /> *'''Spekula:''' lääketieteilijät<br /> *'''Syntaksi:''' kielitieteilijät<br /> *'''Tribunaali:''' oikeustieteilijät<br /> <br /> ==Muut yliopistot==<br /> Muissakin suurissa kaupungeissa on yliopistot ([https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156567663335320/ ”Onko Jaconian pääkaupungeissa yliopisto?”, Facebook, 17.10.2018]).<br /> * Farrignian yliopisto on suurin.<br /> * [[Galthin yliopisto|Galthissa]] voi tehdä rajumpia kokeita kuin muualla.<br /> * [[Piperian yliopisto]] on senniittiluostarin kylkiäinen.<br /> * [[Holrusin yliopisto]] on kiukkuinen pappiskoulu.<br /> * [[Travanin yliopisto|Travan]] kärsii aivovuodosta Farrigniaan.<br /> * [[Selfian yliopisto]]ssa ”In Vino Veritas” otetaan vähän liiankin tosissaan.<br /> * [[Tutusin yliopisto]] vaatii enemmän pohdintaa kun on niin levotonta ja [[Sunian yliopisto]]a säästellään jotain virallisen tahon teosta varten.<br /> <br /> ===Kadonneet yliopistot===<br /> :[[Angar]]in velhokuningas Arel Hiramon ei välittänyt perustaa yliopistoa ja sodat ovat estäneet toissijaiset puuhastelut kuten yliopiston perustamisen.<br /> :''[[Emith]]issä on varmasti ollut [yliopisto]. Se oli todella suuri kaupunki alkuaikoina.'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 20.6.2023<br /> :''[[Oft]]issa on joku arveluttava instituutio, joka kutsuu itseään yliopistoksi'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 21.6.2023<br /> <br /> {{non-canon|: [[Niksi-Praedor]]in mukaan Tutusin yliopiston toiminta on toistaiseksi keskeytynyt ja vain muutama vanha maisteri ylläpitävät kirjastoa ja &quot;pitävät taloa pystyssä&quot;}}.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> * [[Kirsikankukkien aika]] sijoittuu Farrignian yliopistoon.</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Farrignian_yliopisto&diff=2175 2024-07-13T13:47:44Z

<p>Starac: /* Farrignian yliopisto */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Tieteet ja alkemia]]<br /> [[Luokka:Farrignia]]<br /> <br /> {{non-canon| HUOM. Yliopistojen kuvaus ei ole suurilta osin kaanonia.}}<br /> <br /> ==Yliopistojen alkuperä==<br /> Yleisesti hyväksytty totuus on nykyisin, että teologinen tiedekunta ja [[Artante]] on ollut kaiken alku ja juuri. Todellisuudessa nykyiset yliopistot ovat peräisin [[Velhokuninkaat|velhokuninkaiden]] kuolevaisen virkamieskunnan kouluista, jotka periytyvät vieläkin kauempaa, jopa [[Borvaria]]n ajoilta.<br /> <br /> ==Farrignian yliopisto==<br /> [[Image:Farrignian_yliopiston_vaakuna.jpg|thumb|right|Farrignian yliopiston vaakuna (non-canon)]]<br /> Yliopiston motto on ''&quot;Nöyryys, Usko, Totuus&quot;''.<br /> <br /> Opiskelu yliopistossa aloitetaan 14- tai 15-vuotiaana. Opiskelijoilla on periaatteessa jo oltava peruskoulutus ja heidän täytyy osata lukea ja kirjoittaa. Monet opiskelijat ovat erittäin älykkäitä ja oppineita jo valmiiksi – eräät toiset taas ovat yliopistossa vain koska ovat varakkaita, ja tutkinto tai papinvihkimys lähestulkoon ostetaan rahalla.<br /> <br /> Opiskelemaan päästäkseen tarvitseekin ennen kaikkea rahaa tai lahjuksia, niiden lisäksi suosituskirjeitä tai suhteita. Vapaaoppilaaksi voi päästä myös kuningattaren asetuksella (äärimmäisen harvinaista!) tai jonkun varakkaan lahjoittamalla stipendillä.<br /> <br /> Rehtori johtaa koulua ja suurista linjoista päättää säännöllisesti kokoontuva hallintoneuvosto. Sen jäsenenä ovat rehtori, arkkimaisterit ja Artanten patriarkka.<br /> <br /> Meidän maailmamme keskiaikaisista yliopistoista poiketen yliopistolla ei ole privilegiota omaan tuomiovaltaan, vaan akatemiaväen asiat käsitellään kaupunginoikeudessa. Yliopistoväellä on kuitenkin suuri etu: syytetty saa ilmaista oikeusapua ja asianajajakseen oikeustieteen seniorioppilaan, vakavammissa tapauksissa maisterin, apunaan opiskelijoita. Rikoksesta tuomittu opiskelija voidaan erottaa määräajaksi tai pysyvästi.<br /> <br /> Korkein opettajan arvonimi on arkkimaisteri (Erkka Leppänen, Facebook, Praedor-ryhmä, 11.1.2018). Arkkimaistereita on useita. Nimike vastaa professorin arvonimeä. Maisteri-nimike puolestaan vastaa nyky-yliopiston lehtoria (nyk. yliopisto-opettaja). Maisteri on myös yliopiston toiseksi ylimmän tutkinnon nimitys.<br /> <br /> Opiskelijat maksavat yliopistolle lukukausimaksua. Sen määrä riippuu opiskelijan säädystä. Seuraavassa on likimääräiset kertoimet maksulle. Tarkemmat tiedot siitä paljonko todellinen maksu on rahana tulevat myöhemmin. (Mahdollisesti kertoimen verran hopearahoja päivässä; lukuvuoteen lasketaan kuuluvan 250 päivää.)<br /> * Ylhäisaateli (ruhtinas/markkreivi, herttua ja siitä ylöspäin) – 18.<br /> * Aateli (ritari, paroni, kreivi) – 12.<br /> * Papisto – 6.<br /> * Muu – 3.<br /> <br /> Kun joku sanoo &quot;opiskelija&quot; hän viittaa Farrigniassa lähes varmasti yliopiston opiskelijaan. Muut ovat koululaisia, kisällejä tai oppipoikia.<br /> <br /> Asunto yliopiston asuntolassa sisältyy lukukausimaksuun. Paras huoneisto annetaan eniten lukukausimaksua maksaville ja alhaisimmat nukkuvat isoissa makuusaleissa. Tilan puutteen takia huoneistoihinkin joudutaan sijoittamaan useita opiskelijoita. Ruoka, juoma, vaatteet ja opiskelutarvikkeet opiskelijan on kustannettava itse. Varakkaat opiskelijat vuokraavat oman asunnon Ensimmäiseltä kehältä kampuksen läheltä tai joissain tapauksessa jopa omistavat sellaisen.<br /> <br /> Suurin osa opiskelijoista tulee porvari- tai kauppiassäädystä. Seuraavaksi eniten on ritareita ja aatelisia. Käsityöläissäätyä on vähän, poikkeuksena alkemistit. Kaikkein vähiten on talonpoikaistaustaisia opiskelijoita. Aatelisperheiden esikoispoikia eli perijöitä ei ole tapana lähettää yliopistoon, vain nuorempia (&quot;ylimääräisiä&quot;) poikia ja 505 V.a. alkaen siis myös tyttöjä.<br /> <br /> Toistaiseksi yliopistoon ei ole pyrkinyt ainuttakaan metsäläis-, paimentolais-, saaristolais- tai vuoristolaisopiskelijaa. Vastoin yleistä käsitystä, yliopiston säännöt eivät sulje heitä pois mahdollisina opiskelijoina.<br /> <br /> Velhojen lapsia yliopistossa on erittäin vähän. Vain &quot;toivottomat tapaukset&quot; voidaan laittaa yliopistoon, varsinkin kun on kyse tyttäristä - sillä naispuoleinen yliopiston opiskelija on jo oletetusti menettänyt viattomuutensa.<br /> <br /> ''Baccalaureus-'' (eli kandidaatin) tutkinnon suorittaminen kestää 3-6 vuotta, riippuen opiskelijan ahkeruudesta, lahjakkuudesta ja osittain varallisuudestakin. Ensimmäiset kolme vuotta opiskellaan artistisessa (l. filosofisessa) tiedekunnassa aritmetiikkaa, geometriaa, maantiedettä, musiikin teoriaa, kielioppia, logiikkaa, retoriikkaa ja skolastiikkaa. Ohessa käydään valmistelevia kursseja jatko-opiskeluja ajatellen. Astrologia eli tähtitiede on kielletty oppiaine.<br /> <br /> Skolastiikka, joka perustuu Artanten kirjoihin ja vanhoihin tutkimuksiin on väistymässä. Mullistava näkemys, jonka mukaan vanhat kirjoitukset ja tutkimukset eivät olekaan erehtymättömiä, on saanut jalansijaa.<br /> <br /> Luennot alkavat aamulla kello 8, johon käytännössä lisätään &quot;akateeminen neljännestunti&quot;. Monet maalliset juhlapäivät sekä uskonnolliset ja hoviin liittyvät pyhäpäivät rajoittavat luentopäivien määrää vuodessa. Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa mutta jatkuvat laiminlyönnit johtavat rangaistukseen.<br /> <br /> Kolmipäiväisten kastajaisten jälkeen uudet opiskelijat ovat täysivaltaisia opiskelijoita ja saavat liittyä &quot;norkkiksiksi&quot; ainejärjestöihin.<br /> <br /> Jos valmistunut [[filoosi]] (=''baccalaureus'') jatkaa opintoja, hän valitsee oikeustieteellisen, lääketieteellisen, teologisen tai filosofisen tiedekunnan tähdäten maisteriksi, tai jatko-opiskelijaksi ja tohtorin tutkintoon. Jatko-opintoihin kuluu yleensä 3-5 vuotta. Viimeistään ensimmäisen vuoden jälkeen aletaan harjoitella työskentelyä esim. asianajajana, lääkärin apulaisena tai opettajana.<br /> <br /> Käytäntö on nopeasti alkanut muuttua niin, että uusi opiskelija valitsee tulevan erikoisalansa heti opintojen alkaessa.<br /> <br /> Luonnontieteet ja humanistiset tieteet ovat filosofisen tiedekunnan piirissä.<br /> <br /> ===Naisopiskelijat===<br /> Yksi ensimmäisistä naisopiskelijoista oli 490-luvulla [[Lazira Hyros]] (Leppänen, Erkka: Kirotun maan ritari, s. 72). Naisopiskelijoiden päästämisessä yliopistoon oli ehkä kyse Teniran Madan päähänpistoista, jolla hän ivasi kirjanoppineita ja Artanten kirkkoa. Hyros on matemaatikko ja yksi yliopiston arkkimaistereista.<br /> <br /> Uusi kuningatar [[Liala Mada]] vahvisti, että vuoden 505 V.a. alusta yliopistoon otetaan jatkuvasti naisopiskelijoita. Vuonna 513 V.a. kuningatar Liala Mada nimittää Hyrosin yliopiston rehtoriksi. Samana vuonna naisopiskelijoita saapuu ennätysmäärä.<br /> <br /> Naisopiskelijoilla on oma asuntola, johon pääsy miehiltä on ehdottomasti kielletty. Muuten opiskelu tapahtuu yhdessä miesten kanssa. Vain ekskursiot palatsiin (taidekokoelma, kirjasto, yms.) tapahtuvat puhtaasti nais- tai miesryhmissä. Luonnollisesti myös vain naisopiskelijat vierailevat Artanten valotarten luostarissa ja vain miesopiskelijat munkkiluostarissa.<br /> <br /> ===Tiedekunnista===<br /> Lääketieteelliseen tiedekuntaan on kuulunut vuodesta 512 V.a. alkaen [[alkemian]] tutkimuslaitos. Sillä on maine oikeana hulluuden pesänä, jossa saattaa tapahtua aivan mitä tahansa.<br /> <br /> Teologinen tiedekunta on vain yksi Artanten lahkoista, toki merkittävä sellainen. Tiedekunnassa perehdytään enemmän tai vähemmän syvällisesti myös muihin uskontoihin eli harhaoppeihin – jotta valmistunut pappi osaa kumota niiden väitteet ja todistaa väkevästi Artanten ainoaksi oikeaksi jumalaksi. Farrignian, Tutusin ja Holrusin välisen konkordiaalisopimuksen mukaan yliopiston papit ja virallisten valtionkirkkojen papit katsotaan Artanten oikeaoppisiksi palvelijoiksi ja kaikkien maiden papeilla on papiston oikeudet ja etuudet näissä maissa. Sopimus on toistaiseksi pitänyt kaikista riidoista ja skandaaleista huolimatta.<br /> <br /> Teologinen tiedekunta on edelleen suljettu naisilta. Tämä on myönnytys, johon Mada näennäisesti &quot;viime hetkellä&quot; suostui jotta muut &quot;uudistukset&quot; saatiin läpi. (Tarkkaan ottaen Mada siis ei uudistanut mitään vaan vain vahvisti Teniran Madan määräyksen eli ylläpiti olemassaolevaa järjestystä. :)<br /> <br /> ===Sotakorkeakoulu===<br /> Sotakorkeakoulu on erillislaitos, josta valmistutaan ammattiupseeriksi. [[Farrignian armeija]] ja etenkin [[Palatsikaarti]] ovat tiiviissä yhteistyössä sotakorkeakoulun kanssa.<br /> <br /> ==Univormu==<br /> [[Image:Farrignian_yliopisto.png]]&lt;br clear=&quot;all&quot; /&gt;<br /> <br /> Yliopiston opiskelijoilla ja opettajilla on valkoiset paidat, mustat housut ja mustat, edestä avoimet liivit joihin kuuluu esiliina ja vyö. Yliopiston maisterien liiveissä on kuvioita, jotka osoittavat heidän korkeampaa asemaansa. Opiskelijoiden liiveissä ei aluksi ole mitään kuvioita, mutta opintojen edistyessä niitä saa lisätä. Kuviot tehdään kirjoittamattomien sääntöjen mukaan. [[Niksi-Praedor]]issa sivuilla 50-51 on melko kattava lista näistä, sekä kuvat kirjailuista. Ikävästi juuri sivulle 50 oli tullut painovirhe, joka kadotti osan kuvioista - mutta ensipainoksen jokaisen kappaleen mukana on korjaussivu.<br /> <br /> Esimerkkejä:<br /> * Kastajaisten ja ensimmäisten sitsien jälkeen uusi opiskelija saa ommella liivien olkapäälle hopealangalla pienen kallellaan olevan kahdeksikon (∞). Sen merkitys on unohtunut ajat sitten, mutta nykyään se tarkoittaa &quot;juhla ei koskaan lopu&quot;.<br /> * Alkemistien tunnus on liiveihin kirjailtu tislauskannu.<br /> * Naisopiskelijoiden tunnus on rusetti. Pukusäännöt kieltävät pitämästä rusettia (se kiihoittaisi miespuoleisia opiskelijoita ja opettajia liikaa) joten se kirjaillaan liiveihin.<br /> <br /> Virallinen hattu on lähestulkoon sama kuin [https://en.wikipedia.org/wiki/Tudor_bonnet Tudor bonnet] [https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Black_Tudor_bonnet_with_a_claret_cord_and_tassel_from_Ede_and_Ravenscroft,_UK_-_20080408.jpg (Kuva wikipedia commonsissa)], tai baretti.<br /> <br /> Naisopiskelijoiden asuun kuuluu housujen sijasta edelleen hame. Ihan niin moderneja ei yliopistossakaan olla että nainen voisi pitää housuja. Poikkeuksena tulee olemaan sotakorkeakoulu kun sinne hyväksytään ensimmäinen naisopiskelija. Upseeri ei voi pitää hametta.<br /> <br /> ==Lukuvuoden aikataulu==<br /> Farrignian yliopiston lukuvuosi jaetaan kolmeen kauteen.<br /> * Uusi lukuvuosi ja ensimmäinen kausi alkaa 2. päivänä sydänkevättä. Avajaiset pidetään heti 2. päivänä. Luennot alkavat vasta 7. tai 8. päivänä.<br /> * Uusien opiskelijoiden orientaatio tuutorin opastuksella on 2.-10. sydänkevättä.<br /> * Kastajaiset alkavat 30. sydäkevättä. Ne päättyvät sitseihin 31. sydänkevättä.<br /> * Viikon mittainen kevätloma on loppukevään toisella viikolla.<br /> * Tohtorinväitöksiä pidetään eniten juuri ennen kesälomaa.<br /> * Kesäloma alkaa 20. päivänä alkukesää ja päättyy 2. päivänä alkusyksyä, eli se kestää 10 ja puoli viikkoa.<br /> * Kesälomaa ei käytetä pelkkään lomailuun, vaan kesälläkin opiskellaan ja kirjoitetaan esseitä.<br /> * Toinen kausi alkaa 2. alkusyksyä ja se kestää 20. päivään lopputalvea.<br /> * Lopputalven ensimmäinen viikko on omistettu tenteille, kuulusteluille, opinnäytteille ja kokeille.<br /> * Talviloma alkaa virallisesti 21. lopputalvea ja se kestää uuden vuoden yli 7. päivään alkukevättä.<br /> * Tenttikauden jälkeen 8.-20. lopputalvea on kuitenkin käytännössä jo lomaa, varsinkin vanhemmille opiskelijoille.<br /> * Tänä aikana pidetään uusintatenttejä ja -kuulusteluja niille, jotka eivät päässeet ensimmäisellä yrittämällä läpi.<br /> <br /> Kaikki tavanomaiset vapaapäivät ja pyhäpäivät (mm. kuukausien 1. päivät, sekä 21. päivä alkukevättä, alkukesää, alkusyksyä ja alkutalvea, ja Valiarin kruunajaispäivän aatto 30. alkusyksyä) ovat myös opiskelijoille vapaapäiviä. Ks. [[Farrignian juhlapäivät]].<br /> <br /> ===Promootio===<br /> Maisterinpromootio järjestetään vain 5-10 vuoden välein. Se on suuri juhla, johon liittyy monia seremonoita, rituaaleja, kulkueita, esityksiä ja ennen kaikkea juhlia, muodollisista upeista päivällisistä riehakkaisiin eväsretkiin pääkaupungin puistoihin, [[Osgia]]an tai [[Kuninkaan kanava]]lle ja jopa gladiaattoritaisteluihin Arbilan kultaisessa maljassa (Kolmannen kehän suuri amfiteatteri).<br /> <br /> ==Yliopiston virkoja==<br /> * '''Rehtori''': kuninkaan (kuningattaren) nimittämä koko yliopiston johtaja ja pienen konsistorin puheenjohtaja.<br /> * '''Dekaani''': arkkimaisteri, joka on myös jonkin tiedekunnan johtaja.<br /> * '''Arkkimaisteri''': professoria vastaava arvonimi. Tehtäviin kuuluu tutkimustyö, opettaminen ja väitöskirjojen valvonta.<br /> * '''Maisteri''': vastaa yliopistonlehtoria tai vanhempaa yliopistonlehtoria. Tehtäviin kuuluu opettamisen lisäksi hallinnollisia tehtäviä ja tutkimustyötä.<br /> * '''Tutkijamaisteri''': tutkimustyöhön keskittynyt maisteri, jolla ei ole luennointivelvollisuutta. Useat tosin tekevät maisterien sijaisuuksia.<br /> * '''Inspehtori''' ja '''pedelli'''t: inspehtori on yliopiston poliisipäällikkö, jolla on alaisinaan useita pedellejä eli poliiseja. He valvovat kuria ja järjestystä kampuksella sekä myös sen ulkopuolella.<br /> * '''Amanuenssi''': opintojen ohjaaja ja järjestelijä. Tämä on uusi virka, joka opiskelijamäärien kasvaessa on luotu helpottamaan maisterien työtaakkaa. Amanuenssit nimittää pieni konsistori.<br /> * '''Filoosi''': varsinaisella filoosilla on joko kandidaatin- tai maisterintutkinto jostakin yliopistosta.<br /> * '''Jatko-opiskelija''': maisterintutkintoon pyrkivä opiskelija.<br /> * '''Tuutori''': toisen vuoden tai sitä vanhempi opiskelija, joka tutustuttaa ryhmän opiskelijoita yliopistoon ja opastaa näitä opintiellä.<br /> <br /> Yliopistojen harmiksi filoosin nimikettä käyttävät monet epämääräiset &quot;oppineet&quot; joilla ei ole välttämättä ole mitään yliopistotaustaa.<br /> <br /> ===Konsistori===<br /> Farrignian yliopiston ylin hallintoelin on ''konsistori''. Suureen konsistoriin kuuluvat kaikki yliopiston arkkimaisterit. Osakeyhtiössä se vastaisi suunnilleen valtuustoa. Pieni konsistori on hallitus; se vastaa kaikista merkittävistä linjauksista. Pienen konsistorin puheenjohtaja on rehtori. Muina jäseninä on viisi arkkimaisteria, neljä muuta maisteria, neljä opiskelijoiden edustajaa joista yksi on jatko-opiskelija, sekä yliopistoon kuulumaton jäsen. Konsistori valitaan vaaleilla kolmen vuoden toimikaudeksi. Äänioikeus on arkkimaistereilla, maistereilla, tutkijoilla ja muulla henkilöstöllä. Oppilaskunta valitsee niinikään vaaleilla edustajansa. Yliopiston ulkopuolisen jäsenen nimittää kuningas (kuningatar), tosin yleensä hänen sijaisenaan jokin hovin virkamies, jolle tehtävä on annettu.<br /> <br /> ==Tutkimuksista==<br /> ===Kirurgia===<br /> Jaconiassa lääkärit eivät kaihda kirurgisia toimenpiteitä kuten keskiajan Euroopassa. Tunnetaan jopa nukutus - mutta se vaatii kalliita taikajuomia. Tunnettuja kirurgisia operaatioita ovat mm.<br /> * Amputaatiot<br /> * Hammaskirurgia<br /> * Kaihileikkaus<br /> * Keisarileikkaus<br /> * Miehen kastraatio<br /> * Nielurisojen poisto<br /> * Paiseiden avaus ja hoito<br /> * Peräsuoliavanteen leikkaus<br /> * Plastiikkakirurgia (mm. nenän, korvan tai huulen puutoksen korjaus kudoskaistaleilla)<br /> * Rakkokivien poisto<br /> * Rintasyövän leikkaus<br /> * Tyräleikkaukset<br /> * Valtimon ja muiden verisuonten umpeen ompelu<br /> <br /> ===Ruumiinavaukset===<br /> Lääketiede suhtautuu varovaisesti ruumiinavauksiin uskonnollisista syistä. Teloitettujen rikollisten ruumiita lienee lupa vähin äänin leikellä öisin tiedekuntien kellareissa.<br /> <br /> Petri Hiltunen (virallista kaanonia): &quot;Vaikka aatelisten ruumiita ei fyysisesti leikattaisi, taitavimmat lääkärit ovat hyviä selvittämään myös rikollisia kuolemia. Kannattaa muistaa että heillä on käytössä liemiä ja taikaesineitä joista renessanssin aikaan saatettiin vain haaveilla. Jos jollain on moisiin varaa, niin aatelissukuja hoitavilla hovilääkäreillä.” (&quot;[https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156503511615320/ Hassuja haja-ajatuksia: tunnetaankos Farrignian yliopistossa ruumiinavaustekniikkaa miten hyvin?&quot;, Facebook, 19.9.2018])<br /> <br /> ===Ainejärjestöt===<br /> Farrignian yliopiston ainejärjestöillä on huono maine juhlivina ja mellakoivina jengeinä. Osa järjestöistä kelpuuttaa naisjäsenet, osa hangoittelee vielä vastaan – näiden etunenässä tietysti teologit. Ainejärjestöjen nimet ovat:<br /> <br /> *'''Artanten Parta:''' teologit<br /> *'''Barbaari:''' ulkomaalaiset opiskelijat<br /> *'''Capra:''' alkemistit<br /> *'''Fi-loosi:''' filosofit<br /> *'''Horisontti:''' geometrikot<br /> *'''Ilmiö:''' luonnontieteilijät<br /> *'''Katgutti:''' muusikot (jousisoittimien kielet valmistetaan naudan suolista. Sana katgutti on alun perin lyhenne englannin kielen sanasta cattlegut – se ei siis ole kissansuolta!)<br /> *'''Keskiarvo:''' aritmeetikot<br /> *'''Ruusuke (entinen Kohtu):''' naisopiskelijat (Sabina Kastriotin perustama uusi järjestö oli aluksi nimeltään Kohtu, mutta nimi piti muuttaa)<br /> *'''Kyrassi:''' sotakorkeakoulu<br /> *'''Oodi:''' humanistit<br /> *'''Paradoksi:''' loogikot ja retoorikot<br /> *'''Pohjankruunu:''' tähtitieteilijät<br /> *'''Spekula:''' lääketieteilijät<br /> *'''Syntaksi:''' kielitieteilijät<br /> *'''Tribunaali:''' oikeustieteilijät<br /> <br /> ==Muut yliopistot==<br /> Muissakin suurissa kaupungeissa on yliopistot ([https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156567663335320/ ”Onko Jaconian pääkaupungeissa yliopisto?”, Facebook, 17.10.2018]).<br /> * Farrignian yliopisto on suurin.<br /> * [[Galthin yliopisto|Galthissa]] voi tehdä rajumpia kokeita kuin muualla.<br /> * [[Piperian yliopisto]] on senniittiluostarin kylkiäinen.<br /> * [[Holrusin yliopisto]] on kiukkuinen pappiskoulu.<br /> * [[Travanin yliopisto|Travan]] kärsii aivovuodosta Farrigniaan.<br /> * [[Selfian yliopisto]]ssa ”In Vino Veritas” otetaan vähän liiankin tosissaan.<br /> * [[Tutusin yliopisto]] vaatii enemmän pohdintaa kun on niin levotonta ja [[Sunian yliopisto]]a säästellään jotain virallisen tahon teosta varten.<br /> <br /> ===Kadonneet yliopistot===<br /> :[[Angar]]in velhokuningas Arel Hiramon ei välittänyt perustaa yliopistoa ja sodat ovat estäneet toissijaiset puuhastelut kuten yliopiston perustamisen.<br /> :''[[Emith]]issä on varmasti ollut [yliopisto]. Se oli todella suuri kaupunki alkuaikoina.'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 20.6.2023<br /> :''[[Oft]]issa on joku arveluttava instituutio, joka kutsuu itseään yliopistoksi'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 21.6.2023<br /> <br /> {{non-canon|: [[Niksi-Praedor]]in mukaan Tutusin yliopiston toiminta on toistaiseksi keskeytynyt ja vain muutama vanha maisteri ylläpitävät kirjastoa ja &quot;pitävät taloa pystyssä&quot;}}.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> * [[Kirsikankukkien aika]] sijoittuu Farrignian yliopistoon.</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Jaconian_kylpyl%C3%A4t&diff=2174 2024-07-12T06:08:09Z

<p>Starac: /* Jaconian 50 tunnetuinta kylpylää */</p> <hr /> <div>{{non-canon|: tässä luetellut kylpylät ovat osittain keksittyjä. Kanoniset kylpylät on nyt merkitty '''lihavoinnilla'''.}}<br /> <br /> :''&quot;Kuules, Simjon-kulta! Tästä etelään päivämatkan päässä on yksi majatalo. jossa erityisesti haluan käydä! Sen nimi on Cerene ja se on vain parin virstan päässä tiestä. Se on yksi Farrignian kuuluisista kylpylöistä. Vesi tulee kuumasta lähteestä&quot;, Phekda selitti ukolle innoissaan.'' - Gorgonius, T: Nuori Kissa, s. 38<br /> <br /> Jaconiassa on ainakin 10000 yleistä kylpylää ja saunaa. Useimmat niistä ovat toki pieniä. On myös suuria kylpylöitä, jotka on useimmiten perustettu paikkaan, jossa on kuuma lähde tai erityisen mineraalipitoinen vesi. On myös roomalaistyylisiä kylpylöitä, jotka lämmitetään lattialämmityksellä. Kuumia lähteitä löytyy monista paikoista, joissa ei edes ole muuta tuliperäistä toimintaa. Niitä pidetään velhokuninkaiden luomuksina. Kaikenlaisia kylpylöitä löytyy: antiikin Rooman tyyppisiä, turkkilaisen ''hamam''in tapaisia, suomalaistyyppisiä saunoja, terveyskylpylöitä tai pyhimyksen siunatuksi uskottuja paikkoja joiden vesiä myös juodaan, keskiaikaisen tyyppisiä paljukylpyjä, japanilaistyyppinen ''ofuro'' - usein kuuman lähteen yhteydessä, ja niin edelleen.<br /> <br /> ==Jaconian 50 tunnetuinta kylpylää==<br /> Kylpylöistä ja kylpyläkulttuurista on kirjoitettu Jaconiassa paljon ja niitä on listailtu monenlaisilla kriteereillä. Tämä vanha lista on tunnetuin kylpylöiden luettelo. Innokkaimmilla kylpyjen harrastajilla on tavoitteena matkustaa kaikkiin näihin 50 kylpylään.<br /> <br /> * [[Angar]]: Boryon, Jättiläisen amme, Silac.<br /> * [[Farrignia]]: Arla, Badrac, Banja, [[Kylpylät#Cerene|Cerene]], Evian, Kastalia (?), '''Kolmen Kuninkaan lähde''', Kupka, Marmoripalatsi, Salubria*†, Savulahti, Taran*, Zivavoda*&amp;Dagger;.<br /> * [[Galth]]: Grannus*, Hagone, Salus.<br /> * [[Holrus]]: Armon vedet, Ihmeitätekevän veden virta, Korkeimman uskon kylpylä, Neitsyen maito, Teoosien kuohu, Marttyyri Hachamerin lähde*, Uskon ja toivon lähde, Marttyyri Mactoirdbachin vedet*†.<br /> * [[Oft]]: Pebbu, Palanga ja Sanduny, sekä likimain puolivälissä Oftia ja Angmaria, Oftanjoen pohjoispuolella sijaitseva Kusatsu†.<br /> * [[Piperia]]: Hapsal, Ragazin kuumat lähteet*.<br /> * [[Poth]]: Pothin yleiset saunat eivät ole päässeet listalle, mutta eräällä takapihalla sijaitsee allas, johon sikojen virtsa johdetaan. Sitä on nimitetty piloillaan &quot;Vanhan Taworin kylpyläksi&quot; siitä asti, kun metsäläisten kuningas [[Miran]] hukutti sinne kolme [[Halverin kauppahuone]]en edustajaa.&lt;sup&gt;1&lt;/sup&gt;<br /> * [[Selfia]]: Pääkaupungissa Gellebrino* ja Tivoli; siitä 50 virstaa lounaaseen Maitojoen lähde (sininen vesi, joka kylpyaltaassa näyttää maidonvalkoiselta); Länsi-Selfiassa: Arimin*, Lakroix, Riomelo.<br /> * [[Seres]]: Haseki, Serestel*.<br /> * [[Sunia]]: Dogo, Gellert, Kultalootus.<br /> * [[Travan]]: länsirajalla Rubiiniterassit (ruosteenpunainen vesi); Etelä-Travanissa: Emmbarin lähde*.<br /> * [[Tutus]]: Tutusin neljä suurta kylpylää: Juvia, Saturnia, Neptunia sekä lähellä itärajaa kuuluisa Urania†.<br /> <br /> &lt;nowiki&gt;*&lt;/nowiki&gt;Kylpylä on nimetty autuaan, marttyyrin tai sankarin mukaan.&lt;br&gt;<br /> &amp;dagger;Kylpylän vettä pidetään erityisen terveellisenä, jopa sairauksia parantavana.&lt;br&gt;<br /> &amp;Dagger;Zivavodan vesi sisältää runsaasti hiilihappoa ja on hyvin poreilevaa.&lt;br&gt;<br /> Asiantuntijoiden mielestä Kusatsun ja Uranian vedet muistuttavat hämmästyttävästi toisiaan!<br /> <br /> [[Circol]]in kylpylöitä ei yleensä oteta listoille koska niihin pääsevät tavallisesti vain Circolin asukkaat ja valtiovieraat. Velhojen kaupungin tunnetuimmat kylpylät ovat mm. Neljän vuodenajan kylpylät (Kevään vihreä smaragdi, Kesän hehkuva rubiini, Syksyn keltainen topaasi ja Talven sininen safiiri) sekä Tuoksuvan puutarhan kylpylä.<br /> <br /> Monissa kylpylöissä on tarjolla muitakin palveluita, kuten parturi, hieroja ja selänpesijä. Prostituutio on tietysti mukana kuvioissa, jopa Holrusissa.<br /> <br /> Kiitos: Pekka Sakari Kinnunen, Marko Sysipuro<br /> <br /> ==Esimerkkejä kylpylöistä==<br /> <br /> ===Autuaan Emmbarin lähde===<br /> Tämä kylpylä sijaitsee Etelä-Travanissa. Pyhimystarun mukaan paikalliset kärsivät hirveästä kuivuudesta (joka on hieman outoa koska vuorilta virtaa ties kuinka monta puroa....), kunnes Emmbar löi sauvallaan kallioon ja siitä puhkesi runsas lähde. Vesi on kuumaa ja mineraalipitoista ja paikassa on myös kylpylä. Siellä käydään kylpemässä ja juomassa vettä ja yritetään parantua vaivoista. Sijainti ei ole vielä [https://www.ilmatar.net/~np/rpg/Praedor/kartat/ kartalla] mutta saattaisi olla Brannesin kylän lähellä.<br /> <br /> Veden väitetään auttavan ainakin näihin vaivohin: reuma, nivelrikko, luuvalo, lihastulehdus, vammojen ja murtumien kuntouttaminen, kihti, luiden hauraus, ihotaudit ja [[kuppa]].<br /> <br /> ===Cerene===<br /> Taru kertoo, että velhokuningas [[Remus Thesioporus]] halusi kerran matkallaan kylpeä ja loihti keskisessä Farrigniassa sijaitsevaan Cerenen kylään kuuman lähteen. Cerenen kylpylässä on majatalo ja taverna. Suuri kylpylärakennus on valkoiseksi kalkittu kivitalo, majatalo ja taverna sijaitsevat hirsitaloissa. Päärakennuksessa on pari hienompaa huonetta ja pieni ruokasali paremmille vieraille. &quot;Naispalvelijoita&quot; on tarjolla miesvieraille, kunhan hinnasta sovitaan.<br /> <br /> Kylpylässä on erillinen miesten ja naisten osasto pukuhuoneineen. Betonikoroke ja sen päälle rakennettu korkea lauta-aita jakavat itse kylvyn näihin osastoihin. Kylvyn vieressä on hylly, jonne vaatteet saa riisua, sekä soikkoja, pesusieniä ja kylpypalleja, jotta asiakkaat voivat farrignialaisten kylpylöiden tavan mukaan peseytyä ensin. Näin kylpyvesi pysyy puhtaana. Erillinen lattiassa oleva ura vie pesuvedet ulos. Cerene on ylellinen paikka ja kylpijöille on tarjolla jopa pala aitoa saippuaa.<br /> <br /> (Gorgonius, T: Nuori Kissa)<br /> <br /> ==Viitteet==<br /> * &lt;sup&gt;1&lt;/sup&gt;Hiltunen, Petri: Kolmen Valtiaan tarina: Valta ja mieli, 1998<br /> <br /> [[Luokka:Kulttuuri]]</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Farrignian_yliopisto&diff=2173 2024-07-11T08:16:56Z

<p>Starac: /* Yliopiston virkoja */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Tieteet ja alkemia]]<br /> [[Luokka:Farrignia]]<br /> <br /> {{non-canon| HUOM. Yliopistojen kuvaus ei ole suurilta osin kaanonia.}}<br /> <br /> ==Yliopistojen alkuperä==<br /> Yleisesti hyväksytty totuus on nykyisin, että teologinen tiedekunta ja [[Artante]] on ollut kaiken alku ja juuri. Todellisuudessa nykyiset yliopistot ovat peräisin [[Velhokuninkaat|velhokuninkaiden]] kuolevaisen virkamieskunnan kouluista, jotka periytyvät vieläkin kauempaa, jopa [[Borvaria]]n ajoilta.<br /> <br /> ==Farrignian yliopisto==<br /> [[Image:Farrignian_yliopiston_vaakuna.jpg|thumb|right|Farrignian yliopiston vaakuna (non-canon)]]<br /> Yliopiston motto on ''&quot;Nöyryys, Usko, Totuus&quot;''.<br /> <br /> Opiskelu yliopistossa aloitetaan 14- tai 15-vuotiaana. Opiskelijoilla on periaatteessa jo oltava peruskoulutus ja heidän täytyy osata lukea ja kirjoittaa. Monet opiskelijat ovat erittäin älykkäitä ja oppineita jo valmiiksi – eräät toiset taas ovat yliopistossa vain koska ovat varakkaita, ja tutkinto tai papinvihkimys lähestulkoon ostetaan rahalla.<br /> <br /> Opiskelemaan päästäkseen tarvitseekin ennen kaikkea rahaa tai lahjuksia, niiden lisäksi suosituskirjeitä tai suhteita. Vapaaoppilaaksi voi päästä myös kuningattaren asetuksella (äärimmäisen harvinaista!) tai jonkun varakkaan lahjoittamalla stipendillä.<br /> <br /> Rehtori johtaa koulua ja suurista linjoista päättää säännöllisesti kokoontuva hallintoneuvosto. Sen jäsenenä ovat rehtori, arkkimaisterit ja Artanten patriarkka.<br /> <br /> Meidän maailmamme keskiaikaisista yliopistoista poiketen yliopistolla ei ole privilegiota omaan tuomiovaltaan, vaan akatemiaväen asiat käsitellään kaupunginoikeudessa. Yliopistoväellä on kuitenkin suuri etu: syytetty saa ilmaista oikeusapua ja asianajajakseen oikeustieteen seniorioppilaan, vakavammissa tapauksissa maisterin, apunaan opiskelijoita. Rikoksesta tuomittu opiskelija voidaan erottaa määräajaksi tai pysyvästi.<br /> <br /> Korkein opettajan arvonimi on arkkimaisteri (Erkka Leppänen, Facebook, Praedor-ryhmä, 11.1.2018). Arkkimaistereita on useita. Nimike vastaa professorin arvonimeä. Maisteri-nimike puolestaan vastaa nyky-yliopiston lehtoria (nyk. yliopisto-opettaja). Maisteri on myös yliopiston toiseksi ylimmän tutkinnon nimitys.<br /> <br /> Opiskelijat maksavat yliopistolle lukukausimaksua. Sen määrä riippuu opiskelijan säädystä. Seuraavassa on likimääräiset kertoimet maksulle. Tarkemmat tiedot siitä paljonko todellinen maksu on rahana tulevat myöhemmin. (Mahdollisesti kertoimen verran hopearahoja päivässä; lukuvuoteen lasketaan kuuluvan 250 päivää.)<br /> * Ylhäisaateli (ruhtinas/markkreivi, herttua ja siitä ylöspäin) – 18.<br /> * Aateli (ritari, paroni, kreivi) – 12.<br /> * Papisto – 6.<br /> * Muu – 3.<br /> <br /> Kun joku sanoo &quot;opiskelija&quot; hän viittaa Farrigniassa lähes varmasti yliopiston opiskelijaan. Muut ovat koululaisia, kisällejä tai oppipoikia.<br /> <br /> Asunto yliopiston asuntolassa sisältyy lukukausimaksuun. Paras huoneisto annetaan eniten lukukausimaksua maksaville ja alhaisimmat nukkuvat isoissa makuusaleissa. Tilan puutteen takia huoneistoihinkin joudutaan sijoittamaan useita opiskelijoita. Ruoka, juoma, vaatteet ja opiskelutarvikkeet opiskelijan on kustannettava itse. Varakkaat opiskelijat vuokraavat oman asunnon Ensimmäiseltä kehältä kampuksen läheltä tai joissain tapauksessa jopa omistavat sellaisen.<br /> <br /> Suurin osa opiskelijoista tulee porvari- tai kauppiassäädystä. Seuraavaksi eniten on ritareita ja aatelisia. Käsityöläissäätyä on vähän, poikkeuksena alkemistit. Kaikkein vähiten on talonpoikaistaustaisia opiskelijoita. Aatelisperheiden esikoispoikia eli perijöitä ei ole tapana lähettää yliopistoon, vain nuorempia (&quot;ylimääräisiä&quot;) poikia ja 505 V.a. alkaen siis myös tyttöjä.<br /> <br /> Toistaiseksi yliopistoon ei ole pyrkinyt ainuttakaan metsäläis-, paimentolais-, saaristolais- tai vuoristolaisopiskelijaa.<br /> <br /> Velhojen lapsia yliopistossa on erittäin vähän. Vain &quot;toivottomat tapaukset&quot; voidaan laittaa yliopistoon, varsinkin kun on kyse tyttäristä - sillä naispuoleinen yliopiston opiskelija on jo oletetusti menettänyt viattomuutensa.<br /> <br /> Kandidaatin tutkinnon suorittaminen kestää 3-6 vuotta, riippuen opiskelijan ahkeruudesta, lahjakkuudesta ja osittain varallisuudestakin. Ensimmäiset kolme vuotta opiskellaan artistisessa (l. filosofisessa) tiedekunnassa aritmetiikkaa, geometriaa, maantiedettä, musiikin teoriaa, kielioppia, logiikkaa, retoriikkaa ja skolastiikkaa. Ohessa käydään valmistelevia kursseja jatko-opiskeluja ajatellen. Astrologia eli tähtitiede on kielletty oppiaine.<br /> <br /> Skolastiikka, joka perustuu Artanten kirjoihin ja vanhoihin tutkimuksiin on väistymässä. Mullistava näkemys, jonka mukaan vanhat kirjoitukset ja tutkimukset eivät olekaan erehtymättömiä, on saanut jalansijaa.<br /> <br /> Luennot alkavat aamulla kello 8, johon käytännössä lisätään &quot;akateeminen neljännestunti&quot;. Monet maalliset juhlapäivät sekä uskonnolliset ja hoviin liittyvät pyhäpäivät rajoittavat luentopäivien määrää vuodessa. Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa mutta jatkuvat laiminlyönnit johtavat rangaistukseen.<br /> <br /> Kolmipäiväisten kastajaisten jälkeen uudet opiskelijat ovat täysivaltaisia opiskelijoita ja saavat liittyä &quot;norkkiksiksi&quot; ainejärjestöihin.<br /> <br /> Jos valmistunut [[filoosi]] (=kandidaatti) jatkaa opintoja, hän valitsee oikeustieteellisen, lääketieteellisen, teologisen tai filosofisen tiedekunnan tähdäten maisterin tai tohtorin tutkintoon. Jatko-opintoihin kuluu yleensä 3-5 vuotta. Viimeistään ensimmäisen vuoden jälkeen aletaan harjoitella työskentelyä esim. asianajajana, lääkärin apulaisena tai opettajana.<br /> <br /> Käytäntö on nopeasti alkanut muuttua niin, että uusi opiskelija valitsee tulevan erikoisalansa heti opintojen alkaessa.<br /> <br /> Luonnontieteet ja humanistiset tieteet ovat filosofisen tiedekunnan piirissä.<br /> <br /> ===Naisopiskelijat===<br /> Yksi ensimmäisistä naisopiskelijoista oli 490-luvulla [[Lazira Hyros]] (Leppänen, Erkka: Kirotun maan ritari, s. 72). Naisopiskelijoiden päästämisessä yliopistoon oli ehkä kyse Teniran Madan päähänpistoista, jolla hän ivasi kirjanoppineita ja Artanten kirkkoa. Hyros on matemaatikko ja yksi yliopiston arkkimaistereista.<br /> <br /> Uusi kuningatar [[Liala Mada]] vahvisti, että vuoden 505 V.a. alusta yliopistoon otetaan jatkuvasti naisopiskelijoita. Vuonna 513 V.a. kuningatar Liala Mada nimittää Hyrosin yliopiston rehtoriksi. Samana vuonna naisopiskelijoita saapuu ennätysmäärä.<br /> <br /> Naisopiskelijoilla on oma asuntola, johon pääsy miehiltä on ehdottomasti kielletty. Muuten opiskelu tapahtuu yhdessä miesten kanssa. Vain ekskursiot palatsiin (taidekokoelma, kirjasto, yms.) tapahtuvat puhtaasti nais- tai miesryhmissä. Luonnollisesti myös vain naisopiskelijat vierailevat Artanten nunnaluostarissa ja vain miesopiskelijat munkkiluostarissa.<br /> <br /> ===Tiedekunnista===<br /> Lääketieteelliseen tiedekuntaan on kuulunut vuodesta 512 V.a. alkaen [[alkemian]] tutkimuslaitos. Sillä on maine oikeana hulluuden pesänä, jossa saattaa tapahtua aivan mitä tahansa.<br /> <br /> Teologinen tiedekunta on vain yksi Artanten lahkoista, toki merkittävä sellainen. Tiedekunnassa perehdytään enemmän tai vähemmän syvällisesti myös muihin uskontoihin eli harhaoppeihin – jotta valmistunut pappi osaa kumota niiden väitteet ja todistaa väkevästi Artanten ainoaksi oikeaksi jumalaksi. Farrignian, Tutusin ja Holrusin välisen konkordiaalisopimuksen mukaan yliopiston papit ja virallisten valtionkirkkojen papit katsotaan Artanten oikeaoppisiksi palvelijoiksi ja kaikkien maiden papeilla on papiston oikeudet ja etuudet näissä maissa. Sopimus on toistaiseksi pitänyt kaikista riidoista ja skandaaleista huolimatta.<br /> <br /> Teologinen tiedekunta on edelleen suljettu naisilta. Tämä on myönnytys, johon Mada näennäisesti &quot;viime hetkellä&quot; suostui jotta muut &quot;uudistukset&quot; saatiin läpi. (Tarkkaan ottaen Mada siis ei uudistanut mitään vaan vain vahvisti Teniran Madan määräyksen eli ylläpiti olemassaolevaa järjestystä. :)<br /> <br /> ===Sotakorkeakoulu===<br /> Sotakorkeakoulu on erillislaitos, josta valmistutaan ammattiupseeriksi. [[Farrignian armeija]] ja etenkin [[Palatsikaarti]] ovat tiiviissä yhteistyössä sotakorkeakoulun kanssa.<br /> <br /> ==Univormu==<br /> [[Image:Farrignian_yliopisto.png]]&lt;br clear=&quot;all&quot; /&gt;<br /> <br /> Yliopiston opiskelijoilla ja opettajilla on valkoiset paidat, mustat housut ja mustat, edestä avoimet liivit joihin kuuluu esiliina ja vyö. Yliopiston maisterien liiveissä on kuvioita, jotka osoittavat heidän korkeampaa asemaansa. Opiskelijoiden liiveissä ei aluksi ole mitään kuvioita, mutta opintojen edistyessä niitä saa lisätä. Kuviot tehdään kirjoittamattomien sääntöjen mukaan. [[Niksi-Praedor]]issa sivuilla 50-51 on melko kattava lista näistä, sekä kuvat kirjailuista. Ikävästi juuri sivulle 50 oli tullut painovirhe, joka kadotti osan kuvioista - mutta ensipainoksen jokaisen kappaleen mukana on korjaussivu.<br /> <br /> Esimerkkejä:<br /> * Kastajaisten ja ensimmäisten sitsien jälkeen uusi opiskelija saa ommella liivien olkapäälle hopealangalla pienen kallellaan olevan kahdeksikon (∞). Sen merkitys on unohtunut ajat sitten, mutta nykyään se tarkoittaa &quot;juhla ei koskaan lopu&quot;.<br /> * Alkemistien tunnus on liiveihin kirjailtu tislauskannu.<br /> * Naisopiskelijoiden tunnus on rusetti. Pukusäännöt kieltävät pitämästä rusettia (se kiihoittaisi miespuoleisia opiskelijoita ja opettajia liikaa) joten se kirjaillaan liiveihin.<br /> <br /> Virallinen hattu on lähestulkoon sama kuin [https://en.wikipedia.org/wiki/Tudor_bonnet Tudor bonnet] [https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Black_Tudor_bonnet_with_a_claret_cord_and_tassel_from_Ede_and_Ravenscroft,_UK_-_20080408.jpg (Kuva wikipedia commonsissa)], tai baretti.<br /> <br /> Naisopiskelijoiden asuun kuuluu housujen sijasta edelleen hame. Ihan niin moderneja ei yliopistossakaan olla että nainen voisi pitää housuja. Poikkeuksena tulee olemaan sotakorkeakoulu kun sinne hyväksytään ensimmäinen naisopiskelija. Upseeri ei voi pitää hametta.<br /> <br /> ==Lukuvuoden aikataulu==<br /> Farrignian yliopiston lukuvuosi jaetaan kolmeen kauteen.<br /> * Uusi lukuvuosi ja ensimmäinen kausi alkaa 2. päivänä sydänkevättä. Avajaiset pidetään heti 2. päivänä. Luennot alkavat vasta 7. tai 8. päivänä.<br /> * Uusien opiskelijoiden orientaatio tuutorin opastuksella on 2.-10. sydänkevättä.<br /> * Kastajaiset alkavat 30. sydäkevättä. Ne päättyvät sitseihin 31. sydänkevättä.<br /> * Viikon mittainen kevätloma on loppukevään toisella viikolla.<br /> * Tohtorinväitöksiä pidetään eniten juuri ennen kesälomaa.<br /> * Kesäloma alkaa 20. päivänä alkukesää ja päättyy 2. päivänä alkusyksyä, eli se kestää 10 ja puoli viikkoa.<br /> * Kesälomaa ei käytetä pelkkään lomailuun, vaan kesälläkin opiskellaan ja kirjoitetaan esseitä.<br /> * Toinen kausi alkaa 2. alkusyksyä ja se kestää 20. päivään lopputalvea.<br /> * Lopputalven ensimmäinen viikko on omistettu tenteille, kuulusteluille, opinnäytteille ja kokeille.<br /> * Talviloma alkaa virallisesti 21. lopputalvea ja se kestää uuden vuoden yli 7. päivään alkukevättä.<br /> * Tenttikauden jälkeen 8.-20. lopputalvea on kuitenkin käytännössä jo lomaa, varsinkin vanhemmille opiskelijoille.<br /> * Tänä aikana pidetään uusintatenttejä ja -kuulusteluja niille, jotka eivät päässeet ensimmäisellä yrittämällä läpi.<br /> <br /> Kaikki tavanomaiset vapaapäivät ja pyhäpäivät (mm. kuukausien 1. päivät, sekä 21. päivä alkukevättä, alkukesää, alkusyksyä ja alkutalvea, ja Valiarin kruunajaispäivän aatto 30. alkusyksyä) ovat myös opiskelijoille vapaapäiviä. Ks. [[Farrignian juhlapäivät]].<br /> <br /> ===Promootio===<br /> Maisterinpromootio järjestetään vain 5-10 vuoden välein. Se on suuri juhla, johon liittyy monia seremonoita, rituaaleja, kulkueita, esityksiä ja ennen kaikkea juhlia, muodollisista upeista päivällisistä riehakkaisiin eväsretkiin pääkaupungin puistoihin, [[Osgia]]an tai [[Kuninkaan kanava]]lle ja jopa gladiaattoritaisteluihin Arbilan kultaisessa maljassa (Kolmannen kehän suuri amfiteatteri).<br /> <br /> ==Yliopiston virkoja==<br /> * '''Rehtori''': kuninkaan (kuningattaren) nimittämä koko yliopiston johtaja ja pienen konsistorin puheenjohtaja.<br /> * '''Dekaani''': arkkimaisteri, joka on myös jonkin tiedekunnan johtaja.<br /> * '''Arkkimaisteri''': professoria vastaava arvonimi. Tehtäviin kuuluu tutkimustyö, opettaminen ja väitöskirjojen valvonta.<br /> * '''Maisteri''': vastaa yliopistonlehtoria tai vanhempaa yliopistonlehtoria. Tehtäviin kuuluu opettamisen lisäksi hallinnollisia tehtäviä ja tutkimustyötä.<br /> * '''Tutkijamaisteri''': tutkimustyöhön keskittynyt maisteri, jolla ei ole luennointivelvollisuutta. Useat tosin tekevät maisterien sijaisuuksia.<br /> * '''Inspehtori''' ja '''pedelli'''t: inspehtori on yliopiston poliisipäällikkö, jolla on alaisinaan useita pedellejä eli poliiseja. He valvovat kuria ja järjestystä kampuksella sekä myös sen ulkopuolella.<br /> * '''Amanuenssi''': opintojen ohjaaja ja järjestelijä. Tämä on uusi virka, joka opiskelijamäärien kasvaessa on luotu helpottamaan maisterien työtaakkaa. Amanuenssit nimittää pieni konsistori.<br /> * '''Filoosi''': varsinaisella filoosilla on joko kandidaatin- tai maisterintutkinto jostakin yliopistosta.<br /> * '''Jatko-opiskelija''': maisterintutkintoon pyrkivä opiskelija.<br /> * '''Tuutori''': toisen vuoden tai sitä vanhempi opiskelija, joka tutustuttaa ryhmän opiskelijoita yliopistoon ja opastaa näitä opintiellä.<br /> <br /> Yliopistojen harmiksi filoosin nimikettä käyttävät monet epämääräiset &quot;oppineet&quot; joilla ei ole välttämättä ole mitään yliopistotaustaa.<br /> <br /> ===Konsistori===<br /> Farrignian yliopiston ylin hallintoelin on ''konsistori''. Suureen konsistoriin kuuluvat kaikki yliopiston arkkimaisterit. Osakeyhtiössä se vastaisi suunnilleen valtuustoa. Pieni konsistori on hallitus; se vastaa kaikista merkittävistä linjauksista. Pienen konsistorin puheenjohtaja on rehtori. Muina jäseninä on viisi arkkimaisteria, neljä muuta maisteria, neljä opiskelijoiden edustajaa joista yksi on jatko-opiskelija, sekä yliopistoon kuulumaton jäsen. Konsistori valitaan vaaleilla kolmen vuoden toimikaudeksi. Äänioikeus on arkkimaistereilla, maistereilla, tutkijoilla ja muulla henkilöstöllä. Oppilaskunta valitsee niinikään vaaleilla edustajansa. Yliopiston ulkopuolisen jäsenen nimittää kuningas (kuningatar), tosin yleensä hänen sijaisenaan jokin hovin virkamies, jolle tehtävä on annettu.<br /> <br /> ==Tutkimuksista==<br /> ===Kirurgia===<br /> Jaconiassa lääkärit eivät kaihda kirurgisia toimenpiteitä kuten keskiajan Euroopassa. Tunnetaan jopa nukutus - mutta se vaatii kalliita taikajuomia. Tunnettuja kirurgisia operaatioita ovat mm.<br /> * Amputaatiot<br /> * Hammaskirurgia<br /> * Kaihileikkaus<br /> * Keisarileikkaus<br /> * Miehen kastraatio<br /> * Nielurisojen poisto<br /> * Paiseiden avaus ja hoito<br /> * Peräsuoliavanteen leikkaus<br /> * Plastiikkakirurgia (mm. nenän, korvan tai huulen puutoksen korjaus kudoskaistaleilla)<br /> * Rakkokivien poisto<br /> * Rintasyövän leikkaus<br /> * Tyräleikkaukset<br /> * Valtimon ja muiden verisuonten umpeen ompelu<br /> <br /> ===Ruumiinavaukset===<br /> Lääketiede suhtautuu varovaisesti ruumiinavauksiin uskonnollisista syistä. Teloitettujen rikollisten ruumiita lienee lupa vähin äänin leikellä öisin tiedekuntien kellareissa.<br /> <br /> Petri Hiltunen (virallista kaanonia): &quot;Vaikka aatelisten ruumiita ei fyysisesti leikattaisi, taitavimmat lääkärit ovat hyviä selvittämään myös rikollisia kuolemia. Kannattaa muistaa että heillä on käytössä liemiä ja taikaesineitä joista renessanssin aikaan saatettiin vain haaveilla. Jos jollain on moisiin varaa, niin aatelissukuja hoitavilla hovilääkäreillä.” (&quot;[https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156503511615320/ Hassuja haja-ajatuksia: tunnetaankos Farrignian yliopistossa ruumiinavaustekniikkaa miten hyvin?&quot;, Facebook, 19.9.2018])<br /> <br /> ===Ainejärjestöt===<br /> Farrignian yliopiston ainejärjestöillä on huono maine juhlivina ja mellakoivina jengeinä. Osa järjestöistä kelpuuttaa naisjäsenet, osa hangoittelee vielä vastaan – näiden etunenässä tietysti teologit. Ainejärjestöjen nimet ovat:<br /> <br /> *'''Artanten Parta:''' teologit<br /> *'''Barbaari:''' ulkomaalaiset opiskelijat<br /> *'''Capra:''' alkemistit<br /> *'''Fi-loosi:''' filosofit<br /> *'''Horisontti:''' geometrikot<br /> *'''Ilmiö:''' luonnontieteilijät<br /> *'''Katgutti:''' muusikot (jousisoittimien kielet valmistetaan naudan suolista. Sana katgutti on alun perin lyhenne englannin kielen sanasta cattlegut – se ei siis ole kissansuolta!)<br /> *'''Keskiarvo:''' aritmeetikot<br /> *'''Ruusuke (entinen Kohtu):''' naisopiskelijat (Sabina Kastriotin perustama uusi järjestö oli aluksi nimeltään Kohtu, mutta nimi piti muuttaa)<br /> *'''Kyrassi:''' sotakorkeakoulu<br /> *'''Oodi:''' humanistit<br /> *'''Paradoksi:''' loogikot ja retoorikot<br /> *'''Pohjankruunu:''' tähtitieteilijät<br /> *'''Spekula:''' lääketieteilijät<br /> *'''Syntaksi:''' kielitieteilijät<br /> *'''Tribunaali:''' oikeustieteilijät<br /> <br /> ==Muut yliopistot==<br /> Muissakin suurissa kaupungeissa on yliopistot ([https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156567663335320/ ”Onko Jaconian pääkaupungeissa yliopisto?”, Facebook, 17.10.2018]).<br /> * Farrignian yliopisto on suurin.<br /> * [[Galthin yliopisto|Galthissa]] voi tehdä rajumpia kokeita kuin muualla.<br /> * [[Piperian yliopisto]] on senniittiluostarin kylkiäinen.<br /> * [[Holrusin yliopisto]] on kiukkuinen pappiskoulu.<br /> * [[Travanin yliopisto|Travan]] kärsii aivovuodosta Farrigniaan.<br /> * [[Selfian yliopisto]]ssa ”In Vino Veritas” otetaan vähän liiankin tosissaan.<br /> * [[Tutusin yliopisto]] vaatii enemmän pohdintaa kun on niin levotonta ja [[Sunian yliopisto]]a säästellään jotain virallisen tahon teosta varten.<br /> <br /> ===Kadonneet yliopistot===<br /> :[[Angar]]in velhokuningas Arel Hiramon ei välittänyt perustaa yliopistoa ja sodat ovat estäneet toissijaiset puuhastelut kuten yliopiston perustamisen.<br /> :''[[Emith]]issä on varmasti ollut [yliopisto]. Se oli todella suuri kaupunki alkuaikoina.'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 20.6.2023<br /> :''[[Oft]]issa on joku arveluttava instituutio, joka kutsuu itseään yliopistoksi'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 21.6.2023<br /> <br /> {{non-canon|: [[Niksi-Praedor]]in mukaan Tutusin yliopiston toiminta on toistaiseksi keskeytynyt ja vain muutama vanha maisteri ylläpitävät kirjastoa ja &quot;pitävät taloa pystyssä&quot;}}.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> * [[Kirsikankukkien aika]] sijoittuu Farrignian yliopistoon.</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Farrignian_yliopisto&diff=2172 2024-07-11T08:16:43Z

<p>Starac: /* Yliopiston virkoja */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Tieteet ja alkemia]]<br /> [[Luokka:Farrignia]]<br /> <br /> {{non-canon| HUOM. Yliopistojen kuvaus ei ole suurilta osin kaanonia.}}<br /> <br /> ==Yliopistojen alkuperä==<br /> Yleisesti hyväksytty totuus on nykyisin, että teologinen tiedekunta ja [[Artante]] on ollut kaiken alku ja juuri. Todellisuudessa nykyiset yliopistot ovat peräisin [[Velhokuninkaat|velhokuninkaiden]] kuolevaisen virkamieskunnan kouluista, jotka periytyvät vieläkin kauempaa, jopa [[Borvaria]]n ajoilta.<br /> <br /> ==Farrignian yliopisto==<br /> [[Image:Farrignian_yliopiston_vaakuna.jpg|thumb|right|Farrignian yliopiston vaakuna (non-canon)]]<br /> Yliopiston motto on ''&quot;Nöyryys, Usko, Totuus&quot;''.<br /> <br /> Opiskelu yliopistossa aloitetaan 14- tai 15-vuotiaana. Opiskelijoilla on periaatteessa jo oltava peruskoulutus ja heidän täytyy osata lukea ja kirjoittaa. Monet opiskelijat ovat erittäin älykkäitä ja oppineita jo valmiiksi – eräät toiset taas ovat yliopistossa vain koska ovat varakkaita, ja tutkinto tai papinvihkimys lähestulkoon ostetaan rahalla.<br /> <br /> Opiskelemaan päästäkseen tarvitseekin ennen kaikkea rahaa tai lahjuksia, niiden lisäksi suosituskirjeitä tai suhteita. Vapaaoppilaaksi voi päästä myös kuningattaren asetuksella (äärimmäisen harvinaista!) tai jonkun varakkaan lahjoittamalla stipendillä.<br /> <br /> Rehtori johtaa koulua ja suurista linjoista päättää säännöllisesti kokoontuva hallintoneuvosto. Sen jäsenenä ovat rehtori, arkkimaisterit ja Artanten patriarkka.<br /> <br /> Meidän maailmamme keskiaikaisista yliopistoista poiketen yliopistolla ei ole privilegiota omaan tuomiovaltaan, vaan akatemiaväen asiat käsitellään kaupunginoikeudessa. Yliopistoväellä on kuitenkin suuri etu: syytetty saa ilmaista oikeusapua ja asianajajakseen oikeustieteen seniorioppilaan, vakavammissa tapauksissa maisterin, apunaan opiskelijoita. Rikoksesta tuomittu opiskelija voidaan erottaa määräajaksi tai pysyvästi.<br /> <br /> Korkein opettajan arvonimi on arkkimaisteri (Erkka Leppänen, Facebook, Praedor-ryhmä, 11.1.2018). Arkkimaistereita on useita. Nimike vastaa professorin arvonimeä. Maisteri-nimike puolestaan vastaa nyky-yliopiston lehtoria (nyk. yliopisto-opettaja). Maisteri on myös yliopiston toiseksi ylimmän tutkinnon nimitys.<br /> <br /> Opiskelijat maksavat yliopistolle lukukausimaksua. Sen määrä riippuu opiskelijan säädystä. Seuraavassa on likimääräiset kertoimet maksulle. Tarkemmat tiedot siitä paljonko todellinen maksu on rahana tulevat myöhemmin. (Mahdollisesti kertoimen verran hopearahoja päivässä; lukuvuoteen lasketaan kuuluvan 250 päivää.)<br /> * Ylhäisaateli (ruhtinas/markkreivi, herttua ja siitä ylöspäin) – 18.<br /> * Aateli (ritari, paroni, kreivi) – 12.<br /> * Papisto – 6.<br /> * Muu – 3.<br /> <br /> Kun joku sanoo &quot;opiskelija&quot; hän viittaa Farrigniassa lähes varmasti yliopiston opiskelijaan. Muut ovat koululaisia, kisällejä tai oppipoikia.<br /> <br /> Asunto yliopiston asuntolassa sisältyy lukukausimaksuun. Paras huoneisto annetaan eniten lukukausimaksua maksaville ja alhaisimmat nukkuvat isoissa makuusaleissa. Tilan puutteen takia huoneistoihinkin joudutaan sijoittamaan useita opiskelijoita. Ruoka, juoma, vaatteet ja opiskelutarvikkeet opiskelijan on kustannettava itse. Varakkaat opiskelijat vuokraavat oman asunnon Ensimmäiseltä kehältä kampuksen läheltä tai joissain tapauksessa jopa omistavat sellaisen.<br /> <br /> Suurin osa opiskelijoista tulee porvari- tai kauppiassäädystä. Seuraavaksi eniten on ritareita ja aatelisia. Käsityöläissäätyä on vähän, poikkeuksena alkemistit. Kaikkein vähiten on talonpoikaistaustaisia opiskelijoita. Aatelisperheiden esikoispoikia eli perijöitä ei ole tapana lähettää yliopistoon, vain nuorempia (&quot;ylimääräisiä&quot;) poikia ja 505 V.a. alkaen siis myös tyttöjä.<br /> <br /> Toistaiseksi yliopistoon ei ole pyrkinyt ainuttakaan metsäläis-, paimentolais-, saaristolais- tai vuoristolaisopiskelijaa.<br /> <br /> Velhojen lapsia yliopistossa on erittäin vähän. Vain &quot;toivottomat tapaukset&quot; voidaan laittaa yliopistoon, varsinkin kun on kyse tyttäristä - sillä naispuoleinen yliopiston opiskelija on jo oletetusti menettänyt viattomuutensa.<br /> <br /> Kandidaatin tutkinnon suorittaminen kestää 3-6 vuotta, riippuen opiskelijan ahkeruudesta, lahjakkuudesta ja osittain varallisuudestakin. Ensimmäiset kolme vuotta opiskellaan artistisessa (l. filosofisessa) tiedekunnassa aritmetiikkaa, geometriaa, maantiedettä, musiikin teoriaa, kielioppia, logiikkaa, retoriikkaa ja skolastiikkaa. Ohessa käydään valmistelevia kursseja jatko-opiskeluja ajatellen. Astrologia eli tähtitiede on kielletty oppiaine.<br /> <br /> Skolastiikka, joka perustuu Artanten kirjoihin ja vanhoihin tutkimuksiin on väistymässä. Mullistava näkemys, jonka mukaan vanhat kirjoitukset ja tutkimukset eivät olekaan erehtymättömiä, on saanut jalansijaa.<br /> <br /> Luennot alkavat aamulla kello 8, johon käytännössä lisätään &quot;akateeminen neljännestunti&quot;. Monet maalliset juhlapäivät sekä uskonnolliset ja hoviin liittyvät pyhäpäivät rajoittavat luentopäivien määrää vuodessa. Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa mutta jatkuvat laiminlyönnit johtavat rangaistukseen.<br /> <br /> Kolmipäiväisten kastajaisten jälkeen uudet opiskelijat ovat täysivaltaisia opiskelijoita ja saavat liittyä &quot;norkkiksiksi&quot; ainejärjestöihin.<br /> <br /> Jos valmistunut [[filoosi]] (=kandidaatti) jatkaa opintoja, hän valitsee oikeustieteellisen, lääketieteellisen, teologisen tai filosofisen tiedekunnan tähdäten maisterin tai tohtorin tutkintoon. Jatko-opintoihin kuluu yleensä 3-5 vuotta. Viimeistään ensimmäisen vuoden jälkeen aletaan harjoitella työskentelyä esim. asianajajana, lääkärin apulaisena tai opettajana.<br /> <br /> Käytäntö on nopeasti alkanut muuttua niin, että uusi opiskelija valitsee tulevan erikoisalansa heti opintojen alkaessa.<br /> <br /> Luonnontieteet ja humanistiset tieteet ovat filosofisen tiedekunnan piirissä.<br /> <br /> ===Naisopiskelijat===<br /> Yksi ensimmäisistä naisopiskelijoista oli 490-luvulla [[Lazira Hyros]] (Leppänen, Erkka: Kirotun maan ritari, s. 72). Naisopiskelijoiden päästämisessä yliopistoon oli ehkä kyse Teniran Madan päähänpistoista, jolla hän ivasi kirjanoppineita ja Artanten kirkkoa. Hyros on matemaatikko ja yksi yliopiston arkkimaistereista.<br /> <br /> Uusi kuningatar [[Liala Mada]] vahvisti, että vuoden 505 V.a. alusta yliopistoon otetaan jatkuvasti naisopiskelijoita. Vuonna 513 V.a. kuningatar Liala Mada nimittää Hyrosin yliopiston rehtoriksi. Samana vuonna naisopiskelijoita saapuu ennätysmäärä.<br /> <br /> Naisopiskelijoilla on oma asuntola, johon pääsy miehiltä on ehdottomasti kielletty. Muuten opiskelu tapahtuu yhdessä miesten kanssa. Vain ekskursiot palatsiin (taidekokoelma, kirjasto, yms.) tapahtuvat puhtaasti nais- tai miesryhmissä. Luonnollisesti myös vain naisopiskelijat vierailevat Artanten nunnaluostarissa ja vain miesopiskelijat munkkiluostarissa.<br /> <br /> ===Tiedekunnista===<br /> Lääketieteelliseen tiedekuntaan on kuulunut vuodesta 512 V.a. alkaen [[alkemian]] tutkimuslaitos. Sillä on maine oikeana hulluuden pesänä, jossa saattaa tapahtua aivan mitä tahansa.<br /> <br /> Teologinen tiedekunta on vain yksi Artanten lahkoista, toki merkittävä sellainen. Tiedekunnassa perehdytään enemmän tai vähemmän syvällisesti myös muihin uskontoihin eli harhaoppeihin – jotta valmistunut pappi osaa kumota niiden väitteet ja todistaa väkevästi Artanten ainoaksi oikeaksi jumalaksi. Farrignian, Tutusin ja Holrusin välisen konkordiaalisopimuksen mukaan yliopiston papit ja virallisten valtionkirkkojen papit katsotaan Artanten oikeaoppisiksi palvelijoiksi ja kaikkien maiden papeilla on papiston oikeudet ja etuudet näissä maissa. Sopimus on toistaiseksi pitänyt kaikista riidoista ja skandaaleista huolimatta.<br /> <br /> Teologinen tiedekunta on edelleen suljettu naisilta. Tämä on myönnytys, johon Mada näennäisesti &quot;viime hetkellä&quot; suostui jotta muut &quot;uudistukset&quot; saatiin läpi. (Tarkkaan ottaen Mada siis ei uudistanut mitään vaan vain vahvisti Teniran Madan määräyksen eli ylläpiti olemassaolevaa järjestystä. :)<br /> <br /> ===Sotakorkeakoulu===<br /> Sotakorkeakoulu on erillislaitos, josta valmistutaan ammattiupseeriksi. [[Farrignian armeija]] ja etenkin [[Palatsikaarti]] ovat tiiviissä yhteistyössä sotakorkeakoulun kanssa.<br /> <br /> ==Univormu==<br /> [[Image:Farrignian_yliopisto.png]]&lt;br clear=&quot;all&quot; /&gt;<br /> <br /> Yliopiston opiskelijoilla ja opettajilla on valkoiset paidat, mustat housut ja mustat, edestä avoimet liivit joihin kuuluu esiliina ja vyö. Yliopiston maisterien liiveissä on kuvioita, jotka osoittavat heidän korkeampaa asemaansa. Opiskelijoiden liiveissä ei aluksi ole mitään kuvioita, mutta opintojen edistyessä niitä saa lisätä. Kuviot tehdään kirjoittamattomien sääntöjen mukaan. [[Niksi-Praedor]]issa sivuilla 50-51 on melko kattava lista näistä, sekä kuvat kirjailuista. Ikävästi juuri sivulle 50 oli tullut painovirhe, joka kadotti osan kuvioista - mutta ensipainoksen jokaisen kappaleen mukana on korjaussivu.<br /> <br /> Esimerkkejä:<br /> * Kastajaisten ja ensimmäisten sitsien jälkeen uusi opiskelija saa ommella liivien olkapäälle hopealangalla pienen kallellaan olevan kahdeksikon (∞). Sen merkitys on unohtunut ajat sitten, mutta nykyään se tarkoittaa &quot;juhla ei koskaan lopu&quot;.<br /> * Alkemistien tunnus on liiveihin kirjailtu tislauskannu.<br /> * Naisopiskelijoiden tunnus on rusetti. Pukusäännöt kieltävät pitämästä rusettia (se kiihoittaisi miespuoleisia opiskelijoita ja opettajia liikaa) joten se kirjaillaan liiveihin.<br /> <br /> Virallinen hattu on lähestulkoon sama kuin [https://en.wikipedia.org/wiki/Tudor_bonnet Tudor bonnet] [https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Black_Tudor_bonnet_with_a_claret_cord_and_tassel_from_Ede_and_Ravenscroft,_UK_-_20080408.jpg (Kuva wikipedia commonsissa)], tai baretti.<br /> <br /> Naisopiskelijoiden asuun kuuluu housujen sijasta edelleen hame. Ihan niin moderneja ei yliopistossakaan olla että nainen voisi pitää housuja. Poikkeuksena tulee olemaan sotakorkeakoulu kun sinne hyväksytään ensimmäinen naisopiskelija. Upseeri ei voi pitää hametta.<br /> <br /> ==Lukuvuoden aikataulu==<br /> Farrignian yliopiston lukuvuosi jaetaan kolmeen kauteen.<br /> * Uusi lukuvuosi ja ensimmäinen kausi alkaa 2. päivänä sydänkevättä. Avajaiset pidetään heti 2. päivänä. Luennot alkavat vasta 7. tai 8. päivänä.<br /> * Uusien opiskelijoiden orientaatio tuutorin opastuksella on 2.-10. sydänkevättä.<br /> * Kastajaiset alkavat 30. sydäkevättä. Ne päättyvät sitseihin 31. sydänkevättä.<br /> * Viikon mittainen kevätloma on loppukevään toisella viikolla.<br /> * Tohtorinväitöksiä pidetään eniten juuri ennen kesälomaa.<br /> * Kesäloma alkaa 20. päivänä alkukesää ja päättyy 2. päivänä alkusyksyä, eli se kestää 10 ja puoli viikkoa.<br /> * Kesälomaa ei käytetä pelkkään lomailuun, vaan kesälläkin opiskellaan ja kirjoitetaan esseitä.<br /> * Toinen kausi alkaa 2. alkusyksyä ja se kestää 20. päivään lopputalvea.<br /> * Lopputalven ensimmäinen viikko on omistettu tenteille, kuulusteluille, opinnäytteille ja kokeille.<br /> * Talviloma alkaa virallisesti 21. lopputalvea ja se kestää uuden vuoden yli 7. päivään alkukevättä.<br /> * Tenttikauden jälkeen 8.-20. lopputalvea on kuitenkin käytännössä jo lomaa, varsinkin vanhemmille opiskelijoille.<br /> * Tänä aikana pidetään uusintatenttejä ja -kuulusteluja niille, jotka eivät päässeet ensimmäisellä yrittämällä läpi.<br /> <br /> Kaikki tavanomaiset vapaapäivät ja pyhäpäivät (mm. kuukausien 1. päivät, sekä 21. päivä alkukevättä, alkukesää, alkusyksyä ja alkutalvea, ja Valiarin kruunajaispäivän aatto 30. alkusyksyä) ovat myös opiskelijoille vapaapäiviä. Ks. [[Farrignian juhlapäivät]].<br /> <br /> ===Promootio===<br /> Maisterinpromootio järjestetään vain 5-10 vuoden välein. Se on suuri juhla, johon liittyy monia seremonoita, rituaaleja, kulkueita, esityksiä ja ennen kaikkea juhlia, muodollisista upeista päivällisistä riehakkaisiin eväsretkiin pääkaupungin puistoihin, [[Osgia]]an tai [[Kuninkaan kanava]]lle ja jopa gladiaattoritaisteluihin Arbilan kultaisessa maljassa (Kolmannen kehän suuri amfiteatteri).<br /> <br /> ==Yliopiston virkoja==<br /> * '''Rehtori''': kuninkaan (kuningattaren) nimittämä koko yliopiston johtaja ja pienen konsistorin puheenjohtaja.<br /> * '''Dekaani''': arkkimaisteri, joka on myös jonkin tiedekunnan johtaja.<br /> * '''Arkkimaisteri''': professoria vastaava arvonimi. Tehtäviin kuuluu tutkimustyö, opettaminen ja väitöskirjojen valvonta.<br /> * '''Maisteri''': vastaa yliopistonlehtoria tai vanhempaa yliopistonlehtoria. Tehtäviin kuuluu opettamisen lisäksi hallinnollisia tehtäviä ja tutkimustyötä.<br /> * '''Tutkijamaisteri''': tutkimustyöhön keskittynyt maisteri, jolla ei ole luennointivelvollisuutta. Useat tosin tekevät maisterien sijaisuuksia.<br /> * '''Inspehtori''' ja '''pedelli'''t: inspehtori on yliopiston poliisipäällikkö, jolla on alaisinaan useida pedellejä eli poliiseja. He valvovat kuria ja järjestystä kampuksella sekä myös sen ulkopuolella.<br /> * '''Amanuenssi''': opintojen ohjaaja ja järjestelijä. Tämä on uusi virka, joka opiskelijamäärien kasvaessa on luotu helpottamaan maisterien työtaakkaa. Amanuenssit nimittää pieni konsistori.<br /> * '''Filoosi''': varsinaisella filoosilla on joko kandidaatin- tai maisterintutkinto jostakin yliopistosta.<br /> * '''Jatko-opiskelija''': maisterintutkintoon pyrkivä opiskelija.<br /> * '''Tuutori''': toisen vuoden tai sitä vanhempi opiskelija, joka tutustuttaa ryhmän opiskelijoita yliopistoon ja opastaa näitä opintiellä.<br /> <br /> Yliopistojen harmiksi filoosin nimikettä käyttävät monet epämääräiset &quot;oppineet&quot; joilla ei ole välttämättä ole mitään yliopistotaustaa.<br /> <br /> ===Konsistori===<br /> Farrignian yliopiston ylin hallintoelin on ''konsistori''. Suureen konsistoriin kuuluvat kaikki yliopiston arkkimaisterit. Osakeyhtiössä se vastaisi suunnilleen valtuustoa. Pieni konsistori on hallitus; se vastaa kaikista merkittävistä linjauksista. Pienen konsistorin puheenjohtaja on rehtori. Muina jäseninä on viisi arkkimaisteria, neljä muuta maisteria, neljä opiskelijoiden edustajaa joista yksi on jatko-opiskelija, sekä yliopistoon kuulumaton jäsen. Konsistori valitaan vaaleilla kolmen vuoden toimikaudeksi. Äänioikeus on arkkimaistereilla, maistereilla, tutkijoilla ja muulla henkilöstöllä. Oppilaskunta valitsee niinikään vaaleilla edustajansa. Yliopiston ulkopuolisen jäsenen nimittää kuningas (kuningatar), tosin yleensä hänen sijaisenaan jokin hovin virkamies, jolle tehtävä on annettu.<br /> <br /> ==Tutkimuksista==<br /> ===Kirurgia===<br /> Jaconiassa lääkärit eivät kaihda kirurgisia toimenpiteitä kuten keskiajan Euroopassa. Tunnetaan jopa nukutus - mutta se vaatii kalliita taikajuomia. Tunnettuja kirurgisia operaatioita ovat mm.<br /> * Amputaatiot<br /> * Hammaskirurgia<br /> * Kaihileikkaus<br /> * Keisarileikkaus<br /> * Miehen kastraatio<br /> * Nielurisojen poisto<br /> * Paiseiden avaus ja hoito<br /> * Peräsuoliavanteen leikkaus<br /> * Plastiikkakirurgia (mm. nenän, korvan tai huulen puutoksen korjaus kudoskaistaleilla)<br /> * Rakkokivien poisto<br /> * Rintasyövän leikkaus<br /> * Tyräleikkaukset<br /> * Valtimon ja muiden verisuonten umpeen ompelu<br /> <br /> ===Ruumiinavaukset===<br /> Lääketiede suhtautuu varovaisesti ruumiinavauksiin uskonnollisista syistä. Teloitettujen rikollisten ruumiita lienee lupa vähin äänin leikellä öisin tiedekuntien kellareissa.<br /> <br /> Petri Hiltunen (virallista kaanonia): &quot;Vaikka aatelisten ruumiita ei fyysisesti leikattaisi, taitavimmat lääkärit ovat hyviä selvittämään myös rikollisia kuolemia. Kannattaa muistaa että heillä on käytössä liemiä ja taikaesineitä joista renessanssin aikaan saatettiin vain haaveilla. Jos jollain on moisiin varaa, niin aatelissukuja hoitavilla hovilääkäreillä.” (&quot;[https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156503511615320/ Hassuja haja-ajatuksia: tunnetaankos Farrignian yliopistossa ruumiinavaustekniikkaa miten hyvin?&quot;, Facebook, 19.9.2018])<br /> <br /> ===Ainejärjestöt===<br /> Farrignian yliopiston ainejärjestöillä on huono maine juhlivina ja mellakoivina jengeinä. Osa järjestöistä kelpuuttaa naisjäsenet, osa hangoittelee vielä vastaan – näiden etunenässä tietysti teologit. Ainejärjestöjen nimet ovat:<br /> <br /> *'''Artanten Parta:''' teologit<br /> *'''Barbaari:''' ulkomaalaiset opiskelijat<br /> *'''Capra:''' alkemistit<br /> *'''Fi-loosi:''' filosofit<br /> *'''Horisontti:''' geometrikot<br /> *'''Ilmiö:''' luonnontieteilijät<br /> *'''Katgutti:''' muusikot (jousisoittimien kielet valmistetaan naudan suolista. Sana katgutti on alun perin lyhenne englannin kielen sanasta cattlegut – se ei siis ole kissansuolta!)<br /> *'''Keskiarvo:''' aritmeetikot<br /> *'''Ruusuke (entinen Kohtu):''' naisopiskelijat (Sabina Kastriotin perustama uusi järjestö oli aluksi nimeltään Kohtu, mutta nimi piti muuttaa)<br /> *'''Kyrassi:''' sotakorkeakoulu<br /> *'''Oodi:''' humanistit<br /> *'''Paradoksi:''' loogikot ja retoorikot<br /> *'''Pohjankruunu:''' tähtitieteilijät<br /> *'''Spekula:''' lääketieteilijät<br /> *'''Syntaksi:''' kielitieteilijät<br /> *'''Tribunaali:''' oikeustieteilijät<br /> <br /> ==Muut yliopistot==<br /> Muissakin suurissa kaupungeissa on yliopistot ([https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156567663335320/ ”Onko Jaconian pääkaupungeissa yliopisto?”, Facebook, 17.10.2018]).<br /> * Farrignian yliopisto on suurin.<br /> * [[Galthin yliopisto|Galthissa]] voi tehdä rajumpia kokeita kuin muualla.<br /> * [[Piperian yliopisto]] on senniittiluostarin kylkiäinen.<br /> * [[Holrusin yliopisto]] on kiukkuinen pappiskoulu.<br /> * [[Travanin yliopisto|Travan]] kärsii aivovuodosta Farrigniaan.<br /> * [[Selfian yliopisto]]ssa ”In Vino Veritas” otetaan vähän liiankin tosissaan.<br /> * [[Tutusin yliopisto]] vaatii enemmän pohdintaa kun on niin levotonta ja [[Sunian yliopisto]]a säästellään jotain virallisen tahon teosta varten.<br /> <br /> ===Kadonneet yliopistot===<br /> :[[Angar]]in velhokuningas Arel Hiramon ei välittänyt perustaa yliopistoa ja sodat ovat estäneet toissijaiset puuhastelut kuten yliopiston perustamisen.<br /> :''[[Emith]]issä on varmasti ollut [yliopisto]. Se oli todella suuri kaupunki alkuaikoina.'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 20.6.2023<br /> :''[[Oft]]issa on joku arveluttava instituutio, joka kutsuu itseään yliopistoksi'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 21.6.2023<br /> <br /> {{non-canon|: [[Niksi-Praedor]]in mukaan Tutusin yliopiston toiminta on toistaiseksi keskeytynyt ja vain muutama vanha maisteri ylläpitävät kirjastoa ja &quot;pitävät taloa pystyssä&quot;}}.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> * [[Kirsikankukkien aika]] sijoittuu Farrignian yliopistoon.</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Farrignian_yliopisto&diff=2171 2024-07-11T08:09:36Z

<p>Starac: </p> <hr /> <div>[[Luokka:Tieteet ja alkemia]]<br /> [[Luokka:Farrignia]]<br /> <br /> {{non-canon| HUOM. Yliopistojen kuvaus ei ole suurilta osin kaanonia.}}<br /> <br /> ==Yliopistojen alkuperä==<br /> Yleisesti hyväksytty totuus on nykyisin, että teologinen tiedekunta ja [[Artante]] on ollut kaiken alku ja juuri. Todellisuudessa nykyiset yliopistot ovat peräisin [[Velhokuninkaat|velhokuninkaiden]] kuolevaisen virkamieskunnan kouluista, jotka periytyvät vieläkin kauempaa, jopa [[Borvaria]]n ajoilta.<br /> <br /> ==Farrignian yliopisto==<br /> [[Image:Farrignian_yliopiston_vaakuna.jpg|thumb|right|Farrignian yliopiston vaakuna (non-canon)]]<br /> Yliopiston motto on ''&quot;Nöyryys, Usko, Totuus&quot;''.<br /> <br /> Opiskelu yliopistossa aloitetaan 14- tai 15-vuotiaana. Opiskelijoilla on periaatteessa jo oltava peruskoulutus ja heidän täytyy osata lukea ja kirjoittaa. Monet opiskelijat ovat erittäin älykkäitä ja oppineita jo valmiiksi – eräät toiset taas ovat yliopistossa vain koska ovat varakkaita, ja tutkinto tai papinvihkimys lähestulkoon ostetaan rahalla.<br /> <br /> Opiskelemaan päästäkseen tarvitseekin ennen kaikkea rahaa tai lahjuksia, niiden lisäksi suosituskirjeitä tai suhteita. Vapaaoppilaaksi voi päästä myös kuningattaren asetuksella (äärimmäisen harvinaista!) tai jonkun varakkaan lahjoittamalla stipendillä.<br /> <br /> Rehtori johtaa koulua ja suurista linjoista päättää säännöllisesti kokoontuva hallintoneuvosto. Sen jäsenenä ovat rehtori, arkkimaisterit ja Artanten patriarkka.<br /> <br /> Meidän maailmamme keskiaikaisista yliopistoista poiketen yliopistolla ei ole privilegiota omaan tuomiovaltaan, vaan akatemiaväen asiat käsitellään kaupunginoikeudessa. Yliopistoväellä on kuitenkin suuri etu: syytetty saa ilmaista oikeusapua ja asianajajakseen oikeustieteen seniorioppilaan, vakavammissa tapauksissa maisterin, apunaan opiskelijoita. Rikoksesta tuomittu opiskelija voidaan erottaa määräajaksi tai pysyvästi.<br /> <br /> Korkein opettajan arvonimi on arkkimaisteri (Erkka Leppänen, Facebook, Praedor-ryhmä, 11.1.2018). Arkkimaistereita on useita. Nimike vastaa professorin arvonimeä. Maisteri-nimike puolestaan vastaa nyky-yliopiston lehtoria (nyk. yliopisto-opettaja). Maisteri on myös yliopiston toiseksi ylimmän tutkinnon nimitys.<br /> <br /> Opiskelijat maksavat yliopistolle lukukausimaksua. Sen määrä riippuu opiskelijan säädystä. Seuraavassa on likimääräiset kertoimet maksulle. Tarkemmat tiedot siitä paljonko todellinen maksu on rahana tulevat myöhemmin. (Mahdollisesti kertoimen verran hopearahoja päivässä; lukuvuoteen lasketaan kuuluvan 250 päivää.)<br /> * Ylhäisaateli (ruhtinas/markkreivi, herttua ja siitä ylöspäin) – 18.<br /> * Aateli (ritari, paroni, kreivi) – 12.<br /> * Papisto – 6.<br /> * Muu – 3.<br /> <br /> Kun joku sanoo &quot;opiskelija&quot; hän viittaa Farrigniassa lähes varmasti yliopiston opiskelijaan. Muut ovat koululaisia, kisällejä tai oppipoikia.<br /> <br /> Asunto yliopiston asuntolassa sisältyy lukukausimaksuun. Paras huoneisto annetaan eniten lukukausimaksua maksaville ja alhaisimmat nukkuvat isoissa makuusaleissa. Tilan puutteen takia huoneistoihinkin joudutaan sijoittamaan useita opiskelijoita. Ruoka, juoma, vaatteet ja opiskelutarvikkeet opiskelijan on kustannettava itse. Varakkaat opiskelijat vuokraavat oman asunnon Ensimmäiseltä kehältä kampuksen läheltä tai joissain tapauksessa jopa omistavat sellaisen.<br /> <br /> Suurin osa opiskelijoista tulee porvari- tai kauppiassäädystä. Seuraavaksi eniten on ritareita ja aatelisia. Käsityöläissäätyä on vähän, poikkeuksena alkemistit. Kaikkein vähiten on talonpoikaistaustaisia opiskelijoita. Aatelisperheiden esikoispoikia eli perijöitä ei ole tapana lähettää yliopistoon, vain nuorempia (&quot;ylimääräisiä&quot;) poikia ja 505 V.a. alkaen siis myös tyttöjä.<br /> <br /> Toistaiseksi yliopistoon ei ole pyrkinyt ainuttakaan metsäläis-, paimentolais-, saaristolais- tai vuoristolaisopiskelijaa.<br /> <br /> Velhojen lapsia yliopistossa on erittäin vähän. Vain &quot;toivottomat tapaukset&quot; voidaan laittaa yliopistoon, varsinkin kun on kyse tyttäristä - sillä naispuoleinen yliopiston opiskelija on jo oletetusti menettänyt viattomuutensa.<br /> <br /> Kandidaatin tutkinnon suorittaminen kestää 3-6 vuotta, riippuen opiskelijan ahkeruudesta, lahjakkuudesta ja osittain varallisuudestakin. Ensimmäiset kolme vuotta opiskellaan artistisessa (l. filosofisessa) tiedekunnassa aritmetiikkaa, geometriaa, maantiedettä, musiikin teoriaa, kielioppia, logiikkaa, retoriikkaa ja skolastiikkaa. Ohessa käydään valmistelevia kursseja jatko-opiskeluja ajatellen. Astrologia eli tähtitiede on kielletty oppiaine.<br /> <br /> Skolastiikka, joka perustuu Artanten kirjoihin ja vanhoihin tutkimuksiin on väistymässä. Mullistava näkemys, jonka mukaan vanhat kirjoitukset ja tutkimukset eivät olekaan erehtymättömiä, on saanut jalansijaa.<br /> <br /> Luennot alkavat aamulla kello 8, johon käytännössä lisätään &quot;akateeminen neljännestunti&quot;. Monet maalliset juhlapäivät sekä uskonnolliset ja hoviin liittyvät pyhäpäivät rajoittavat luentopäivien määrää vuodessa. Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa mutta jatkuvat laiminlyönnit johtavat rangaistukseen.<br /> <br /> Kolmipäiväisten kastajaisten jälkeen uudet opiskelijat ovat täysivaltaisia opiskelijoita ja saavat liittyä &quot;norkkiksiksi&quot; ainejärjestöihin.<br /> <br /> Jos valmistunut [[filoosi]] (=kandidaatti) jatkaa opintoja, hän valitsee oikeustieteellisen, lääketieteellisen, teologisen tai filosofisen tiedekunnan tähdäten maisterin tai tohtorin tutkintoon. Jatko-opintoihin kuluu yleensä 3-5 vuotta. Viimeistään ensimmäisen vuoden jälkeen aletaan harjoitella työskentelyä esim. asianajajana, lääkärin apulaisena tai opettajana.<br /> <br /> Käytäntö on nopeasti alkanut muuttua niin, että uusi opiskelija valitsee tulevan erikoisalansa heti opintojen alkaessa.<br /> <br /> Luonnontieteet ja humanistiset tieteet ovat filosofisen tiedekunnan piirissä.<br /> <br /> ===Naisopiskelijat===<br /> Yksi ensimmäisistä naisopiskelijoista oli 490-luvulla [[Lazira Hyros]] (Leppänen, Erkka: Kirotun maan ritari, s. 72). Naisopiskelijoiden päästämisessä yliopistoon oli ehkä kyse Teniran Madan päähänpistoista, jolla hän ivasi kirjanoppineita ja Artanten kirkkoa. Hyros on matemaatikko ja yksi yliopiston arkkimaistereista.<br /> <br /> Uusi kuningatar [[Liala Mada]] vahvisti, että vuoden 505 V.a. alusta yliopistoon otetaan jatkuvasti naisopiskelijoita. Vuonna 513 V.a. kuningatar Liala Mada nimittää Hyrosin yliopiston rehtoriksi. Samana vuonna naisopiskelijoita saapuu ennätysmäärä.<br /> <br /> Naisopiskelijoilla on oma asuntola, johon pääsy miehiltä on ehdottomasti kielletty. Muuten opiskelu tapahtuu yhdessä miesten kanssa. Vain ekskursiot palatsiin (taidekokoelma, kirjasto, yms.) tapahtuvat puhtaasti nais- tai miesryhmissä. Luonnollisesti myös vain naisopiskelijat vierailevat Artanten nunnaluostarissa ja vain miesopiskelijat munkkiluostarissa.<br /> <br /> ===Tiedekunnista===<br /> Lääketieteelliseen tiedekuntaan on kuulunut vuodesta 512 V.a. alkaen [[alkemian]] tutkimuslaitos. Sillä on maine oikeana hulluuden pesänä, jossa saattaa tapahtua aivan mitä tahansa.<br /> <br /> Teologinen tiedekunta on vain yksi Artanten lahkoista, toki merkittävä sellainen. Tiedekunnassa perehdytään enemmän tai vähemmän syvällisesti myös muihin uskontoihin eli harhaoppeihin – jotta valmistunut pappi osaa kumota niiden väitteet ja todistaa väkevästi Artanten ainoaksi oikeaksi jumalaksi. Farrignian, Tutusin ja Holrusin välisen konkordiaalisopimuksen mukaan yliopiston papit ja virallisten valtionkirkkojen papit katsotaan Artanten oikeaoppisiksi palvelijoiksi ja kaikkien maiden papeilla on papiston oikeudet ja etuudet näissä maissa. Sopimus on toistaiseksi pitänyt kaikista riidoista ja skandaaleista huolimatta.<br /> <br /> Teologinen tiedekunta on edelleen suljettu naisilta. Tämä on myönnytys, johon Mada näennäisesti &quot;viime hetkellä&quot; suostui jotta muut &quot;uudistukset&quot; saatiin läpi. (Tarkkaan ottaen Mada siis ei uudistanut mitään vaan vain vahvisti Teniran Madan määräyksen eli ylläpiti olemassaolevaa järjestystä. :)<br /> <br /> ===Sotakorkeakoulu===<br /> Sotakorkeakoulu on erillislaitos, josta valmistutaan ammattiupseeriksi. [[Farrignian armeija]] ja etenkin [[Palatsikaarti]] ovat tiiviissä yhteistyössä sotakorkeakoulun kanssa.<br /> <br /> ==Univormu==<br /> [[Image:Farrignian_yliopisto.png]]&lt;br clear=&quot;all&quot; /&gt;<br /> <br /> Yliopiston opiskelijoilla ja opettajilla on valkoiset paidat, mustat housut ja mustat, edestä avoimet liivit joihin kuuluu esiliina ja vyö. Yliopiston maisterien liiveissä on kuvioita, jotka osoittavat heidän korkeampaa asemaansa. Opiskelijoiden liiveissä ei aluksi ole mitään kuvioita, mutta opintojen edistyessä niitä saa lisätä. Kuviot tehdään kirjoittamattomien sääntöjen mukaan. [[Niksi-Praedor]]issa sivuilla 50-51 on melko kattava lista näistä, sekä kuvat kirjailuista. Ikävästi juuri sivulle 50 oli tullut painovirhe, joka kadotti osan kuvioista - mutta ensipainoksen jokaisen kappaleen mukana on korjaussivu.<br /> <br /> Esimerkkejä:<br /> * Kastajaisten ja ensimmäisten sitsien jälkeen uusi opiskelija saa ommella liivien olkapäälle hopealangalla pienen kallellaan olevan kahdeksikon (∞). Sen merkitys on unohtunut ajat sitten, mutta nykyään se tarkoittaa &quot;juhla ei koskaan lopu&quot;.<br /> * Alkemistien tunnus on liiveihin kirjailtu tislauskannu.<br /> * Naisopiskelijoiden tunnus on rusetti. Pukusäännöt kieltävät pitämästä rusettia (se kiihoittaisi miespuoleisia opiskelijoita ja opettajia liikaa) joten se kirjaillaan liiveihin.<br /> <br /> Virallinen hattu on lähestulkoon sama kuin [https://en.wikipedia.org/wiki/Tudor_bonnet Tudor bonnet] [https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Black_Tudor_bonnet_with_a_claret_cord_and_tassel_from_Ede_and_Ravenscroft,_UK_-_20080408.jpg (Kuva wikipedia commonsissa)], tai baretti.<br /> <br /> Naisopiskelijoiden asuun kuuluu housujen sijasta edelleen hame. Ihan niin moderneja ei yliopistossakaan olla että nainen voisi pitää housuja. Poikkeuksena tulee olemaan sotakorkeakoulu kun sinne hyväksytään ensimmäinen naisopiskelija. Upseeri ei voi pitää hametta.<br /> <br /> ==Lukuvuoden aikataulu==<br /> Farrignian yliopiston lukuvuosi jaetaan kolmeen kauteen.<br /> * Uusi lukuvuosi ja ensimmäinen kausi alkaa 2. päivänä sydänkevättä. Avajaiset pidetään heti 2. päivänä. Luennot alkavat vasta 7. tai 8. päivänä.<br /> * Uusien opiskelijoiden orientaatio tuutorin opastuksella on 2.-10. sydänkevättä.<br /> * Kastajaiset alkavat 30. sydäkevättä. Ne päättyvät sitseihin 31. sydänkevättä.<br /> * Viikon mittainen kevätloma on loppukevään toisella viikolla.<br /> * Tohtorinväitöksiä pidetään eniten juuri ennen kesälomaa.<br /> * Kesäloma alkaa 20. päivänä alkukesää ja päättyy 2. päivänä alkusyksyä, eli se kestää 10 ja puoli viikkoa.<br /> * Kesälomaa ei käytetä pelkkään lomailuun, vaan kesälläkin opiskellaan ja kirjoitetaan esseitä.<br /> * Toinen kausi alkaa 2. alkusyksyä ja se kestää 20. päivään lopputalvea.<br /> * Lopputalven ensimmäinen viikko on omistettu tenteille, kuulusteluille, opinnäytteille ja kokeille.<br /> * Talviloma alkaa virallisesti 21. lopputalvea ja se kestää uuden vuoden yli 7. päivään alkukevättä.<br /> * Tenttikauden jälkeen 8.-20. lopputalvea on kuitenkin käytännössä jo lomaa, varsinkin vanhemmille opiskelijoille.<br /> * Tänä aikana pidetään uusintatenttejä ja -kuulusteluja niille, jotka eivät päässeet ensimmäisellä yrittämällä läpi.<br /> <br /> Kaikki tavanomaiset vapaapäivät ja pyhäpäivät (mm. kuukausien 1. päivät, sekä 21. päivä alkukevättä, alkukesää, alkusyksyä ja alkutalvea, ja Valiarin kruunajaispäivän aatto 30. alkusyksyä) ovat myös opiskelijoille vapaapäiviä. Ks. [[Farrignian juhlapäivät]].<br /> <br /> ===Promootio===<br /> Maisterinpromootio järjestetään vain 5-10 vuoden välein. Se on suuri juhla, johon liittyy monia seremonoita, rituaaleja, kulkueita, esityksiä ja ennen kaikkea juhlia, muodollisista upeista päivällisistä riehakkaisiin eväsretkiin pääkaupungin puistoihin, [[Osgia]]an tai [[Kuninkaan kanava]]lle ja jopa gladiaattoritaisteluihin Arbilan kultaisessa maljassa (Kolmannen kehän suuri amfiteatteri).<br /> <br /> ==Yliopiston virkoja==<br /> * Rehtori: kuninkaan (kuningattaren) nimittämä koko yliopiston johtaja ja pienen konsistorin puheenjohtaja.<br /> * Dekaani: arkkimaisteri, joka on myös jonkin tiedekunnan johtaja.<br /> * Arkkimaisteri: professoria vastaava arvonimi. Tehtäviin kuuluu tutkimustyö, opettaminen ja väitöskirjojen valvonta.<br /> * Maisteri: vastaa yliopistonlehtoria tai vanhempaa yliopistonlehtoria. Tehtäviin kuuluu opettamisen lisäksi hallinnollisia tehtäviä ja tutkimustyötä.<br /> * Tutkijamaisteri: tutkimustyöhön keskittynyt maisteri, jolla ei ole luennointivelvollisuutta. Useat tosin tekevät maisterien sijaisuuksia.<br /> * Inspehtori ja pedellit: inspehtori on yliopiston poliisipäällikkö, jolla on alaisinaan useida pedellejä eli poliiseja. He valvovat kuria ja järjestystä kampuksella sekä myös sen ulkopuolella.<br /> * Amanuenssi: opintojen ohjaaja ja järjestelijä. Tämä on uusi virka, joka opiskelijamäärien kasvaessa on luotu helpottamaan maisterien työtaakkaa. Amanuenssit nimittää pieni konsistori.<br /> * Filoosi: varsinaisella filoosilla on joko kandidaatin- tai maisterintutkinto jostakin yliopistosta.<br /> * Jatko-opiskelija: maisterintutkintoon pyrkivä opiskelija.<br /> * Tuutori: toisen vuoden tai sitä vanhempi opiskelija, joka tutustuttaa ryhmän opiskelijoita yliopistoon ja opastaa näitä opintiellä.<br /> <br /> Yliopistojen harmiksi filoosin nimikettä käyttävät monet epämääräiset &quot;oppineet&quot; joilla ei ole välttämättä ole mitään yliopistotaustaa.<br /> <br /> ===Konsistori===<br /> Farrignian yliopiston ylin hallintoelin on ''konsistori''. Suureen konsistoriin kuuluvat kaikki yliopiston arkkimaisterit. Osakeyhtiössä se vastaisi suunnilleen valtuustoa. Pieni konsistori on hallitus; se vastaa kaikista merkittävistä linjauksista. Pienen konsistorin puheenjohtaja on rehtori. Muina jäseninä on viisi arkkimaisteria, neljä muuta maisteria, neljä opiskelijoiden edustajaa joista yksi on jatko-opiskelija, sekä yliopistoon kuulumaton jäsen. Konsistori valitaan vaaleilla kolmen vuoden toimikaudeksi. Äänioikeus on arkkimaistereilla, maistereilla, tutkijoilla ja muulla henkilöstöllä. Oppilaskunta valitsee niinikään vaaleilla edustajansa. Yliopiston ulkopuolisen jäsenen nimittää kuningas (kuningatar), tosin yleensä hänen sijaisenaan jokin hovin virkamies, jolle tehtävä on annettu.<br /> <br /> ==Tutkimuksista==<br /> ===Kirurgia===<br /> Jaconiassa lääkärit eivät kaihda kirurgisia toimenpiteitä kuten keskiajan Euroopassa. Tunnetaan jopa nukutus - mutta se vaatii kalliita taikajuomia. Tunnettuja kirurgisia operaatioita ovat mm.<br /> * Amputaatiot<br /> * Hammaskirurgia<br /> * Kaihileikkaus<br /> * Keisarileikkaus<br /> * Miehen kastraatio<br /> * Nielurisojen poisto<br /> * Paiseiden avaus ja hoito<br /> * Peräsuoliavanteen leikkaus<br /> * Plastiikkakirurgia (mm. nenän, korvan tai huulen puutoksen korjaus kudoskaistaleilla)<br /> * Rakkokivien poisto<br /> * Rintasyövän leikkaus<br /> * Tyräleikkaukset<br /> * Valtimon ja muiden verisuonten umpeen ompelu<br /> <br /> ===Ruumiinavaukset===<br /> Lääketiede suhtautuu varovaisesti ruumiinavauksiin uskonnollisista syistä. Teloitettujen rikollisten ruumiita lienee lupa vähin äänin leikellä öisin tiedekuntien kellareissa.<br /> <br /> Petri Hiltunen (virallista kaanonia): &quot;Vaikka aatelisten ruumiita ei fyysisesti leikattaisi, taitavimmat lääkärit ovat hyviä selvittämään myös rikollisia kuolemia. Kannattaa muistaa että heillä on käytössä liemiä ja taikaesineitä joista renessanssin aikaan saatettiin vain haaveilla. Jos jollain on moisiin varaa, niin aatelissukuja hoitavilla hovilääkäreillä.” (&quot;[https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156503511615320/ Hassuja haja-ajatuksia: tunnetaankos Farrignian yliopistossa ruumiinavaustekniikkaa miten hyvin?&quot;, Facebook, 19.9.2018])<br /> <br /> ===Ainejärjestöt===<br /> Farrignian yliopiston ainejärjestöillä on huono maine juhlivina ja mellakoivina jengeinä. Osa järjestöistä kelpuuttaa naisjäsenet, osa hangoittelee vielä vastaan – näiden etunenässä tietysti teologit. Ainejärjestöjen nimet ovat:<br /> <br /> *'''Artanten Parta:''' teologit<br /> *'''Barbaari:''' ulkomaalaiset opiskelijat<br /> *'''Capra:''' alkemistit<br /> *'''Fi-loosi:''' filosofit<br /> *'''Horisontti:''' geometrikot<br /> *'''Ilmiö:''' luonnontieteilijät<br /> *'''Katgutti:''' muusikot (jousisoittimien kielet valmistetaan naudan suolista. Sana katgutti on alun perin lyhenne englannin kielen sanasta cattlegut – se ei siis ole kissansuolta!)<br /> *'''Keskiarvo:''' aritmeetikot<br /> *'''Ruusuke (entinen Kohtu):''' naisopiskelijat (Sabina Kastriotin perustama uusi järjestö oli aluksi nimeltään Kohtu, mutta nimi piti muuttaa)<br /> *'''Kyrassi:''' sotakorkeakoulu<br /> *'''Oodi:''' humanistit<br /> *'''Paradoksi:''' loogikot ja retoorikot<br /> *'''Pohjankruunu:''' tähtitieteilijät<br /> *'''Spekula:''' lääketieteilijät<br /> *'''Syntaksi:''' kielitieteilijät<br /> *'''Tribunaali:''' oikeustieteilijät<br /> <br /> ==Muut yliopistot==<br /> Muissakin suurissa kaupungeissa on yliopistot ([https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156567663335320/ ”Onko Jaconian pääkaupungeissa yliopisto?”, Facebook, 17.10.2018]).<br /> * Farrignian yliopisto on suurin.<br /> * [[Galthin yliopisto|Galthissa]] voi tehdä rajumpia kokeita kuin muualla.<br /> * [[Piperian yliopisto]] on senniittiluostarin kylkiäinen.<br /> * [[Holrusin yliopisto]] on kiukkuinen pappiskoulu.<br /> * [[Travanin yliopisto|Travan]] kärsii aivovuodosta Farrigniaan.<br /> * [[Selfian yliopisto]]ssa ”In Vino Veritas” otetaan vähän liiankin tosissaan.<br /> * [[Tutusin yliopisto]] vaatii enemmän pohdintaa kun on niin levotonta ja [[Sunian yliopisto]]a säästellään jotain virallisen tahon teosta varten.<br /> <br /> ===Kadonneet yliopistot===<br /> :[[Angar]]in velhokuningas Arel Hiramon ei välittänyt perustaa yliopistoa ja sodat ovat estäneet toissijaiset puuhastelut kuten yliopiston perustamisen.<br /> :''[[Emith]]issä on varmasti ollut [yliopisto]. Se oli todella suuri kaupunki alkuaikoina.'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 20.6.2023<br /> :''[[Oft]]issa on joku arveluttava instituutio, joka kutsuu itseään yliopistoksi'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 21.6.2023<br /> <br /> {{non-canon|: [[Niksi-Praedor]]in mukaan Tutusin yliopiston toiminta on toistaiseksi keskeytynyt ja vain muutama vanha maisteri ylläpitävät kirjastoa ja &quot;pitävät taloa pystyssä&quot;}}.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> * [[Kirsikankukkien aika]] sijoittuu Farrignian yliopistoon.</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Pankit&diff=2170 2024-07-02T03:18:34Z

<p>Starac: </p> <hr /> <div>[[Luokka:Yhteisö]]<br /> {{non-canon|: poikkeaa siitä, mitä pankeista sanotaan Seikkailijan kirjassa ja Kirotussa kirjassa}}<br /> <br /> :''Jaconiassa on alkeellista pankkitoimintaa ja suurissa kaupungeissa velkakirjat käyvät seteleistä. Pankit säilyttävät kultaa ja aarteita 5% vuotuista palkkiota vastaan. Pankkien holveihin tallettaminen on varsin turvallista, mutta pankkiryöstössä tai kavalluksessa vietyjen kalleuksien jäljittämisestä läpi Jaconian alamaailman saisi aika hyvän seikkailun.'' - Seikkailijan kirja<br /> <br /> Seikkailijan kirjan mainitsema &quot;5% koko talletetun omaisuuden arvosta vuodessa&quot; olisi aivan kohtuuton vuokra rahan säilytyksestä. En usko, että pankit haluavat torjua kaikki oikeasti rikkaat asiakkaat.<br /> <br /> Sen sijaan asiakkaat hankkivat itse arkkunsa ja huolehtivat niiden lukoista - pankki huolehtii kassaholvien turvallisuudesta. Yhdessä kassaholvissa voi olla kymmeniä tai satoja asiakkaiden arkkuja. Kun talletus tehdään, rahat lasketaan ja punnitaan ja kultaharkkojen, jalokivien ja muiden arvoesineiden arvo kirjataan ylös ja allekirjoitetaan talletussopimus. Asiakas saa kopion. Tämän jälkeen pankki voi lainata rahaa eteenpäin, ja asiakas voi nostaa sitä sekä myöskin tallettaa lisää rahaa. Monissa tapauksissa arkku pysyy avaamattomana holvissa, vaikka siinä olevia rahoja nostetaan, lainataan ja talletetaan takaisin useita kertoja!<br /> <br /> Realistisemmat arkkupaikkojen vuokrat voisivat olla:<br /> <br /> {|class=&quot;wikitable&quot;<br /> |-<br /> !Lippaan tai arkun koko!!Vuosimaksu<br /> |-<br /> |alle 4 tuumaa||2 kr 5 hr<br /> |-<br /> |4-9 tuumaa||8 kr<br /> |-<br /> |10–19 tuumaa||7 kr 5 hr<br /> |-<br /> |20 tuumaa||10 kr<br /> |}<br /> :&lt;span style=&quot;font-size:smaller&quot;&gt;1 tuuma = 2,5 cm&lt;/span&gt;<br /> <br /> ===Rahan nostaminen tililtä kaupungeissa===<br /> Kaikkein vanhimmilla pankeilla on Velhojen rahoja tallessa. Heillä on siis myös mahdollisuus käyttää heidän palvelujaan edullisesti. Kun esimerkiksi Gorgonius nostaa 100 kultarahaa Galthissa, tieto siitä menee jo samana päivänä Farrignian pääkonttoriin.<br /> <br /> Tähän riittää esimerkiksi melko yksinkertaiset parit taikaesineitä: kun toiseen kirjoitetaan, tulee sama kirjoitus näkyviin toisessa esineessä, niiden keskinäisestä etäisyydestä riippumatta.<br /> ===Pankkien valta===<br /> Pankeilla saattaa olla salaisesti todella paljon valtaa. He vain malttavat käyttää sitä hyvin diskreetisti.<br /> <br /> Varakkaimpien pankkien pääkonttorit ovat Farrignian pääkaupungissa. Vanhin, vaikutusvaltaisin ja varakkain on ''Rossrendor''in pankkiirisuku.</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Pankit&diff=2169 2024-07-02T03:16:18Z

<p>Starac: </p> <hr /> <div>[[Luokka:Yhteisö]]<br /> {{non-canon|: poikkeaa siitä, mitä pankeista sanotaan Seikkailijan kirjassa ja Kirotussa kirjassa}}<br /> <br /> :''Jaconiassa on alkeellista pankkitoimintaa ja suurissa kaupungeissa velkakirjat käyvät seteleistä. Pankit säilyttävät kultaa ja aarteita 5% vuotuista palkkiota vastaan. Pankkien holveihin tallettaminen on varsin turvallista, mutta pankkiryöstössä tai kavalluksessa vietyjen kalleuksien jäljittämisestä läpi Jaconian alamaailman saisi aika hyvän seikkailun.'' - Seikkailijan kirja<br /> <br /> Seikkailijan kirjan mainitsema &quot;5% koko talletetun omaisuuden arvosta vuodessa&quot; olisi aivan kohtuuton vuokra rahan säilytyksestä. En usko, että pankit haluavat torjua kaikki oikeasti rikkaat asiakkaat.<br /> <br /> Sen sijaan asiakkaat hankkivat itse arkkunsa ja huolehtivat niiden lukoista - pankki huolehtii kassaholvien turvallisuudesta. Yhdessä kassaholvissa voi olla kymmeniä tai satoja asiakkaiden arkkuja. Kun talletus tehdään, rahat lasketaan ja punnitaan ja kultaharkkojen, jalokivien ja muiden arvoesineiden arvo kirjataan ylös ja allekirjoitetaan talletussopimus. Asiakas saa kopion. Tämän jälkeen pankki voi lainata rahaa eteenpäin, ja asiakas voi nostaa sitä sekä myöskin tallettaa lisää rahaa. Monissa tapauksissa arkku pysyy avaamattomana holvissa pitkiäkin aikoja, vaikka siinä olevat rahoja käytetään ja palautetaan useita kertoja.<br /> <br /> Realistisemmat arkkupaikkojen vuokrat voisivat olla:<br /> <br /> {|class=&quot;wikitable&quot;<br /> |-<br /> !Lippaan tai arkun koko!!Vuosimaksu<br /> |-<br /> |alle 4 tuumaa||2 kr 5 hr<br /> |-<br /> |4-9 tuumaa||8 kr<br /> |-<br /> |10–19 tuumaa||7 kr 5 hr<br /> |-<br /> |20 tuumaa||10 kr<br /> |}<br /> :&lt;span style=&quot;font-size:smaller&quot;&gt;1 tuuma = 2,5 cm&lt;/span&gt;<br /> <br /> ===Rahan nostaminen tililtä kaupungeissa===<br /> Kaikkein vanhimmilla pankeilla on Velhojen rahoja tallessa. Heillä on siis myös mahdollisuus käyttää heidän palvelujaan edullisesti. Kun esimerkiksi Gorgonius nostaa 100 kultarahaa Galthissa, tieto siitä menee jo samana päivänä Farrignian pääkonttoriin.<br /> <br /> Tähän riittää esimerkiksi melko yksinkertaiset parit taikaesineitä: kun toiseen kirjoitetaan, tulee sama kirjoitus näkyviin toisessa esineessä, niiden keskinäisestä etäisyydestä riippumatta.<br /> ===Pankkien valta===<br /> Pankeilla saattaa olla salaisesti todella paljon valtaa. He vain malttavat käyttää sitä hyvin diskreetisti.<br /> <br /> Varakkaimpien pankkien pääkonttorit ovat Farrignian pääkaupungissa. Vanhin, vaikutusvaltaisin ja varakkain on ''Rossrendor''in pankkiirisuku.</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Luokka:Praedor-wiki&diff=2168 2024-07-02T03:10:47Z

<p>Starac: Ak: Uusi sivu: Tämä on ylin luokka sivuille, joille ei ole sopivampaa alaluokkaa.</p> <hr /> <div>Tämä on ylin luokka sivuille, joille ei ole sopivampaa alaluokkaa.</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Luokka:Non-canon&diff=2167 2024-07-02T03:10:19Z

<p>Starac: Ak: Uusi sivu: Luokka:Praedor-wiki</p> <hr /> <div>[[Luokka:Praedor-wiki]]</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Pankit&diff=2166 2024-07-02T03:09:31Z

<p>Starac: /* Pankkien valta */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Yhteisö]]<br /> {{non-canon|: poikkeaa siitä, mitä pankeista sanotaan Seikkailijan kirjassa ja Kirotussa kirjassa}}<br /> <br /> :''Jaconiassa on alkeellista pankkitoimintaa ja suurissa kaupungeissa velkakirjat käyvät seteleistä. Pankit säilyttävät kultaa ja aarteita 5% vuotuista palkkiota vastaan. Pankkien holveihin tallettaminen on varsin turvallista, mutta pankkiryöstössä tai kavalluksessa vietyjen kalleuksien jäljittämisestä läpi Jaconian alamaailman saisi aika hyvän seikkailun.'' - Seikkailijan kirja<br /> <br /> Seikkailijan kirjan mainitsema &quot;5% koko talletetun omaisuuden arvosta vuodessa&quot; olisi aivan kohtuuton vuokra rahan säilytyksestä. En usko, että pankit haluavat torjua kaikki oikeasti rikkaat asiakkaat. Yhdessä kassaholvissa voi olla kymmeniä tai satoja asiakkaiden arkkuja. Asiakkaat hankkivat itse arkkunsa ja huolehtivat niiden lukoista - pankki huolehtii kassaholvien turvallisuudesta. Realistisemmat arkkupaikkojen vuokrat voisivat olla:<br /> <br /> {|class=&quot;wikitable&quot;<br /> |-<br /> !Lippaan tai arkun koko!!Vuosimaksu<br /> |-<br /> |alle 4 tuumaa||2 kr 5 hr<br /> |-<br /> |4-9 tuumaa||8 kr<br /> |-<br /> |10–19 tuumaa||7 kr 5 hr<br /> |-<br /> |20 tuumaa||10 kr<br /> |}<br /> :&lt;span style=&quot;font-size:smaller&quot;&gt;1 tuuma = 2,5 cm&lt;/span&gt;<br /> <br /> ===Rahan nostaminen tililtä kaupungeissa===<br /> Kaikkein vanhimmilla pankeilla on Velhojen rahoja tallessa. Heillä on siis myös mahdollisuus käyttää heidän palvelujaan edullisesti. Kun esimerkiksi Gorgonius nostaa 100 kultarahaa Galthissa, tieto siitä menee jo samana päivänä Farrignian pääkonttoriin.<br /> <br /> Tähän riittää esimerkiksi melko yksinkertaiset parit taikaesineitä: kun toiseen kirjoitetaan, tulee sama kirjoitus näkyviin toisessa esineessä, niiden keskinäisestä etäisyydestä riippumatta.<br /> ===Pankkien valta===<br /> Pankeilla saattaa olla salaisesti todella paljon valtaa. He vain malttavat käyttää sitä hyvin diskreetisti.<br /> <br /> Varakkaimpien pankkien pääkonttorit ovat Farrignian pääkaupungissa. Vanhin, vaikutusvaltaisin ja varakkain on ''Rossrendor''in pankkiirisuku.</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Pankit&diff=2165 2024-07-02T03:09:10Z

<p>Starac: Ak: Uusi sivu: Luokka:Yhteisö {{non-canon|: poikkeaa siitä, mitä pankeista sanotaan Seikkailijan kirjassa ja Kirotussa kirjassa}} :&#039;&#039;Jaconiassa on alkeellista pankkitoimintaa ja suurissa kaupungeissa velkakirjat käyvät seteleistä. Pankit säilyttävät kultaa ja aarteita 5% vuotuista palkkiota vastaan. Pankkien holveihin tallettaminen on varsin turvallista, mutta pankkiryöstössä tai kavalluksessa vietyjen kalleuksien jäljittämisestä läpi Jaconian alamaailman saisi aika hyv...</p> <hr /> <div>[[Luokka:Yhteisö]]<br /> {{non-canon|: poikkeaa siitä, mitä pankeista sanotaan Seikkailijan kirjassa ja Kirotussa kirjassa}}<br /> <br /> :''Jaconiassa on alkeellista pankkitoimintaa ja suurissa kaupungeissa velkakirjat käyvät seteleistä. Pankit säilyttävät kultaa ja aarteita 5% vuotuista palkkiota vastaan. Pankkien holveihin tallettaminen on varsin turvallista, mutta pankkiryöstössä tai kavalluksessa vietyjen kalleuksien jäljittämisestä läpi Jaconian alamaailman saisi aika hyvän seikkailun.'' - Seikkailijan kirja<br /> <br /> Seikkailijan kirjan mainitsema &quot;5% koko talletetun omaisuuden arvosta vuodessa&quot; olisi aivan kohtuuton vuokra rahan säilytyksestä. En usko, että pankit haluavat torjua kaikki oikeasti rikkaat asiakkaat. Yhdessä kassaholvissa voi olla kymmeniä tai satoja asiakkaiden arkkuja. Asiakkaat hankkivat itse arkkunsa ja huolehtivat niiden lukoista - pankki huolehtii kassaholvien turvallisuudesta. Realistisemmat arkkupaikkojen vuokrat voisivat olla:<br /> <br /> {|class=&quot;wikitable&quot;<br /> |-<br /> !Lippaan tai arkun koko!!Vuosimaksu<br /> |-<br /> |alle 4 tuumaa||2 kr 5 hr<br /> |-<br /> |4-9 tuumaa||8 kr<br /> |-<br /> |10–19 tuumaa||7 kr 5 hr<br /> |-<br /> |20 tuumaa||10 kr<br /> |}<br /> :&lt;span style=&quot;font-size:smaller&quot;&gt;1 tuuma = 2,5 cm&lt;/span&gt;<br /> <br /> ===Rahan nostaminen tililtä kaupungeissa===<br /> Kaikkein vanhimmilla pankeilla on Velhojen rahoja tallessa. Heillä on siis myös mahdollisuus käyttää heidän palvelujaan edullisesti. Kun esimerkiksi Gorgonius nostaa 100 kultarahaa Galthissa, tieto siitä menee jo samana päivänä Farrignian pääkonttoriin.<br /> <br /> Tähän riittää esimerkiksi melko yksinkertaiset parit taikaesineitä: kun toiseen kirjoitetaan, tulee sama kirjoitus näkyviin toisessa esineessä, niiden keskinäisestä etäisyydestä riippumatta.<br /> ===Pankkien valta===<br /> Pankeilla saattaa olla salaisesti todella paljon valtaa. He vaan malttavat käyttää sitä hyvin diskreetisti.<br /> <br /> Varakkaimpien pankkien pääkonttorit ovat Farrignian pääkaupungissa. Vanhin, vaikutusvaltaisin ja varakkain on ''Rossrendor''in pankkiirisuku.</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Urheilu,_pelit_ja_leikit&diff=2164 2024-05-26T15:36:05Z

<p>Starac: /* Nyrkkeily */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Kulttuuri]]<br /> <br /> {{non-canon|: poikkeuksina suolajit (Hiltunen), kiltapallo (Vuorela/Hiltunen) ja jaconialainen shakki (Leppänen).}}<br /> <br /> =Urheilu=<br /> <br /> <br /> ==Akveduktijuoksu==<br /> <br /> Ultrapitkiä juoksukilpailuja akveduktin päällä. Jos tönäisee vastustajan alas, siitä seuraa hylkäys.<br /> <br /> <br /> ==Ammunta==<br /> <br /> [[Image:Maalitaulu.jpg|400px|thumb|right|Maalitaulu]]<br /> Tärkeimmät lajit ovat:<br /> * Jousiammunta; jousen tyyppi on vapaa, mutta varsijousi ei tietenkään ole sallittu. Omat nuolet<br /> * Varsijousi<br /> * Jousiammunta ratsailta<br /> Maalitaulut ovat pyöreitä, vehnän- tai riisinoljista punottuja, ja parhaiden Robin Hood –elokuvien mallin mukaan niissä on kymmenen aluetta. Uloimmasta sisimpään, alueet ja niiden pistemäärät ovat 2 x valkoinen (1 , 2), 2 x musta (3, 4), 2 x sininen (5, 6), 2 x punainen (7, 8), 2 x keltainen (9, 10) sekä napakymppi (myös keltainen).<br /> <br /> Vakiomittaisen farrignialaisen maalitaulun halkaisija on tasan 30 tuumaa (yht. 75 cm). Napakympin halkaisija on 1 tuuma, ympärillä 2 tuuman 10, 3 tuuman keltainen 9, ja jokainen muu ulompi alue on 3 tuumaa leveä.<br /> <br /> Kilpailussa tasapisteissä olevien ampujien sijoituksen voi ratkaista napakymppien määrä.<br /> <br /> Jokainen ampuu 36 nuolta 60, 120 ja 180 kyynärän etäisyydeltä. Jos kilpailijoita on paljon, pudotetaan 60 kyynärän ammunnan jälkeen heistä pois puolet pistemäärän perusteella, samoin myös 120 kyynärän jälkeen (yhteistuloksien perusteella).<br /> <br /> Larpeissa tms. voidaan aivan hyvin käyttää FITA:n virallisia maalitauluja. Mittasuhteet ovat samat, vain mitat hieman erilaiset (80 tai 122 cm vs. 75 cm).<br /> <br /> <br /> ==Kiltapallo*==<br /> [[Kiltapallo]] kuvaillaan sen omalla sivulla.<br /> <br /> ==Keihäänheitto==<br /> <br /> Lajissa kilpaillaan tarkkuudessa, ei heiton pituudessa.<br /> <br /> <br /> ==Keilailu==<br /> <br /> Varakkaiden pihanurmillaan harrastama laji, jossa koetetaan kaataa keiloja kuulaa heittämällä. Kevyt ja näyttävä laji sopii aatelisen arvolle.<br /> <br /> <br /> ==Kiekonheitto==<br /> <br /> Ikivanha laji, jota tiedetään harjoitetun jo [[Borvaria]]ssa. Sanotaan, että ensimmäinen kiekonheittäjä oli [[Artante]] itse.<br /> <br /> <br /> ==Kolve==<br /> <br /> Itäisten niittyjen paimenten kehittämä laji. He löivät ajankulukseen pientä palloa paimensauvoillaan pitkin lampaiden muokkaamia laitumia.<br /> Laji ei ole toistaiseksi levinnyt juuri muualle.<br /> <br /> <br /> ==Lammaspoolo==<br /> <br /> Paimentolaisten ratsain käytävä urheilulaji, jossa kilpailijat pyrkivät hevosen selässä sieppaamaan vuohen tai vasikan ruhon.<br /> <br /> Ks. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Buzkashi buzkashi, wikipedia].<br /> <br /> <br /> ==Miekkailu==<br /> Miekan eri tyyppejä ovat mm.:<br /> * Lyhyt miekka (''short sword''): ensisijaisesti pistoase, mutta voi myös viiltää<br /> * Lyömämiekka (''longsword'')<br /> * Puumiekka: käytetään enimmäkseen harjoitteluun, mutta sillä voidaan helposti myös antaa tappava isku<br /> * Rapiiri (''rapier'') eli säilä: kevyt, pistämiseen soveltuva miekka; kaupunkien aatelisten uusi muotiase<br /> ** Toisessa kädessä käytetään joskus pientä kilpeä (''buckler'') tai torjuntatikaria (''main gauche'')<br /> * Sapeli (''scimitar'')<br /> * Suurmiekka (''greatsword'', ''claymore'', ''ōdachi'' 大太刀)<br /> <br /> ===Viitta ja tikari===<br /> Sunian mestarivarkaiden tekniikka, jossa viittaa käytetään torjuntaan hieman kilven tapaan; sillä voidaan myös kampata vastustaja tai vangita tämän ase tai raaja. Toisessa kädessä pidetään useimmiten tikaria, mutta jotain muitakin aseita käytetään.<br /> <br /> ==Nyrkkeily==<br /> <br /> ===Sparka===<br /> ''Sparka'' on nyrkiniskuja, potkuja ja asetekniikoita sisältävä budolajin (erityisesti jujutsun) kaltainen taistelutaito. Se on ainakin yhtä harvinainen kuin Vevar. Nimi tulee ruotsin kielen sanasta ''sparka'', potkaista.<br /> <br /> Sparkan tasosta kertoo värillinen merkki, joka ommellaan hansikkaaseen tai pukuun. Arvot ovat:<br /> # Musta<br /> # Punainen<br /> # Keltainen<br /> # Vihreä<br /> # Sininen<br /> # Hopeinen (1-3 raitaa)<br /> <br /> Asetekniikat ovat vielä harvinaisempia kuin lyönnit ja potkut. Tunnettuja sparka-aseita ovat mm.<br /> * lyhyt sauva (''jō'' 杖), noin 1,27 m<br /> * myllynkiven kampi (''tonfa'' トンファー), noin 51–61 cm pitkä keppi, jossa on poikittainen kahva noin 1/4–1/3 kepin pituudesta kohdalla. Tonfaa käytetään yleensä pareittain, kummassakin kädessä yksi. Tonfan valmistusmateriaali on useimmiten puu. ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Tonfa Wikipedia])<br /> * pitkä sauva (''quarterstaff'', ''bō'' 棒), noin 1,8..2,7 m pitkä<br /> * puolikassauva (''hanbō'' 半棒), noin 90 cm pitkä<br /> * sirppiketju (''kusarigama'', 鎖鎌), sirppi jossa on n. vaaksan mittainen terä ja hieman pidempi varsi, joka on kiinni noin 3,6 m kettingissä, ja toisessa päässä rautapaino; tämän käyttö on erittäin harvinainen, kenties kadonnut taito<br /> ** muunnelma on ketju, jonka molemmissa päissä on paino; näiden mitta vaihtelee paljon, 30 senttimetristä 1,2 metriin<br /> * sirppitikari (''haladie''), l. tikari jossa on käyrät terät kahvan molemmissa päissä<br /> * pikkusauva (''tanbō'' 短棒), alle 1 m<br /> * puumiekka<br /> * ''yawara'' (やわら, myös nimellä ''kongo''), kämmeneen sopiva puinen tai metallinen lyhyt sauva, jonka päissä on levennykset<br /> <br /> Varna-kansan miesten käyttämä pitkävartinen sirppi saattaa olla alkuperältään jokin muinainen sparka-ase.<br /> <br /> ==Paini==<br /> <br /> Galthilaisessa öljypainissa painijoilla on tiukat vasikannahkaiset housut. Painijat öljyävät itsensä ja housut päältä ja sisältä runsaalla oliiviöljyllä. Voittaja on se, joka saa pysyvän otteen toisen painijan housuista. Tässä miehisten miesten lajissa aloitettiin kauan sitten joka neljäs vuosi painimaaottelu Galthin ja Farrignian välillä. Tästä kisat laajenivat Jaconian &quot;olympialaisiksi&quot; eli Quadrenniaaleiksi, joihin saapuu urheilijoita lähes kaikkialta Jaconiasta ja lajeja on runsaasti.<br /> <br /> Vapaapaini on ikivanha kamppailulaji. Perinteisen rahvaan painin säännöt ovat, että silmiin ja sukuelimiin ei saa käydä käsiksi eikä katkaista toisen luita. Voittaja on se, joka selättää toisen.<br /> <br /> Metsäläispainia kutsutaan nimellä ''glima''. Se on erikoista kyllä tiukkojen sääntöjen sanelema laji ja vähemmän väkivaltainen kuin vapaapaini. (Ks. netistä, glima on oikeasti olemassa oleva laji.) Myös naiset voivat painia.<br /> <br /> Aatelisten taistelupaini sisältää myös iskuja nyrkillä, kyynärpäällä, nivellukkoja, kuristusotteita ja potkuja. Se on lähinnä aseellisen taistelun jatke ja apu.<br /> <br /> Naispainia nähdään lähinnä hämäräperäisten tavernojen ja ilotalojen asiakkaiden viihdytykseksi. Useimmat esitykset ovat heikkolaatuisia. Tärkeintä on se, milloin painiasut putoavat tai revitään päältä ja kuinka rivoksi esitys lopulta etenee.<br /> <br /> Pääkaupungissa on myös pieni ammattimaisten naispainijoiden ryhmä. He ovat jonkinasteisia julkkiksia. Tärkeintä on värikäs, mieleen painuva ja viihdyttävä hahmo ja taitavasti näytellyt iskut, potkut, heitot ja lukot, draaman kaari ja yleisön viihdyttäminen. Ryhmä esiintyy tavernoissa ja toreilla. Promoottorina toimii keski-ikäinen entinen naispainija Nídragan. Hän käy silloin tällöin vielä itsekin kehässä. Erotiikka on sivuosassa ja ryhmä esiintyy nykyisin myös kolmannella kehällä.<br /> <br /> ===Vevar===<br /> Vevar eli vevari on mystinen painilaji, jossa käytetään heittoja, pyyhkäisyjä ja erilaisia lukko- ja kuristusotteita. Kukaan ei oikein tiennyt, mistä vevar oli peräisin, ja vielä harvempi väitti osaavansa sitä. Legendan mukaan se oli painilajeista tehokkain.<br /> <br /> Lajin nimi tulee ruotsin kielen sanasta ''vev''; veivata &amp;rarr; kammeta (vastustaja nurin).<br /> <br /> Harjoittajan arvo näkyy vyössä. Vyöasteet ovat:<br /> # Musta<br /> # Punainen<br /> # Keltainen<br /> # Vihreä<br /> # Sininen<br /> # Valkoinen<br /> <br /> ==Peilaus==<br /> <br /> Tämä on yöllä tai hämärässä sisätilassa pelattava joukkuepeli, jossa pienillä peileillä varustetut joukkueet yrittävät rajatulla alueella suunnata ikilyhdystä lähtevän valonsäteen vastustajan maaliprismaan, joka välähtää kirkkaasti jos he onnistuvat. Kaksi erää ja niiden välillä vaihdetaan puolta. Vastustajia saa häiritä vain tönimällä vartalolla. Valonsäteen täytyy kulkea vähintään kolmen peilin kautta.<br /> <br /> <br /> ==Pallonheitto==<br /> <br /> Etenkin kylpylöissä harrastettava verryttely- ja kuntoilulajien kokoelma.<br /> Pallo on kumiviikunan maitiasnesteestä tehdystä kumista tehty, nahkapäällysteinen pallo, joka on joko pieni, tai iso ja painava.<br /> <br /> '''Isopallo.''' Kaksi kuntoilijaa heittelee isoa palloa toisilleen. Tämä ei ole mikään varsinainen urheilulaji eikä siinä ole sääntöjä, vaan sillä vain verrytellään lihaksia ja nostetaan hiki pintaan.<br /> <br /> '''Rautapallo.''' Palatsikaartin salainen voimistelulaji, jossa käytettävä pallo on erityisen painava. Palloa pyöritellään pitkin käsiä, niskan yli, heitetään, pudotetaan – mutta otetaan aina kiinni ennen kuin se putoaa lattialle asti. Lajin harrastajat aloittavat kevyellä pallolla mutta siirtyvät sitten aina vain painavampaan. Legendaariset mestarit käyttävät huhujen mukaan nahalla päällystettyä umpirautaista palloa, joka painaisi noin 330 naulaa. Tuskin tähän on kukaan oikeasti pystynyt.<br /> <br /> '''Seinäpallo.''' Pientä palloa heitetään seinään ja otetaan siitä koppi. Yksin- tai kaksinpeli. Kaksinpelissä saa pisteen, jos toinen ei saa palloa kiinni.<br /> <br /> <br /> ==Ratsastus==<br /> <br /> '''Esteratsastus.''' Yleensä maastorata, joka on pitkä ja vaarallinen. Lajissa kuluu paljon niin hevosia kuin ratsastajiakin.<br /> <br /> '''Kouluratsastus.''' Kaikkein hienoin ja vaikein ratsastuksen laji, jossa erilaisilla liikkeillä ja liikesarjoilla osoitetaan hevosen täydellistä hallintaa.<br /> <br /> '''Laukkakilpailut.''' Nopeuslaji radalla. Vedonlyönti kuuluu asiaan.<br /> <br /> '''Renkaiden keihästys.''' Eräs ratsuväen harjoituksista kehittynyt laji on ratsastaa mahdollisimman nopeasti rata läpi ja kerätä samalla paaluista roikkuvat renkaat keihääseen. Yksi harvoista lajeista, joissa mitataan suorituksen aikaa, joko tiimalasilla tai vesikellolla. Renkaan ohittaminen tai pudottaminen tuo aikasakon. Nopein aika voittaa.<br /> <br /> '''Turnajaiset''' eli ''peitsikarkaus''. Jos ratsailta ei saavuteta selkeää voittoa, seuraa kamppailijoiden välillä ''mêlée'' eli miekkailuottelu. Alakynteen joutunut useimmiten luovuttaa, jota ei pidetä häpeällisenä. Toinen vain oli tänään parempi.<br /> <br /> '''Valjakkoajot.''' Nopeuslaji radalla. Erittäin suosittu vedonlyönnin kohde. Mestarit ovat suoranaisia julkkiksia.<br /> <br /> '''Sokkona ratsastus.''' Erityisesti paimentolaisten laji; valttina on parhaiten koulutettu hevonen, ja sen yhteistyö huputetun ratsastajan kanssa. (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ==Soutu==<br /> <br /> Kanaaleissa, joissa ja paikoin Sisämeren rannikoilla käytetään soutuveneitä. Urheilulajissa on tavalliset pienet soutuveneet ja yksi soutaja jolla on kaksi airoa. Lajeja on kaksi: lyhyt ja pitkä matka.<br /> <br /> Kanoottimelonta - metsäläisten ja paimentolaisten, ja jossain määrin vuoristolaisten, laji - ei ole vielä levinnyt sivistyneille maille.<br /> <br /> <br /> ==Suolajit*==<br /> <br /> Jaconian lukuisat suot tarjoavat kovan vastuksen erilaisten lajien harrastajille, kuntoilijoille ja sotilaille.<br /> <br /> Suomiekkailu ja suoturnajaiset ovat suosittuja. Tavallisimmin käytetään puisia miekkoja.<br /> <br /> (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ==Talviurheilu==<br /> <br /> Lunta kyllä sataa ja joskus joet ja järvet jäätyvät - mutta valtaosassa Jaconiaa nämä sulavat lähes aina pian pois eikä talviurheilu ole koskaan ehtinyt kehittyä.<br /> <br /> Sukset, sauvat ja luistimet tunnetaan.<br /> <br /> Ankarina talvina, kun kanavat jäätyvät, huvitellaan luisteluretkillä. Metalliluistimia tuskin on, vaan luistimet ovat tavalliset kengät, joiden pohjaan kiinnitetään naudan, [[hirvi|hirven]] tai hevosen jalkaluista, joiden alapinta hiotaan aivan sileäksi. Luiden rasva auttaa liukumisessa. Lisäksi niitä voidaan voidella esimerkiksi sian ihrella. Hirvenluisia pidetään parhaana. Ne ovat myös kalleimmat; sillä hirviä elää enää vain suurissa metsissä, Suden autiomaassa ja kauimmaisissa erämaissa. Muualta ne on metsästetty pois, tai tapettu viljelmien suojelemiseksi. Luuluistimet toimivat vain sileällä jäällä. Rosoinen tai lumipeitteinen jää tekee luistelusta mahdotonta. Luistellessa voidaan käyttää sauvaa antamassa vauhtia ja parantamassa tasapainoa.<br /> <br /> Lajeja voi harrastaa vuoristoissa ja Taxosin eteläpuolella Jaconian kylmimmillä alueilla, mutta vuoristot kuhisevat kaiken maailman eriduja ja eteläisin Jaconia on hyvin kaukana sivistyksestä.<br /> <br /> Vuoristolaiset ja metsäläiset käyttävät lumikenkiä tai suksia. Sukset ovat usein suomalaistyyppiset, eli toinen (lyly) on liukusuksi ja toisella (kalhu) potkaistaan vauhtia. Sauvana käytetään tavallisesti keihästä, jonka tylpässä päässä on sompa.<br /> <br /> ==Tennis ja sulkapallo==<br /> <br /> Sisäkentällä pelattava tennis on ylhäisön laji. Aiemmin ei käytetty mailaa vaan pelkkää kättä, sen jälkeen hansikasta. Maila on melko uusi keksintö. Keskellä kenttää on verkko, lisäksi toisella seinällä on vino taso ja seinillä ikkunoita joihin pallon voi myös lyödä. Säännöt ovat melko monimutkaiset. Tällainen kenttä on hyvin kallis. (Ks. [https://en.wikipedia.org/wiki/Real_tennis real tennis, wikipedia])<br /> <br /> Ulkona, tai joskus sisällä, pelataan kevyillä mailoilla sulkapalloa vähintään kahdella pelaajalla. Lajissa ei käytetä verkkoa eikä varsinaisesti kilpailla. Tavoitteena on lyödä sulkapallo aina seuraavalle palaajalle niin kauan kuin mahdollista ilman että se putoaa maahan. Tämä on yksi harvoista urheilulajeista, joiden katsotaan sopivan myös aatelisnaisille.<br /> <br /> <br /> ==Vahvamieslajit==<br /> <br /> Erilaiset voimainkoetukset ovat rahvaan ja barbaarien suosiossa. Myös painonnosto ja voimanosto ovat osa tätä laajaa lajikirjoa.<br /> <br /> Erityisesti vuoristolaiset arvostavat voimaa ja harrastavat lapsesta asti kaikkea millä sitä voi kehittää, kivien nostelusta tukinkantoon. Vuoristolaiset voimaurheilijat, sikäli jos heitä quadrenniaaleihin päästetään, hallitsevat vahvamieslajeja.<br /> <br /> <br /> ==Valjakkoajot==<br /> <br /> Huikean suosittu laji, jonka suurin keskus on [[Carionin kilparata]] Farrignian pääkaupungissa. Tässä lajissa liikkuvat suurimmat vedonlyöntipotit.<br /> <br /> <br /> ==Vaunuralli==<br /> <br /> Valjakkoajot umpivaunuilla, joissa on neljä matkustajaa sisällä. Toisiin vaunuihin saa törmätä. Itse asiassa se on jopa tarkoitus, sillä voittaja on se jonka vaunut vielä pystyvät liikkumaan. Aateliset ja porvarit lyövät isoja vetoja omien vaunujensa puolesta. Vaunut saavat olla kuinka painavia tahansa, kunhan neljä hevosta jaksaa niitä vetää.<br /> <br /> <br /> ==Yleisurheilu==<br /> <br /> [[Salaisuuksien kirja]]sta tiedämme, että kanonisesti olemassa olevia urheilulajeja ovat mm.<br /> * juoksu<br /> * pituushyppy<br /> * korkeushyppy<br /> * seiväshyppy<br /> Seiväshyppy on yllättäen yksi kaikkein yleisimmistä lajeista koko Keski- ja Pohjois-Jaconian alueilla. Kapeiden kanaalien yli nimittäin kuljetaan seiväshypyn avulla, jotta ei tarvitse uida tai matkustaa lähimmän sillan luokse - silta voi olla hyvinkin kaukana. Kanaalialueella lähes jokaisessa talossa on varastossa hyppyseipäitä. Urheillessa kilpaillaan seiväshypyn pituudesta, ei korkeudesta.<br /> <br /> Maastojuoksu haarniskassa on ritarien ja aatelisten laji, sillä se kuuluu ritarien harjoitusohjelmaan.<br /> <br /> <br /> =Urheilukilpailut=<br /> <br /> <br /> ==Quadrenniaalit==<br /> <br /> Joka 4. vuosi Farrignian pääkaupungissa järjestetty Galthin ja Farrignian välinen kiltapallomaaottelu on laajentunut Jaconian &quot;olympialaisiksi&quot; eli Quadrenniaaleiksi, joihin saapuu urheilijoita lähes kaikkialta Jaconiasta.<br /> <br /> Kilpailut järjestetään sadonkorjuun loppupuolella, ennen sadonkorjuujuhlaa n. 6.-20. alkusyksyä. Päättäjäiset ja sadonkorjuujuhla pidetään samaan aikaan. Quadrenniaalin vuosia olivat/ovat mm. 482, 486, 490, 494, 498, 502, 506, 510, 514, 518 ja 522 Valiarin aikaa.<br /> <br /> Miekkailu, juoksu haarniskassa ja ratsastus (paitsi valjakkoajot) eivät ainakaan toistaiseksi aatelisten lajeina kuulu näihin kisoihin, jotka ovat rahvaan ja porvariston kisat.<br /> <br /> Kukaan ei estä aatelisia osallistumasta, mutta aatelisen kunniaa loukkaa se, jos hän joutuu kamppailulajissa ei-aatelista vastaan. Öljypaini on siis liian rahvaanomaista, mutta ehkä nyrkkeily voisi käydä. Juoksu, jousiammunta, hyppylajit, uinti - ok. Vapaaottelu, vahvamieskisat, soutu, viisiottelu - ei.<br /> <br /> Lajeja mm.<br /> * [[Kiltapallo]]n maailmanmestaruuskisat. [[Galth]] voittaa usein, vaikka heillä on vain yksi joukkue.<br /> ** Galthilaiset salaisuus ei ole salaisuus: he ovat keksineet muodostaa parhaista pelaajista maajoukkueen, kun taas kaikki muut ottelevat liigajoukkueilla.<br /> ** Suuri yleisö vihaa Galthin joukkuetta tulisesti, mutta heitä odotetaan vähintään yhtä kiihkeästi. Pahinkin vihaaja myöntää, että kisa ei olisi ollenkaan yhtä hyvä ilman Galthin joukkuetta.<br /> ** Monet farrignialaisetkin ovat siirtyneet Galthin joukkueen kannattajiksi. [[Arbilan kultainen malja|Kultaisen maljan]] katsomossa eri kannattajilla on eri alueet, ja itse [[palatsikaarti]] avustajineen yrittää ylläpitää järjestystä.<br /> ** Kiltapallon loppuottelu päättää kisat ja on odotetuin tapahtuma.<br /> ** Vedonlyönti on iso bisnes.<br /> * Hyppylajit:<br /> ** Vauhditon kolmiloikka<br /> ** Vauhditon korkeushyppy<br /> ** Vauhditon pituushyppy; painojen käyttö on sallittua<br /> * Jousiammunta<br /> * Juoksulajit:<br /> ** Pikajuoksu, puoli vakomittaa, n. 200 m<br /> ** Vakomitan juoksu, n. 400 m<br /> ** Pitkän matkan juoksu, n. 4800 m<br /> * Miekkailu<br /> * Nyrkkeily<br /> * Soutu<br /> * Seiväshyppy (kilpaillaan hypyn pituudessa)<br /> * Taidelajit<br /> ** Näytelmätaide: oma palkinto komedialle/satiirille ja tragedialle<br /> ** Epiikka<br /> ** Kuorolaulu<br /> ** Maalaus<br /> ** Musiikki: palkinnot parhaalle säveltäjälle sekä parhaalle orkesterille<br /> ** Runous<br /> ** Tanssi<br /> ** Veistos<br /> * Uinti, eräs uusimmista lajeista<br /> ** Lyhyt matka<br /> ** Pitkä matka<br /> * Vahvamieskisat; lajeina mm.<br /> ** &quot;häränkanto&quot;; käytännössä kannetaan harteilla säkkejä, pisimmälle kantanut on voittaja<br /> ** säkkien lastaus 3 kyynärän korkuiselle lavalle; jokainen säkki edellistä painavampi, kannetaan 40 kyynärän päästä, eniten säkkejä tai nopeimmin lastannut voittaa; toinen vaihtoehto &quot;voimakivet&quot;, joka on käytännössä sama kuin modernien voimamieskisojen atlaskivet<br /> ** Seresin pyörä: raskasta painoa aisassa kyynärtaipeiden varassa kävellään mahdollisimman pitkä matka<br /> ** tukinheitto: voimaa vaativa tarkkuuslaji, jossa tärkeintä on kuinka kauniisti onnistuu tukin heittämään (ks. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukinheitto tukinheitto, wikipedia])<br /> ** tukkipunnerrus: pystypunnerrus rinnalta suorille käsille tukilla, jossa kahvat poikittaissuunnassa. Suurin nostettu paino voittaa.<br /> ** säkinheitto: taaksepäin, 5-metrisen &quot;muurin&quot; (riman) yli, jokainen säkki edellistä painavampi<br /> ** köydenveto: vedetään köydellä raskaasti lastattuja vaunuja. Pisimmälle vetänyt tai nopein maaliin päässyt on voittaja.<br /> ** Eridun ote: puristusvoimaa mittaava laji, jossa kilpailijat pyrkivät pitämään molemmissa käsissään mahdollisimman pitkään väkipyörän kautta kulkevia vaijereita, joiden päässä painot<br /> * Valjakkoajot<br /> * Vapaaottelu; säännöt kieltävät vain silmiin ja sukuelimiin kajoamisen. Hävitä voi vain luovuttamalla tai tulemalla selätetyksi.<br /> * Viisiottelu: pituushyppy, keihäänheitto (tarkkuus), kiekonheitto, pikajuoksu ja öljypaini<br /> * Öljypaini: karsintoja usean päivän ajan, finaali kisojen toiseksi viimeisenä päivänä<br /> <br /> Viime aikoina on yleistynyt vallankumouksellinen näkemys, että naisetkin voisivat osallistua quadrenniaaleihin. Taidelajeihin he ovat jo päässeetkin. Jotkut vaativat nyt, että naiset saisivat myös urheilla toisiaan vastaan. Artanten papisto on hyvin äänekäs naisurheilun vastustaja.<br /> <br /> =Areenan lajit=<br /> [[Arbilan kultainen malja]] on Farrignian pääkaupungin kuuluisa amfiteatteri. Vastaavia on muissakin kaupungeissa. Tosin mm. [[Piperi]]an lempeä kuningas [[Melek Ander]] on kieltänyt raa'at näytökset ja Piperian areenaa käytetäänkin vain urheiluun, näytelmiin ja muihin esityksiin.<br /> <br /> Kuningatar Mada on myös kieltänyt areenan käyttämisen oikeisiin taisteluihin ja raakoihin teloituksiin. Hän on sallinut muutamat hyvin perinteiset näytökset kuten alla mainitun paon sokkelosta.<br /> <br /> Edesmennyt kuningas Teniran Mada järjesti suoranaisia antiikin Rooman kaltaisia, useita päiviä kestäviä gladiaattorinäytöksiä, joissa ei tuomittujen rikollisten verta säästetty. Hän yllytti myös kansaa keksimään uusia teloituskeinoja, joita hän sitten testasi areenalla. Pettymyksen tuottanut idea johti keksijänsä joutumisen uhriksi seuraavaan kokeiluun. Mutta jos kuningas oli tyytyväinen, hän myös palkitsi tekijän ruhtinaallisesti.<br /> <br /> '''Pako sokkelosta:''' Arbilan kultaiseen maljaan rakennetaan valmiista seinäelementeistä sokkelo, joka on joka kerta erilainen. Muutama tuomittu rikollinen aloittaa sokkelon toisesta päästä ja toiseen päähän pannaan vangittu nimetön olento. Yleisö näkee korkeammalta mitä sokkelossa tapahtuu. Jos joku rikollinen onnistuu ohittamaan nimettömän olennon ja löytämään oven, hänet armahdetaan. Joku susiklaanilainen jopa surmasi olennon paljain käsin ja sai armahduksen.<br /> <br /> =Pelit=<br /> <br /> Porvariston suosiossa ovat kevyemmät lautapelit, kuten Praedor-lautapeli, jossa pelataan Borvariassa seikkailevia praedoreja.<br /> <br /> Vuoristolaisten suosituin lautapeli on tammipelin tapainen, strategiaa kehittävä peli.<br /> <br /> [[Jakori]]-peliä pelataan kortein. <br /> <br /> [[Kedros-kortit]] (ks. korttien oma sivu) ovat tarokkikorttien tapainen, esoteerinen korttipakka jossa on erilaisten arkkityyppien &quot;suuri arkana&quot; (mm. 0-arvoinen Praedor, Talonpoika, Kurtisaani, Filoosi, Velho, Keisari ja Jaconia). Maat ovat &quot;lampaat&quot; (eläinkunta), &quot;rautakiisket&quot; (kalakunta), &quot;kultalootukset&quot; (kasvikunta) ja ihmiskunta. Kuvissa on ko. eliöitä eri tilanteissa sekä monenlaisia Jaconian maisemia. Kortteja kussakin maassa olnee 14. Ainakin kortit 1 ja 4 ovat epäonnisia ja 2 ja 8 onnekkaita.<br /> <br /> <br /> == Jaconialainen shakki* ==<br /> <br /> Sotilaiden ja aatelisten ylevimpänä pitämä peli on jaconialainen shakki: pelataan 7 x 7 kokoisella laudalla, punaisilla ja mustilla nappuloilla; kullakin puolella on 14 nappulaa, joista 7 on palkkasotureita; upseerinappulat ovat kenraali, pappi, ritari, katapultti, porvari, velho ja praedor. (Erkka Leppänen)<br /> <br /> Nappulat pystyvät liikkuessaan syömään vihollisnappulan. Syöminen pysäyttää liikkeen.<br /> <br /> Nappuloiden liikkeet ja erikoiskyvyt:<br /> <br /> - palkkasoturi: liikkuu 1 ruudun; pystyy syömään vain vihollisen palkkasotureita ja kenraalin<br /> <br /> - kenraali: liikkuu 1 ruudun; jos kenraali syödään tai vangitaan, peli on hävitty<br /> <br /> - pappi: liikkuu 1-2 ruutua; voidaan vaihtaa aiemmin pelissä syötyyn nappulaan (ei kenraaliin eikä velhoon)<br /> <br /> - ritari: liikkuu 1-2 ruutua; voi hypätä toisen nappulan yli, jos päätyy tyhjään ruutuun; syö vihollisen palkkasoturin hypätessään sen yli<br /> <br /> - katapultti: liikkuu 1 ruudun; pystyy pelivuorolla liikkumisen sijaan tuhoamaan 2-3 ruudun päässä olevan vihollisen nappulan<br /> <br /> - porvari: liikkuu 1-2 ruutua; voi liikkumisen sijaan värvätä viereisessä ruudussa olevan vihollisen palkkasoturin ja tehdä tällä yhden siirron<br /> <br /> - velho: liikkuu 1 ruudun; vain toinen velho voi syödä velhon<br /> <br /> - praedor: liikkuu 1-3 ruutua; voi syödä myös oman puolen nappuloita<br /> <br /> =Leikit=<br /> <br /> Aatelispoikia rohkaistaan leikkimään tinasotilailla, ja aatelistytöt saavat leikkiä nukeilla jos heillä on vapaa-aikaa.<br /> <br /> Maalaispojat rakastavat kiltapalloa. Tytöillä ei ole juuri aikaa leikkiä, mutta nuket ja kotileikki ovat suosituimpia. Heinänteon jälkeen lapset hyppivät ladon parsilta heiniin ja kaivelevat niihin tunneleita.<br /> <br /> Monista maalaiskylistä löytyy keinu. '''Torpparinkieppi''' on laji, jossa joukkue vuorollaan menee kyläkeinuun ja se joukkue joka saa keinun useampia kertoja peräkkäin täysin ympäri on voittaja. (Ville Vuorela)<br /> <br /> '''Sikahippa:''' Öljytään sika ja laitetaan kyläaukealle. Se talo, jonka väki saa kannettua sian kotiinsa, saa sen omaksi. Teräaseet ovat kiellettyjä. (Ville Vuorela)<br /> <br /> '''Sikajuoksu:''' Kylähullu tms. naamioidaan siaksi. Hän juoksee kylän läpi ja kyläläiset saavat heitellä &quot;sikaa&quot; mädillä tomaateilla ja lannalla. Illalla kylähullu kylvetetään, syötetään ja juotetaan hyvin. (Niko Ruotsalainen) Tapa lienee osittain uskonnollinen; kylähullu ottaa kyläläisten syntejä harteilleen ja kun häntä rangaistaan, synnit pyyhkiytyvät pois.<br /> <br /> Metsäläislapset saavat temmeltää metsässä kaiket päivät ja tehdä aivan mitä haluavat, kunhan nyt eivät polta koko metsää. Maineestaan huolimatta metsäläiset eivät kiduta eläimiä ja revi kärpäsiltä siipiä. Sellainen meno suututtaisi metsän jumalat. Metsästys, kalastus ja keräily ovat osittain leikkiä ja osaksi hyödyllistä työtä. Lapset harrastavat leikkisotia, joskus vähän totisempiakin, toisten klaanien lapsia vastaan. Mukana ovat sekä pojat että tytöt. Teini-ikäiset metsäläispojat yrittävät ryöstää itselleen samanikäisen tytön toisesta klaanista. Kiinni jäänyt poika saa kovan sakinhivutuksen. Paras mahdollisuus onnistua on, kun tyttö on vapaaehtoisesti mukana ryöstössä. Jos ryöstö onnistuu, klaanit tapaavat yleensä vähän ystävällisemmissä merkeissä ja vaihtavat lahjoja. Ryöstön tehneen pojan on kuitenkin yleensä hieman varottava, että hänen selkäänsä ei ilmesty salaperäisesti jostain puukkoa tytön mustasukkaisen velipuolen, serkun tai muun sukulaisen toimesta.<br /> <br /> Paimentolaisilla on monia hauskoja leikkejä, joita voi harrastaa kodassa huonolla säällä. Näitä ovat mm. narukuviot, lautapelit, noppapelit (eläinten nikamilla), keitettyjen linnunmunien taistelu - munia hakataan yhteen ja se jonka muna särkyy joutuu luovuttamaan munansa, ja kilpailu jossa pitkä narulenkki pannaan kahden kamppailijan korvan taakse ja vedetään kunnes toinen luovuttaa.<br /> <br /> Vuoristolaislapset saavat leikkiä kaiket päivät ulkona ja mitä rajumpia leikit ovat, sen parempi.<br /> <br /> Vuoristolaisten kilpailuihin kuuluu myös hyvin jyrkkien rinteiden juoksu ylös ja takaisin alas mahdollisimman nopeasti. Tehtävään saadaan lisää haastetta jos kannettavana on korillinen kananmunia joita ei saa rikkoa, tai jos vastustajia saa heitellä kivillä. (Mike Pohjola)<br /> <br /> Barbaarien isät kantavat poikiaan selässään. Tämä on tietysti haastavaa koska lapset kasvavat, ja vahvimmat rehvastelevat kantamalla aikuista harteillaan. (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ===Vuoristolaisten lumisota===<br /> <br /> [[Image:Olaus_Magnus_-_On_the_Youth’s_Snow_Castles.jpg|400px|thumb|right|Orlan Madar: Nuorten vuoristolaisten lumilinnoitus]]<br /> Vuoriston kansoilla on tapana harjoittaa varovaisen viisaasti nuorukaisiaan erilaisissa sodan vaatimissa toimissa ja taidoissa linnoitusten valtaamiseksi. Erityisesti he innostavat sellaisiin esiharjoituksiin, jotka eivät aiheuta vammoja tai hengen vaaraa, mutta ovat silti nuorten mieleen.<br /> <br /> Siitä syystä talvella pysyvän lumen aikaan nuorukaiset menevät vanhempien miesten kehotuksesta joukossa jollekin korkealle paikalle. Yhteistyöllä he kasaavat suuria määriä lunta, josta etenkin vapaapäivinään rakentavat linnoitusten muurien tapaisia esivarustuksia. He varustavat ne ampuma-aukoilla ja valelevat niitä jatkuvasti vedellä, jotta lumi sillä tavoin yhdessä veden kanssa pakkasen sattuessa kovettuisi hyvin lujaksi. Tällä huolellisella menettelyllä muurit vahvistuvat siinä määrin, että keveiden ryntäysten lisäksi ne voivat kestää metallikuulia ja muurin murtimien iskuja – mikäli nyt niitä tarvittaisiin.<br /> <br /> Kun kaikki on valmista ennakolta määrätyt nuorukaiset jakaantuvat kahteen joukkoon, joista toinen menee lumilinnaan sitä puolustamaan, toinen jää ulkopuolelle sen valloittamista varten. Eikä noista hohtavan valkeista linnoista puutu mustia tai tummia lippuja tai vihreitä katajapensaita, joiden alla he halukkaasti käyvät taisteluun, eivät rahan vaan pelkän maineen vuoksi. Siinä ei kummaltakaan puolelta käytetä muita aseita kuin vain lumipalloja, joita he heittävät käsin toisiaan kohti. On näet säädetty rangaistukseksi alastomana jäiseen veteen upottaminen, jos joku tällä tavoin heitettäviin lumipalloihin kätkisi kiven, rautaa, puuta tai jäätä.<br /> <br /> Sitä paitsi jotkut piirittäjistä kaivavat kaniinien tavoin lumen alle käytäviä, joita myöten he tunkeutuvat linnaan karkottaakseen sen puolustajat asemistaan. Eipä kestä kauankaan ennen kuin nyrkein tapellaan käsikähmässä, kunnes lippu siepataan ja hävinnyt puoli alistuu, voidakseen toisella kertaa, kun taistelu uusitaan voittanutta puolta vastaan samassa linnoituksessa (jos se käy päinsä), juhlia omaa voittoaan.<br /> <br /> Näissä leikeissä he toimivat yhtä tarmokkaasti ja voimakkaasti kuin jos he kamppailisivat jotain sivistyneisten seutujen linnaketta vastaan. Mutta niitä jotka pakenevat tai pelokkaina välttävät taistelua rangaistaan, jos heidät vain saadaan kiinni, tunkemalla niskasta lunta ihon ja vaatteiden väliin ja heidät ajetaan pois häpäisevästi nimitellen ja herjaten, jotta he toisella kerralla pysyisivät urhoollisemmin paikoillaan ja puolustaisivat kiihkeämmin linnoitusta. Eräitä rangaistaan antamalla hirveällä pakkasella jäisen veden tippua pisaroittain päähän ja kaulaan. Kaikki nämä lievät rangaistukset annetaan huvittavana näytelmänä niskoittelijoille ja typeryksille.<br /> :- Farrignian yliopiston arkkimaisteri Orlan Madar, 412 V.a.<br /> <br /> =Kiitokset=<br /> <br /> Juha-Pekka Ahonen,<br /> Petri Hiltunen,<br /> Erkka Leppänen,<br /> Martti Huusko,<br /> Mike Pohjola,<br /> Niko Ruotsalainen,<br /> Juha Sihvonen,<br /> Ville Vuorela</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Urheilu,_pelit_ja_leikit&diff=2163 2024-05-26T15:24:57Z

<p>Starac: /* Sparka */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Kulttuuri]]<br /> <br /> {{non-canon|: poikkeuksina suolajit (Hiltunen), kiltapallo (Vuorela/Hiltunen) ja jaconialainen shakki (Leppänen).}}<br /> <br /> =Urheilu=<br /> <br /> <br /> ==Akveduktijuoksu==<br /> <br /> Ultrapitkiä juoksukilpailuja akveduktin päällä. Jos tönäisee vastustajan alas, siitä seuraa hylkäys.<br /> <br /> <br /> ==Ammunta==<br /> <br /> [[Image:Maalitaulu.jpg|400px|thumb|right|Maalitaulu]]<br /> Tärkeimmät lajit ovat:<br /> * Jousiammunta; jousen tyyppi on vapaa, mutta varsijousi ei tietenkään ole sallittu. Omat nuolet<br /> * Varsijousi<br /> * Jousiammunta ratsailta<br /> Maalitaulut ovat pyöreitä, vehnän- tai riisinoljista punottuja, ja parhaiden Robin Hood –elokuvien mallin mukaan niissä on kymmenen aluetta. Uloimmasta sisimpään, alueet ja niiden pistemäärät ovat 2 x valkoinen (1 , 2), 2 x musta (3, 4), 2 x sininen (5, 6), 2 x punainen (7, 8), 2 x keltainen (9, 10) sekä napakymppi (myös keltainen).<br /> <br /> Vakiomittaisen farrignialaisen maalitaulun halkaisija on tasan 30 tuumaa (yht. 75 cm). Napakympin halkaisija on 1 tuuma, ympärillä 2 tuuman 10, 3 tuuman keltainen 9, ja jokainen muu ulompi alue on 3 tuumaa leveä.<br /> <br /> Kilpailussa tasapisteissä olevien ampujien sijoituksen voi ratkaista napakymppien määrä.<br /> <br /> Jokainen ampuu 36 nuolta 60, 120 ja 180 kyynärän etäisyydeltä. Jos kilpailijoita on paljon, pudotetaan 60 kyynärän ammunnan jälkeen heistä pois puolet pistemäärän perusteella, samoin myös 120 kyynärän jälkeen (yhteistuloksien perusteella).<br /> <br /> Larpeissa tms. voidaan aivan hyvin käyttää FITA:n virallisia maalitauluja. Mittasuhteet ovat samat, vain mitat hieman erilaiset (80 tai 122 cm vs. 75 cm).<br /> <br /> <br /> ==Kiltapallo*==<br /> [[Kiltapallo]] kuvaillaan sen omalla sivulla.<br /> <br /> ==Keihäänheitto==<br /> <br /> Lajissa kilpaillaan tarkkuudessa, ei heiton pituudessa.<br /> <br /> <br /> ==Keilailu==<br /> <br /> Varakkaiden pihanurmillaan harrastama laji, jossa koetetaan kaataa keiloja kuulaa heittämällä. Kevyt ja näyttävä laji sopii aatelisen arvolle.<br /> <br /> <br /> ==Kiekonheitto==<br /> <br /> Ikivanha laji, jota tiedetään harjoitetun jo [[Borvaria]]ssa. Sanotaan, että ensimmäinen kiekonheittäjä oli [[Artante]] itse.<br /> <br /> <br /> ==Kolve==<br /> <br /> Itäisten niittyjen paimenten kehittämä laji. He löivät ajankulukseen pientä palloa paimensauvoillaan pitkin lampaiden muokkaamia laitumia.<br /> Laji ei ole toistaiseksi levinnyt juuri muualle.<br /> <br /> <br /> ==Lammaspoolo==<br /> <br /> Paimentolaisten ratsain käytävä urheilulaji, jossa kilpailijat pyrkivät hevosen selässä sieppaamaan vuohen tai vasikan ruhon.<br /> <br /> Ks. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Buzkashi buzkashi, wikipedia].<br /> <br /> <br /> ==Nyrkkeily==<br /> <br /> ===Sparka===<br /> ''Sparka'' on nyrkiniskuja, potkuja ja asetekniikoita sisältävä budolajin (erityisesti jujutsun) kaltainen taistelutaito. Se on ainakin yhtä harvinainen kuin Vevar. Nimi tulee ruotsin kielen sanasta ''sparka'', potkaista.<br /> <br /> Sparkan tasosta kertoo värillinen merkki, joka ommellaan hansikkaaseen tai pukuun. Arvot ovat:<br /> # Musta<br /> # Punainen<br /> # Keltainen<br /> # Vihreä<br /> # Sininen<br /> # Hopeinen (1-3 raitaa)<br /> <br /> Asetekniikat ovat vielä harvinaisempia kuin lyönnit ja potkut. Tunnettuja sparka-aseita ovat mm.<br /> * lyhyt sauva (''jō'' 杖), noin 1,27 m<br /> * myllynkiven kampi (''tonfa'' トンファー), noin 51–61 cm pitkä keppi, jossa on poikittainen kahva noin 1/4–1/3 kepin pituudesta kohdalla. Tonfaa käytetään yleensä pareittain, kummassakin kädessä yksi. Tonfan valmistusmateriaali on useimmiten puu. ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Tonfa Wikipedia])<br /> * pitkä sauva (''quarterstaff'', ''bō'' 棒)<br /> * sirppiketju (''kusarigama'', 鎖鎌), sirppi jossa on n. vaaksan mittainen terä ja hieman pidempi varsi, joka on kiinni noin 3,6 m kettingissä, ja toisessa päässä rautapaino; tämän käyttö on erittäin harvinainen, kenties kadonnut taito<br /> ** muunnelma on ketju, jonka molemmissa päissä on paino; näiden mitta vaihtelee paljon, 30 senttimetristä 1,2 metriin<br /> * sirppitikari (''haladie''), l. tikari jossa on käyrät terät kahvan molemmissa päissä<br /> * pikkusauva (''tanbō'' 短棒), alle 1 m<br /> * puumiekka<br /> * ''yawara'' (やわら, myös nimellä ''kongo''), kämmeneen sopiva puinen tai metallinen lyhyt sauva, jonka päissä on levennykset<br /> <br /> Varna-kansan miesten käyttämä pitkävartinen sirppi saattaa olla alkuperältään jokin muinainen sparka-ase.<br /> <br /> ==Paini==<br /> <br /> Galthilaisessa öljypainissa painijoilla on tiukat vasikannahkaiset housut. Painijat öljyävät itsensä ja housut päältä ja sisältä runsaalla oliiviöljyllä. Voittaja on se, joka saa pysyvän otteen toisen painijan housuista. Tässä miehisten miesten lajissa aloitettiin kauan sitten joka neljäs vuosi painimaaottelu Galthin ja Farrignian välillä. Tästä kisat laajenivat Jaconian &quot;olympialaisiksi&quot; eli Quadrenniaaleiksi, joihin saapuu urheilijoita lähes kaikkialta Jaconiasta ja lajeja on runsaasti.<br /> <br /> Vapaapaini on ikivanha kamppailulaji. Perinteisen rahvaan painin säännöt ovat, että silmiin ja sukuelimiin ei saa käydä käsiksi eikä katkaista toisen luita. Voittaja on se, joka selättää toisen.<br /> <br /> Metsäläispainia kutsutaan nimellä ''glima''. Se on erikoista kyllä tiukkojen sääntöjen sanelema laji ja vähemmän väkivaltainen kuin vapaapaini. (Ks. netistä, glima on oikeasti olemassa oleva laji.) Myös naiset voivat painia.<br /> <br /> Aatelisten taistelupaini sisältää myös iskuja nyrkillä, kyynärpäällä, nivellukkoja, kuristusotteita ja potkuja. Se on lähinnä aseellisen taistelun jatke ja apu.<br /> <br /> Naispainia nähdään lähinnä hämäräperäisten tavernojen ja ilotalojen asiakkaiden viihdytykseksi. Useimmat esitykset ovat heikkolaatuisia. Tärkeintä on se, milloin painiasut putoavat tai revitään päältä ja kuinka rivoksi esitys lopulta etenee.<br /> <br /> Pääkaupungissa on myös pieni ammattimaisten naispainijoiden ryhmä. He ovat jonkinasteisia julkkiksia. Tärkeintä on värikäs, mieleen painuva ja viihdyttävä hahmo ja taitavasti näytellyt iskut, potkut, heitot ja lukot, draaman kaari ja yleisön viihdyttäminen. Ryhmä esiintyy tavernoissa ja toreilla. Promoottorina toimii keski-ikäinen entinen naispainija Nídragan. Hän käy silloin tällöin vielä itsekin kehässä. Erotiikka on sivuosassa ja ryhmä esiintyy nykyisin myös kolmannella kehällä.<br /> <br /> ===Vevar===<br /> Vevar eli vevari on mystinen painilaji, jossa käytetään heittoja, pyyhkäisyjä ja erilaisia lukko- ja kuristusotteita. Kukaan ei oikein tiennyt, mistä vevar oli peräisin, ja vielä harvempi väitti osaavansa sitä. Legendan mukaan se oli painilajeista tehokkain.<br /> <br /> Lajin nimi tulee ruotsin kielen sanasta ''vev''; veivata &amp;rarr; kammeta (vastustaja nurin).<br /> <br /> Harjoittajan arvo näkyy vyössä. Vyöasteet ovat:<br /> # Musta<br /> # Punainen<br /> # Keltainen<br /> # Vihreä<br /> # Sininen<br /> # Valkoinen<br /> <br /> ==Peilaus==<br /> <br /> Tämä on yöllä tai hämärässä sisätilassa pelattava joukkuepeli, jossa pienillä peileillä varustetut joukkueet yrittävät rajatulla alueella suunnata ikilyhdystä lähtevän valonsäteen vastustajan maaliprismaan, joka välähtää kirkkaasti jos he onnistuvat. Kaksi erää ja niiden välillä vaihdetaan puolta. Vastustajia saa häiritä vain tönimällä vartalolla. Valonsäteen täytyy kulkea vähintään kolmen peilin kautta.<br /> <br /> <br /> ==Pallonheitto==<br /> <br /> Etenkin kylpylöissä harrastettava verryttely- ja kuntoilulajien kokoelma.<br /> Pallo on kumiviikunan maitiasnesteestä tehdystä kumista tehty, nahkapäällysteinen pallo, joka on joko pieni, tai iso ja painava.<br /> <br /> '''Isopallo.''' Kaksi kuntoilijaa heittelee isoa palloa toisilleen. Tämä ei ole mikään varsinainen urheilulaji eikä siinä ole sääntöjä, vaan sillä vain verrytellään lihaksia ja nostetaan hiki pintaan.<br /> <br /> '''Rautapallo.''' Palatsikaartin salainen voimistelulaji, jossa käytettävä pallo on erityisen painava. Palloa pyöritellään pitkin käsiä, niskan yli, heitetään, pudotetaan – mutta otetaan aina kiinni ennen kuin se putoaa lattialle asti. Lajin harrastajat aloittavat kevyellä pallolla mutta siirtyvät sitten aina vain painavampaan. Legendaariset mestarit käyttävät huhujen mukaan nahalla päällystettyä umpirautaista palloa, joka painaisi noin 330 naulaa. Tuskin tähän on kukaan oikeasti pystynyt.<br /> <br /> '''Seinäpallo.''' Pientä palloa heitetään seinään ja otetaan siitä koppi. Yksin- tai kaksinpeli. Kaksinpelissä saa pisteen, jos toinen ei saa palloa kiinni.<br /> <br /> <br /> ==Ratsastus==<br /> <br /> '''Esteratsastus.''' Yleensä maastorata, joka on pitkä ja vaarallinen. Lajissa kuluu paljon niin hevosia kuin ratsastajiakin.<br /> <br /> '''Kouluratsastus.''' Kaikkein hienoin ja vaikein ratsastuksen laji, jossa erilaisilla liikkeillä ja liikesarjoilla osoitetaan hevosen täydellistä hallintaa.<br /> <br /> '''Laukkakilpailut.''' Nopeuslaji radalla. Vedonlyönti kuuluu asiaan.<br /> <br /> '''Renkaiden keihästys.''' Eräs ratsuväen harjoituksista kehittynyt laji on ratsastaa mahdollisimman nopeasti rata läpi ja kerätä samalla paaluista roikkuvat renkaat keihääseen. Yksi harvoista lajeista, joissa mitataan suorituksen aikaa, joko tiimalasilla tai vesikellolla. Renkaan ohittaminen tai pudottaminen tuo aikasakon. Nopein aika voittaa.<br /> <br /> '''Turnajaiset''' eli ''peitsikarkaus''. Jos ratsailta ei saavuteta selkeää voittoa, seuraa kamppailijoiden välillä ''mêlée'' eli miekkailuottelu. Alakynteen joutunut useimmiten luovuttaa, jota ei pidetä häpeällisenä. Toinen vain oli tänään parempi.<br /> <br /> '''Valjakkoajot.''' Nopeuslaji radalla. Erittäin suosittu vedonlyönnin kohde. Mestarit ovat suoranaisia julkkiksia.<br /> <br /> '''Sokkona ratsastus.''' Erityisesti paimentolaisten laji; valttina on parhaiten koulutettu hevonen, ja sen yhteistyö huputetun ratsastajan kanssa. (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ==Soutu==<br /> <br /> Kanaaleissa, joissa ja paikoin Sisämeren rannikoilla käytetään soutuveneitä. Urheilulajissa on tavalliset pienet soutuveneet ja yksi soutaja jolla on kaksi airoa. Lajeja on kaksi: lyhyt ja pitkä matka.<br /> <br /> Kanoottimelonta - metsäläisten ja paimentolaisten, ja jossain määrin vuoristolaisten, laji - ei ole vielä levinnyt sivistyneille maille.<br /> <br /> <br /> ==Suolajit*==<br /> <br /> Jaconian lukuisat suot tarjoavat kovan vastuksen erilaisten lajien harrastajille, kuntoilijoille ja sotilaille.<br /> <br /> Suomiekkailu ja suoturnajaiset ovat suosittuja. Tavallisimmin käytetään puisia miekkoja.<br /> <br /> (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ==Talviurheilu==<br /> <br /> Lunta kyllä sataa ja joskus joet ja järvet jäätyvät - mutta valtaosassa Jaconiaa nämä sulavat lähes aina pian pois eikä talviurheilu ole koskaan ehtinyt kehittyä.<br /> <br /> Sukset, sauvat ja luistimet tunnetaan.<br /> <br /> Ankarina talvina, kun kanavat jäätyvät, huvitellaan luisteluretkillä. Metalliluistimia tuskin on, vaan luistimet ovat tavalliset kengät, joiden pohjaan kiinnitetään naudan, [[hirvi|hirven]] tai hevosen jalkaluista, joiden alapinta hiotaan aivan sileäksi. Luiden rasva auttaa liukumisessa. Lisäksi niitä voidaan voidella esimerkiksi sian ihrella. Hirvenluisia pidetään parhaana. Ne ovat myös kalleimmat; sillä hirviä elää enää vain suurissa metsissä, Suden autiomaassa ja kauimmaisissa erämaissa. Muualta ne on metsästetty pois, tai tapettu viljelmien suojelemiseksi. Luuluistimet toimivat vain sileällä jäällä. Rosoinen tai lumipeitteinen jää tekee luistelusta mahdotonta. Luistellessa voidaan käyttää sauvaa antamassa vauhtia ja parantamassa tasapainoa.<br /> <br /> Lajeja voi harrastaa vuoristoissa ja Taxosin eteläpuolella Jaconian kylmimmillä alueilla, mutta vuoristot kuhisevat kaiken maailman eriduja ja eteläisin Jaconia on hyvin kaukana sivistyksestä.<br /> <br /> Vuoristolaiset ja metsäläiset käyttävät lumikenkiä tai suksia. Sukset ovat usein suomalaistyyppiset, eli toinen (lyly) on liukusuksi ja toisella (kalhu) potkaistaan vauhtia. Sauvana käytetään tavallisesti keihästä, jonka tylpässä päässä on sompa.<br /> <br /> ==Tennis ja sulkapallo==<br /> <br /> Sisäkentällä pelattava tennis on ylhäisön laji. Aiemmin ei käytetty mailaa vaan pelkkää kättä, sen jälkeen hansikasta. Maila on melko uusi keksintö. Keskellä kenttää on verkko, lisäksi toisella seinällä on vino taso ja seinillä ikkunoita joihin pallon voi myös lyödä. Säännöt ovat melko monimutkaiset. Tällainen kenttä on hyvin kallis. (Ks. [https://en.wikipedia.org/wiki/Real_tennis real tennis, wikipedia])<br /> <br /> Ulkona, tai joskus sisällä, pelataan kevyillä mailoilla sulkapalloa vähintään kahdella pelaajalla. Lajissa ei käytetä verkkoa eikä varsinaisesti kilpailla. Tavoitteena on lyödä sulkapallo aina seuraavalle palaajalle niin kauan kuin mahdollista ilman että se putoaa maahan. Tämä on yksi harvoista urheilulajeista, joiden katsotaan sopivan myös aatelisnaisille.<br /> <br /> <br /> ==Vahvamieslajit==<br /> <br /> Erilaiset voimainkoetukset ovat rahvaan ja barbaarien suosiossa. Myös painonnosto ja voimanosto ovat osa tätä laajaa lajikirjoa.<br /> <br /> Erityisesti vuoristolaiset arvostavat voimaa ja harrastavat lapsesta asti kaikkea millä sitä voi kehittää, kivien nostelusta tukinkantoon. Vuoristolaiset voimaurheilijat, sikäli jos heitä quadrenniaaleihin päästetään, hallitsevat vahvamieslajeja.<br /> <br /> <br /> ==Valjakkoajot==<br /> <br /> Huikean suosittu laji, jonka suurin keskus on [[Carionin kilparata]] Farrignian pääkaupungissa. Tässä lajissa liikkuvat suurimmat vedonlyöntipotit.<br /> <br /> <br /> ==Vaunuralli==<br /> <br /> Valjakkoajot umpivaunuilla, joissa on neljä matkustajaa sisällä. Toisiin vaunuihin saa törmätä. Itse asiassa se on jopa tarkoitus, sillä voittaja on se jonka vaunut vielä pystyvät liikkumaan. Aateliset ja porvarit lyövät isoja vetoja omien vaunujensa puolesta. Vaunut saavat olla kuinka painavia tahansa, kunhan neljä hevosta jaksaa niitä vetää.<br /> <br /> <br /> ==Yleisurheilu==<br /> <br /> [[Salaisuuksien kirja]]sta tiedämme, että kanonisesti olemassa olevia urheilulajeja ovat mm.<br /> * juoksu<br /> * pituushyppy<br /> * korkeushyppy<br /> * seiväshyppy<br /> Seiväshyppy on yllättäen yksi kaikkein yleisimmistä lajeista koko Keski- ja Pohjois-Jaconian alueilla. Kapeiden kanaalien yli nimittäin kuljetaan seiväshypyn avulla, jotta ei tarvitse uida tai matkustaa lähimmän sillan luokse - silta voi olla hyvinkin kaukana. Kanaalialueella lähes jokaisessa talossa on varastossa hyppyseipäitä. Urheillessa kilpaillaan seiväshypyn pituudesta, ei korkeudesta.<br /> <br /> Maastojuoksu haarniskassa on ritarien ja aatelisten laji, sillä se kuuluu ritarien harjoitusohjelmaan.<br /> <br /> <br /> =Urheilukilpailut=<br /> <br /> <br /> ==Quadrenniaalit==<br /> <br /> Joka 4. vuosi Farrignian pääkaupungissa järjestetty Galthin ja Farrignian välinen kiltapallomaaottelu on laajentunut Jaconian &quot;olympialaisiksi&quot; eli Quadrenniaaleiksi, joihin saapuu urheilijoita lähes kaikkialta Jaconiasta.<br /> <br /> Kilpailut järjestetään sadonkorjuun loppupuolella, ennen sadonkorjuujuhlaa n. 6.-20. alkusyksyä. Päättäjäiset ja sadonkorjuujuhla pidetään samaan aikaan. Quadrenniaalin vuosia olivat/ovat mm. 482, 486, 490, 494, 498, 502, 506, 510, 514, 518 ja 522 Valiarin aikaa.<br /> <br /> Miekkailu, juoksu haarniskassa ja ratsastus (paitsi valjakkoajot) eivät ainakaan toistaiseksi aatelisten lajeina kuulu näihin kisoihin, jotka ovat rahvaan ja porvariston kisat.<br /> <br /> Kukaan ei estä aatelisia osallistumasta, mutta aatelisen kunniaa loukkaa se, jos hän joutuu kamppailulajissa ei-aatelista vastaan. Öljypaini on siis liian rahvaanomaista, mutta ehkä nyrkkeily voisi käydä. Juoksu, jousiammunta, hyppylajit, uinti - ok. Vapaaottelu, vahvamieskisat, soutu, viisiottelu - ei.<br /> <br /> Lajeja mm.<br /> * [[Kiltapallo]]n maailmanmestaruuskisat. [[Galth]] voittaa usein, vaikka heillä on vain yksi joukkue.<br /> ** Galthilaiset salaisuus ei ole salaisuus: he ovat keksineet muodostaa parhaista pelaajista maajoukkueen, kun taas kaikki muut ottelevat liigajoukkueilla.<br /> ** Suuri yleisö vihaa Galthin joukkuetta tulisesti, mutta heitä odotetaan vähintään yhtä kiihkeästi. Pahinkin vihaaja myöntää, että kisa ei olisi ollenkaan yhtä hyvä ilman Galthin joukkuetta.<br /> ** Monet farrignialaisetkin ovat siirtyneet Galthin joukkueen kannattajiksi. [[Arbilan kultainen malja|Kultaisen maljan]] katsomossa eri kannattajilla on eri alueet, ja itse [[palatsikaarti]] avustajineen yrittää ylläpitää järjestystä.<br /> ** Kiltapallon loppuottelu päättää kisat ja on odotetuin tapahtuma.<br /> ** Vedonlyönti on iso bisnes.<br /> * Hyppylajit:<br /> ** Vauhditon kolmiloikka<br /> ** Vauhditon korkeushyppy<br /> ** Vauhditon pituushyppy; painojen käyttö on sallittua<br /> * Jousiammunta<br /> * Juoksulajit:<br /> ** Pikajuoksu, puoli vakomittaa, n. 200 m<br /> ** Vakomitan juoksu, n. 400 m<br /> ** Pitkän matkan juoksu, n. 4800 m<br /> * Miekkailu<br /> * Nyrkkeily<br /> * Soutu<br /> * Seiväshyppy (kilpaillaan hypyn pituudessa)<br /> * Taidelajit<br /> ** Näytelmätaide: oma palkinto komedialle/satiirille ja tragedialle<br /> ** Epiikka<br /> ** Kuorolaulu<br /> ** Maalaus<br /> ** Musiikki: palkinnot parhaalle säveltäjälle sekä parhaalle orkesterille<br /> ** Runous<br /> ** Tanssi<br /> ** Veistos<br /> * Uinti, eräs uusimmista lajeista<br /> ** Lyhyt matka<br /> ** Pitkä matka<br /> * Vahvamieskisat; lajeina mm.<br /> ** &quot;häränkanto&quot;; käytännössä kannetaan harteilla säkkejä, pisimmälle kantanut on voittaja<br /> ** säkkien lastaus 3 kyynärän korkuiselle lavalle; jokainen säkki edellistä painavampi, kannetaan 40 kyynärän päästä, eniten säkkejä tai nopeimmin lastannut voittaa; toinen vaihtoehto &quot;voimakivet&quot;, joka on käytännössä sama kuin modernien voimamieskisojen atlaskivet<br /> ** Seresin pyörä: raskasta painoa aisassa kyynärtaipeiden varassa kävellään mahdollisimman pitkä matka<br /> ** tukinheitto: voimaa vaativa tarkkuuslaji, jossa tärkeintä on kuinka kauniisti onnistuu tukin heittämään (ks. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukinheitto tukinheitto, wikipedia])<br /> ** tukkipunnerrus: pystypunnerrus rinnalta suorille käsille tukilla, jossa kahvat poikittaissuunnassa. Suurin nostettu paino voittaa.<br /> ** säkinheitto: taaksepäin, 5-metrisen &quot;muurin&quot; (riman) yli, jokainen säkki edellistä painavampi<br /> ** köydenveto: vedetään köydellä raskaasti lastattuja vaunuja. Pisimmälle vetänyt tai nopein maaliin päässyt on voittaja.<br /> ** Eridun ote: puristusvoimaa mittaava laji, jossa kilpailijat pyrkivät pitämään molemmissa käsissään mahdollisimman pitkään väkipyörän kautta kulkevia vaijereita, joiden päässä painot<br /> * Valjakkoajot<br /> * Vapaaottelu; säännöt kieltävät vain silmiin ja sukuelimiin kajoamisen. Hävitä voi vain luovuttamalla tai tulemalla selätetyksi.<br /> * Viisiottelu: pituushyppy, keihäänheitto (tarkkuus), kiekonheitto, pikajuoksu ja öljypaini<br /> * Öljypaini: karsintoja usean päivän ajan, finaali kisojen toiseksi viimeisenä päivänä<br /> <br /> Viime aikoina on yleistynyt vallankumouksellinen näkemys, että naisetkin voisivat osallistua quadrenniaaleihin. Taidelajeihin he ovat jo päässeetkin. Jotkut vaativat nyt, että naiset saisivat myös urheilla toisiaan vastaan. Artanten papisto on hyvin äänekäs naisurheilun vastustaja.<br /> <br /> =Areenan lajit=<br /> [[Arbilan kultainen malja]] on Farrignian pääkaupungin kuuluisa amfiteatteri. Vastaavia on muissakin kaupungeissa. Tosin mm. [[Piperi]]an lempeä kuningas [[Melek Ander]] on kieltänyt raa'at näytökset ja Piperian areenaa käytetäänkin vain urheiluun, näytelmiin ja muihin esityksiin.<br /> <br /> Kuningatar Mada on myös kieltänyt areenan käyttämisen oikeisiin taisteluihin ja raakoihin teloituksiin. Hän on sallinut muutamat hyvin perinteiset näytökset kuten alla mainitun paon sokkelosta.<br /> <br /> Edesmennyt kuningas Teniran Mada järjesti suoranaisia antiikin Rooman kaltaisia, useita päiviä kestäviä gladiaattorinäytöksiä, joissa ei tuomittujen rikollisten verta säästetty. Hän yllytti myös kansaa keksimään uusia teloituskeinoja, joita hän sitten testasi areenalla. Pettymyksen tuottanut idea johti keksijänsä joutumisen uhriksi seuraavaan kokeiluun. Mutta jos kuningas oli tyytyväinen, hän myös palkitsi tekijän ruhtinaallisesti.<br /> <br /> '''Pako sokkelosta:''' Arbilan kultaiseen maljaan rakennetaan valmiista seinäelementeistä sokkelo, joka on joka kerta erilainen. Muutama tuomittu rikollinen aloittaa sokkelon toisesta päästä ja toiseen päähän pannaan vangittu nimetön olento. Yleisö näkee korkeammalta mitä sokkelossa tapahtuu. Jos joku rikollinen onnistuu ohittamaan nimettömän olennon ja löytämään oven, hänet armahdetaan. Joku susiklaanilainen jopa surmasi olennon paljain käsin ja sai armahduksen.<br /> <br /> =Pelit=<br /> <br /> Porvariston suosiossa ovat kevyemmät lautapelit, kuten Praedor-lautapeli, jossa pelataan Borvariassa seikkailevia praedoreja.<br /> <br /> Vuoristolaisten suosituin lautapeli on tammipelin tapainen, strategiaa kehittävä peli.<br /> <br /> [[Jakori]]-peliä pelataan kortein. <br /> <br /> [[Kedros-kortit]] (ks. korttien oma sivu) ovat tarokkikorttien tapainen, esoteerinen korttipakka jossa on erilaisten arkkityyppien &quot;suuri arkana&quot; (mm. 0-arvoinen Praedor, Talonpoika, Kurtisaani, Filoosi, Velho, Keisari ja Jaconia). Maat ovat &quot;lampaat&quot; (eläinkunta), &quot;rautakiisket&quot; (kalakunta), &quot;kultalootukset&quot; (kasvikunta) ja ihmiskunta. Kuvissa on ko. eliöitä eri tilanteissa sekä monenlaisia Jaconian maisemia. Kortteja kussakin maassa olnee 14. Ainakin kortit 1 ja 4 ovat epäonnisia ja 2 ja 8 onnekkaita.<br /> <br /> <br /> == Jaconialainen shakki* ==<br /> <br /> Sotilaiden ja aatelisten ylevimpänä pitämä peli on jaconialainen shakki: pelataan 7 x 7 kokoisella laudalla, punaisilla ja mustilla nappuloilla; kullakin puolella on 14 nappulaa, joista 7 on palkkasotureita; upseerinappulat ovat kenraali, pappi, ritari, katapultti, porvari, velho ja praedor. (Erkka Leppänen)<br /> <br /> Nappulat pystyvät liikkuessaan syömään vihollisnappulan. Syöminen pysäyttää liikkeen.<br /> <br /> Nappuloiden liikkeet ja erikoiskyvyt:<br /> <br /> - palkkasoturi: liikkuu 1 ruudun; pystyy syömään vain vihollisen palkkasotureita ja kenraalin<br /> <br /> - kenraali: liikkuu 1 ruudun; jos kenraali syödään tai vangitaan, peli on hävitty<br /> <br /> - pappi: liikkuu 1-2 ruutua; voidaan vaihtaa aiemmin pelissä syötyyn nappulaan (ei kenraaliin eikä velhoon)<br /> <br /> - ritari: liikkuu 1-2 ruutua; voi hypätä toisen nappulan yli, jos päätyy tyhjään ruutuun; syö vihollisen palkkasoturin hypätessään sen yli<br /> <br /> - katapultti: liikkuu 1 ruudun; pystyy pelivuorolla liikkumisen sijaan tuhoamaan 2-3 ruudun päässä olevan vihollisen nappulan<br /> <br /> - porvari: liikkuu 1-2 ruutua; voi liikkumisen sijaan värvätä viereisessä ruudussa olevan vihollisen palkkasoturin ja tehdä tällä yhden siirron<br /> <br /> - velho: liikkuu 1 ruudun; vain toinen velho voi syödä velhon<br /> <br /> - praedor: liikkuu 1-3 ruutua; voi syödä myös oman puolen nappuloita<br /> <br /> =Leikit=<br /> <br /> Aatelispoikia rohkaistaan leikkimään tinasotilailla, ja aatelistytöt saavat leikkiä nukeilla jos heillä on vapaa-aikaa.<br /> <br /> Maalaispojat rakastavat kiltapalloa. Tytöillä ei ole juuri aikaa leikkiä, mutta nuket ja kotileikki ovat suosituimpia. Heinänteon jälkeen lapset hyppivät ladon parsilta heiniin ja kaivelevat niihin tunneleita.<br /> <br /> Monista maalaiskylistä löytyy keinu. '''Torpparinkieppi''' on laji, jossa joukkue vuorollaan menee kyläkeinuun ja se joukkue joka saa keinun useampia kertoja peräkkäin täysin ympäri on voittaja. (Ville Vuorela)<br /> <br /> '''Sikahippa:''' Öljytään sika ja laitetaan kyläaukealle. Se talo, jonka väki saa kannettua sian kotiinsa, saa sen omaksi. Teräaseet ovat kiellettyjä. (Ville Vuorela)<br /> <br /> '''Sikajuoksu:''' Kylähullu tms. naamioidaan siaksi. Hän juoksee kylän läpi ja kyläläiset saavat heitellä &quot;sikaa&quot; mädillä tomaateilla ja lannalla. Illalla kylähullu kylvetetään, syötetään ja juotetaan hyvin. (Niko Ruotsalainen) Tapa lienee osittain uskonnollinen; kylähullu ottaa kyläläisten syntejä harteilleen ja kun häntä rangaistaan, synnit pyyhkiytyvät pois.<br /> <br /> Metsäläislapset saavat temmeltää metsässä kaiket päivät ja tehdä aivan mitä haluavat, kunhan nyt eivät polta koko metsää. Maineestaan huolimatta metsäläiset eivät kiduta eläimiä ja revi kärpäsiltä siipiä. Sellainen meno suututtaisi metsän jumalat. Metsästys, kalastus ja keräily ovat osittain leikkiä ja osaksi hyödyllistä työtä. Lapset harrastavat leikkisotia, joskus vähän totisempiakin, toisten klaanien lapsia vastaan. Mukana ovat sekä pojat että tytöt. Teini-ikäiset metsäläispojat yrittävät ryöstää itselleen samanikäisen tytön toisesta klaanista. Kiinni jäänyt poika saa kovan sakinhivutuksen. Paras mahdollisuus onnistua on, kun tyttö on vapaaehtoisesti mukana ryöstössä. Jos ryöstö onnistuu, klaanit tapaavat yleensä vähän ystävällisemmissä merkeissä ja vaihtavat lahjoja. Ryöstön tehneen pojan on kuitenkin yleensä hieman varottava, että hänen selkäänsä ei ilmesty salaperäisesti jostain puukkoa tytön mustasukkaisen velipuolen, serkun tai muun sukulaisen toimesta.<br /> <br /> Paimentolaisilla on monia hauskoja leikkejä, joita voi harrastaa kodassa huonolla säällä. Näitä ovat mm. narukuviot, lautapelit, noppapelit (eläinten nikamilla), keitettyjen linnunmunien taistelu - munia hakataan yhteen ja se jonka muna särkyy joutuu luovuttamaan munansa, ja kilpailu jossa pitkä narulenkki pannaan kahden kamppailijan korvan taakse ja vedetään kunnes toinen luovuttaa.<br /> <br /> Vuoristolaislapset saavat leikkiä kaiket päivät ulkona ja mitä rajumpia leikit ovat, sen parempi.<br /> <br /> Vuoristolaisten kilpailuihin kuuluu myös hyvin jyrkkien rinteiden juoksu ylös ja takaisin alas mahdollisimman nopeasti. Tehtävään saadaan lisää haastetta jos kannettavana on korillinen kananmunia joita ei saa rikkoa, tai jos vastustajia saa heitellä kivillä. (Mike Pohjola)<br /> <br /> Barbaarien isät kantavat poikiaan selässään. Tämä on tietysti haastavaa koska lapset kasvavat, ja vahvimmat rehvastelevat kantamalla aikuista harteillaan. (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ===Vuoristolaisten lumisota===<br /> <br /> [[Image:Olaus_Magnus_-_On_the_Youth’s_Snow_Castles.jpg|400px|thumb|right|Orlan Madar: Nuorten vuoristolaisten lumilinnoitus]]<br /> Vuoriston kansoilla on tapana harjoittaa varovaisen viisaasti nuorukaisiaan erilaisissa sodan vaatimissa toimissa ja taidoissa linnoitusten valtaamiseksi. Erityisesti he innostavat sellaisiin esiharjoituksiin, jotka eivät aiheuta vammoja tai hengen vaaraa, mutta ovat silti nuorten mieleen.<br /> <br /> Siitä syystä talvella pysyvän lumen aikaan nuorukaiset menevät vanhempien miesten kehotuksesta joukossa jollekin korkealle paikalle. Yhteistyöllä he kasaavat suuria määriä lunta, josta etenkin vapaapäivinään rakentavat linnoitusten muurien tapaisia esivarustuksia. He varustavat ne ampuma-aukoilla ja valelevat niitä jatkuvasti vedellä, jotta lumi sillä tavoin yhdessä veden kanssa pakkasen sattuessa kovettuisi hyvin lujaksi. Tällä huolellisella menettelyllä muurit vahvistuvat siinä määrin, että keveiden ryntäysten lisäksi ne voivat kestää metallikuulia ja muurin murtimien iskuja – mikäli nyt niitä tarvittaisiin.<br /> <br /> Kun kaikki on valmista ennakolta määrätyt nuorukaiset jakaantuvat kahteen joukkoon, joista toinen menee lumilinnaan sitä puolustamaan, toinen jää ulkopuolelle sen valloittamista varten. Eikä noista hohtavan valkeista linnoista puutu mustia tai tummia lippuja tai vihreitä katajapensaita, joiden alla he halukkaasti käyvät taisteluun, eivät rahan vaan pelkän maineen vuoksi. Siinä ei kummaltakaan puolelta käytetä muita aseita kuin vain lumipalloja, joita he heittävät käsin toisiaan kohti. On näet säädetty rangaistukseksi alastomana jäiseen veteen upottaminen, jos joku tällä tavoin heitettäviin lumipalloihin kätkisi kiven, rautaa, puuta tai jäätä.<br /> <br /> Sitä paitsi jotkut piirittäjistä kaivavat kaniinien tavoin lumen alle käytäviä, joita myöten he tunkeutuvat linnaan karkottaakseen sen puolustajat asemistaan. Eipä kestä kauankaan ennen kuin nyrkein tapellaan käsikähmässä, kunnes lippu siepataan ja hävinnyt puoli alistuu, voidakseen toisella kertaa, kun taistelu uusitaan voittanutta puolta vastaan samassa linnoituksessa (jos se käy päinsä), juhlia omaa voittoaan.<br /> <br /> Näissä leikeissä he toimivat yhtä tarmokkaasti ja voimakkaasti kuin jos he kamppailisivat jotain sivistyneisten seutujen linnaketta vastaan. Mutta niitä jotka pakenevat tai pelokkaina välttävät taistelua rangaistaan, jos heidät vain saadaan kiinni, tunkemalla niskasta lunta ihon ja vaatteiden väliin ja heidät ajetaan pois häpäisevästi nimitellen ja herjaten, jotta he toisella kerralla pysyisivät urhoollisemmin paikoillaan ja puolustaisivat kiihkeämmin linnoitusta. Eräitä rangaistaan antamalla hirveällä pakkasella jäisen veden tippua pisaroittain päähän ja kaulaan. Kaikki nämä lievät rangaistukset annetaan huvittavana näytelmänä niskoittelijoille ja typeryksille.<br /> :- Farrignian yliopiston arkkimaisteri Orlan Madar, 412 V.a.<br /> <br /> =Kiitokset=<br /> <br /> Juha-Pekka Ahonen,<br /> Petri Hiltunen,<br /> Erkka Leppänen,<br /> Martti Huusko,<br /> Mike Pohjola,<br /> Niko Ruotsalainen,<br /> Juha Sihvonen,<br /> Ville Vuorela</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Urheilu,_pelit_ja_leikit&diff=2162 2024-05-26T14:57:07Z

<p>Starac: /* Vevar */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Kulttuuri]]<br /> <br /> {{non-canon|: poikkeuksina suolajit (Hiltunen), kiltapallo (Vuorela/Hiltunen) ja jaconialainen shakki (Leppänen).}}<br /> <br /> =Urheilu=<br /> <br /> <br /> ==Akveduktijuoksu==<br /> <br /> Ultrapitkiä juoksukilpailuja akveduktin päällä. Jos tönäisee vastustajan alas, siitä seuraa hylkäys.<br /> <br /> <br /> ==Ammunta==<br /> <br /> [[Image:Maalitaulu.jpg|400px|thumb|right|Maalitaulu]]<br /> Tärkeimmät lajit ovat:<br /> * Jousiammunta; jousen tyyppi on vapaa, mutta varsijousi ei tietenkään ole sallittu. Omat nuolet<br /> * Varsijousi<br /> * Jousiammunta ratsailta<br /> Maalitaulut ovat pyöreitä, vehnän- tai riisinoljista punottuja, ja parhaiden Robin Hood –elokuvien mallin mukaan niissä on kymmenen aluetta. Uloimmasta sisimpään, alueet ja niiden pistemäärät ovat 2 x valkoinen (1 , 2), 2 x musta (3, 4), 2 x sininen (5, 6), 2 x punainen (7, 8), 2 x keltainen (9, 10) sekä napakymppi (myös keltainen).<br /> <br /> Vakiomittaisen farrignialaisen maalitaulun halkaisija on tasan 30 tuumaa (yht. 75 cm). Napakympin halkaisija on 1 tuuma, ympärillä 2 tuuman 10, 3 tuuman keltainen 9, ja jokainen muu ulompi alue on 3 tuumaa leveä.<br /> <br /> Kilpailussa tasapisteissä olevien ampujien sijoituksen voi ratkaista napakymppien määrä.<br /> <br /> Jokainen ampuu 36 nuolta 60, 120 ja 180 kyynärän etäisyydeltä. Jos kilpailijoita on paljon, pudotetaan 60 kyynärän ammunnan jälkeen heistä pois puolet pistemäärän perusteella, samoin myös 120 kyynärän jälkeen (yhteistuloksien perusteella).<br /> <br /> Larpeissa tms. voidaan aivan hyvin käyttää FITA:n virallisia maalitauluja. Mittasuhteet ovat samat, vain mitat hieman erilaiset (80 tai 122 cm vs. 75 cm).<br /> <br /> <br /> ==Kiltapallo*==<br /> [[Kiltapallo]] kuvaillaan sen omalla sivulla.<br /> <br /> ==Keihäänheitto==<br /> <br /> Lajissa kilpaillaan tarkkuudessa, ei heiton pituudessa.<br /> <br /> <br /> ==Keilailu==<br /> <br /> Varakkaiden pihanurmillaan harrastama laji, jossa koetetaan kaataa keiloja kuulaa heittämällä. Kevyt ja näyttävä laji sopii aatelisen arvolle.<br /> <br /> <br /> ==Kiekonheitto==<br /> <br /> Ikivanha laji, jota tiedetään harjoitetun jo [[Borvaria]]ssa. Sanotaan, että ensimmäinen kiekonheittäjä oli [[Artante]] itse.<br /> <br /> <br /> ==Kolve==<br /> <br /> Itäisten niittyjen paimenten kehittämä laji. He löivät ajankulukseen pientä palloa paimensauvoillaan pitkin lampaiden muokkaamia laitumia.<br /> Laji ei ole toistaiseksi levinnyt juuri muualle.<br /> <br /> <br /> ==Lammaspoolo==<br /> <br /> Paimentolaisten ratsain käytävä urheilulaji, jossa kilpailijat pyrkivät hevosen selässä sieppaamaan vuohen tai vasikan ruhon.<br /> <br /> Ks. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Buzkashi buzkashi, wikipedia].<br /> <br /> <br /> ==Nyrkkeily==<br /> <br /> ===Sparka===<br /> Nyrkiniskuja, potkuja ja asetekniikoita sisältävä budolajin kaltainen taistelutaito on [[sparka]]. Se on ainakin yhtä harvinainen kuin Vevar.<br /> <br /> Sparkan tasosta kertoo värillinen merkki, joka ommellaan hansikkaaseen tai pukuun. Arvot ovat:<br /> # Musta<br /> # Punainen<br /> # Keltainen<br /> # Vihreä<br /> # Sininen<br /> # Hopeinen (1-3 raitaa)<br /> <br /> ==Paini==<br /> <br /> Galthilaisessa öljypainissa painijoilla on tiukat vasikannahkaiset housut. Painijat öljyävät itsensä ja housut päältä ja sisältä runsaalla oliiviöljyllä. Voittaja on se, joka saa pysyvän otteen toisen painijan housuista. Tässä miehisten miesten lajissa aloitettiin kauan sitten joka neljäs vuosi painimaaottelu Galthin ja Farrignian välillä. Tästä kisat laajenivat Jaconian &quot;olympialaisiksi&quot; eli Quadrenniaaleiksi, joihin saapuu urheilijoita lähes kaikkialta Jaconiasta ja lajeja on runsaasti.<br /> <br /> Vapaapaini on ikivanha kamppailulaji. Perinteisen rahvaan painin säännöt ovat, että silmiin ja sukuelimiin ei saa käydä käsiksi eikä katkaista toisen luita. Voittaja on se, joka selättää toisen.<br /> <br /> Metsäläispainia kutsutaan nimellä ''glima''. Se on erikoista kyllä tiukkojen sääntöjen sanelema laji ja vähemmän väkivaltainen kuin vapaapaini. (Ks. netistä, glima on oikeasti olemassa oleva laji.) Myös naiset voivat painia.<br /> <br /> Aatelisten taistelupaini sisältää myös iskuja nyrkillä, kyynärpäällä, nivellukkoja, kuristusotteita ja potkuja. Se on lähinnä aseellisen taistelun jatke ja apu.<br /> <br /> Naispainia nähdään lähinnä hämäräperäisten tavernojen ja ilotalojen asiakkaiden viihdytykseksi. Useimmat esitykset ovat heikkolaatuisia. Tärkeintä on se, milloin painiasut putoavat tai revitään päältä ja kuinka rivoksi esitys lopulta etenee.<br /> <br /> Pääkaupungissa on myös pieni ammattimaisten naispainijoiden ryhmä. He ovat jonkinasteisia julkkiksia. Tärkeintä on värikäs, mieleen painuva ja viihdyttävä hahmo ja taitavasti näytellyt iskut, potkut, heitot ja lukot, draaman kaari ja yleisön viihdyttäminen. Ryhmä esiintyy tavernoissa ja toreilla. Promoottorina toimii keski-ikäinen entinen naispainija Nídragan. Hän käy silloin tällöin vielä itsekin kehässä. Erotiikka on sivuosassa ja ryhmä esiintyy nykyisin myös kolmannella kehällä.<br /> <br /> ===Vevar===<br /> Vevar eli vevari on mystinen painilaji, jossa käytetään heittoja, pyyhkäisyjä ja erilaisia lukko- ja kuristusotteita. Kukaan ei oikein tiennyt, mistä vevar oli peräisin, ja vielä harvempi väitti osaavansa sitä. Legendan mukaan se oli painilajeista tehokkain.<br /> <br /> Lajin nimi tulee ruotsin kielen sanasta ''vev''; veivata &amp;rarr; kammeta (vastustaja nurin).<br /> <br /> Harjoittajan arvo näkyy vyössä. Vyöasteet ovat:<br /> # Musta<br /> # Punainen<br /> # Keltainen<br /> # Vihreä<br /> # Sininen<br /> # Valkoinen<br /> <br /> ==Peilaus==<br /> <br /> Tämä on yöllä tai hämärässä sisätilassa pelattava joukkuepeli, jossa pienillä peileillä varustetut joukkueet yrittävät rajatulla alueella suunnata ikilyhdystä lähtevän valonsäteen vastustajan maaliprismaan, joka välähtää kirkkaasti jos he onnistuvat. Kaksi erää ja niiden välillä vaihdetaan puolta. Vastustajia saa häiritä vain tönimällä vartalolla. Valonsäteen täytyy kulkea vähintään kolmen peilin kautta.<br /> <br /> <br /> ==Pallonheitto==<br /> <br /> Etenkin kylpylöissä harrastettava verryttely- ja kuntoilulajien kokoelma.<br /> Pallo on kumiviikunan maitiasnesteestä tehdystä kumista tehty, nahkapäällysteinen pallo, joka on joko pieni, tai iso ja painava.<br /> <br /> '''Isopallo.''' Kaksi kuntoilijaa heittelee isoa palloa toisilleen. Tämä ei ole mikään varsinainen urheilulaji eikä siinä ole sääntöjä, vaan sillä vain verrytellään lihaksia ja nostetaan hiki pintaan.<br /> <br /> '''Rautapallo.''' Palatsikaartin salainen voimistelulaji, jossa käytettävä pallo on erityisen painava. Palloa pyöritellään pitkin käsiä, niskan yli, heitetään, pudotetaan – mutta otetaan aina kiinni ennen kuin se putoaa lattialle asti. Lajin harrastajat aloittavat kevyellä pallolla mutta siirtyvät sitten aina vain painavampaan. Legendaariset mestarit käyttävät huhujen mukaan nahalla päällystettyä umpirautaista palloa, joka painaisi noin 330 naulaa. Tuskin tähän on kukaan oikeasti pystynyt.<br /> <br /> '''Seinäpallo.''' Pientä palloa heitetään seinään ja otetaan siitä koppi. Yksin- tai kaksinpeli. Kaksinpelissä saa pisteen, jos toinen ei saa palloa kiinni.<br /> <br /> <br /> ==Ratsastus==<br /> <br /> '''Esteratsastus.''' Yleensä maastorata, joka on pitkä ja vaarallinen. Lajissa kuluu paljon niin hevosia kuin ratsastajiakin.<br /> <br /> '''Kouluratsastus.''' Kaikkein hienoin ja vaikein ratsastuksen laji, jossa erilaisilla liikkeillä ja liikesarjoilla osoitetaan hevosen täydellistä hallintaa.<br /> <br /> '''Laukkakilpailut.''' Nopeuslaji radalla. Vedonlyönti kuuluu asiaan.<br /> <br /> '''Renkaiden keihästys.''' Eräs ratsuväen harjoituksista kehittynyt laji on ratsastaa mahdollisimman nopeasti rata läpi ja kerätä samalla paaluista roikkuvat renkaat keihääseen. Yksi harvoista lajeista, joissa mitataan suorituksen aikaa, joko tiimalasilla tai vesikellolla. Renkaan ohittaminen tai pudottaminen tuo aikasakon. Nopein aika voittaa.<br /> <br /> '''Turnajaiset''' eli ''peitsikarkaus''. Jos ratsailta ei saavuteta selkeää voittoa, seuraa kamppailijoiden välillä ''mêlée'' eli miekkailuottelu. Alakynteen joutunut useimmiten luovuttaa, jota ei pidetä häpeällisenä. Toinen vain oli tänään parempi.<br /> <br /> '''Valjakkoajot.''' Nopeuslaji radalla. Erittäin suosittu vedonlyönnin kohde. Mestarit ovat suoranaisia julkkiksia.<br /> <br /> '''Sokkona ratsastus.''' Erityisesti paimentolaisten laji; valttina on parhaiten koulutettu hevonen, ja sen yhteistyö huputetun ratsastajan kanssa. (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ==Soutu==<br /> <br /> Kanaaleissa, joissa ja paikoin Sisämeren rannikoilla käytetään soutuveneitä. Urheilulajissa on tavalliset pienet soutuveneet ja yksi soutaja jolla on kaksi airoa. Lajeja on kaksi: lyhyt ja pitkä matka.<br /> <br /> Kanoottimelonta - metsäläisten ja paimentolaisten, ja jossain määrin vuoristolaisten, laji - ei ole vielä levinnyt sivistyneille maille.<br /> <br /> <br /> ==Suolajit*==<br /> <br /> Jaconian lukuisat suot tarjoavat kovan vastuksen erilaisten lajien harrastajille, kuntoilijoille ja sotilaille.<br /> <br /> Suomiekkailu ja suoturnajaiset ovat suosittuja. Tavallisimmin käytetään puisia miekkoja.<br /> <br /> (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ==Talviurheilu==<br /> <br /> Lunta kyllä sataa ja joskus joet ja järvet jäätyvät - mutta valtaosassa Jaconiaa nämä sulavat lähes aina pian pois eikä talviurheilu ole koskaan ehtinyt kehittyä.<br /> <br /> Sukset, sauvat ja luistimet tunnetaan.<br /> <br /> Ankarina talvina, kun kanavat jäätyvät, huvitellaan luisteluretkillä. Metalliluistimia tuskin on, vaan luistimet ovat tavalliset kengät, joiden pohjaan kiinnitetään naudan, [[hirvi|hirven]] tai hevosen jalkaluista, joiden alapinta hiotaan aivan sileäksi. Luiden rasva auttaa liukumisessa. Lisäksi niitä voidaan voidella esimerkiksi sian ihrella. Hirvenluisia pidetään parhaana. Ne ovat myös kalleimmat; sillä hirviä elää enää vain suurissa metsissä, Suden autiomaassa ja kauimmaisissa erämaissa. Muualta ne on metsästetty pois, tai tapettu viljelmien suojelemiseksi. Luuluistimet toimivat vain sileällä jäällä. Rosoinen tai lumipeitteinen jää tekee luistelusta mahdotonta. Luistellessa voidaan käyttää sauvaa antamassa vauhtia ja parantamassa tasapainoa.<br /> <br /> Lajeja voi harrastaa vuoristoissa ja Taxosin eteläpuolella Jaconian kylmimmillä alueilla, mutta vuoristot kuhisevat kaiken maailman eriduja ja eteläisin Jaconia on hyvin kaukana sivistyksestä.<br /> <br /> Vuoristolaiset ja metsäläiset käyttävät lumikenkiä tai suksia. Sukset ovat usein suomalaistyyppiset, eli toinen (lyly) on liukusuksi ja toisella (kalhu) potkaistaan vauhtia. Sauvana käytetään tavallisesti keihästä, jonka tylpässä päässä on sompa.<br /> <br /> ==Tennis ja sulkapallo==<br /> <br /> Sisäkentällä pelattava tennis on ylhäisön laji. Aiemmin ei käytetty mailaa vaan pelkkää kättä, sen jälkeen hansikasta. Maila on melko uusi keksintö. Keskellä kenttää on verkko, lisäksi toisella seinällä on vino taso ja seinillä ikkunoita joihin pallon voi myös lyödä. Säännöt ovat melko monimutkaiset. Tällainen kenttä on hyvin kallis. (Ks. [https://en.wikipedia.org/wiki/Real_tennis real tennis, wikipedia])<br /> <br /> Ulkona, tai joskus sisällä, pelataan kevyillä mailoilla sulkapalloa vähintään kahdella pelaajalla. Lajissa ei käytetä verkkoa eikä varsinaisesti kilpailla. Tavoitteena on lyödä sulkapallo aina seuraavalle palaajalle niin kauan kuin mahdollista ilman että se putoaa maahan. Tämä on yksi harvoista urheilulajeista, joiden katsotaan sopivan myös aatelisnaisille.<br /> <br /> <br /> ==Vahvamieslajit==<br /> <br /> Erilaiset voimainkoetukset ovat rahvaan ja barbaarien suosiossa. Myös painonnosto ja voimanosto ovat osa tätä laajaa lajikirjoa.<br /> <br /> Erityisesti vuoristolaiset arvostavat voimaa ja harrastavat lapsesta asti kaikkea millä sitä voi kehittää, kivien nostelusta tukinkantoon. Vuoristolaiset voimaurheilijat, sikäli jos heitä quadrenniaaleihin päästetään, hallitsevat vahvamieslajeja.<br /> <br /> <br /> ==Valjakkoajot==<br /> <br /> Huikean suosittu laji, jonka suurin keskus on [[Carionin kilparata]] Farrignian pääkaupungissa. Tässä lajissa liikkuvat suurimmat vedonlyöntipotit.<br /> <br /> <br /> ==Vaunuralli==<br /> <br /> Valjakkoajot umpivaunuilla, joissa on neljä matkustajaa sisällä. Toisiin vaunuihin saa törmätä. Itse asiassa se on jopa tarkoitus, sillä voittaja on se jonka vaunut vielä pystyvät liikkumaan. Aateliset ja porvarit lyövät isoja vetoja omien vaunujensa puolesta. Vaunut saavat olla kuinka painavia tahansa, kunhan neljä hevosta jaksaa niitä vetää.<br /> <br /> <br /> ==Yleisurheilu==<br /> <br /> [[Salaisuuksien kirja]]sta tiedämme, että kanonisesti olemassa olevia urheilulajeja ovat mm.<br /> * juoksu<br /> * pituushyppy<br /> * korkeushyppy<br /> * seiväshyppy<br /> Seiväshyppy on yllättäen yksi kaikkein yleisimmistä lajeista koko Keski- ja Pohjois-Jaconian alueilla. Kapeiden kanaalien yli nimittäin kuljetaan seiväshypyn avulla, jotta ei tarvitse uida tai matkustaa lähimmän sillan luokse - silta voi olla hyvinkin kaukana. Kanaalialueella lähes jokaisessa talossa on varastossa hyppyseipäitä. Urheillessa kilpaillaan seiväshypyn pituudesta, ei korkeudesta.<br /> <br /> Maastojuoksu haarniskassa on ritarien ja aatelisten laji, sillä se kuuluu ritarien harjoitusohjelmaan.<br /> <br /> <br /> =Urheilukilpailut=<br /> <br /> <br /> ==Quadrenniaalit==<br /> <br /> Joka 4. vuosi Farrignian pääkaupungissa järjestetty Galthin ja Farrignian välinen kiltapallomaaottelu on laajentunut Jaconian &quot;olympialaisiksi&quot; eli Quadrenniaaleiksi, joihin saapuu urheilijoita lähes kaikkialta Jaconiasta.<br /> <br /> Kilpailut järjestetään sadonkorjuun loppupuolella, ennen sadonkorjuujuhlaa n. 6.-20. alkusyksyä. Päättäjäiset ja sadonkorjuujuhla pidetään samaan aikaan. Quadrenniaalin vuosia olivat/ovat mm. 482, 486, 490, 494, 498, 502, 506, 510, 514, 518 ja 522 Valiarin aikaa.<br /> <br /> Miekkailu, juoksu haarniskassa ja ratsastus (paitsi valjakkoajot) eivät ainakaan toistaiseksi aatelisten lajeina kuulu näihin kisoihin, jotka ovat rahvaan ja porvariston kisat.<br /> <br /> Kukaan ei estä aatelisia osallistumasta, mutta aatelisen kunniaa loukkaa se, jos hän joutuu kamppailulajissa ei-aatelista vastaan. Öljypaini on siis liian rahvaanomaista, mutta ehkä nyrkkeily voisi käydä. Juoksu, jousiammunta, hyppylajit, uinti - ok. Vapaaottelu, vahvamieskisat, soutu, viisiottelu - ei.<br /> <br /> Lajeja mm.<br /> * [[Kiltapallo]]n maailmanmestaruuskisat. [[Galth]] voittaa usein, vaikka heillä on vain yksi joukkue.<br /> ** Galthilaiset salaisuus ei ole salaisuus: he ovat keksineet muodostaa parhaista pelaajista maajoukkueen, kun taas kaikki muut ottelevat liigajoukkueilla.<br /> ** Suuri yleisö vihaa Galthin joukkuetta tulisesti, mutta heitä odotetaan vähintään yhtä kiihkeästi. Pahinkin vihaaja myöntää, että kisa ei olisi ollenkaan yhtä hyvä ilman Galthin joukkuetta.<br /> ** Monet farrignialaisetkin ovat siirtyneet Galthin joukkueen kannattajiksi. [[Arbilan kultainen malja|Kultaisen maljan]] katsomossa eri kannattajilla on eri alueet, ja itse [[palatsikaarti]] avustajineen yrittää ylläpitää järjestystä.<br /> ** Kiltapallon loppuottelu päättää kisat ja on odotetuin tapahtuma.<br /> ** Vedonlyönti on iso bisnes.<br /> * Hyppylajit:<br /> ** Vauhditon kolmiloikka<br /> ** Vauhditon korkeushyppy<br /> ** Vauhditon pituushyppy; painojen käyttö on sallittua<br /> * Jousiammunta<br /> * Juoksulajit:<br /> ** Pikajuoksu, puoli vakomittaa, n. 200 m<br /> ** Vakomitan juoksu, n. 400 m<br /> ** Pitkän matkan juoksu, n. 4800 m<br /> * Miekkailu<br /> * Nyrkkeily<br /> * Soutu<br /> * Seiväshyppy (kilpaillaan hypyn pituudessa)<br /> * Taidelajit<br /> ** Näytelmätaide: oma palkinto komedialle/satiirille ja tragedialle<br /> ** Epiikka<br /> ** Kuorolaulu<br /> ** Maalaus<br /> ** Musiikki: palkinnot parhaalle säveltäjälle sekä parhaalle orkesterille<br /> ** Runous<br /> ** Tanssi<br /> ** Veistos<br /> * Uinti, eräs uusimmista lajeista<br /> ** Lyhyt matka<br /> ** Pitkä matka<br /> * Vahvamieskisat; lajeina mm.<br /> ** &quot;häränkanto&quot;; käytännössä kannetaan harteilla säkkejä, pisimmälle kantanut on voittaja<br /> ** säkkien lastaus 3 kyynärän korkuiselle lavalle; jokainen säkki edellistä painavampi, kannetaan 40 kyynärän päästä, eniten säkkejä tai nopeimmin lastannut voittaa; toinen vaihtoehto &quot;voimakivet&quot;, joka on käytännössä sama kuin modernien voimamieskisojen atlaskivet<br /> ** Seresin pyörä: raskasta painoa aisassa kyynärtaipeiden varassa kävellään mahdollisimman pitkä matka<br /> ** tukinheitto: voimaa vaativa tarkkuuslaji, jossa tärkeintä on kuinka kauniisti onnistuu tukin heittämään (ks. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukinheitto tukinheitto, wikipedia])<br /> ** tukkipunnerrus: pystypunnerrus rinnalta suorille käsille tukilla, jossa kahvat poikittaissuunnassa. Suurin nostettu paino voittaa.<br /> ** säkinheitto: taaksepäin, 5-metrisen &quot;muurin&quot; (riman) yli, jokainen säkki edellistä painavampi<br /> ** köydenveto: vedetään köydellä raskaasti lastattuja vaunuja. Pisimmälle vetänyt tai nopein maaliin päässyt on voittaja.<br /> ** Eridun ote: puristusvoimaa mittaava laji, jossa kilpailijat pyrkivät pitämään molemmissa käsissään mahdollisimman pitkään väkipyörän kautta kulkevia vaijereita, joiden päässä painot<br /> * Valjakkoajot<br /> * Vapaaottelu; säännöt kieltävät vain silmiin ja sukuelimiin kajoamisen. Hävitä voi vain luovuttamalla tai tulemalla selätetyksi.<br /> * Viisiottelu: pituushyppy, keihäänheitto (tarkkuus), kiekonheitto, pikajuoksu ja öljypaini<br /> * Öljypaini: karsintoja usean päivän ajan, finaali kisojen toiseksi viimeisenä päivänä<br /> <br /> Viime aikoina on yleistynyt vallankumouksellinen näkemys, että naisetkin voisivat osallistua quadrenniaaleihin. Taidelajeihin he ovat jo päässeetkin. Jotkut vaativat nyt, että naiset saisivat myös urheilla toisiaan vastaan. Artanten papisto on hyvin äänekäs naisurheilun vastustaja.<br /> <br /> =Areenan lajit=<br /> [[Arbilan kultainen malja]] on Farrignian pääkaupungin kuuluisa amfiteatteri. Vastaavia on muissakin kaupungeissa. Tosin mm. [[Piperi]]an lempeä kuningas [[Melek Ander]] on kieltänyt raa'at näytökset ja Piperian areenaa käytetäänkin vain urheiluun, näytelmiin ja muihin esityksiin.<br /> <br /> Kuningatar Mada on myös kieltänyt areenan käyttämisen oikeisiin taisteluihin ja raakoihin teloituksiin. Hän on sallinut muutamat hyvin perinteiset näytökset kuten alla mainitun paon sokkelosta.<br /> <br /> Edesmennyt kuningas Teniran Mada järjesti suoranaisia antiikin Rooman kaltaisia, useita päiviä kestäviä gladiaattorinäytöksiä, joissa ei tuomittujen rikollisten verta säästetty. Hän yllytti myös kansaa keksimään uusia teloituskeinoja, joita hän sitten testasi areenalla. Pettymyksen tuottanut idea johti keksijänsä joutumisen uhriksi seuraavaan kokeiluun. Mutta jos kuningas oli tyytyväinen, hän myös palkitsi tekijän ruhtinaallisesti.<br /> <br /> '''Pako sokkelosta:''' Arbilan kultaiseen maljaan rakennetaan valmiista seinäelementeistä sokkelo, joka on joka kerta erilainen. Muutama tuomittu rikollinen aloittaa sokkelon toisesta päästä ja toiseen päähän pannaan vangittu nimetön olento. Yleisö näkee korkeammalta mitä sokkelossa tapahtuu. Jos joku rikollinen onnistuu ohittamaan nimettömän olennon ja löytämään oven, hänet armahdetaan. Joku susiklaanilainen jopa surmasi olennon paljain käsin ja sai armahduksen.<br /> <br /> =Pelit=<br /> <br /> Porvariston suosiossa ovat kevyemmät lautapelit, kuten Praedor-lautapeli, jossa pelataan Borvariassa seikkailevia praedoreja.<br /> <br /> Vuoristolaisten suosituin lautapeli on tammipelin tapainen, strategiaa kehittävä peli.<br /> <br /> [[Jakori]]-peliä pelataan kortein. <br /> <br /> [[Kedros-kortit]] (ks. korttien oma sivu) ovat tarokkikorttien tapainen, esoteerinen korttipakka jossa on erilaisten arkkityyppien &quot;suuri arkana&quot; (mm. 0-arvoinen Praedor, Talonpoika, Kurtisaani, Filoosi, Velho, Keisari ja Jaconia). Maat ovat &quot;lampaat&quot; (eläinkunta), &quot;rautakiisket&quot; (kalakunta), &quot;kultalootukset&quot; (kasvikunta) ja ihmiskunta. Kuvissa on ko. eliöitä eri tilanteissa sekä monenlaisia Jaconian maisemia. Kortteja kussakin maassa olnee 14. Ainakin kortit 1 ja 4 ovat epäonnisia ja 2 ja 8 onnekkaita.<br /> <br /> <br /> == Jaconialainen shakki* ==<br /> <br /> Sotilaiden ja aatelisten ylevimpänä pitämä peli on jaconialainen shakki: pelataan 7 x 7 kokoisella laudalla, punaisilla ja mustilla nappuloilla; kullakin puolella on 14 nappulaa, joista 7 on palkkasotureita; upseerinappulat ovat kenraali, pappi, ritari, katapultti, porvari, velho ja praedor. (Erkka Leppänen)<br /> <br /> Nappulat pystyvät liikkuessaan syömään vihollisnappulan. Syöminen pysäyttää liikkeen.<br /> <br /> Nappuloiden liikkeet ja erikoiskyvyt:<br /> <br /> - palkkasoturi: liikkuu 1 ruudun; pystyy syömään vain vihollisen palkkasotureita ja kenraalin<br /> <br /> - kenraali: liikkuu 1 ruudun; jos kenraali syödään tai vangitaan, peli on hävitty<br /> <br /> - pappi: liikkuu 1-2 ruutua; voidaan vaihtaa aiemmin pelissä syötyyn nappulaan (ei kenraaliin eikä velhoon)<br /> <br /> - ritari: liikkuu 1-2 ruutua; voi hypätä toisen nappulan yli, jos päätyy tyhjään ruutuun; syö vihollisen palkkasoturin hypätessään sen yli<br /> <br /> - katapultti: liikkuu 1 ruudun; pystyy pelivuorolla liikkumisen sijaan tuhoamaan 2-3 ruudun päässä olevan vihollisen nappulan<br /> <br /> - porvari: liikkuu 1-2 ruutua; voi liikkumisen sijaan värvätä viereisessä ruudussa olevan vihollisen palkkasoturin ja tehdä tällä yhden siirron<br /> <br /> - velho: liikkuu 1 ruudun; vain toinen velho voi syödä velhon<br /> <br /> - praedor: liikkuu 1-3 ruutua; voi syödä myös oman puolen nappuloita<br /> <br /> =Leikit=<br /> <br /> Aatelispoikia rohkaistaan leikkimään tinasotilailla, ja aatelistytöt saavat leikkiä nukeilla jos heillä on vapaa-aikaa.<br /> <br /> Maalaispojat rakastavat kiltapalloa. Tytöillä ei ole juuri aikaa leikkiä, mutta nuket ja kotileikki ovat suosituimpia. Heinänteon jälkeen lapset hyppivät ladon parsilta heiniin ja kaivelevat niihin tunneleita.<br /> <br /> Monista maalaiskylistä löytyy keinu. '''Torpparinkieppi''' on laji, jossa joukkue vuorollaan menee kyläkeinuun ja se joukkue joka saa keinun useampia kertoja peräkkäin täysin ympäri on voittaja. (Ville Vuorela)<br /> <br /> '''Sikahippa:''' Öljytään sika ja laitetaan kyläaukealle. Se talo, jonka väki saa kannettua sian kotiinsa, saa sen omaksi. Teräaseet ovat kiellettyjä. (Ville Vuorela)<br /> <br /> '''Sikajuoksu:''' Kylähullu tms. naamioidaan siaksi. Hän juoksee kylän läpi ja kyläläiset saavat heitellä &quot;sikaa&quot; mädillä tomaateilla ja lannalla. Illalla kylähullu kylvetetään, syötetään ja juotetaan hyvin. (Niko Ruotsalainen) Tapa lienee osittain uskonnollinen; kylähullu ottaa kyläläisten syntejä harteilleen ja kun häntä rangaistaan, synnit pyyhkiytyvät pois.<br /> <br /> Metsäläislapset saavat temmeltää metsässä kaiket päivät ja tehdä aivan mitä haluavat, kunhan nyt eivät polta koko metsää. Maineestaan huolimatta metsäläiset eivät kiduta eläimiä ja revi kärpäsiltä siipiä. Sellainen meno suututtaisi metsän jumalat. Metsästys, kalastus ja keräily ovat osittain leikkiä ja osaksi hyödyllistä työtä. Lapset harrastavat leikkisotia, joskus vähän totisempiakin, toisten klaanien lapsia vastaan. Mukana ovat sekä pojat että tytöt. Teini-ikäiset metsäläispojat yrittävät ryöstää itselleen samanikäisen tytön toisesta klaanista. Kiinni jäänyt poika saa kovan sakinhivutuksen. Paras mahdollisuus onnistua on, kun tyttö on vapaaehtoisesti mukana ryöstössä. Jos ryöstö onnistuu, klaanit tapaavat yleensä vähän ystävällisemmissä merkeissä ja vaihtavat lahjoja. Ryöstön tehneen pojan on kuitenkin yleensä hieman varottava, että hänen selkäänsä ei ilmesty salaperäisesti jostain puukkoa tytön mustasukkaisen velipuolen, serkun tai muun sukulaisen toimesta.<br /> <br /> Paimentolaisilla on monia hauskoja leikkejä, joita voi harrastaa kodassa huonolla säällä. Näitä ovat mm. narukuviot, lautapelit, noppapelit (eläinten nikamilla), keitettyjen linnunmunien taistelu - munia hakataan yhteen ja se jonka muna särkyy joutuu luovuttamaan munansa, ja kilpailu jossa pitkä narulenkki pannaan kahden kamppailijan korvan taakse ja vedetään kunnes toinen luovuttaa.<br /> <br /> Vuoristolaislapset saavat leikkiä kaiket päivät ulkona ja mitä rajumpia leikit ovat, sen parempi.<br /> <br /> Vuoristolaisten kilpailuihin kuuluu myös hyvin jyrkkien rinteiden juoksu ylös ja takaisin alas mahdollisimman nopeasti. Tehtävään saadaan lisää haastetta jos kannettavana on korillinen kananmunia joita ei saa rikkoa, tai jos vastustajia saa heitellä kivillä. (Mike Pohjola)<br /> <br /> Barbaarien isät kantavat poikiaan selässään. Tämä on tietysti haastavaa koska lapset kasvavat, ja vahvimmat rehvastelevat kantamalla aikuista harteillaan. (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ===Vuoristolaisten lumisota===<br /> <br /> [[Image:Olaus_Magnus_-_On_the_Youth’s_Snow_Castles.jpg|400px|thumb|right|Orlan Madar: Nuorten vuoristolaisten lumilinnoitus]]<br /> Vuoriston kansoilla on tapana harjoittaa varovaisen viisaasti nuorukaisiaan erilaisissa sodan vaatimissa toimissa ja taidoissa linnoitusten valtaamiseksi. Erityisesti he innostavat sellaisiin esiharjoituksiin, jotka eivät aiheuta vammoja tai hengen vaaraa, mutta ovat silti nuorten mieleen.<br /> <br /> Siitä syystä talvella pysyvän lumen aikaan nuorukaiset menevät vanhempien miesten kehotuksesta joukossa jollekin korkealle paikalle. Yhteistyöllä he kasaavat suuria määriä lunta, josta etenkin vapaapäivinään rakentavat linnoitusten muurien tapaisia esivarustuksia. He varustavat ne ampuma-aukoilla ja valelevat niitä jatkuvasti vedellä, jotta lumi sillä tavoin yhdessä veden kanssa pakkasen sattuessa kovettuisi hyvin lujaksi. Tällä huolellisella menettelyllä muurit vahvistuvat siinä määrin, että keveiden ryntäysten lisäksi ne voivat kestää metallikuulia ja muurin murtimien iskuja – mikäli nyt niitä tarvittaisiin.<br /> <br /> Kun kaikki on valmista ennakolta määrätyt nuorukaiset jakaantuvat kahteen joukkoon, joista toinen menee lumilinnaan sitä puolustamaan, toinen jää ulkopuolelle sen valloittamista varten. Eikä noista hohtavan valkeista linnoista puutu mustia tai tummia lippuja tai vihreitä katajapensaita, joiden alla he halukkaasti käyvät taisteluun, eivät rahan vaan pelkän maineen vuoksi. Siinä ei kummaltakaan puolelta käytetä muita aseita kuin vain lumipalloja, joita he heittävät käsin toisiaan kohti. On näet säädetty rangaistukseksi alastomana jäiseen veteen upottaminen, jos joku tällä tavoin heitettäviin lumipalloihin kätkisi kiven, rautaa, puuta tai jäätä.<br /> <br /> Sitä paitsi jotkut piirittäjistä kaivavat kaniinien tavoin lumen alle käytäviä, joita myöten he tunkeutuvat linnaan karkottaakseen sen puolustajat asemistaan. Eipä kestä kauankaan ennen kuin nyrkein tapellaan käsikähmässä, kunnes lippu siepataan ja hävinnyt puoli alistuu, voidakseen toisella kertaa, kun taistelu uusitaan voittanutta puolta vastaan samassa linnoituksessa (jos se käy päinsä), juhlia omaa voittoaan.<br /> <br /> Näissä leikeissä he toimivat yhtä tarmokkaasti ja voimakkaasti kuin jos he kamppailisivat jotain sivistyneisten seutujen linnaketta vastaan. Mutta niitä jotka pakenevat tai pelokkaina välttävät taistelua rangaistaan, jos heidät vain saadaan kiinni, tunkemalla niskasta lunta ihon ja vaatteiden väliin ja heidät ajetaan pois häpäisevästi nimitellen ja herjaten, jotta he toisella kerralla pysyisivät urhoollisemmin paikoillaan ja puolustaisivat kiihkeämmin linnoitusta. Eräitä rangaistaan antamalla hirveällä pakkasella jäisen veden tippua pisaroittain päähän ja kaulaan. Kaikki nämä lievät rangaistukset annetaan huvittavana näytelmänä niskoittelijoille ja typeryksille.<br /> :- Farrignian yliopiston arkkimaisteri Orlan Madar, 412 V.a.<br /> <br /> =Kiitokset=<br /> <br /> Juha-Pekka Ahonen,<br /> Petri Hiltunen,<br /> Erkka Leppänen,<br /> Martti Huusko,<br /> Mike Pohjola,<br /> Niko Ruotsalainen,<br /> Juha Sihvonen,<br /> Ville Vuorela</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Urheilu,_pelit_ja_leikit&diff=2161 2024-05-26T14:56:31Z

<p>Starac: /* Vevar */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Kulttuuri]]<br /> <br /> {{non-canon|: poikkeuksina suolajit (Hiltunen), kiltapallo (Vuorela/Hiltunen) ja jaconialainen shakki (Leppänen).}}<br /> <br /> =Urheilu=<br /> <br /> <br /> ==Akveduktijuoksu==<br /> <br /> Ultrapitkiä juoksukilpailuja akveduktin päällä. Jos tönäisee vastustajan alas, siitä seuraa hylkäys.<br /> <br /> <br /> ==Ammunta==<br /> <br /> [[Image:Maalitaulu.jpg|400px|thumb|right|Maalitaulu]]<br /> Tärkeimmät lajit ovat:<br /> * Jousiammunta; jousen tyyppi on vapaa, mutta varsijousi ei tietenkään ole sallittu. Omat nuolet<br /> * Varsijousi<br /> * Jousiammunta ratsailta<br /> Maalitaulut ovat pyöreitä, vehnän- tai riisinoljista punottuja, ja parhaiden Robin Hood –elokuvien mallin mukaan niissä on kymmenen aluetta. Uloimmasta sisimpään, alueet ja niiden pistemäärät ovat 2 x valkoinen (1 , 2), 2 x musta (3, 4), 2 x sininen (5, 6), 2 x punainen (7, 8), 2 x keltainen (9, 10) sekä napakymppi (myös keltainen).<br /> <br /> Vakiomittaisen farrignialaisen maalitaulun halkaisija on tasan 30 tuumaa (yht. 75 cm). Napakympin halkaisija on 1 tuuma, ympärillä 2 tuuman 10, 3 tuuman keltainen 9, ja jokainen muu ulompi alue on 3 tuumaa leveä.<br /> <br /> Kilpailussa tasapisteissä olevien ampujien sijoituksen voi ratkaista napakymppien määrä.<br /> <br /> Jokainen ampuu 36 nuolta 60, 120 ja 180 kyynärän etäisyydeltä. Jos kilpailijoita on paljon, pudotetaan 60 kyynärän ammunnan jälkeen heistä pois puolet pistemäärän perusteella, samoin myös 120 kyynärän jälkeen (yhteistuloksien perusteella).<br /> <br /> Larpeissa tms. voidaan aivan hyvin käyttää FITA:n virallisia maalitauluja. Mittasuhteet ovat samat, vain mitat hieman erilaiset (80 tai 122 cm vs. 75 cm).<br /> <br /> <br /> ==Kiltapallo*==<br /> [[Kiltapallo]] kuvaillaan sen omalla sivulla.<br /> <br /> ==Keihäänheitto==<br /> <br /> Lajissa kilpaillaan tarkkuudessa, ei heiton pituudessa.<br /> <br /> <br /> ==Keilailu==<br /> <br /> Varakkaiden pihanurmillaan harrastama laji, jossa koetetaan kaataa keiloja kuulaa heittämällä. Kevyt ja näyttävä laji sopii aatelisen arvolle.<br /> <br /> <br /> ==Kiekonheitto==<br /> <br /> Ikivanha laji, jota tiedetään harjoitetun jo [[Borvaria]]ssa. Sanotaan, että ensimmäinen kiekonheittäjä oli [[Artante]] itse.<br /> <br /> <br /> ==Kolve==<br /> <br /> Itäisten niittyjen paimenten kehittämä laji. He löivät ajankulukseen pientä palloa paimensauvoillaan pitkin lampaiden muokkaamia laitumia.<br /> Laji ei ole toistaiseksi levinnyt juuri muualle.<br /> <br /> <br /> ==Lammaspoolo==<br /> <br /> Paimentolaisten ratsain käytävä urheilulaji, jossa kilpailijat pyrkivät hevosen selässä sieppaamaan vuohen tai vasikan ruhon.<br /> <br /> Ks. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Buzkashi buzkashi, wikipedia].<br /> <br /> <br /> ==Nyrkkeily==<br /> <br /> ===Sparka===<br /> Nyrkiniskuja, potkuja ja asetekniikoita sisältävä budolajin kaltainen taistelutaito on [[sparka]]. Se on ainakin yhtä harvinainen kuin Vevar.<br /> <br /> Sparkan tasosta kertoo värillinen merkki, joka ommellaan hansikkaaseen tai pukuun. Arvot ovat:<br /> # Musta<br /> # Punainen<br /> # Keltainen<br /> # Vihreä<br /> # Sininen<br /> # Hopeinen (1-3 raitaa)<br /> <br /> ==Paini==<br /> <br /> Galthilaisessa öljypainissa painijoilla on tiukat vasikannahkaiset housut. Painijat öljyävät itsensä ja housut päältä ja sisältä runsaalla oliiviöljyllä. Voittaja on se, joka saa pysyvän otteen toisen painijan housuista. Tässä miehisten miesten lajissa aloitettiin kauan sitten joka neljäs vuosi painimaaottelu Galthin ja Farrignian välillä. Tästä kisat laajenivat Jaconian &quot;olympialaisiksi&quot; eli Quadrenniaaleiksi, joihin saapuu urheilijoita lähes kaikkialta Jaconiasta ja lajeja on runsaasti.<br /> <br /> Vapaapaini on ikivanha kamppailulaji. Perinteisen rahvaan painin säännöt ovat, että silmiin ja sukuelimiin ei saa käydä käsiksi eikä katkaista toisen luita. Voittaja on se, joka selättää toisen.<br /> <br /> Metsäläispainia kutsutaan nimellä ''glima''. Se on erikoista kyllä tiukkojen sääntöjen sanelema laji ja vähemmän väkivaltainen kuin vapaapaini. (Ks. netistä, glima on oikeasti olemassa oleva laji.) Myös naiset voivat painia.<br /> <br /> Aatelisten taistelupaini sisältää myös iskuja nyrkillä, kyynärpäällä, nivellukkoja, kuristusotteita ja potkuja. Se on lähinnä aseellisen taistelun jatke ja apu.<br /> <br /> Naispainia nähdään lähinnä hämäräperäisten tavernojen ja ilotalojen asiakkaiden viihdytykseksi. Useimmat esitykset ovat heikkolaatuisia. Tärkeintä on se, milloin painiasut putoavat tai revitään päältä ja kuinka rivoksi esitys lopulta etenee.<br /> <br /> Pääkaupungissa on myös pieni ammattimaisten naispainijoiden ryhmä. He ovat jonkinasteisia julkkiksia. Tärkeintä on värikäs, mieleen painuva ja viihdyttävä hahmo ja taitavasti näytellyt iskut, potkut, heitot ja lukot, draaman kaari ja yleisön viihdyttäminen. Ryhmä esiintyy tavernoissa ja toreilla. Promoottorina toimii keski-ikäinen entinen naispainija Nídragan. Hän käy silloin tällöin vielä itsekin kehässä. Erotiikka on sivuosassa ja ryhmä esiintyy nykyisin myös kolmannella kehällä.<br /> <br /> ===Vevar===<br /> Vevar eli vevari on mystinen painilaji, jossa käytetään heittoja, pyyhkäisyjä ja erilaisia lukko- ja kuristusotteita. Kukaan ei oikein tiennyt, mistä vevar oli peräisin, ja vielä harvempi väitti osaavansa sitä. Legendan mukaan se oli painilajeista tehokkain.<br /> <br /> Lajin nimi tulee ruotsin kielen sanasta ''vev''; veivata &amp;rarr; kammeta (vastustaja nurin).<br /> <br /> Harjoittajan arvo näkyy vyössä. Vyöasteet ovat:<br /> # Musta<br /> # Keltainen<br /> # Vihreä<br /> # Sininen<br /> # Punainen<br /> # Valkoinen<br /> <br /> ==Peilaus==<br /> <br /> Tämä on yöllä tai hämärässä sisätilassa pelattava joukkuepeli, jossa pienillä peileillä varustetut joukkueet yrittävät rajatulla alueella suunnata ikilyhdystä lähtevän valonsäteen vastustajan maaliprismaan, joka välähtää kirkkaasti jos he onnistuvat. Kaksi erää ja niiden välillä vaihdetaan puolta. Vastustajia saa häiritä vain tönimällä vartalolla. Valonsäteen täytyy kulkea vähintään kolmen peilin kautta.<br /> <br /> <br /> ==Pallonheitto==<br /> <br /> Etenkin kylpylöissä harrastettava verryttely- ja kuntoilulajien kokoelma.<br /> Pallo on kumiviikunan maitiasnesteestä tehdystä kumista tehty, nahkapäällysteinen pallo, joka on joko pieni, tai iso ja painava.<br /> <br /> '''Isopallo.''' Kaksi kuntoilijaa heittelee isoa palloa toisilleen. Tämä ei ole mikään varsinainen urheilulaji eikä siinä ole sääntöjä, vaan sillä vain verrytellään lihaksia ja nostetaan hiki pintaan.<br /> <br /> '''Rautapallo.''' Palatsikaartin salainen voimistelulaji, jossa käytettävä pallo on erityisen painava. Palloa pyöritellään pitkin käsiä, niskan yli, heitetään, pudotetaan – mutta otetaan aina kiinni ennen kuin se putoaa lattialle asti. Lajin harrastajat aloittavat kevyellä pallolla mutta siirtyvät sitten aina vain painavampaan. Legendaariset mestarit käyttävät huhujen mukaan nahalla päällystettyä umpirautaista palloa, joka painaisi noin 330 naulaa. Tuskin tähän on kukaan oikeasti pystynyt.<br /> <br /> '''Seinäpallo.''' Pientä palloa heitetään seinään ja otetaan siitä koppi. Yksin- tai kaksinpeli. Kaksinpelissä saa pisteen, jos toinen ei saa palloa kiinni.<br /> <br /> <br /> ==Ratsastus==<br /> <br /> '''Esteratsastus.''' Yleensä maastorata, joka on pitkä ja vaarallinen. Lajissa kuluu paljon niin hevosia kuin ratsastajiakin.<br /> <br /> '''Kouluratsastus.''' Kaikkein hienoin ja vaikein ratsastuksen laji, jossa erilaisilla liikkeillä ja liikesarjoilla osoitetaan hevosen täydellistä hallintaa.<br /> <br /> '''Laukkakilpailut.''' Nopeuslaji radalla. Vedonlyönti kuuluu asiaan.<br /> <br /> '''Renkaiden keihästys.''' Eräs ratsuväen harjoituksista kehittynyt laji on ratsastaa mahdollisimman nopeasti rata läpi ja kerätä samalla paaluista roikkuvat renkaat keihääseen. Yksi harvoista lajeista, joissa mitataan suorituksen aikaa, joko tiimalasilla tai vesikellolla. Renkaan ohittaminen tai pudottaminen tuo aikasakon. Nopein aika voittaa.<br /> <br /> '''Turnajaiset''' eli ''peitsikarkaus''. Jos ratsailta ei saavuteta selkeää voittoa, seuraa kamppailijoiden välillä ''mêlée'' eli miekkailuottelu. Alakynteen joutunut useimmiten luovuttaa, jota ei pidetä häpeällisenä. Toinen vain oli tänään parempi.<br /> <br /> '''Valjakkoajot.''' Nopeuslaji radalla. Erittäin suosittu vedonlyönnin kohde. Mestarit ovat suoranaisia julkkiksia.<br /> <br /> '''Sokkona ratsastus.''' Erityisesti paimentolaisten laji; valttina on parhaiten koulutettu hevonen, ja sen yhteistyö huputetun ratsastajan kanssa. (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ==Soutu==<br /> <br /> Kanaaleissa, joissa ja paikoin Sisämeren rannikoilla käytetään soutuveneitä. Urheilulajissa on tavalliset pienet soutuveneet ja yksi soutaja jolla on kaksi airoa. Lajeja on kaksi: lyhyt ja pitkä matka.<br /> <br /> Kanoottimelonta - metsäläisten ja paimentolaisten, ja jossain määrin vuoristolaisten, laji - ei ole vielä levinnyt sivistyneille maille.<br /> <br /> <br /> ==Suolajit*==<br /> <br /> Jaconian lukuisat suot tarjoavat kovan vastuksen erilaisten lajien harrastajille, kuntoilijoille ja sotilaille.<br /> <br /> Suomiekkailu ja suoturnajaiset ovat suosittuja. Tavallisimmin käytetään puisia miekkoja.<br /> <br /> (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ==Talviurheilu==<br /> <br /> Lunta kyllä sataa ja joskus joet ja järvet jäätyvät - mutta valtaosassa Jaconiaa nämä sulavat lähes aina pian pois eikä talviurheilu ole koskaan ehtinyt kehittyä.<br /> <br /> Sukset, sauvat ja luistimet tunnetaan.<br /> <br /> Ankarina talvina, kun kanavat jäätyvät, huvitellaan luisteluretkillä. Metalliluistimia tuskin on, vaan luistimet ovat tavalliset kengät, joiden pohjaan kiinnitetään naudan, [[hirvi|hirven]] tai hevosen jalkaluista, joiden alapinta hiotaan aivan sileäksi. Luiden rasva auttaa liukumisessa. Lisäksi niitä voidaan voidella esimerkiksi sian ihrella. Hirvenluisia pidetään parhaana. Ne ovat myös kalleimmat; sillä hirviä elää enää vain suurissa metsissä, Suden autiomaassa ja kauimmaisissa erämaissa. Muualta ne on metsästetty pois, tai tapettu viljelmien suojelemiseksi. Luuluistimet toimivat vain sileällä jäällä. Rosoinen tai lumipeitteinen jää tekee luistelusta mahdotonta. Luistellessa voidaan käyttää sauvaa antamassa vauhtia ja parantamassa tasapainoa.<br /> <br /> Lajeja voi harrastaa vuoristoissa ja Taxosin eteläpuolella Jaconian kylmimmillä alueilla, mutta vuoristot kuhisevat kaiken maailman eriduja ja eteläisin Jaconia on hyvin kaukana sivistyksestä.<br /> <br /> Vuoristolaiset ja metsäläiset käyttävät lumikenkiä tai suksia. Sukset ovat usein suomalaistyyppiset, eli toinen (lyly) on liukusuksi ja toisella (kalhu) potkaistaan vauhtia. Sauvana käytetään tavallisesti keihästä, jonka tylpässä päässä on sompa.<br /> <br /> ==Tennis ja sulkapallo==<br /> <br /> Sisäkentällä pelattava tennis on ylhäisön laji. Aiemmin ei käytetty mailaa vaan pelkkää kättä, sen jälkeen hansikasta. Maila on melko uusi keksintö. Keskellä kenttää on verkko, lisäksi toisella seinällä on vino taso ja seinillä ikkunoita joihin pallon voi myös lyödä. Säännöt ovat melko monimutkaiset. Tällainen kenttä on hyvin kallis. (Ks. [https://en.wikipedia.org/wiki/Real_tennis real tennis, wikipedia])<br /> <br /> Ulkona, tai joskus sisällä, pelataan kevyillä mailoilla sulkapalloa vähintään kahdella pelaajalla. Lajissa ei käytetä verkkoa eikä varsinaisesti kilpailla. Tavoitteena on lyödä sulkapallo aina seuraavalle palaajalle niin kauan kuin mahdollista ilman että se putoaa maahan. Tämä on yksi harvoista urheilulajeista, joiden katsotaan sopivan myös aatelisnaisille.<br /> <br /> <br /> ==Vahvamieslajit==<br /> <br /> Erilaiset voimainkoetukset ovat rahvaan ja barbaarien suosiossa. Myös painonnosto ja voimanosto ovat osa tätä laajaa lajikirjoa.<br /> <br /> Erityisesti vuoristolaiset arvostavat voimaa ja harrastavat lapsesta asti kaikkea millä sitä voi kehittää, kivien nostelusta tukinkantoon. Vuoristolaiset voimaurheilijat, sikäli jos heitä quadrenniaaleihin päästetään, hallitsevat vahvamieslajeja.<br /> <br /> <br /> ==Valjakkoajot==<br /> <br /> Huikean suosittu laji, jonka suurin keskus on [[Carionin kilparata]] Farrignian pääkaupungissa. Tässä lajissa liikkuvat suurimmat vedonlyöntipotit.<br /> <br /> <br /> ==Vaunuralli==<br /> <br /> Valjakkoajot umpivaunuilla, joissa on neljä matkustajaa sisällä. Toisiin vaunuihin saa törmätä. Itse asiassa se on jopa tarkoitus, sillä voittaja on se jonka vaunut vielä pystyvät liikkumaan. Aateliset ja porvarit lyövät isoja vetoja omien vaunujensa puolesta. Vaunut saavat olla kuinka painavia tahansa, kunhan neljä hevosta jaksaa niitä vetää.<br /> <br /> <br /> ==Yleisurheilu==<br /> <br /> [[Salaisuuksien kirja]]sta tiedämme, että kanonisesti olemassa olevia urheilulajeja ovat mm.<br /> * juoksu<br /> * pituushyppy<br /> * korkeushyppy<br /> * seiväshyppy<br /> Seiväshyppy on yllättäen yksi kaikkein yleisimmistä lajeista koko Keski- ja Pohjois-Jaconian alueilla. Kapeiden kanaalien yli nimittäin kuljetaan seiväshypyn avulla, jotta ei tarvitse uida tai matkustaa lähimmän sillan luokse - silta voi olla hyvinkin kaukana. Kanaalialueella lähes jokaisessa talossa on varastossa hyppyseipäitä. Urheillessa kilpaillaan seiväshypyn pituudesta, ei korkeudesta.<br /> <br /> Maastojuoksu haarniskassa on ritarien ja aatelisten laji, sillä se kuuluu ritarien harjoitusohjelmaan.<br /> <br /> <br /> =Urheilukilpailut=<br /> <br /> <br /> ==Quadrenniaalit==<br /> <br /> Joka 4. vuosi Farrignian pääkaupungissa järjestetty Galthin ja Farrignian välinen kiltapallomaaottelu on laajentunut Jaconian &quot;olympialaisiksi&quot; eli Quadrenniaaleiksi, joihin saapuu urheilijoita lähes kaikkialta Jaconiasta.<br /> <br /> Kilpailut järjestetään sadonkorjuun loppupuolella, ennen sadonkorjuujuhlaa n. 6.-20. alkusyksyä. Päättäjäiset ja sadonkorjuujuhla pidetään samaan aikaan. Quadrenniaalin vuosia olivat/ovat mm. 482, 486, 490, 494, 498, 502, 506, 510, 514, 518 ja 522 Valiarin aikaa.<br /> <br /> Miekkailu, juoksu haarniskassa ja ratsastus (paitsi valjakkoajot) eivät ainakaan toistaiseksi aatelisten lajeina kuulu näihin kisoihin, jotka ovat rahvaan ja porvariston kisat.<br /> <br /> Kukaan ei estä aatelisia osallistumasta, mutta aatelisen kunniaa loukkaa se, jos hän joutuu kamppailulajissa ei-aatelista vastaan. Öljypaini on siis liian rahvaanomaista, mutta ehkä nyrkkeily voisi käydä. Juoksu, jousiammunta, hyppylajit, uinti - ok. Vapaaottelu, vahvamieskisat, soutu, viisiottelu - ei.<br /> <br /> Lajeja mm.<br /> * [[Kiltapallo]]n maailmanmestaruuskisat. [[Galth]] voittaa usein, vaikka heillä on vain yksi joukkue.<br /> ** Galthilaiset salaisuus ei ole salaisuus: he ovat keksineet muodostaa parhaista pelaajista maajoukkueen, kun taas kaikki muut ottelevat liigajoukkueilla.<br /> ** Suuri yleisö vihaa Galthin joukkuetta tulisesti, mutta heitä odotetaan vähintään yhtä kiihkeästi. Pahinkin vihaaja myöntää, että kisa ei olisi ollenkaan yhtä hyvä ilman Galthin joukkuetta.<br /> ** Monet farrignialaisetkin ovat siirtyneet Galthin joukkueen kannattajiksi. [[Arbilan kultainen malja|Kultaisen maljan]] katsomossa eri kannattajilla on eri alueet, ja itse [[palatsikaarti]] avustajineen yrittää ylläpitää järjestystä.<br /> ** Kiltapallon loppuottelu päättää kisat ja on odotetuin tapahtuma.<br /> ** Vedonlyönti on iso bisnes.<br /> * Hyppylajit:<br /> ** Vauhditon kolmiloikka<br /> ** Vauhditon korkeushyppy<br /> ** Vauhditon pituushyppy; painojen käyttö on sallittua<br /> * Jousiammunta<br /> * Juoksulajit:<br /> ** Pikajuoksu, puoli vakomittaa, n. 200 m<br /> ** Vakomitan juoksu, n. 400 m<br /> ** Pitkän matkan juoksu, n. 4800 m<br /> * Miekkailu<br /> * Nyrkkeily<br /> * Soutu<br /> * Seiväshyppy (kilpaillaan hypyn pituudessa)<br /> * Taidelajit<br /> ** Näytelmätaide: oma palkinto komedialle/satiirille ja tragedialle<br /> ** Epiikka<br /> ** Kuorolaulu<br /> ** Maalaus<br /> ** Musiikki: palkinnot parhaalle säveltäjälle sekä parhaalle orkesterille<br /> ** Runous<br /> ** Tanssi<br /> ** Veistos<br /> * Uinti, eräs uusimmista lajeista<br /> ** Lyhyt matka<br /> ** Pitkä matka<br /> * Vahvamieskisat; lajeina mm.<br /> ** &quot;häränkanto&quot;; käytännössä kannetaan harteilla säkkejä, pisimmälle kantanut on voittaja<br /> ** säkkien lastaus 3 kyynärän korkuiselle lavalle; jokainen säkki edellistä painavampi, kannetaan 40 kyynärän päästä, eniten säkkejä tai nopeimmin lastannut voittaa; toinen vaihtoehto &quot;voimakivet&quot;, joka on käytännössä sama kuin modernien voimamieskisojen atlaskivet<br /> ** Seresin pyörä: raskasta painoa aisassa kyynärtaipeiden varassa kävellään mahdollisimman pitkä matka<br /> ** tukinheitto: voimaa vaativa tarkkuuslaji, jossa tärkeintä on kuinka kauniisti onnistuu tukin heittämään (ks. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukinheitto tukinheitto, wikipedia])<br /> ** tukkipunnerrus: pystypunnerrus rinnalta suorille käsille tukilla, jossa kahvat poikittaissuunnassa. Suurin nostettu paino voittaa.<br /> ** säkinheitto: taaksepäin, 5-metrisen &quot;muurin&quot; (riman) yli, jokainen säkki edellistä painavampi<br /> ** köydenveto: vedetään köydellä raskaasti lastattuja vaunuja. Pisimmälle vetänyt tai nopein maaliin päässyt on voittaja.<br /> ** Eridun ote: puristusvoimaa mittaava laji, jossa kilpailijat pyrkivät pitämään molemmissa käsissään mahdollisimman pitkään väkipyörän kautta kulkevia vaijereita, joiden päässä painot<br /> * Valjakkoajot<br /> * Vapaaottelu; säännöt kieltävät vain silmiin ja sukuelimiin kajoamisen. Hävitä voi vain luovuttamalla tai tulemalla selätetyksi.<br /> * Viisiottelu: pituushyppy, keihäänheitto (tarkkuus), kiekonheitto, pikajuoksu ja öljypaini<br /> * Öljypaini: karsintoja usean päivän ajan, finaali kisojen toiseksi viimeisenä päivänä<br /> <br /> Viime aikoina on yleistynyt vallankumouksellinen näkemys, että naisetkin voisivat osallistua quadrenniaaleihin. Taidelajeihin he ovat jo päässeetkin. Jotkut vaativat nyt, että naiset saisivat myös urheilla toisiaan vastaan. Artanten papisto on hyvin äänekäs naisurheilun vastustaja.<br /> <br /> =Areenan lajit=<br /> [[Arbilan kultainen malja]] on Farrignian pääkaupungin kuuluisa amfiteatteri. Vastaavia on muissakin kaupungeissa. Tosin mm. [[Piperi]]an lempeä kuningas [[Melek Ander]] on kieltänyt raa'at näytökset ja Piperian areenaa käytetäänkin vain urheiluun, näytelmiin ja muihin esityksiin.<br /> <br /> Kuningatar Mada on myös kieltänyt areenan käyttämisen oikeisiin taisteluihin ja raakoihin teloituksiin. Hän on sallinut muutamat hyvin perinteiset näytökset kuten alla mainitun paon sokkelosta.<br /> <br /> Edesmennyt kuningas Teniran Mada järjesti suoranaisia antiikin Rooman kaltaisia, useita päiviä kestäviä gladiaattorinäytöksiä, joissa ei tuomittujen rikollisten verta säästetty. Hän yllytti myös kansaa keksimään uusia teloituskeinoja, joita hän sitten testasi areenalla. Pettymyksen tuottanut idea johti keksijänsä joutumisen uhriksi seuraavaan kokeiluun. Mutta jos kuningas oli tyytyväinen, hän myös palkitsi tekijän ruhtinaallisesti.<br /> <br /> '''Pako sokkelosta:''' Arbilan kultaiseen maljaan rakennetaan valmiista seinäelementeistä sokkelo, joka on joka kerta erilainen. Muutama tuomittu rikollinen aloittaa sokkelon toisesta päästä ja toiseen päähän pannaan vangittu nimetön olento. Yleisö näkee korkeammalta mitä sokkelossa tapahtuu. Jos joku rikollinen onnistuu ohittamaan nimettömän olennon ja löytämään oven, hänet armahdetaan. Joku susiklaanilainen jopa surmasi olennon paljain käsin ja sai armahduksen.<br /> <br /> =Pelit=<br /> <br /> Porvariston suosiossa ovat kevyemmät lautapelit, kuten Praedor-lautapeli, jossa pelataan Borvariassa seikkailevia praedoreja.<br /> <br /> Vuoristolaisten suosituin lautapeli on tammipelin tapainen, strategiaa kehittävä peli.<br /> <br /> [[Jakori]]-peliä pelataan kortein. <br /> <br /> [[Kedros-kortit]] (ks. korttien oma sivu) ovat tarokkikorttien tapainen, esoteerinen korttipakka jossa on erilaisten arkkityyppien &quot;suuri arkana&quot; (mm. 0-arvoinen Praedor, Talonpoika, Kurtisaani, Filoosi, Velho, Keisari ja Jaconia). Maat ovat &quot;lampaat&quot; (eläinkunta), &quot;rautakiisket&quot; (kalakunta), &quot;kultalootukset&quot; (kasvikunta) ja ihmiskunta. Kuvissa on ko. eliöitä eri tilanteissa sekä monenlaisia Jaconian maisemia. Kortteja kussakin maassa olnee 14. Ainakin kortit 1 ja 4 ovat epäonnisia ja 2 ja 8 onnekkaita.<br /> <br /> <br /> == Jaconialainen shakki* ==<br /> <br /> Sotilaiden ja aatelisten ylevimpänä pitämä peli on jaconialainen shakki: pelataan 7 x 7 kokoisella laudalla, punaisilla ja mustilla nappuloilla; kullakin puolella on 14 nappulaa, joista 7 on palkkasotureita; upseerinappulat ovat kenraali, pappi, ritari, katapultti, porvari, velho ja praedor. (Erkka Leppänen)<br /> <br /> Nappulat pystyvät liikkuessaan syömään vihollisnappulan. Syöminen pysäyttää liikkeen.<br /> <br /> Nappuloiden liikkeet ja erikoiskyvyt:<br /> <br /> - palkkasoturi: liikkuu 1 ruudun; pystyy syömään vain vihollisen palkkasotureita ja kenraalin<br /> <br /> - kenraali: liikkuu 1 ruudun; jos kenraali syödään tai vangitaan, peli on hävitty<br /> <br /> - pappi: liikkuu 1-2 ruutua; voidaan vaihtaa aiemmin pelissä syötyyn nappulaan (ei kenraaliin eikä velhoon)<br /> <br /> - ritari: liikkuu 1-2 ruutua; voi hypätä toisen nappulan yli, jos päätyy tyhjään ruutuun; syö vihollisen palkkasoturin hypätessään sen yli<br /> <br /> - katapultti: liikkuu 1 ruudun; pystyy pelivuorolla liikkumisen sijaan tuhoamaan 2-3 ruudun päässä olevan vihollisen nappulan<br /> <br /> - porvari: liikkuu 1-2 ruutua; voi liikkumisen sijaan värvätä viereisessä ruudussa olevan vihollisen palkkasoturin ja tehdä tällä yhden siirron<br /> <br /> - velho: liikkuu 1 ruudun; vain toinen velho voi syödä velhon<br /> <br /> - praedor: liikkuu 1-3 ruutua; voi syödä myös oman puolen nappuloita<br /> <br /> =Leikit=<br /> <br /> Aatelispoikia rohkaistaan leikkimään tinasotilailla, ja aatelistytöt saavat leikkiä nukeilla jos heillä on vapaa-aikaa.<br /> <br /> Maalaispojat rakastavat kiltapalloa. Tytöillä ei ole juuri aikaa leikkiä, mutta nuket ja kotileikki ovat suosituimpia. Heinänteon jälkeen lapset hyppivät ladon parsilta heiniin ja kaivelevat niihin tunneleita.<br /> <br /> Monista maalaiskylistä löytyy keinu. '''Torpparinkieppi''' on laji, jossa joukkue vuorollaan menee kyläkeinuun ja se joukkue joka saa keinun useampia kertoja peräkkäin täysin ympäri on voittaja. (Ville Vuorela)<br /> <br /> '''Sikahippa:''' Öljytään sika ja laitetaan kyläaukealle. Se talo, jonka väki saa kannettua sian kotiinsa, saa sen omaksi. Teräaseet ovat kiellettyjä. (Ville Vuorela)<br /> <br /> '''Sikajuoksu:''' Kylähullu tms. naamioidaan siaksi. Hän juoksee kylän läpi ja kyläläiset saavat heitellä &quot;sikaa&quot; mädillä tomaateilla ja lannalla. Illalla kylähullu kylvetetään, syötetään ja juotetaan hyvin. (Niko Ruotsalainen) Tapa lienee osittain uskonnollinen; kylähullu ottaa kyläläisten syntejä harteilleen ja kun häntä rangaistaan, synnit pyyhkiytyvät pois.<br /> <br /> Metsäläislapset saavat temmeltää metsässä kaiket päivät ja tehdä aivan mitä haluavat, kunhan nyt eivät polta koko metsää. Maineestaan huolimatta metsäläiset eivät kiduta eläimiä ja revi kärpäsiltä siipiä. Sellainen meno suututtaisi metsän jumalat. Metsästys, kalastus ja keräily ovat osittain leikkiä ja osaksi hyödyllistä työtä. Lapset harrastavat leikkisotia, joskus vähän totisempiakin, toisten klaanien lapsia vastaan. Mukana ovat sekä pojat että tytöt. Teini-ikäiset metsäläispojat yrittävät ryöstää itselleen samanikäisen tytön toisesta klaanista. Kiinni jäänyt poika saa kovan sakinhivutuksen. Paras mahdollisuus onnistua on, kun tyttö on vapaaehtoisesti mukana ryöstössä. Jos ryöstö onnistuu, klaanit tapaavat yleensä vähän ystävällisemmissä merkeissä ja vaihtavat lahjoja. Ryöstön tehneen pojan on kuitenkin yleensä hieman varottava, että hänen selkäänsä ei ilmesty salaperäisesti jostain puukkoa tytön mustasukkaisen velipuolen, serkun tai muun sukulaisen toimesta.<br /> <br /> Paimentolaisilla on monia hauskoja leikkejä, joita voi harrastaa kodassa huonolla säällä. Näitä ovat mm. narukuviot, lautapelit, noppapelit (eläinten nikamilla), keitettyjen linnunmunien taistelu - munia hakataan yhteen ja se jonka muna särkyy joutuu luovuttamaan munansa, ja kilpailu jossa pitkä narulenkki pannaan kahden kamppailijan korvan taakse ja vedetään kunnes toinen luovuttaa.<br /> <br /> Vuoristolaislapset saavat leikkiä kaiket päivät ulkona ja mitä rajumpia leikit ovat, sen parempi.<br /> <br /> Vuoristolaisten kilpailuihin kuuluu myös hyvin jyrkkien rinteiden juoksu ylös ja takaisin alas mahdollisimman nopeasti. Tehtävään saadaan lisää haastetta jos kannettavana on korillinen kananmunia joita ei saa rikkoa, tai jos vastustajia saa heitellä kivillä. (Mike Pohjola)<br /> <br /> Barbaarien isät kantavat poikiaan selässään. Tämä on tietysti haastavaa koska lapset kasvavat, ja vahvimmat rehvastelevat kantamalla aikuista harteillaan. (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ===Vuoristolaisten lumisota===<br /> <br /> [[Image:Olaus_Magnus_-_On_the_Youth’s_Snow_Castles.jpg|400px|thumb|right|Orlan Madar: Nuorten vuoristolaisten lumilinnoitus]]<br /> Vuoriston kansoilla on tapana harjoittaa varovaisen viisaasti nuorukaisiaan erilaisissa sodan vaatimissa toimissa ja taidoissa linnoitusten valtaamiseksi. Erityisesti he innostavat sellaisiin esiharjoituksiin, jotka eivät aiheuta vammoja tai hengen vaaraa, mutta ovat silti nuorten mieleen.<br /> <br /> Siitä syystä talvella pysyvän lumen aikaan nuorukaiset menevät vanhempien miesten kehotuksesta joukossa jollekin korkealle paikalle. Yhteistyöllä he kasaavat suuria määriä lunta, josta etenkin vapaapäivinään rakentavat linnoitusten muurien tapaisia esivarustuksia. He varustavat ne ampuma-aukoilla ja valelevat niitä jatkuvasti vedellä, jotta lumi sillä tavoin yhdessä veden kanssa pakkasen sattuessa kovettuisi hyvin lujaksi. Tällä huolellisella menettelyllä muurit vahvistuvat siinä määrin, että keveiden ryntäysten lisäksi ne voivat kestää metallikuulia ja muurin murtimien iskuja – mikäli nyt niitä tarvittaisiin.<br /> <br /> Kun kaikki on valmista ennakolta määrätyt nuorukaiset jakaantuvat kahteen joukkoon, joista toinen menee lumilinnaan sitä puolustamaan, toinen jää ulkopuolelle sen valloittamista varten. Eikä noista hohtavan valkeista linnoista puutu mustia tai tummia lippuja tai vihreitä katajapensaita, joiden alla he halukkaasti käyvät taisteluun, eivät rahan vaan pelkän maineen vuoksi. Siinä ei kummaltakaan puolelta käytetä muita aseita kuin vain lumipalloja, joita he heittävät käsin toisiaan kohti. On näet säädetty rangaistukseksi alastomana jäiseen veteen upottaminen, jos joku tällä tavoin heitettäviin lumipalloihin kätkisi kiven, rautaa, puuta tai jäätä.<br /> <br /> Sitä paitsi jotkut piirittäjistä kaivavat kaniinien tavoin lumen alle käytäviä, joita myöten he tunkeutuvat linnaan karkottaakseen sen puolustajat asemistaan. Eipä kestä kauankaan ennen kuin nyrkein tapellaan käsikähmässä, kunnes lippu siepataan ja hävinnyt puoli alistuu, voidakseen toisella kertaa, kun taistelu uusitaan voittanutta puolta vastaan samassa linnoituksessa (jos se käy päinsä), juhlia omaa voittoaan.<br /> <br /> Näissä leikeissä he toimivat yhtä tarmokkaasti ja voimakkaasti kuin jos he kamppailisivat jotain sivistyneisten seutujen linnaketta vastaan. Mutta niitä jotka pakenevat tai pelokkaina välttävät taistelua rangaistaan, jos heidät vain saadaan kiinni, tunkemalla niskasta lunta ihon ja vaatteiden väliin ja heidät ajetaan pois häpäisevästi nimitellen ja herjaten, jotta he toisella kerralla pysyisivät urhoollisemmin paikoillaan ja puolustaisivat kiihkeämmin linnoitusta. Eräitä rangaistaan antamalla hirveällä pakkasella jäisen veden tippua pisaroittain päähän ja kaulaan. Kaikki nämä lievät rangaistukset annetaan huvittavana näytelmänä niskoittelijoille ja typeryksille.<br /> :- Farrignian yliopiston arkkimaisteri Orlan Madar, 412 V.a.<br /> <br /> =Kiitokset=<br /> <br /> Juha-Pekka Ahonen,<br /> Petri Hiltunen,<br /> Erkka Leppänen,<br /> Martti Huusko,<br /> Mike Pohjola,<br /> Niko Ruotsalainen,<br /> Juha Sihvonen,<br /> Ville Vuorela</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Urheilu,_pelit_ja_leikit&diff=2160 2024-05-26T14:53:43Z

<p>Starac: /* Sparka */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Kulttuuri]]<br /> <br /> {{non-canon|: poikkeuksina suolajit (Hiltunen), kiltapallo (Vuorela/Hiltunen) ja jaconialainen shakki (Leppänen).}}<br /> <br /> =Urheilu=<br /> <br /> <br /> ==Akveduktijuoksu==<br /> <br /> Ultrapitkiä juoksukilpailuja akveduktin päällä. Jos tönäisee vastustajan alas, siitä seuraa hylkäys.<br /> <br /> <br /> ==Ammunta==<br /> <br /> [[Image:Maalitaulu.jpg|400px|thumb|right|Maalitaulu]]<br /> Tärkeimmät lajit ovat:<br /> * Jousiammunta; jousen tyyppi on vapaa, mutta varsijousi ei tietenkään ole sallittu. Omat nuolet<br /> * Varsijousi<br /> * Jousiammunta ratsailta<br /> Maalitaulut ovat pyöreitä, vehnän- tai riisinoljista punottuja, ja parhaiden Robin Hood –elokuvien mallin mukaan niissä on kymmenen aluetta. Uloimmasta sisimpään, alueet ja niiden pistemäärät ovat 2 x valkoinen (1 , 2), 2 x musta (3, 4), 2 x sininen (5, 6), 2 x punainen (7, 8), 2 x keltainen (9, 10) sekä napakymppi (myös keltainen).<br /> <br /> Vakiomittaisen farrignialaisen maalitaulun halkaisija on tasan 30 tuumaa (yht. 75 cm). Napakympin halkaisija on 1 tuuma, ympärillä 2 tuuman 10, 3 tuuman keltainen 9, ja jokainen muu ulompi alue on 3 tuumaa leveä.<br /> <br /> Kilpailussa tasapisteissä olevien ampujien sijoituksen voi ratkaista napakymppien määrä.<br /> <br /> Jokainen ampuu 36 nuolta 60, 120 ja 180 kyynärän etäisyydeltä. Jos kilpailijoita on paljon, pudotetaan 60 kyynärän ammunnan jälkeen heistä pois puolet pistemäärän perusteella, samoin myös 120 kyynärän jälkeen (yhteistuloksien perusteella).<br /> <br /> Larpeissa tms. voidaan aivan hyvin käyttää FITA:n virallisia maalitauluja. Mittasuhteet ovat samat, vain mitat hieman erilaiset (80 tai 122 cm vs. 75 cm).<br /> <br /> <br /> ==Kiltapallo*==<br /> [[Kiltapallo]] kuvaillaan sen omalla sivulla.<br /> <br /> ==Keihäänheitto==<br /> <br /> Lajissa kilpaillaan tarkkuudessa, ei heiton pituudessa.<br /> <br /> <br /> ==Keilailu==<br /> <br /> Varakkaiden pihanurmillaan harrastama laji, jossa koetetaan kaataa keiloja kuulaa heittämällä. Kevyt ja näyttävä laji sopii aatelisen arvolle.<br /> <br /> <br /> ==Kiekonheitto==<br /> <br /> Ikivanha laji, jota tiedetään harjoitetun jo [[Borvaria]]ssa. Sanotaan, että ensimmäinen kiekonheittäjä oli [[Artante]] itse.<br /> <br /> <br /> ==Kolve==<br /> <br /> Itäisten niittyjen paimenten kehittämä laji. He löivät ajankulukseen pientä palloa paimensauvoillaan pitkin lampaiden muokkaamia laitumia.<br /> Laji ei ole toistaiseksi levinnyt juuri muualle.<br /> <br /> <br /> ==Lammaspoolo==<br /> <br /> Paimentolaisten ratsain käytävä urheilulaji, jossa kilpailijat pyrkivät hevosen selässä sieppaamaan vuohen tai vasikan ruhon.<br /> <br /> Ks. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Buzkashi buzkashi, wikipedia].<br /> <br /> <br /> ==Nyrkkeily==<br /> <br /> ===Sparka===<br /> Nyrkiniskuja, potkuja ja asetekniikoita sisältävä budolajin kaltainen taistelutaito on [[sparka]]. Se on ainakin yhtä harvinainen kuin Vevar.<br /> <br /> Sparkan tasosta kertoo värillinen merkki, joka ommellaan hansikkaaseen tai pukuun. Arvot ovat:<br /> # Musta<br /> # Punainen<br /> # Keltainen<br /> # Vihreä<br /> # Sininen<br /> # Hopeinen (1-3 raitaa)<br /> <br /> ==Paini==<br /> <br /> Galthilaisessa öljypainissa painijoilla on tiukat vasikannahkaiset housut. Painijat öljyävät itsensä ja housut päältä ja sisältä runsaalla oliiviöljyllä. Voittaja on se, joka saa pysyvän otteen toisen painijan housuista. Tässä miehisten miesten lajissa aloitettiin kauan sitten joka neljäs vuosi painimaaottelu Galthin ja Farrignian välillä. Tästä kisat laajenivat Jaconian &quot;olympialaisiksi&quot; eli Quadrenniaaleiksi, joihin saapuu urheilijoita lähes kaikkialta Jaconiasta ja lajeja on runsaasti.<br /> <br /> Vapaapaini on ikivanha kamppailulaji. Perinteisen rahvaan painin säännöt ovat, että silmiin ja sukuelimiin ei saa käydä käsiksi eikä katkaista toisen luita. Voittaja on se, joka selättää toisen.<br /> <br /> Metsäläispainia kutsutaan nimellä ''glima''. Se on erikoista kyllä tiukkojen sääntöjen sanelema laji ja vähemmän väkivaltainen kuin vapaapaini. (Ks. netistä, glima on oikeasti olemassa oleva laji.) Myös naiset voivat painia.<br /> <br /> Aatelisten taistelupaini sisältää myös iskuja nyrkillä, kyynärpäällä, nivellukkoja, kuristusotteita ja potkuja. Se on lähinnä aseellisen taistelun jatke ja apu.<br /> <br /> Naispainia nähdään lähinnä hämäräperäisten tavernojen ja ilotalojen asiakkaiden viihdytykseksi. Useimmat esitykset ovat heikkolaatuisia. Tärkeintä on se, milloin painiasut putoavat tai revitään päältä ja kuinka rivoksi esitys lopulta etenee.<br /> <br /> Pääkaupungissa on myös pieni ammattimaisten naispainijoiden ryhmä. He ovat jonkinasteisia julkkiksia. Tärkeintä on värikäs, mieleen painuva ja viihdyttävä hahmo ja taitavasti näytellyt iskut, potkut, heitot ja lukot, draaman kaari ja yleisön viihdyttäminen. Ryhmä esiintyy tavernoissa ja toreilla. Promoottorina toimii keski-ikäinen entinen naispainija Nídragan. Hän käy silloin tällöin vielä itsekin kehässä. Erotiikka on sivuosassa ja ryhmä esiintyy nykyisin myös kolmannella kehällä.<br /> <br /> ===Vevar===<br /> Vevar eli vevari on mystinen painilaji, jossa käytetään heittoja, pyyhkäisyjä ja erilaisia lukko- ja kuristusotteita. Kukaan ei oikein tiennyt, mistä vevar oli peräisin, ja vielä harvempi väitti osaavansa sitä. Legendan mukaan se oli painilajeista tehokkain.<br /> <br /> Lajin nimi tulee ruotsin kielen sanasta ''vev''; veivata &amp;rarr; kammeta (vastustaja nurin).<br /> <br /> ==Peilaus==<br /> <br /> Tämä on yöllä tai hämärässä sisätilassa pelattava joukkuepeli, jossa pienillä peileillä varustetut joukkueet yrittävät rajatulla alueella suunnata ikilyhdystä lähtevän valonsäteen vastustajan maaliprismaan, joka välähtää kirkkaasti jos he onnistuvat. Kaksi erää ja niiden välillä vaihdetaan puolta. Vastustajia saa häiritä vain tönimällä vartalolla. Valonsäteen täytyy kulkea vähintään kolmen peilin kautta.<br /> <br /> <br /> ==Pallonheitto==<br /> <br /> Etenkin kylpylöissä harrastettava verryttely- ja kuntoilulajien kokoelma.<br /> Pallo on kumiviikunan maitiasnesteestä tehdystä kumista tehty, nahkapäällysteinen pallo, joka on joko pieni, tai iso ja painava.<br /> <br /> '''Isopallo.''' Kaksi kuntoilijaa heittelee isoa palloa toisilleen. Tämä ei ole mikään varsinainen urheilulaji eikä siinä ole sääntöjä, vaan sillä vain verrytellään lihaksia ja nostetaan hiki pintaan.<br /> <br /> '''Rautapallo.''' Palatsikaartin salainen voimistelulaji, jossa käytettävä pallo on erityisen painava. Palloa pyöritellään pitkin käsiä, niskan yli, heitetään, pudotetaan – mutta otetaan aina kiinni ennen kuin se putoaa lattialle asti. Lajin harrastajat aloittavat kevyellä pallolla mutta siirtyvät sitten aina vain painavampaan. Legendaariset mestarit käyttävät huhujen mukaan nahalla päällystettyä umpirautaista palloa, joka painaisi noin 330 naulaa. Tuskin tähän on kukaan oikeasti pystynyt.<br /> <br /> '''Seinäpallo.''' Pientä palloa heitetään seinään ja otetaan siitä koppi. Yksin- tai kaksinpeli. Kaksinpelissä saa pisteen, jos toinen ei saa palloa kiinni.<br /> <br /> <br /> ==Ratsastus==<br /> <br /> '''Esteratsastus.''' Yleensä maastorata, joka on pitkä ja vaarallinen. Lajissa kuluu paljon niin hevosia kuin ratsastajiakin.<br /> <br /> '''Kouluratsastus.''' Kaikkein hienoin ja vaikein ratsastuksen laji, jossa erilaisilla liikkeillä ja liikesarjoilla osoitetaan hevosen täydellistä hallintaa.<br /> <br /> '''Laukkakilpailut.''' Nopeuslaji radalla. Vedonlyönti kuuluu asiaan.<br /> <br /> '''Renkaiden keihästys.''' Eräs ratsuväen harjoituksista kehittynyt laji on ratsastaa mahdollisimman nopeasti rata läpi ja kerätä samalla paaluista roikkuvat renkaat keihääseen. Yksi harvoista lajeista, joissa mitataan suorituksen aikaa, joko tiimalasilla tai vesikellolla. Renkaan ohittaminen tai pudottaminen tuo aikasakon. Nopein aika voittaa.<br /> <br /> '''Turnajaiset''' eli ''peitsikarkaus''. Jos ratsailta ei saavuteta selkeää voittoa, seuraa kamppailijoiden välillä ''mêlée'' eli miekkailuottelu. Alakynteen joutunut useimmiten luovuttaa, jota ei pidetä häpeällisenä. Toinen vain oli tänään parempi.<br /> <br /> '''Valjakkoajot.''' Nopeuslaji radalla. Erittäin suosittu vedonlyönnin kohde. Mestarit ovat suoranaisia julkkiksia.<br /> <br /> '''Sokkona ratsastus.''' Erityisesti paimentolaisten laji; valttina on parhaiten koulutettu hevonen, ja sen yhteistyö huputetun ratsastajan kanssa. (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ==Soutu==<br /> <br /> Kanaaleissa, joissa ja paikoin Sisämeren rannikoilla käytetään soutuveneitä. Urheilulajissa on tavalliset pienet soutuveneet ja yksi soutaja jolla on kaksi airoa. Lajeja on kaksi: lyhyt ja pitkä matka.<br /> <br /> Kanoottimelonta - metsäläisten ja paimentolaisten, ja jossain määrin vuoristolaisten, laji - ei ole vielä levinnyt sivistyneille maille.<br /> <br /> <br /> ==Suolajit*==<br /> <br /> Jaconian lukuisat suot tarjoavat kovan vastuksen erilaisten lajien harrastajille, kuntoilijoille ja sotilaille.<br /> <br /> Suomiekkailu ja suoturnajaiset ovat suosittuja. Tavallisimmin käytetään puisia miekkoja.<br /> <br /> (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ==Talviurheilu==<br /> <br /> Lunta kyllä sataa ja joskus joet ja järvet jäätyvät - mutta valtaosassa Jaconiaa nämä sulavat lähes aina pian pois eikä talviurheilu ole koskaan ehtinyt kehittyä.<br /> <br /> Sukset, sauvat ja luistimet tunnetaan.<br /> <br /> Ankarina talvina, kun kanavat jäätyvät, huvitellaan luisteluretkillä. Metalliluistimia tuskin on, vaan luistimet ovat tavalliset kengät, joiden pohjaan kiinnitetään naudan, [[hirvi|hirven]] tai hevosen jalkaluista, joiden alapinta hiotaan aivan sileäksi. Luiden rasva auttaa liukumisessa. Lisäksi niitä voidaan voidella esimerkiksi sian ihrella. Hirvenluisia pidetään parhaana. Ne ovat myös kalleimmat; sillä hirviä elää enää vain suurissa metsissä, Suden autiomaassa ja kauimmaisissa erämaissa. Muualta ne on metsästetty pois, tai tapettu viljelmien suojelemiseksi. Luuluistimet toimivat vain sileällä jäällä. Rosoinen tai lumipeitteinen jää tekee luistelusta mahdotonta. Luistellessa voidaan käyttää sauvaa antamassa vauhtia ja parantamassa tasapainoa.<br /> <br /> Lajeja voi harrastaa vuoristoissa ja Taxosin eteläpuolella Jaconian kylmimmillä alueilla, mutta vuoristot kuhisevat kaiken maailman eriduja ja eteläisin Jaconia on hyvin kaukana sivistyksestä.<br /> <br /> Vuoristolaiset ja metsäläiset käyttävät lumikenkiä tai suksia. Sukset ovat usein suomalaistyyppiset, eli toinen (lyly) on liukusuksi ja toisella (kalhu) potkaistaan vauhtia. Sauvana käytetään tavallisesti keihästä, jonka tylpässä päässä on sompa.<br /> <br /> ==Tennis ja sulkapallo==<br /> <br /> Sisäkentällä pelattava tennis on ylhäisön laji. Aiemmin ei käytetty mailaa vaan pelkkää kättä, sen jälkeen hansikasta. Maila on melko uusi keksintö. Keskellä kenttää on verkko, lisäksi toisella seinällä on vino taso ja seinillä ikkunoita joihin pallon voi myös lyödä. Säännöt ovat melko monimutkaiset. Tällainen kenttä on hyvin kallis. (Ks. [https://en.wikipedia.org/wiki/Real_tennis real tennis, wikipedia])<br /> <br /> Ulkona, tai joskus sisällä, pelataan kevyillä mailoilla sulkapalloa vähintään kahdella pelaajalla. Lajissa ei käytetä verkkoa eikä varsinaisesti kilpailla. Tavoitteena on lyödä sulkapallo aina seuraavalle palaajalle niin kauan kuin mahdollista ilman että se putoaa maahan. Tämä on yksi harvoista urheilulajeista, joiden katsotaan sopivan myös aatelisnaisille.<br /> <br /> <br /> ==Vahvamieslajit==<br /> <br /> Erilaiset voimainkoetukset ovat rahvaan ja barbaarien suosiossa. Myös painonnosto ja voimanosto ovat osa tätä laajaa lajikirjoa.<br /> <br /> Erityisesti vuoristolaiset arvostavat voimaa ja harrastavat lapsesta asti kaikkea millä sitä voi kehittää, kivien nostelusta tukinkantoon. Vuoristolaiset voimaurheilijat, sikäli jos heitä quadrenniaaleihin päästetään, hallitsevat vahvamieslajeja.<br /> <br /> <br /> ==Valjakkoajot==<br /> <br /> Huikean suosittu laji, jonka suurin keskus on [[Carionin kilparata]] Farrignian pääkaupungissa. Tässä lajissa liikkuvat suurimmat vedonlyöntipotit.<br /> <br /> <br /> ==Vaunuralli==<br /> <br /> Valjakkoajot umpivaunuilla, joissa on neljä matkustajaa sisällä. Toisiin vaunuihin saa törmätä. Itse asiassa se on jopa tarkoitus, sillä voittaja on se jonka vaunut vielä pystyvät liikkumaan. Aateliset ja porvarit lyövät isoja vetoja omien vaunujensa puolesta. Vaunut saavat olla kuinka painavia tahansa, kunhan neljä hevosta jaksaa niitä vetää.<br /> <br /> <br /> ==Yleisurheilu==<br /> <br /> [[Salaisuuksien kirja]]sta tiedämme, että kanonisesti olemassa olevia urheilulajeja ovat mm.<br /> * juoksu<br /> * pituushyppy<br /> * korkeushyppy<br /> * seiväshyppy<br /> Seiväshyppy on yllättäen yksi kaikkein yleisimmistä lajeista koko Keski- ja Pohjois-Jaconian alueilla. Kapeiden kanaalien yli nimittäin kuljetaan seiväshypyn avulla, jotta ei tarvitse uida tai matkustaa lähimmän sillan luokse - silta voi olla hyvinkin kaukana. Kanaalialueella lähes jokaisessa talossa on varastossa hyppyseipäitä. Urheillessa kilpaillaan seiväshypyn pituudesta, ei korkeudesta.<br /> <br /> Maastojuoksu haarniskassa on ritarien ja aatelisten laji, sillä se kuuluu ritarien harjoitusohjelmaan.<br /> <br /> <br /> =Urheilukilpailut=<br /> <br /> <br /> ==Quadrenniaalit==<br /> <br /> Joka 4. vuosi Farrignian pääkaupungissa järjestetty Galthin ja Farrignian välinen kiltapallomaaottelu on laajentunut Jaconian &quot;olympialaisiksi&quot; eli Quadrenniaaleiksi, joihin saapuu urheilijoita lähes kaikkialta Jaconiasta.<br /> <br /> Kilpailut järjestetään sadonkorjuun loppupuolella, ennen sadonkorjuujuhlaa n. 6.-20. alkusyksyä. Päättäjäiset ja sadonkorjuujuhla pidetään samaan aikaan. Quadrenniaalin vuosia olivat/ovat mm. 482, 486, 490, 494, 498, 502, 506, 510, 514, 518 ja 522 Valiarin aikaa.<br /> <br /> Miekkailu, juoksu haarniskassa ja ratsastus (paitsi valjakkoajot) eivät ainakaan toistaiseksi aatelisten lajeina kuulu näihin kisoihin, jotka ovat rahvaan ja porvariston kisat.<br /> <br /> Kukaan ei estä aatelisia osallistumasta, mutta aatelisen kunniaa loukkaa se, jos hän joutuu kamppailulajissa ei-aatelista vastaan. Öljypaini on siis liian rahvaanomaista, mutta ehkä nyrkkeily voisi käydä. Juoksu, jousiammunta, hyppylajit, uinti - ok. Vapaaottelu, vahvamieskisat, soutu, viisiottelu - ei.<br /> <br /> Lajeja mm.<br /> * [[Kiltapallo]]n maailmanmestaruuskisat. [[Galth]] voittaa usein, vaikka heillä on vain yksi joukkue.<br /> ** Galthilaiset salaisuus ei ole salaisuus: he ovat keksineet muodostaa parhaista pelaajista maajoukkueen, kun taas kaikki muut ottelevat liigajoukkueilla.<br /> ** Suuri yleisö vihaa Galthin joukkuetta tulisesti, mutta heitä odotetaan vähintään yhtä kiihkeästi. Pahinkin vihaaja myöntää, että kisa ei olisi ollenkaan yhtä hyvä ilman Galthin joukkuetta.<br /> ** Monet farrignialaisetkin ovat siirtyneet Galthin joukkueen kannattajiksi. [[Arbilan kultainen malja|Kultaisen maljan]] katsomossa eri kannattajilla on eri alueet, ja itse [[palatsikaarti]] avustajineen yrittää ylläpitää järjestystä.<br /> ** Kiltapallon loppuottelu päättää kisat ja on odotetuin tapahtuma.<br /> ** Vedonlyönti on iso bisnes.<br /> * Hyppylajit:<br /> ** Vauhditon kolmiloikka<br /> ** Vauhditon korkeushyppy<br /> ** Vauhditon pituushyppy; painojen käyttö on sallittua<br /> * Jousiammunta<br /> * Juoksulajit:<br /> ** Pikajuoksu, puoli vakomittaa, n. 200 m<br /> ** Vakomitan juoksu, n. 400 m<br /> ** Pitkän matkan juoksu, n. 4800 m<br /> * Miekkailu<br /> * Nyrkkeily<br /> * Soutu<br /> * Seiväshyppy (kilpaillaan hypyn pituudessa)<br /> * Taidelajit<br /> ** Näytelmätaide: oma palkinto komedialle/satiirille ja tragedialle<br /> ** Epiikka<br /> ** Kuorolaulu<br /> ** Maalaus<br /> ** Musiikki: palkinnot parhaalle säveltäjälle sekä parhaalle orkesterille<br /> ** Runous<br /> ** Tanssi<br /> ** Veistos<br /> * Uinti, eräs uusimmista lajeista<br /> ** Lyhyt matka<br /> ** Pitkä matka<br /> * Vahvamieskisat; lajeina mm.<br /> ** &quot;häränkanto&quot;; käytännössä kannetaan harteilla säkkejä, pisimmälle kantanut on voittaja<br /> ** säkkien lastaus 3 kyynärän korkuiselle lavalle; jokainen säkki edellistä painavampi, kannetaan 40 kyynärän päästä, eniten säkkejä tai nopeimmin lastannut voittaa; toinen vaihtoehto &quot;voimakivet&quot;, joka on käytännössä sama kuin modernien voimamieskisojen atlaskivet<br /> ** Seresin pyörä: raskasta painoa aisassa kyynärtaipeiden varassa kävellään mahdollisimman pitkä matka<br /> ** tukinheitto: voimaa vaativa tarkkuuslaji, jossa tärkeintä on kuinka kauniisti onnistuu tukin heittämään (ks. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukinheitto tukinheitto, wikipedia])<br /> ** tukkipunnerrus: pystypunnerrus rinnalta suorille käsille tukilla, jossa kahvat poikittaissuunnassa. Suurin nostettu paino voittaa.<br /> ** säkinheitto: taaksepäin, 5-metrisen &quot;muurin&quot; (riman) yli, jokainen säkki edellistä painavampi<br /> ** köydenveto: vedetään köydellä raskaasti lastattuja vaunuja. Pisimmälle vetänyt tai nopein maaliin päässyt on voittaja.<br /> ** Eridun ote: puristusvoimaa mittaava laji, jossa kilpailijat pyrkivät pitämään molemmissa käsissään mahdollisimman pitkään väkipyörän kautta kulkevia vaijereita, joiden päässä painot<br /> * Valjakkoajot<br /> * Vapaaottelu; säännöt kieltävät vain silmiin ja sukuelimiin kajoamisen. Hävitä voi vain luovuttamalla tai tulemalla selätetyksi.<br /> * Viisiottelu: pituushyppy, keihäänheitto (tarkkuus), kiekonheitto, pikajuoksu ja öljypaini<br /> * Öljypaini: karsintoja usean päivän ajan, finaali kisojen toiseksi viimeisenä päivänä<br /> <br /> Viime aikoina on yleistynyt vallankumouksellinen näkemys, että naisetkin voisivat osallistua quadrenniaaleihin. Taidelajeihin he ovat jo päässeetkin. Jotkut vaativat nyt, että naiset saisivat myös urheilla toisiaan vastaan. Artanten papisto on hyvin äänekäs naisurheilun vastustaja.<br /> <br /> =Areenan lajit=<br /> [[Arbilan kultainen malja]] on Farrignian pääkaupungin kuuluisa amfiteatteri. Vastaavia on muissakin kaupungeissa. Tosin mm. [[Piperi]]an lempeä kuningas [[Melek Ander]] on kieltänyt raa'at näytökset ja Piperian areenaa käytetäänkin vain urheiluun, näytelmiin ja muihin esityksiin.<br /> <br /> Kuningatar Mada on myös kieltänyt areenan käyttämisen oikeisiin taisteluihin ja raakoihin teloituksiin. Hän on sallinut muutamat hyvin perinteiset näytökset kuten alla mainitun paon sokkelosta.<br /> <br /> Edesmennyt kuningas Teniran Mada järjesti suoranaisia antiikin Rooman kaltaisia, useita päiviä kestäviä gladiaattorinäytöksiä, joissa ei tuomittujen rikollisten verta säästetty. Hän yllytti myös kansaa keksimään uusia teloituskeinoja, joita hän sitten testasi areenalla. Pettymyksen tuottanut idea johti keksijänsä joutumisen uhriksi seuraavaan kokeiluun. Mutta jos kuningas oli tyytyväinen, hän myös palkitsi tekijän ruhtinaallisesti.<br /> <br /> '''Pako sokkelosta:''' Arbilan kultaiseen maljaan rakennetaan valmiista seinäelementeistä sokkelo, joka on joka kerta erilainen. Muutama tuomittu rikollinen aloittaa sokkelon toisesta päästä ja toiseen päähän pannaan vangittu nimetön olento. Yleisö näkee korkeammalta mitä sokkelossa tapahtuu. Jos joku rikollinen onnistuu ohittamaan nimettömän olennon ja löytämään oven, hänet armahdetaan. Joku susiklaanilainen jopa surmasi olennon paljain käsin ja sai armahduksen.<br /> <br /> =Pelit=<br /> <br /> Porvariston suosiossa ovat kevyemmät lautapelit, kuten Praedor-lautapeli, jossa pelataan Borvariassa seikkailevia praedoreja.<br /> <br /> Vuoristolaisten suosituin lautapeli on tammipelin tapainen, strategiaa kehittävä peli.<br /> <br /> [[Jakori]]-peliä pelataan kortein. <br /> <br /> [[Kedros-kortit]] (ks. korttien oma sivu) ovat tarokkikorttien tapainen, esoteerinen korttipakka jossa on erilaisten arkkityyppien &quot;suuri arkana&quot; (mm. 0-arvoinen Praedor, Talonpoika, Kurtisaani, Filoosi, Velho, Keisari ja Jaconia). Maat ovat &quot;lampaat&quot; (eläinkunta), &quot;rautakiisket&quot; (kalakunta), &quot;kultalootukset&quot; (kasvikunta) ja ihmiskunta. Kuvissa on ko. eliöitä eri tilanteissa sekä monenlaisia Jaconian maisemia. Kortteja kussakin maassa olnee 14. Ainakin kortit 1 ja 4 ovat epäonnisia ja 2 ja 8 onnekkaita.<br /> <br /> <br /> == Jaconialainen shakki* ==<br /> <br /> Sotilaiden ja aatelisten ylevimpänä pitämä peli on jaconialainen shakki: pelataan 7 x 7 kokoisella laudalla, punaisilla ja mustilla nappuloilla; kullakin puolella on 14 nappulaa, joista 7 on palkkasotureita; upseerinappulat ovat kenraali, pappi, ritari, katapultti, porvari, velho ja praedor. (Erkka Leppänen)<br /> <br /> Nappulat pystyvät liikkuessaan syömään vihollisnappulan. Syöminen pysäyttää liikkeen.<br /> <br /> Nappuloiden liikkeet ja erikoiskyvyt:<br /> <br /> - palkkasoturi: liikkuu 1 ruudun; pystyy syömään vain vihollisen palkkasotureita ja kenraalin<br /> <br /> - kenraali: liikkuu 1 ruudun; jos kenraali syödään tai vangitaan, peli on hävitty<br /> <br /> - pappi: liikkuu 1-2 ruutua; voidaan vaihtaa aiemmin pelissä syötyyn nappulaan (ei kenraaliin eikä velhoon)<br /> <br /> - ritari: liikkuu 1-2 ruutua; voi hypätä toisen nappulan yli, jos päätyy tyhjään ruutuun; syö vihollisen palkkasoturin hypätessään sen yli<br /> <br /> - katapultti: liikkuu 1 ruudun; pystyy pelivuorolla liikkumisen sijaan tuhoamaan 2-3 ruudun päässä olevan vihollisen nappulan<br /> <br /> - porvari: liikkuu 1-2 ruutua; voi liikkumisen sijaan värvätä viereisessä ruudussa olevan vihollisen palkkasoturin ja tehdä tällä yhden siirron<br /> <br /> - velho: liikkuu 1 ruudun; vain toinen velho voi syödä velhon<br /> <br /> - praedor: liikkuu 1-3 ruutua; voi syödä myös oman puolen nappuloita<br /> <br /> =Leikit=<br /> <br /> Aatelispoikia rohkaistaan leikkimään tinasotilailla, ja aatelistytöt saavat leikkiä nukeilla jos heillä on vapaa-aikaa.<br /> <br /> Maalaispojat rakastavat kiltapalloa. Tytöillä ei ole juuri aikaa leikkiä, mutta nuket ja kotileikki ovat suosituimpia. Heinänteon jälkeen lapset hyppivät ladon parsilta heiniin ja kaivelevat niihin tunneleita.<br /> <br /> Monista maalaiskylistä löytyy keinu. '''Torpparinkieppi''' on laji, jossa joukkue vuorollaan menee kyläkeinuun ja se joukkue joka saa keinun useampia kertoja peräkkäin täysin ympäri on voittaja. (Ville Vuorela)<br /> <br /> '''Sikahippa:''' Öljytään sika ja laitetaan kyläaukealle. Se talo, jonka väki saa kannettua sian kotiinsa, saa sen omaksi. Teräaseet ovat kiellettyjä. (Ville Vuorela)<br /> <br /> '''Sikajuoksu:''' Kylähullu tms. naamioidaan siaksi. Hän juoksee kylän läpi ja kyläläiset saavat heitellä &quot;sikaa&quot; mädillä tomaateilla ja lannalla. Illalla kylähullu kylvetetään, syötetään ja juotetaan hyvin. (Niko Ruotsalainen) Tapa lienee osittain uskonnollinen; kylähullu ottaa kyläläisten syntejä harteilleen ja kun häntä rangaistaan, synnit pyyhkiytyvät pois.<br /> <br /> Metsäläislapset saavat temmeltää metsässä kaiket päivät ja tehdä aivan mitä haluavat, kunhan nyt eivät polta koko metsää. Maineestaan huolimatta metsäläiset eivät kiduta eläimiä ja revi kärpäsiltä siipiä. Sellainen meno suututtaisi metsän jumalat. Metsästys, kalastus ja keräily ovat osittain leikkiä ja osaksi hyödyllistä työtä. Lapset harrastavat leikkisotia, joskus vähän totisempiakin, toisten klaanien lapsia vastaan. Mukana ovat sekä pojat että tytöt. Teini-ikäiset metsäläispojat yrittävät ryöstää itselleen samanikäisen tytön toisesta klaanista. Kiinni jäänyt poika saa kovan sakinhivutuksen. Paras mahdollisuus onnistua on, kun tyttö on vapaaehtoisesti mukana ryöstössä. Jos ryöstö onnistuu, klaanit tapaavat yleensä vähän ystävällisemmissä merkeissä ja vaihtavat lahjoja. Ryöstön tehneen pojan on kuitenkin yleensä hieman varottava, että hänen selkäänsä ei ilmesty salaperäisesti jostain puukkoa tytön mustasukkaisen velipuolen, serkun tai muun sukulaisen toimesta.<br /> <br /> Paimentolaisilla on monia hauskoja leikkejä, joita voi harrastaa kodassa huonolla säällä. Näitä ovat mm. narukuviot, lautapelit, noppapelit (eläinten nikamilla), keitettyjen linnunmunien taistelu - munia hakataan yhteen ja se jonka muna särkyy joutuu luovuttamaan munansa, ja kilpailu jossa pitkä narulenkki pannaan kahden kamppailijan korvan taakse ja vedetään kunnes toinen luovuttaa.<br /> <br /> Vuoristolaislapset saavat leikkiä kaiket päivät ulkona ja mitä rajumpia leikit ovat, sen parempi.<br /> <br /> Vuoristolaisten kilpailuihin kuuluu myös hyvin jyrkkien rinteiden juoksu ylös ja takaisin alas mahdollisimman nopeasti. Tehtävään saadaan lisää haastetta jos kannettavana on korillinen kananmunia joita ei saa rikkoa, tai jos vastustajia saa heitellä kivillä. (Mike Pohjola)<br /> <br /> Barbaarien isät kantavat poikiaan selässään. Tämä on tietysti haastavaa koska lapset kasvavat, ja vahvimmat rehvastelevat kantamalla aikuista harteillaan. (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ===Vuoristolaisten lumisota===<br /> <br /> [[Image:Olaus_Magnus_-_On_the_Youth’s_Snow_Castles.jpg|400px|thumb|right|Orlan Madar: Nuorten vuoristolaisten lumilinnoitus]]<br /> Vuoriston kansoilla on tapana harjoittaa varovaisen viisaasti nuorukaisiaan erilaisissa sodan vaatimissa toimissa ja taidoissa linnoitusten valtaamiseksi. Erityisesti he innostavat sellaisiin esiharjoituksiin, jotka eivät aiheuta vammoja tai hengen vaaraa, mutta ovat silti nuorten mieleen.<br /> <br /> Siitä syystä talvella pysyvän lumen aikaan nuorukaiset menevät vanhempien miesten kehotuksesta joukossa jollekin korkealle paikalle. Yhteistyöllä he kasaavat suuria määriä lunta, josta etenkin vapaapäivinään rakentavat linnoitusten muurien tapaisia esivarustuksia. He varustavat ne ampuma-aukoilla ja valelevat niitä jatkuvasti vedellä, jotta lumi sillä tavoin yhdessä veden kanssa pakkasen sattuessa kovettuisi hyvin lujaksi. Tällä huolellisella menettelyllä muurit vahvistuvat siinä määrin, että keveiden ryntäysten lisäksi ne voivat kestää metallikuulia ja muurin murtimien iskuja – mikäli nyt niitä tarvittaisiin.<br /> <br /> Kun kaikki on valmista ennakolta määrätyt nuorukaiset jakaantuvat kahteen joukkoon, joista toinen menee lumilinnaan sitä puolustamaan, toinen jää ulkopuolelle sen valloittamista varten. Eikä noista hohtavan valkeista linnoista puutu mustia tai tummia lippuja tai vihreitä katajapensaita, joiden alla he halukkaasti käyvät taisteluun, eivät rahan vaan pelkän maineen vuoksi. Siinä ei kummaltakaan puolelta käytetä muita aseita kuin vain lumipalloja, joita he heittävät käsin toisiaan kohti. On näet säädetty rangaistukseksi alastomana jäiseen veteen upottaminen, jos joku tällä tavoin heitettäviin lumipalloihin kätkisi kiven, rautaa, puuta tai jäätä.<br /> <br /> Sitä paitsi jotkut piirittäjistä kaivavat kaniinien tavoin lumen alle käytäviä, joita myöten he tunkeutuvat linnaan karkottaakseen sen puolustajat asemistaan. Eipä kestä kauankaan ennen kuin nyrkein tapellaan käsikähmässä, kunnes lippu siepataan ja hävinnyt puoli alistuu, voidakseen toisella kertaa, kun taistelu uusitaan voittanutta puolta vastaan samassa linnoituksessa (jos se käy päinsä), juhlia omaa voittoaan.<br /> <br /> Näissä leikeissä he toimivat yhtä tarmokkaasti ja voimakkaasti kuin jos he kamppailisivat jotain sivistyneisten seutujen linnaketta vastaan. Mutta niitä jotka pakenevat tai pelokkaina välttävät taistelua rangaistaan, jos heidät vain saadaan kiinni, tunkemalla niskasta lunta ihon ja vaatteiden väliin ja heidät ajetaan pois häpäisevästi nimitellen ja herjaten, jotta he toisella kerralla pysyisivät urhoollisemmin paikoillaan ja puolustaisivat kiihkeämmin linnoitusta. Eräitä rangaistaan antamalla hirveällä pakkasella jäisen veden tippua pisaroittain päähän ja kaulaan. Kaikki nämä lievät rangaistukset annetaan huvittavana näytelmänä niskoittelijoille ja typeryksille.<br /> :- Farrignian yliopiston arkkimaisteri Orlan Madar, 412 V.a.<br /> <br /> =Kiitokset=<br /> <br /> Juha-Pekka Ahonen,<br /> Petri Hiltunen,<br /> Erkka Leppänen,<br /> Martti Huusko,<br /> Mike Pohjola,<br /> Niko Ruotsalainen,<br /> Juha Sihvonen,<br /> Ville Vuorela</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Urheilu,_pelit_ja_leikit&diff=2159 2024-05-26T09:25:38Z

<p>Starac: /* Paini */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Kulttuuri]]<br /> <br /> {{non-canon|: poikkeuksina suolajit (Hiltunen), kiltapallo (Vuorela/Hiltunen) ja jaconialainen shakki (Leppänen).}}<br /> <br /> =Urheilu=<br /> <br /> <br /> ==Akveduktijuoksu==<br /> <br /> Ultrapitkiä juoksukilpailuja akveduktin päällä. Jos tönäisee vastustajan alas, siitä seuraa hylkäys.<br /> <br /> <br /> ==Ammunta==<br /> <br /> [[Image:Maalitaulu.jpg|400px|thumb|right|Maalitaulu]]<br /> Tärkeimmät lajit ovat:<br /> * Jousiammunta; jousen tyyppi on vapaa, mutta varsijousi ei tietenkään ole sallittu. Omat nuolet<br /> * Varsijousi<br /> * Jousiammunta ratsailta<br /> Maalitaulut ovat pyöreitä, vehnän- tai riisinoljista punottuja, ja parhaiden Robin Hood –elokuvien mallin mukaan niissä on kymmenen aluetta. Uloimmasta sisimpään, alueet ja niiden pistemäärät ovat 2 x valkoinen (1 , 2), 2 x musta (3, 4), 2 x sininen (5, 6), 2 x punainen (7, 8), 2 x keltainen (9, 10) sekä napakymppi (myös keltainen).<br /> <br /> Vakiomittaisen farrignialaisen maalitaulun halkaisija on tasan 30 tuumaa (yht. 75 cm). Napakympin halkaisija on 1 tuuma, ympärillä 2 tuuman 10, 3 tuuman keltainen 9, ja jokainen muu ulompi alue on 3 tuumaa leveä.<br /> <br /> Kilpailussa tasapisteissä olevien ampujien sijoituksen voi ratkaista napakymppien määrä.<br /> <br /> Jokainen ampuu 36 nuolta 60, 120 ja 180 kyynärän etäisyydeltä. Jos kilpailijoita on paljon, pudotetaan 60 kyynärän ammunnan jälkeen heistä pois puolet pistemäärän perusteella, samoin myös 120 kyynärän jälkeen (yhteistuloksien perusteella).<br /> <br /> Larpeissa tms. voidaan aivan hyvin käyttää FITA:n virallisia maalitauluja. Mittasuhteet ovat samat, vain mitat hieman erilaiset (80 tai 122 cm vs. 75 cm).<br /> <br /> <br /> ==Kiltapallo*==<br /> [[Kiltapallo]] kuvaillaan sen omalla sivulla.<br /> <br /> ==Keihäänheitto==<br /> <br /> Lajissa kilpaillaan tarkkuudessa, ei heiton pituudessa.<br /> <br /> <br /> ==Keilailu==<br /> <br /> Varakkaiden pihanurmillaan harrastama laji, jossa koetetaan kaataa keiloja kuulaa heittämällä. Kevyt ja näyttävä laji sopii aatelisen arvolle.<br /> <br /> <br /> ==Kiekonheitto==<br /> <br /> Ikivanha laji, jota tiedetään harjoitetun jo [[Borvaria]]ssa. Sanotaan, että ensimmäinen kiekonheittäjä oli [[Artante]] itse.<br /> <br /> <br /> ==Kolve==<br /> <br /> Itäisten niittyjen paimenten kehittämä laji. He löivät ajankulukseen pientä palloa paimensauvoillaan pitkin lampaiden muokkaamia laitumia.<br /> Laji ei ole toistaiseksi levinnyt juuri muualle.<br /> <br /> <br /> ==Lammaspoolo==<br /> <br /> Paimentolaisten ratsain käytävä urheilulaji, jossa kilpailijat pyrkivät hevosen selässä sieppaamaan vuohen tai vasikan ruhon.<br /> <br /> Ks. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Buzkashi buzkashi, wikipedia].<br /> <br /> <br /> ==Nyrkkeily==<br /> <br /> ===Sparka===<br /> Nyrkiniskuja, potkuja ja asetekniikoita sisältävä budolajin kaltainen taistelutaito on [[sparka]]. Se on ainakin yhtä harvinainen kuin Vevar.<br /> <br /> ==Paini==<br /> <br /> Galthilaisessa öljypainissa painijoilla on tiukat vasikannahkaiset housut. Painijat öljyävät itsensä ja housut päältä ja sisältä runsaalla oliiviöljyllä. Voittaja on se, joka saa pysyvän otteen toisen painijan housuista. Tässä miehisten miesten lajissa aloitettiin kauan sitten joka neljäs vuosi painimaaottelu Galthin ja Farrignian välillä. Tästä kisat laajenivat Jaconian &quot;olympialaisiksi&quot; eli Quadrenniaaleiksi, joihin saapuu urheilijoita lähes kaikkialta Jaconiasta ja lajeja on runsaasti.<br /> <br /> Vapaapaini on ikivanha kamppailulaji. Perinteisen rahvaan painin säännöt ovat, että silmiin ja sukuelimiin ei saa käydä käsiksi eikä katkaista toisen luita. Voittaja on se, joka selättää toisen.<br /> <br /> Metsäläispainia kutsutaan nimellä ''glima''. Se on erikoista kyllä tiukkojen sääntöjen sanelema laji ja vähemmän väkivaltainen kuin vapaapaini. (Ks. netistä, glima on oikeasti olemassa oleva laji.) Myös naiset voivat painia.<br /> <br /> Aatelisten taistelupaini sisältää myös iskuja nyrkillä, kyynärpäällä, nivellukkoja, kuristusotteita ja potkuja. Se on lähinnä aseellisen taistelun jatke ja apu.<br /> <br /> Naispainia nähdään lähinnä hämäräperäisten tavernojen ja ilotalojen asiakkaiden viihdytykseksi. Useimmat esitykset ovat heikkolaatuisia. Tärkeintä on se, milloin painiasut putoavat tai revitään päältä ja kuinka rivoksi esitys lopulta etenee.<br /> <br /> Pääkaupungissa on myös pieni ammattimaisten naispainijoiden ryhmä. He ovat jonkinasteisia julkkiksia. Tärkeintä on värikäs, mieleen painuva ja viihdyttävä hahmo ja taitavasti näytellyt iskut, potkut, heitot ja lukot, draaman kaari ja yleisön viihdyttäminen. Ryhmä esiintyy tavernoissa ja toreilla. Promoottorina toimii keski-ikäinen entinen naispainija Nídragan. Hän käy silloin tällöin vielä itsekin kehässä. Erotiikka on sivuosassa ja ryhmä esiintyy nykyisin myös kolmannella kehällä.<br /> <br /> ===Vevar===<br /> Vevar eli vevari on mystinen painilaji, jossa käytetään heittoja, pyyhkäisyjä ja erilaisia lukko- ja kuristusotteita. Kukaan ei oikein tiennyt, mistä vevar oli peräisin, ja vielä harvempi väitti osaavansa sitä. Legendan mukaan se oli painilajeista tehokkain.<br /> <br /> Lajin nimi tulee ruotsin kielen sanasta ''vev''; veivata &amp;rarr; kammeta (vastustaja nurin).<br /> <br /> ==Peilaus==<br /> <br /> Tämä on yöllä tai hämärässä sisätilassa pelattava joukkuepeli, jossa pienillä peileillä varustetut joukkueet yrittävät rajatulla alueella suunnata ikilyhdystä lähtevän valonsäteen vastustajan maaliprismaan, joka välähtää kirkkaasti jos he onnistuvat. Kaksi erää ja niiden välillä vaihdetaan puolta. Vastustajia saa häiritä vain tönimällä vartalolla. Valonsäteen täytyy kulkea vähintään kolmen peilin kautta.<br /> <br /> <br /> ==Pallonheitto==<br /> <br /> Etenkin kylpylöissä harrastettava verryttely- ja kuntoilulajien kokoelma.<br /> Pallo on kumiviikunan maitiasnesteestä tehdystä kumista tehty, nahkapäällysteinen pallo, joka on joko pieni, tai iso ja painava.<br /> <br /> '''Isopallo.''' Kaksi kuntoilijaa heittelee isoa palloa toisilleen. Tämä ei ole mikään varsinainen urheilulaji eikä siinä ole sääntöjä, vaan sillä vain verrytellään lihaksia ja nostetaan hiki pintaan.<br /> <br /> '''Rautapallo.''' Palatsikaartin salainen voimistelulaji, jossa käytettävä pallo on erityisen painava. Palloa pyöritellään pitkin käsiä, niskan yli, heitetään, pudotetaan – mutta otetaan aina kiinni ennen kuin se putoaa lattialle asti. Lajin harrastajat aloittavat kevyellä pallolla mutta siirtyvät sitten aina vain painavampaan. Legendaariset mestarit käyttävät huhujen mukaan nahalla päällystettyä umpirautaista palloa, joka painaisi noin 330 naulaa. Tuskin tähän on kukaan oikeasti pystynyt.<br /> <br /> '''Seinäpallo.''' Pientä palloa heitetään seinään ja otetaan siitä koppi. Yksin- tai kaksinpeli. Kaksinpelissä saa pisteen, jos toinen ei saa palloa kiinni.<br /> <br /> <br /> ==Ratsastus==<br /> <br /> '''Esteratsastus.''' Yleensä maastorata, joka on pitkä ja vaarallinen. Lajissa kuluu paljon niin hevosia kuin ratsastajiakin.<br /> <br /> '''Kouluratsastus.''' Kaikkein hienoin ja vaikein ratsastuksen laji, jossa erilaisilla liikkeillä ja liikesarjoilla osoitetaan hevosen täydellistä hallintaa.<br /> <br /> '''Laukkakilpailut.''' Nopeuslaji radalla. Vedonlyönti kuuluu asiaan.<br /> <br /> '''Renkaiden keihästys.''' Eräs ratsuväen harjoituksista kehittynyt laji on ratsastaa mahdollisimman nopeasti rata läpi ja kerätä samalla paaluista roikkuvat renkaat keihääseen. Yksi harvoista lajeista, joissa mitataan suorituksen aikaa, joko tiimalasilla tai vesikellolla. Renkaan ohittaminen tai pudottaminen tuo aikasakon. Nopein aika voittaa.<br /> <br /> '''Turnajaiset''' eli ''peitsikarkaus''. Jos ratsailta ei saavuteta selkeää voittoa, seuraa kamppailijoiden välillä ''mêlée'' eli miekkailuottelu. Alakynteen joutunut useimmiten luovuttaa, jota ei pidetä häpeällisenä. Toinen vain oli tänään parempi.<br /> <br /> '''Valjakkoajot.''' Nopeuslaji radalla. Erittäin suosittu vedonlyönnin kohde. Mestarit ovat suoranaisia julkkiksia.<br /> <br /> '''Sokkona ratsastus.''' Erityisesti paimentolaisten laji; valttina on parhaiten koulutettu hevonen, ja sen yhteistyö huputetun ratsastajan kanssa. (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ==Soutu==<br /> <br /> Kanaaleissa, joissa ja paikoin Sisämeren rannikoilla käytetään soutuveneitä. Urheilulajissa on tavalliset pienet soutuveneet ja yksi soutaja jolla on kaksi airoa. Lajeja on kaksi: lyhyt ja pitkä matka.<br /> <br /> Kanoottimelonta - metsäläisten ja paimentolaisten, ja jossain määrin vuoristolaisten, laji - ei ole vielä levinnyt sivistyneille maille.<br /> <br /> <br /> ==Suolajit*==<br /> <br /> Jaconian lukuisat suot tarjoavat kovan vastuksen erilaisten lajien harrastajille, kuntoilijoille ja sotilaille.<br /> <br /> Suomiekkailu ja suoturnajaiset ovat suosittuja. Tavallisimmin käytetään puisia miekkoja.<br /> <br /> (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ==Talviurheilu==<br /> <br /> Lunta kyllä sataa ja joskus joet ja järvet jäätyvät - mutta valtaosassa Jaconiaa nämä sulavat lähes aina pian pois eikä talviurheilu ole koskaan ehtinyt kehittyä.<br /> <br /> Sukset, sauvat ja luistimet tunnetaan.<br /> <br /> Ankarina talvina, kun kanavat jäätyvät, huvitellaan luisteluretkillä. Metalliluistimia tuskin on, vaan luistimet ovat tavalliset kengät, joiden pohjaan kiinnitetään naudan, [[hirvi|hirven]] tai hevosen jalkaluista, joiden alapinta hiotaan aivan sileäksi. Luiden rasva auttaa liukumisessa. Lisäksi niitä voidaan voidella esimerkiksi sian ihrella. Hirvenluisia pidetään parhaana. Ne ovat myös kalleimmat; sillä hirviä elää enää vain suurissa metsissä, Suden autiomaassa ja kauimmaisissa erämaissa. Muualta ne on metsästetty pois, tai tapettu viljelmien suojelemiseksi. Luuluistimet toimivat vain sileällä jäällä. Rosoinen tai lumipeitteinen jää tekee luistelusta mahdotonta. Luistellessa voidaan käyttää sauvaa antamassa vauhtia ja parantamassa tasapainoa.<br /> <br /> Lajeja voi harrastaa vuoristoissa ja Taxosin eteläpuolella Jaconian kylmimmillä alueilla, mutta vuoristot kuhisevat kaiken maailman eriduja ja eteläisin Jaconia on hyvin kaukana sivistyksestä.<br /> <br /> Vuoristolaiset ja metsäläiset käyttävät lumikenkiä tai suksia. Sukset ovat usein suomalaistyyppiset, eli toinen (lyly) on liukusuksi ja toisella (kalhu) potkaistaan vauhtia. Sauvana käytetään tavallisesti keihästä, jonka tylpässä päässä on sompa.<br /> <br /> ==Tennis ja sulkapallo==<br /> <br /> Sisäkentällä pelattava tennis on ylhäisön laji. Aiemmin ei käytetty mailaa vaan pelkkää kättä, sen jälkeen hansikasta. Maila on melko uusi keksintö. Keskellä kenttää on verkko, lisäksi toisella seinällä on vino taso ja seinillä ikkunoita joihin pallon voi myös lyödä. Säännöt ovat melko monimutkaiset. Tällainen kenttä on hyvin kallis. (Ks. [https://en.wikipedia.org/wiki/Real_tennis real tennis, wikipedia])<br /> <br /> Ulkona, tai joskus sisällä, pelataan kevyillä mailoilla sulkapalloa vähintään kahdella pelaajalla. Lajissa ei käytetä verkkoa eikä varsinaisesti kilpailla. Tavoitteena on lyödä sulkapallo aina seuraavalle palaajalle niin kauan kuin mahdollista ilman että se putoaa maahan. Tämä on yksi harvoista urheilulajeista, joiden katsotaan sopivan myös aatelisnaisille.<br /> <br /> <br /> ==Vahvamieslajit==<br /> <br /> Erilaiset voimainkoetukset ovat rahvaan ja barbaarien suosiossa. Myös painonnosto ja voimanosto ovat osa tätä laajaa lajikirjoa.<br /> <br /> Erityisesti vuoristolaiset arvostavat voimaa ja harrastavat lapsesta asti kaikkea millä sitä voi kehittää, kivien nostelusta tukinkantoon. Vuoristolaiset voimaurheilijat, sikäli jos heitä quadrenniaaleihin päästetään, hallitsevat vahvamieslajeja.<br /> <br /> <br /> ==Valjakkoajot==<br /> <br /> Huikean suosittu laji, jonka suurin keskus on [[Carionin kilparata]] Farrignian pääkaupungissa. Tässä lajissa liikkuvat suurimmat vedonlyöntipotit.<br /> <br /> <br /> ==Vaunuralli==<br /> <br /> Valjakkoajot umpivaunuilla, joissa on neljä matkustajaa sisällä. Toisiin vaunuihin saa törmätä. Itse asiassa se on jopa tarkoitus, sillä voittaja on se jonka vaunut vielä pystyvät liikkumaan. Aateliset ja porvarit lyövät isoja vetoja omien vaunujensa puolesta. Vaunut saavat olla kuinka painavia tahansa, kunhan neljä hevosta jaksaa niitä vetää.<br /> <br /> <br /> ==Yleisurheilu==<br /> <br /> [[Salaisuuksien kirja]]sta tiedämme, että kanonisesti olemassa olevia urheilulajeja ovat mm.<br /> * juoksu<br /> * pituushyppy<br /> * korkeushyppy<br /> * seiväshyppy<br /> Seiväshyppy on yllättäen yksi kaikkein yleisimmistä lajeista koko Keski- ja Pohjois-Jaconian alueilla. Kapeiden kanaalien yli nimittäin kuljetaan seiväshypyn avulla, jotta ei tarvitse uida tai matkustaa lähimmän sillan luokse - silta voi olla hyvinkin kaukana. Kanaalialueella lähes jokaisessa talossa on varastossa hyppyseipäitä. Urheillessa kilpaillaan seiväshypyn pituudesta, ei korkeudesta.<br /> <br /> Maastojuoksu haarniskassa on ritarien ja aatelisten laji, sillä se kuuluu ritarien harjoitusohjelmaan.<br /> <br /> <br /> =Urheilukilpailut=<br /> <br /> <br /> ==Quadrenniaalit==<br /> <br /> Joka 4. vuosi Farrignian pääkaupungissa järjestetty Galthin ja Farrignian välinen kiltapallomaaottelu on laajentunut Jaconian &quot;olympialaisiksi&quot; eli Quadrenniaaleiksi, joihin saapuu urheilijoita lähes kaikkialta Jaconiasta.<br /> <br /> Kilpailut järjestetään sadonkorjuun loppupuolella, ennen sadonkorjuujuhlaa n. 6.-20. alkusyksyä. Päättäjäiset ja sadonkorjuujuhla pidetään samaan aikaan. Quadrenniaalin vuosia olivat/ovat mm. 482, 486, 490, 494, 498, 502, 506, 510, 514, 518 ja 522 Valiarin aikaa.<br /> <br /> Miekkailu, juoksu haarniskassa ja ratsastus (paitsi valjakkoajot) eivät ainakaan toistaiseksi aatelisten lajeina kuulu näihin kisoihin, jotka ovat rahvaan ja porvariston kisat.<br /> <br /> Kukaan ei estä aatelisia osallistumasta, mutta aatelisen kunniaa loukkaa se, jos hän joutuu kamppailulajissa ei-aatelista vastaan. Öljypaini on siis liian rahvaanomaista, mutta ehkä nyrkkeily voisi käydä. Juoksu, jousiammunta, hyppylajit, uinti - ok. Vapaaottelu, vahvamieskisat, soutu, viisiottelu - ei.<br /> <br /> Lajeja mm.<br /> * [[Kiltapallo]]n maailmanmestaruuskisat. [[Galth]] voittaa usein, vaikka heillä on vain yksi joukkue.<br /> ** Galthilaiset salaisuus ei ole salaisuus: he ovat keksineet muodostaa parhaista pelaajista maajoukkueen, kun taas kaikki muut ottelevat liigajoukkueilla.<br /> ** Suuri yleisö vihaa Galthin joukkuetta tulisesti, mutta heitä odotetaan vähintään yhtä kiihkeästi. Pahinkin vihaaja myöntää, että kisa ei olisi ollenkaan yhtä hyvä ilman Galthin joukkuetta.<br /> ** Monet farrignialaisetkin ovat siirtyneet Galthin joukkueen kannattajiksi. [[Arbilan kultainen malja|Kultaisen maljan]] katsomossa eri kannattajilla on eri alueet, ja itse [[palatsikaarti]] avustajineen yrittää ylläpitää järjestystä.<br /> ** Kiltapallon loppuottelu päättää kisat ja on odotetuin tapahtuma.<br /> ** Vedonlyönti on iso bisnes.<br /> * Hyppylajit:<br /> ** Vauhditon kolmiloikka<br /> ** Vauhditon korkeushyppy<br /> ** Vauhditon pituushyppy; painojen käyttö on sallittua<br /> * Jousiammunta<br /> * Juoksulajit:<br /> ** Pikajuoksu, puoli vakomittaa, n. 200 m<br /> ** Vakomitan juoksu, n. 400 m<br /> ** Pitkän matkan juoksu, n. 4800 m<br /> * Miekkailu<br /> * Nyrkkeily<br /> * Soutu<br /> * Seiväshyppy (kilpaillaan hypyn pituudessa)<br /> * Taidelajit<br /> ** Näytelmätaide: oma palkinto komedialle/satiirille ja tragedialle<br /> ** Epiikka<br /> ** Kuorolaulu<br /> ** Maalaus<br /> ** Musiikki: palkinnot parhaalle säveltäjälle sekä parhaalle orkesterille<br /> ** Runous<br /> ** Tanssi<br /> ** Veistos<br /> * Uinti, eräs uusimmista lajeista<br /> ** Lyhyt matka<br /> ** Pitkä matka<br /> * Vahvamieskisat; lajeina mm.<br /> ** &quot;häränkanto&quot;; käytännössä kannetaan harteilla säkkejä, pisimmälle kantanut on voittaja<br /> ** säkkien lastaus 3 kyynärän korkuiselle lavalle; jokainen säkki edellistä painavampi, kannetaan 40 kyynärän päästä, eniten säkkejä tai nopeimmin lastannut voittaa; toinen vaihtoehto &quot;voimakivet&quot;, joka on käytännössä sama kuin modernien voimamieskisojen atlaskivet<br /> ** Seresin pyörä: raskasta painoa aisassa kyynärtaipeiden varassa kävellään mahdollisimman pitkä matka<br /> ** tukinheitto: voimaa vaativa tarkkuuslaji, jossa tärkeintä on kuinka kauniisti onnistuu tukin heittämään (ks. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukinheitto tukinheitto, wikipedia])<br /> ** tukkipunnerrus: pystypunnerrus rinnalta suorille käsille tukilla, jossa kahvat poikittaissuunnassa. Suurin nostettu paino voittaa.<br /> ** säkinheitto: taaksepäin, 5-metrisen &quot;muurin&quot; (riman) yli, jokainen säkki edellistä painavampi<br /> ** köydenveto: vedetään köydellä raskaasti lastattuja vaunuja. Pisimmälle vetänyt tai nopein maaliin päässyt on voittaja.<br /> ** Eridun ote: puristusvoimaa mittaava laji, jossa kilpailijat pyrkivät pitämään molemmissa käsissään mahdollisimman pitkään väkipyörän kautta kulkevia vaijereita, joiden päässä painot<br /> * Valjakkoajot<br /> * Vapaaottelu; säännöt kieltävät vain silmiin ja sukuelimiin kajoamisen. Hävitä voi vain luovuttamalla tai tulemalla selätetyksi.<br /> * Viisiottelu: pituushyppy, keihäänheitto (tarkkuus), kiekonheitto, pikajuoksu ja öljypaini<br /> * Öljypaini: karsintoja usean päivän ajan, finaali kisojen toiseksi viimeisenä päivänä<br /> <br /> Viime aikoina on yleistynyt vallankumouksellinen näkemys, että naisetkin voisivat osallistua quadrenniaaleihin. Taidelajeihin he ovat jo päässeetkin. Jotkut vaativat nyt, että naiset saisivat myös urheilla toisiaan vastaan. Artanten papisto on hyvin äänekäs naisurheilun vastustaja.<br /> <br /> =Areenan lajit=<br /> [[Arbilan kultainen malja]] on Farrignian pääkaupungin kuuluisa amfiteatteri. Vastaavia on muissakin kaupungeissa. Tosin mm. [[Piperi]]an lempeä kuningas [[Melek Ander]] on kieltänyt raa'at näytökset ja Piperian areenaa käytetäänkin vain urheiluun, näytelmiin ja muihin esityksiin.<br /> <br /> Kuningatar Mada on myös kieltänyt areenan käyttämisen oikeisiin taisteluihin ja raakoihin teloituksiin. Hän on sallinut muutamat hyvin perinteiset näytökset kuten alla mainitun paon sokkelosta.<br /> <br /> Edesmennyt kuningas Teniran Mada järjesti suoranaisia antiikin Rooman kaltaisia, useita päiviä kestäviä gladiaattorinäytöksiä, joissa ei tuomittujen rikollisten verta säästetty. Hän yllytti myös kansaa keksimään uusia teloituskeinoja, joita hän sitten testasi areenalla. Pettymyksen tuottanut idea johti keksijänsä joutumisen uhriksi seuraavaan kokeiluun. Mutta jos kuningas oli tyytyväinen, hän myös palkitsi tekijän ruhtinaallisesti.<br /> <br /> '''Pako sokkelosta:''' Arbilan kultaiseen maljaan rakennetaan valmiista seinäelementeistä sokkelo, joka on joka kerta erilainen. Muutama tuomittu rikollinen aloittaa sokkelon toisesta päästä ja toiseen päähän pannaan vangittu nimetön olento. Yleisö näkee korkeammalta mitä sokkelossa tapahtuu. Jos joku rikollinen onnistuu ohittamaan nimettömän olennon ja löytämään oven, hänet armahdetaan. Joku susiklaanilainen jopa surmasi olennon paljain käsin ja sai armahduksen.<br /> <br /> =Pelit=<br /> <br /> Porvariston suosiossa ovat kevyemmät lautapelit, kuten Praedor-lautapeli, jossa pelataan Borvariassa seikkailevia praedoreja.<br /> <br /> Vuoristolaisten suosituin lautapeli on tammipelin tapainen, strategiaa kehittävä peli.<br /> <br /> [[Jakori]]-peliä pelataan kortein. <br /> <br /> [[Kedros-kortit]] (ks. korttien oma sivu) ovat tarokkikorttien tapainen, esoteerinen korttipakka jossa on erilaisten arkkityyppien &quot;suuri arkana&quot; (mm. 0-arvoinen Praedor, Talonpoika, Kurtisaani, Filoosi, Velho, Keisari ja Jaconia). Maat ovat &quot;lampaat&quot; (eläinkunta), &quot;rautakiisket&quot; (kalakunta), &quot;kultalootukset&quot; (kasvikunta) ja ihmiskunta. Kuvissa on ko. eliöitä eri tilanteissa sekä monenlaisia Jaconian maisemia. Kortteja kussakin maassa olnee 14. Ainakin kortit 1 ja 4 ovat epäonnisia ja 2 ja 8 onnekkaita.<br /> <br /> <br /> == Jaconialainen shakki* ==<br /> <br /> Sotilaiden ja aatelisten ylevimpänä pitämä peli on jaconialainen shakki: pelataan 7 x 7 kokoisella laudalla, punaisilla ja mustilla nappuloilla; kullakin puolella on 14 nappulaa, joista 7 on palkkasotureita; upseerinappulat ovat kenraali, pappi, ritari, katapultti, porvari, velho ja praedor. (Erkka Leppänen)<br /> <br /> Nappulat pystyvät liikkuessaan syömään vihollisnappulan. Syöminen pysäyttää liikkeen.<br /> <br /> Nappuloiden liikkeet ja erikoiskyvyt:<br /> <br /> - palkkasoturi: liikkuu 1 ruudun; pystyy syömään vain vihollisen palkkasotureita ja kenraalin<br /> <br /> - kenraali: liikkuu 1 ruudun; jos kenraali syödään tai vangitaan, peli on hävitty<br /> <br /> - pappi: liikkuu 1-2 ruutua; voidaan vaihtaa aiemmin pelissä syötyyn nappulaan (ei kenraaliin eikä velhoon)<br /> <br /> - ritari: liikkuu 1-2 ruutua; voi hypätä toisen nappulan yli, jos päätyy tyhjään ruutuun; syö vihollisen palkkasoturin hypätessään sen yli<br /> <br /> - katapultti: liikkuu 1 ruudun; pystyy pelivuorolla liikkumisen sijaan tuhoamaan 2-3 ruudun päässä olevan vihollisen nappulan<br /> <br /> - porvari: liikkuu 1-2 ruutua; voi liikkumisen sijaan värvätä viereisessä ruudussa olevan vihollisen palkkasoturin ja tehdä tällä yhden siirron<br /> <br /> - velho: liikkuu 1 ruudun; vain toinen velho voi syödä velhon<br /> <br /> - praedor: liikkuu 1-3 ruutua; voi syödä myös oman puolen nappuloita<br /> <br /> =Leikit=<br /> <br /> Aatelispoikia rohkaistaan leikkimään tinasotilailla, ja aatelistytöt saavat leikkiä nukeilla jos heillä on vapaa-aikaa.<br /> <br /> Maalaispojat rakastavat kiltapalloa. Tytöillä ei ole juuri aikaa leikkiä, mutta nuket ja kotileikki ovat suosituimpia. Heinänteon jälkeen lapset hyppivät ladon parsilta heiniin ja kaivelevat niihin tunneleita.<br /> <br /> Monista maalaiskylistä löytyy keinu. '''Torpparinkieppi''' on laji, jossa joukkue vuorollaan menee kyläkeinuun ja se joukkue joka saa keinun useampia kertoja peräkkäin täysin ympäri on voittaja. (Ville Vuorela)<br /> <br /> '''Sikahippa:''' Öljytään sika ja laitetaan kyläaukealle. Se talo, jonka väki saa kannettua sian kotiinsa, saa sen omaksi. Teräaseet ovat kiellettyjä. (Ville Vuorela)<br /> <br /> '''Sikajuoksu:''' Kylähullu tms. naamioidaan siaksi. Hän juoksee kylän läpi ja kyläläiset saavat heitellä &quot;sikaa&quot; mädillä tomaateilla ja lannalla. Illalla kylähullu kylvetetään, syötetään ja juotetaan hyvin. (Niko Ruotsalainen) Tapa lienee osittain uskonnollinen; kylähullu ottaa kyläläisten syntejä harteilleen ja kun häntä rangaistaan, synnit pyyhkiytyvät pois.<br /> <br /> Metsäläislapset saavat temmeltää metsässä kaiket päivät ja tehdä aivan mitä haluavat, kunhan nyt eivät polta koko metsää. Maineestaan huolimatta metsäläiset eivät kiduta eläimiä ja revi kärpäsiltä siipiä. Sellainen meno suututtaisi metsän jumalat. Metsästys, kalastus ja keräily ovat osittain leikkiä ja osaksi hyödyllistä työtä. Lapset harrastavat leikkisotia, joskus vähän totisempiakin, toisten klaanien lapsia vastaan. Mukana ovat sekä pojat että tytöt. Teini-ikäiset metsäläispojat yrittävät ryöstää itselleen samanikäisen tytön toisesta klaanista. Kiinni jäänyt poika saa kovan sakinhivutuksen. Paras mahdollisuus onnistua on, kun tyttö on vapaaehtoisesti mukana ryöstössä. Jos ryöstö onnistuu, klaanit tapaavat yleensä vähän ystävällisemmissä merkeissä ja vaihtavat lahjoja. Ryöstön tehneen pojan on kuitenkin yleensä hieman varottava, että hänen selkäänsä ei ilmesty salaperäisesti jostain puukkoa tytön mustasukkaisen velipuolen, serkun tai muun sukulaisen toimesta.<br /> <br /> Paimentolaisilla on monia hauskoja leikkejä, joita voi harrastaa kodassa huonolla säällä. Näitä ovat mm. narukuviot, lautapelit, noppapelit (eläinten nikamilla), keitettyjen linnunmunien taistelu - munia hakataan yhteen ja se jonka muna särkyy joutuu luovuttamaan munansa, ja kilpailu jossa pitkä narulenkki pannaan kahden kamppailijan korvan taakse ja vedetään kunnes toinen luovuttaa.<br /> <br /> Vuoristolaislapset saavat leikkiä kaiket päivät ulkona ja mitä rajumpia leikit ovat, sen parempi.<br /> <br /> Vuoristolaisten kilpailuihin kuuluu myös hyvin jyrkkien rinteiden juoksu ylös ja takaisin alas mahdollisimman nopeasti. Tehtävään saadaan lisää haastetta jos kannettavana on korillinen kananmunia joita ei saa rikkoa, tai jos vastustajia saa heitellä kivillä. (Mike Pohjola)<br /> <br /> Barbaarien isät kantavat poikiaan selässään. Tämä on tietysti haastavaa koska lapset kasvavat, ja vahvimmat rehvastelevat kantamalla aikuista harteillaan. (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ===Vuoristolaisten lumisota===<br /> <br /> [[Image:Olaus_Magnus_-_On_the_Youth’s_Snow_Castles.jpg|400px|thumb|right|Orlan Madar: Nuorten vuoristolaisten lumilinnoitus]]<br /> Vuoriston kansoilla on tapana harjoittaa varovaisen viisaasti nuorukaisiaan erilaisissa sodan vaatimissa toimissa ja taidoissa linnoitusten valtaamiseksi. Erityisesti he innostavat sellaisiin esiharjoituksiin, jotka eivät aiheuta vammoja tai hengen vaaraa, mutta ovat silti nuorten mieleen.<br /> <br /> Siitä syystä talvella pysyvän lumen aikaan nuorukaiset menevät vanhempien miesten kehotuksesta joukossa jollekin korkealle paikalle. Yhteistyöllä he kasaavat suuria määriä lunta, josta etenkin vapaapäivinään rakentavat linnoitusten muurien tapaisia esivarustuksia. He varustavat ne ampuma-aukoilla ja valelevat niitä jatkuvasti vedellä, jotta lumi sillä tavoin yhdessä veden kanssa pakkasen sattuessa kovettuisi hyvin lujaksi. Tällä huolellisella menettelyllä muurit vahvistuvat siinä määrin, että keveiden ryntäysten lisäksi ne voivat kestää metallikuulia ja muurin murtimien iskuja – mikäli nyt niitä tarvittaisiin.<br /> <br /> Kun kaikki on valmista ennakolta määrätyt nuorukaiset jakaantuvat kahteen joukkoon, joista toinen menee lumilinnaan sitä puolustamaan, toinen jää ulkopuolelle sen valloittamista varten. Eikä noista hohtavan valkeista linnoista puutu mustia tai tummia lippuja tai vihreitä katajapensaita, joiden alla he halukkaasti käyvät taisteluun, eivät rahan vaan pelkän maineen vuoksi. Siinä ei kummaltakaan puolelta käytetä muita aseita kuin vain lumipalloja, joita he heittävät käsin toisiaan kohti. On näet säädetty rangaistukseksi alastomana jäiseen veteen upottaminen, jos joku tällä tavoin heitettäviin lumipalloihin kätkisi kiven, rautaa, puuta tai jäätä.<br /> <br /> Sitä paitsi jotkut piirittäjistä kaivavat kaniinien tavoin lumen alle käytäviä, joita myöten he tunkeutuvat linnaan karkottaakseen sen puolustajat asemistaan. Eipä kestä kauankaan ennen kuin nyrkein tapellaan käsikähmässä, kunnes lippu siepataan ja hävinnyt puoli alistuu, voidakseen toisella kertaa, kun taistelu uusitaan voittanutta puolta vastaan samassa linnoituksessa (jos se käy päinsä), juhlia omaa voittoaan.<br /> <br /> Näissä leikeissä he toimivat yhtä tarmokkaasti ja voimakkaasti kuin jos he kamppailisivat jotain sivistyneisten seutujen linnaketta vastaan. Mutta niitä jotka pakenevat tai pelokkaina välttävät taistelua rangaistaan, jos heidät vain saadaan kiinni, tunkemalla niskasta lunta ihon ja vaatteiden väliin ja heidät ajetaan pois häpäisevästi nimitellen ja herjaten, jotta he toisella kerralla pysyisivät urhoollisemmin paikoillaan ja puolustaisivat kiihkeämmin linnoitusta. Eräitä rangaistaan antamalla hirveällä pakkasella jäisen veden tippua pisaroittain päähän ja kaulaan. Kaikki nämä lievät rangaistukset annetaan huvittavana näytelmänä niskoittelijoille ja typeryksille.<br /> :- Farrignian yliopiston arkkimaisteri Orlan Madar, 412 V.a.<br /> <br /> =Kiitokset=<br /> <br /> Juha-Pekka Ahonen,<br /> Petri Hiltunen,<br /> Erkka Leppänen,<br /> Martti Huusko,<br /> Mike Pohjola,<br /> Niko Ruotsalainen,<br /> Juha Sihvonen,<br /> Ville Vuorela</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Urheilu,_pelit_ja_leikit&diff=2158 2024-05-26T09:25:12Z

<p>Starac: /* Vevar */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Kulttuuri]]<br /> <br /> {{non-canon|: poikkeuksina suolajit (Hiltunen), kiltapallo (Vuorela/Hiltunen) ja jaconialainen shakki (Leppänen).}}<br /> <br /> =Urheilu=<br /> <br /> <br /> ==Akveduktijuoksu==<br /> <br /> Ultrapitkiä juoksukilpailuja akveduktin päällä. Jos tönäisee vastustajan alas, siitä seuraa hylkäys.<br /> <br /> <br /> ==Ammunta==<br /> <br /> [[Image:Maalitaulu.jpg|400px|thumb|right|Maalitaulu]]<br /> Tärkeimmät lajit ovat:<br /> * Jousiammunta; jousen tyyppi on vapaa, mutta varsijousi ei tietenkään ole sallittu. Omat nuolet<br /> * Varsijousi<br /> * Jousiammunta ratsailta<br /> Maalitaulut ovat pyöreitä, vehnän- tai riisinoljista punottuja, ja parhaiden Robin Hood –elokuvien mallin mukaan niissä on kymmenen aluetta. Uloimmasta sisimpään, alueet ja niiden pistemäärät ovat 2 x valkoinen (1 , 2), 2 x musta (3, 4), 2 x sininen (5, 6), 2 x punainen (7, 8), 2 x keltainen (9, 10) sekä napakymppi (myös keltainen).<br /> <br /> Vakiomittaisen farrignialaisen maalitaulun halkaisija on tasan 30 tuumaa (yht. 75 cm). Napakympin halkaisija on 1 tuuma, ympärillä 2 tuuman 10, 3 tuuman keltainen 9, ja jokainen muu ulompi alue on 3 tuumaa leveä.<br /> <br /> Kilpailussa tasapisteissä olevien ampujien sijoituksen voi ratkaista napakymppien määrä.<br /> <br /> Jokainen ampuu 36 nuolta 60, 120 ja 180 kyynärän etäisyydeltä. Jos kilpailijoita on paljon, pudotetaan 60 kyynärän ammunnan jälkeen heistä pois puolet pistemäärän perusteella, samoin myös 120 kyynärän jälkeen (yhteistuloksien perusteella).<br /> <br /> Larpeissa tms. voidaan aivan hyvin käyttää FITA:n virallisia maalitauluja. Mittasuhteet ovat samat, vain mitat hieman erilaiset (80 tai 122 cm vs. 75 cm).<br /> <br /> <br /> ==Kiltapallo*==<br /> [[Kiltapallo]] kuvaillaan sen omalla sivulla.<br /> <br /> ==Keihäänheitto==<br /> <br /> Lajissa kilpaillaan tarkkuudessa, ei heiton pituudessa.<br /> <br /> <br /> ==Keilailu==<br /> <br /> Varakkaiden pihanurmillaan harrastama laji, jossa koetetaan kaataa keiloja kuulaa heittämällä. Kevyt ja näyttävä laji sopii aatelisen arvolle.<br /> <br /> <br /> ==Kiekonheitto==<br /> <br /> Ikivanha laji, jota tiedetään harjoitetun jo [[Borvaria]]ssa. Sanotaan, että ensimmäinen kiekonheittäjä oli [[Artante]] itse.<br /> <br /> <br /> ==Kolve==<br /> <br /> Itäisten niittyjen paimenten kehittämä laji. He löivät ajankulukseen pientä palloa paimensauvoillaan pitkin lampaiden muokkaamia laitumia.<br /> Laji ei ole toistaiseksi levinnyt juuri muualle.<br /> <br /> <br /> ==Lammaspoolo==<br /> <br /> Paimentolaisten ratsain käytävä urheilulaji, jossa kilpailijat pyrkivät hevosen selässä sieppaamaan vuohen tai vasikan ruhon.<br /> <br /> Ks. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Buzkashi buzkashi, wikipedia].<br /> <br /> <br /> ==Paini==<br /> <br /> Galthilaisessa öljypainissa painijoilla on tiukat vasikannahkaiset housut. Painijat öljyävät itsensä ja housut päältä ja sisältä runsaalla oliiviöljyllä. Voittaja on se, joka saa pysyvän otteen toisen painijan housuista. Tässä miehisten miesten lajissa aloitettiin kauan sitten joka neljäs vuosi painimaaottelu Galthin ja Farrignian välillä. Tästä kisat laajenivat Jaconian &quot;olympialaisiksi&quot; eli Quadrenniaaleiksi, joihin saapuu urheilijoita lähes kaikkialta Jaconiasta ja lajeja on runsaasti.<br /> <br /> Vapaapaini on ikivanha kamppailulaji. Perinteisen rahvaan painin säännöt ovat, että silmiin ja sukuelimiin ei saa käydä käsiksi eikä katkaista toisen luita. Voittaja on se, joka selättää toisen.<br /> <br /> Metsäläispainia kutsutaan nimellä ''glima''. Se on erikoista kyllä tiukkojen sääntöjen sanelema laji ja vähemmän väkivaltainen kuin vapaapaini. (Ks. netistä, glima on oikeasti olemassa oleva laji.) Myös naiset voivat painia.<br /> <br /> Aatelisten taistelupaini sisältää myös iskuja nyrkillä, kyynärpäällä, nivellukkoja, kuristusotteita ja potkuja. Se on lähinnä aseellisen taistelun jatke ja apu.<br /> <br /> Naispainia nähdään lähinnä hämäräperäisten tavernojen ja ilotalojen asiakkaiden viihdytykseksi. Useimmat esitykset ovat heikkolaatuisia. Tärkeintä on se, milloin painiasut putoavat tai revitään päältä ja kuinka rivoksi esitys lopulta etenee.<br /> <br /> Pääkaupungissa on myös pieni ammattimaisten naispainijoiden ryhmä. He ovat jonkinasteisia julkkiksia. Tärkeintä on värikäs, mieleen painuva ja viihdyttävä hahmo ja taitavasti näytellyt iskut, potkut, heitot ja lukot, draaman kaari ja yleisön viihdyttäminen. Ryhmä esiintyy tavernoissa ja toreilla. Promoottorina toimii keski-ikäinen entinen naispainija Nídragan. Hän käy silloin tällöin vielä itsekin kehässä. Erotiikka on sivuosassa ja ryhmä esiintyy nykyisin myös kolmannella kehällä.<br /> <br /> ===Sparka===<br /> Nyrkiniskuja, potkuja ja asetekniikoita sisältävä budolajin kaltainen taistelutaito on [[sparka]]. Se on ainakin yhtä harvinainen kuin Vevar.<br /> <br /> ===Vevar===<br /> Vevar eli vevari on mystinen painilaji, jossa käytetään heittoja, pyyhkäisyjä ja erilaisia lukko- ja kuristusotteita. Kukaan ei oikein tiennyt, mistä vevar oli peräisin, ja vielä harvempi väitti osaavansa sitä. Legendan mukaan se oli painilajeista tehokkain.<br /> <br /> Lajin nimi tulee ruotsin kielen sanasta ''vev''; veivata &amp;rarr; kammeta (vastustaja nurin).<br /> <br /> ==Peilaus==<br /> <br /> Tämä on yöllä tai hämärässä sisätilassa pelattava joukkuepeli, jossa pienillä peileillä varustetut joukkueet yrittävät rajatulla alueella suunnata ikilyhdystä lähtevän valonsäteen vastustajan maaliprismaan, joka välähtää kirkkaasti jos he onnistuvat. Kaksi erää ja niiden välillä vaihdetaan puolta. Vastustajia saa häiritä vain tönimällä vartalolla. Valonsäteen täytyy kulkea vähintään kolmen peilin kautta.<br /> <br /> <br /> ==Pallonheitto==<br /> <br /> Etenkin kylpylöissä harrastettava verryttely- ja kuntoilulajien kokoelma.<br /> Pallo on kumiviikunan maitiasnesteestä tehdystä kumista tehty, nahkapäällysteinen pallo, joka on joko pieni, tai iso ja painava.<br /> <br /> '''Isopallo.''' Kaksi kuntoilijaa heittelee isoa palloa toisilleen. Tämä ei ole mikään varsinainen urheilulaji eikä siinä ole sääntöjä, vaan sillä vain verrytellään lihaksia ja nostetaan hiki pintaan.<br /> <br /> '''Rautapallo.''' Palatsikaartin salainen voimistelulaji, jossa käytettävä pallo on erityisen painava. Palloa pyöritellään pitkin käsiä, niskan yli, heitetään, pudotetaan – mutta otetaan aina kiinni ennen kuin se putoaa lattialle asti. Lajin harrastajat aloittavat kevyellä pallolla mutta siirtyvät sitten aina vain painavampaan. Legendaariset mestarit käyttävät huhujen mukaan nahalla päällystettyä umpirautaista palloa, joka painaisi noin 330 naulaa. Tuskin tähän on kukaan oikeasti pystynyt.<br /> <br /> '''Seinäpallo.''' Pientä palloa heitetään seinään ja otetaan siitä koppi. Yksin- tai kaksinpeli. Kaksinpelissä saa pisteen, jos toinen ei saa palloa kiinni.<br /> <br /> <br /> ==Ratsastus==<br /> <br /> '''Esteratsastus.''' Yleensä maastorata, joka on pitkä ja vaarallinen. Lajissa kuluu paljon niin hevosia kuin ratsastajiakin.<br /> <br /> '''Kouluratsastus.''' Kaikkein hienoin ja vaikein ratsastuksen laji, jossa erilaisilla liikkeillä ja liikesarjoilla osoitetaan hevosen täydellistä hallintaa.<br /> <br /> '''Laukkakilpailut.''' Nopeuslaji radalla. Vedonlyönti kuuluu asiaan.<br /> <br /> '''Renkaiden keihästys.''' Eräs ratsuväen harjoituksista kehittynyt laji on ratsastaa mahdollisimman nopeasti rata läpi ja kerätä samalla paaluista roikkuvat renkaat keihääseen. Yksi harvoista lajeista, joissa mitataan suorituksen aikaa, joko tiimalasilla tai vesikellolla. Renkaan ohittaminen tai pudottaminen tuo aikasakon. Nopein aika voittaa.<br /> <br /> '''Turnajaiset''' eli ''peitsikarkaus''. Jos ratsailta ei saavuteta selkeää voittoa, seuraa kamppailijoiden välillä ''mêlée'' eli miekkailuottelu. Alakynteen joutunut useimmiten luovuttaa, jota ei pidetä häpeällisenä. Toinen vain oli tänään parempi.<br /> <br /> '''Valjakkoajot.''' Nopeuslaji radalla. Erittäin suosittu vedonlyönnin kohde. Mestarit ovat suoranaisia julkkiksia.<br /> <br /> '''Sokkona ratsastus.''' Erityisesti paimentolaisten laji; valttina on parhaiten koulutettu hevonen, ja sen yhteistyö huputetun ratsastajan kanssa. (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ==Soutu==<br /> <br /> Kanaaleissa, joissa ja paikoin Sisämeren rannikoilla käytetään soutuveneitä. Urheilulajissa on tavalliset pienet soutuveneet ja yksi soutaja jolla on kaksi airoa. Lajeja on kaksi: lyhyt ja pitkä matka.<br /> <br /> Kanoottimelonta - metsäläisten ja paimentolaisten, ja jossain määrin vuoristolaisten, laji - ei ole vielä levinnyt sivistyneille maille.<br /> <br /> <br /> ==Suolajit*==<br /> <br /> Jaconian lukuisat suot tarjoavat kovan vastuksen erilaisten lajien harrastajille, kuntoilijoille ja sotilaille.<br /> <br /> Suomiekkailu ja suoturnajaiset ovat suosittuja. Tavallisimmin käytetään puisia miekkoja.<br /> <br /> (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ==Talviurheilu==<br /> <br /> Lunta kyllä sataa ja joskus joet ja järvet jäätyvät - mutta valtaosassa Jaconiaa nämä sulavat lähes aina pian pois eikä talviurheilu ole koskaan ehtinyt kehittyä.<br /> <br /> Sukset, sauvat ja luistimet tunnetaan.<br /> <br /> Ankarina talvina, kun kanavat jäätyvät, huvitellaan luisteluretkillä. Metalliluistimia tuskin on, vaan luistimet ovat tavalliset kengät, joiden pohjaan kiinnitetään naudan, [[hirvi|hirven]] tai hevosen jalkaluista, joiden alapinta hiotaan aivan sileäksi. Luiden rasva auttaa liukumisessa. Lisäksi niitä voidaan voidella esimerkiksi sian ihrella. Hirvenluisia pidetään parhaana. Ne ovat myös kalleimmat; sillä hirviä elää enää vain suurissa metsissä, Suden autiomaassa ja kauimmaisissa erämaissa. Muualta ne on metsästetty pois, tai tapettu viljelmien suojelemiseksi. Luuluistimet toimivat vain sileällä jäällä. Rosoinen tai lumipeitteinen jää tekee luistelusta mahdotonta. Luistellessa voidaan käyttää sauvaa antamassa vauhtia ja parantamassa tasapainoa.<br /> <br /> Lajeja voi harrastaa vuoristoissa ja Taxosin eteläpuolella Jaconian kylmimmillä alueilla, mutta vuoristot kuhisevat kaiken maailman eriduja ja eteläisin Jaconia on hyvin kaukana sivistyksestä.<br /> <br /> Vuoristolaiset ja metsäläiset käyttävät lumikenkiä tai suksia. Sukset ovat usein suomalaistyyppiset, eli toinen (lyly) on liukusuksi ja toisella (kalhu) potkaistaan vauhtia. Sauvana käytetään tavallisesti keihästä, jonka tylpässä päässä on sompa.<br /> <br /> ==Tennis ja sulkapallo==<br /> <br /> Sisäkentällä pelattava tennis on ylhäisön laji. Aiemmin ei käytetty mailaa vaan pelkkää kättä, sen jälkeen hansikasta. Maila on melko uusi keksintö. Keskellä kenttää on verkko, lisäksi toisella seinällä on vino taso ja seinillä ikkunoita joihin pallon voi myös lyödä. Säännöt ovat melko monimutkaiset. Tällainen kenttä on hyvin kallis. (Ks. [https://en.wikipedia.org/wiki/Real_tennis real tennis, wikipedia])<br /> <br /> Ulkona, tai joskus sisällä, pelataan kevyillä mailoilla sulkapalloa vähintään kahdella pelaajalla. Lajissa ei käytetä verkkoa eikä varsinaisesti kilpailla. Tavoitteena on lyödä sulkapallo aina seuraavalle palaajalle niin kauan kuin mahdollista ilman että se putoaa maahan. Tämä on yksi harvoista urheilulajeista, joiden katsotaan sopivan myös aatelisnaisille.<br /> <br /> <br /> ==Vahvamieslajit==<br /> <br /> Erilaiset voimainkoetukset ovat rahvaan ja barbaarien suosiossa. Myös painonnosto ja voimanosto ovat osa tätä laajaa lajikirjoa.<br /> <br /> Erityisesti vuoristolaiset arvostavat voimaa ja harrastavat lapsesta asti kaikkea millä sitä voi kehittää, kivien nostelusta tukinkantoon. Vuoristolaiset voimaurheilijat, sikäli jos heitä quadrenniaaleihin päästetään, hallitsevat vahvamieslajeja.<br /> <br /> <br /> ==Valjakkoajot==<br /> <br /> Huikean suosittu laji, jonka suurin keskus on [[Carionin kilparata]] Farrignian pääkaupungissa. Tässä lajissa liikkuvat suurimmat vedonlyöntipotit.<br /> <br /> <br /> ==Vaunuralli==<br /> <br /> Valjakkoajot umpivaunuilla, joissa on neljä matkustajaa sisällä. Toisiin vaunuihin saa törmätä. Itse asiassa se on jopa tarkoitus, sillä voittaja on se jonka vaunut vielä pystyvät liikkumaan. Aateliset ja porvarit lyövät isoja vetoja omien vaunujensa puolesta. Vaunut saavat olla kuinka painavia tahansa, kunhan neljä hevosta jaksaa niitä vetää.<br /> <br /> <br /> ==Yleisurheilu==<br /> <br /> [[Salaisuuksien kirja]]sta tiedämme, että kanonisesti olemassa olevia urheilulajeja ovat mm.<br /> * juoksu<br /> * pituushyppy<br /> * korkeushyppy<br /> * seiväshyppy<br /> Seiväshyppy on yllättäen yksi kaikkein yleisimmistä lajeista koko Keski- ja Pohjois-Jaconian alueilla. Kapeiden kanaalien yli nimittäin kuljetaan seiväshypyn avulla, jotta ei tarvitse uida tai matkustaa lähimmän sillan luokse - silta voi olla hyvinkin kaukana. Kanaalialueella lähes jokaisessa talossa on varastossa hyppyseipäitä. Urheillessa kilpaillaan seiväshypyn pituudesta, ei korkeudesta.<br /> <br /> Maastojuoksu haarniskassa on ritarien ja aatelisten laji, sillä se kuuluu ritarien harjoitusohjelmaan.<br /> <br /> <br /> =Urheilukilpailut=<br /> <br /> <br /> ==Quadrenniaalit==<br /> <br /> Joka 4. vuosi Farrignian pääkaupungissa järjestetty Galthin ja Farrignian välinen kiltapallomaaottelu on laajentunut Jaconian &quot;olympialaisiksi&quot; eli Quadrenniaaleiksi, joihin saapuu urheilijoita lähes kaikkialta Jaconiasta.<br /> <br /> Kilpailut järjestetään sadonkorjuun loppupuolella, ennen sadonkorjuujuhlaa n. 6.-20. alkusyksyä. Päättäjäiset ja sadonkorjuujuhla pidetään samaan aikaan. Quadrenniaalin vuosia olivat/ovat mm. 482, 486, 490, 494, 498, 502, 506, 510, 514, 518 ja 522 Valiarin aikaa.<br /> <br /> Miekkailu, juoksu haarniskassa ja ratsastus (paitsi valjakkoajot) eivät ainakaan toistaiseksi aatelisten lajeina kuulu näihin kisoihin, jotka ovat rahvaan ja porvariston kisat.<br /> <br /> Kukaan ei estä aatelisia osallistumasta, mutta aatelisen kunniaa loukkaa se, jos hän joutuu kamppailulajissa ei-aatelista vastaan. Öljypaini on siis liian rahvaanomaista, mutta ehkä nyrkkeily voisi käydä. Juoksu, jousiammunta, hyppylajit, uinti - ok. Vapaaottelu, vahvamieskisat, soutu, viisiottelu - ei.<br /> <br /> Lajeja mm.<br /> * [[Kiltapallo]]n maailmanmestaruuskisat. [[Galth]] voittaa usein, vaikka heillä on vain yksi joukkue.<br /> ** Galthilaiset salaisuus ei ole salaisuus: he ovat keksineet muodostaa parhaista pelaajista maajoukkueen, kun taas kaikki muut ottelevat liigajoukkueilla.<br /> ** Suuri yleisö vihaa Galthin joukkuetta tulisesti, mutta heitä odotetaan vähintään yhtä kiihkeästi. Pahinkin vihaaja myöntää, että kisa ei olisi ollenkaan yhtä hyvä ilman Galthin joukkuetta.<br /> ** Monet farrignialaisetkin ovat siirtyneet Galthin joukkueen kannattajiksi. [[Arbilan kultainen malja|Kultaisen maljan]] katsomossa eri kannattajilla on eri alueet, ja itse [[palatsikaarti]] avustajineen yrittää ylläpitää järjestystä.<br /> ** Kiltapallon loppuottelu päättää kisat ja on odotetuin tapahtuma.<br /> ** Vedonlyönti on iso bisnes.<br /> * Hyppylajit:<br /> ** Vauhditon kolmiloikka<br /> ** Vauhditon korkeushyppy<br /> ** Vauhditon pituushyppy; painojen käyttö on sallittua<br /> * Jousiammunta<br /> * Juoksulajit:<br /> ** Pikajuoksu, puoli vakomittaa, n. 200 m<br /> ** Vakomitan juoksu, n. 400 m<br /> ** Pitkän matkan juoksu, n. 4800 m<br /> * Miekkailu<br /> * Nyrkkeily<br /> * Soutu<br /> * Seiväshyppy (kilpaillaan hypyn pituudessa)<br /> * Taidelajit<br /> ** Näytelmätaide: oma palkinto komedialle/satiirille ja tragedialle<br /> ** Epiikka<br /> ** Kuorolaulu<br /> ** Maalaus<br /> ** Musiikki: palkinnot parhaalle säveltäjälle sekä parhaalle orkesterille<br /> ** Runous<br /> ** Tanssi<br /> ** Veistos<br /> * Uinti, eräs uusimmista lajeista<br /> ** Lyhyt matka<br /> ** Pitkä matka<br /> * Vahvamieskisat; lajeina mm.<br /> ** &quot;häränkanto&quot;; käytännössä kannetaan harteilla säkkejä, pisimmälle kantanut on voittaja<br /> ** säkkien lastaus 3 kyynärän korkuiselle lavalle; jokainen säkki edellistä painavampi, kannetaan 40 kyynärän päästä, eniten säkkejä tai nopeimmin lastannut voittaa; toinen vaihtoehto &quot;voimakivet&quot;, joka on käytännössä sama kuin modernien voimamieskisojen atlaskivet<br /> ** Seresin pyörä: raskasta painoa aisassa kyynärtaipeiden varassa kävellään mahdollisimman pitkä matka<br /> ** tukinheitto: voimaa vaativa tarkkuuslaji, jossa tärkeintä on kuinka kauniisti onnistuu tukin heittämään (ks. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukinheitto tukinheitto, wikipedia])<br /> ** tukkipunnerrus: pystypunnerrus rinnalta suorille käsille tukilla, jossa kahvat poikittaissuunnassa. Suurin nostettu paino voittaa.<br /> ** säkinheitto: taaksepäin, 5-metrisen &quot;muurin&quot; (riman) yli, jokainen säkki edellistä painavampi<br /> ** köydenveto: vedetään köydellä raskaasti lastattuja vaunuja. Pisimmälle vetänyt tai nopein maaliin päässyt on voittaja.<br /> ** Eridun ote: puristusvoimaa mittaava laji, jossa kilpailijat pyrkivät pitämään molemmissa käsissään mahdollisimman pitkään väkipyörän kautta kulkevia vaijereita, joiden päässä painot<br /> * Valjakkoajot<br /> * Vapaaottelu; säännöt kieltävät vain silmiin ja sukuelimiin kajoamisen. Hävitä voi vain luovuttamalla tai tulemalla selätetyksi.<br /> * Viisiottelu: pituushyppy, keihäänheitto (tarkkuus), kiekonheitto, pikajuoksu ja öljypaini<br /> * Öljypaini: karsintoja usean päivän ajan, finaali kisojen toiseksi viimeisenä päivänä<br /> <br /> Viime aikoina on yleistynyt vallankumouksellinen näkemys, että naisetkin voisivat osallistua quadrenniaaleihin. Taidelajeihin he ovat jo päässeetkin. Jotkut vaativat nyt, että naiset saisivat myös urheilla toisiaan vastaan. Artanten papisto on hyvin äänekäs naisurheilun vastustaja.<br /> <br /> =Areenan lajit=<br /> [[Arbilan kultainen malja]] on Farrignian pääkaupungin kuuluisa amfiteatteri. Vastaavia on muissakin kaupungeissa. Tosin mm. [[Piperi]]an lempeä kuningas [[Melek Ander]] on kieltänyt raa'at näytökset ja Piperian areenaa käytetäänkin vain urheiluun, näytelmiin ja muihin esityksiin.<br /> <br /> Kuningatar Mada on myös kieltänyt areenan käyttämisen oikeisiin taisteluihin ja raakoihin teloituksiin. Hän on sallinut muutamat hyvin perinteiset näytökset kuten alla mainitun paon sokkelosta.<br /> <br /> Edesmennyt kuningas Teniran Mada järjesti suoranaisia antiikin Rooman kaltaisia, useita päiviä kestäviä gladiaattorinäytöksiä, joissa ei tuomittujen rikollisten verta säästetty. Hän yllytti myös kansaa keksimään uusia teloituskeinoja, joita hän sitten testasi areenalla. Pettymyksen tuottanut idea johti keksijänsä joutumisen uhriksi seuraavaan kokeiluun. Mutta jos kuningas oli tyytyväinen, hän myös palkitsi tekijän ruhtinaallisesti.<br /> <br /> '''Pako sokkelosta:''' Arbilan kultaiseen maljaan rakennetaan valmiista seinäelementeistä sokkelo, joka on joka kerta erilainen. Muutama tuomittu rikollinen aloittaa sokkelon toisesta päästä ja toiseen päähän pannaan vangittu nimetön olento. Yleisö näkee korkeammalta mitä sokkelossa tapahtuu. Jos joku rikollinen onnistuu ohittamaan nimettömän olennon ja löytämään oven, hänet armahdetaan. Joku susiklaanilainen jopa surmasi olennon paljain käsin ja sai armahduksen.<br /> <br /> =Pelit=<br /> <br /> Porvariston suosiossa ovat kevyemmät lautapelit, kuten Praedor-lautapeli, jossa pelataan Borvariassa seikkailevia praedoreja.<br /> <br /> Vuoristolaisten suosituin lautapeli on tammipelin tapainen, strategiaa kehittävä peli.<br /> <br /> [[Jakori]]-peliä pelataan kortein. <br /> <br /> [[Kedros-kortit]] (ks. korttien oma sivu) ovat tarokkikorttien tapainen, esoteerinen korttipakka jossa on erilaisten arkkityyppien &quot;suuri arkana&quot; (mm. 0-arvoinen Praedor, Talonpoika, Kurtisaani, Filoosi, Velho, Keisari ja Jaconia). Maat ovat &quot;lampaat&quot; (eläinkunta), &quot;rautakiisket&quot; (kalakunta), &quot;kultalootukset&quot; (kasvikunta) ja ihmiskunta. Kuvissa on ko. eliöitä eri tilanteissa sekä monenlaisia Jaconian maisemia. Kortteja kussakin maassa olnee 14. Ainakin kortit 1 ja 4 ovat epäonnisia ja 2 ja 8 onnekkaita.<br /> <br /> <br /> == Jaconialainen shakki* ==<br /> <br /> Sotilaiden ja aatelisten ylevimpänä pitämä peli on jaconialainen shakki: pelataan 7 x 7 kokoisella laudalla, punaisilla ja mustilla nappuloilla; kullakin puolella on 14 nappulaa, joista 7 on palkkasotureita; upseerinappulat ovat kenraali, pappi, ritari, katapultti, porvari, velho ja praedor. (Erkka Leppänen)<br /> <br /> Nappulat pystyvät liikkuessaan syömään vihollisnappulan. Syöminen pysäyttää liikkeen.<br /> <br /> Nappuloiden liikkeet ja erikoiskyvyt:<br /> <br /> - palkkasoturi: liikkuu 1 ruudun; pystyy syömään vain vihollisen palkkasotureita ja kenraalin<br /> <br /> - kenraali: liikkuu 1 ruudun; jos kenraali syödään tai vangitaan, peli on hävitty<br /> <br /> - pappi: liikkuu 1-2 ruutua; voidaan vaihtaa aiemmin pelissä syötyyn nappulaan (ei kenraaliin eikä velhoon)<br /> <br /> - ritari: liikkuu 1-2 ruutua; voi hypätä toisen nappulan yli, jos päätyy tyhjään ruutuun; syö vihollisen palkkasoturin hypätessään sen yli<br /> <br /> - katapultti: liikkuu 1 ruudun; pystyy pelivuorolla liikkumisen sijaan tuhoamaan 2-3 ruudun päässä olevan vihollisen nappulan<br /> <br /> - porvari: liikkuu 1-2 ruutua; voi liikkumisen sijaan värvätä viereisessä ruudussa olevan vihollisen palkkasoturin ja tehdä tällä yhden siirron<br /> <br /> - velho: liikkuu 1 ruudun; vain toinen velho voi syödä velhon<br /> <br /> - praedor: liikkuu 1-3 ruutua; voi syödä myös oman puolen nappuloita<br /> <br /> =Leikit=<br /> <br /> Aatelispoikia rohkaistaan leikkimään tinasotilailla, ja aatelistytöt saavat leikkiä nukeilla jos heillä on vapaa-aikaa.<br /> <br /> Maalaispojat rakastavat kiltapalloa. Tytöillä ei ole juuri aikaa leikkiä, mutta nuket ja kotileikki ovat suosituimpia. Heinänteon jälkeen lapset hyppivät ladon parsilta heiniin ja kaivelevat niihin tunneleita.<br /> <br /> Monista maalaiskylistä löytyy keinu. '''Torpparinkieppi''' on laji, jossa joukkue vuorollaan menee kyläkeinuun ja se joukkue joka saa keinun useampia kertoja peräkkäin täysin ympäri on voittaja. (Ville Vuorela)<br /> <br /> '''Sikahippa:''' Öljytään sika ja laitetaan kyläaukealle. Se talo, jonka väki saa kannettua sian kotiinsa, saa sen omaksi. Teräaseet ovat kiellettyjä. (Ville Vuorela)<br /> <br /> '''Sikajuoksu:''' Kylähullu tms. naamioidaan siaksi. Hän juoksee kylän läpi ja kyläläiset saavat heitellä &quot;sikaa&quot; mädillä tomaateilla ja lannalla. Illalla kylähullu kylvetetään, syötetään ja juotetaan hyvin. (Niko Ruotsalainen) Tapa lienee osittain uskonnollinen; kylähullu ottaa kyläläisten syntejä harteilleen ja kun häntä rangaistaan, synnit pyyhkiytyvät pois.<br /> <br /> Metsäläislapset saavat temmeltää metsässä kaiket päivät ja tehdä aivan mitä haluavat, kunhan nyt eivät polta koko metsää. Maineestaan huolimatta metsäläiset eivät kiduta eläimiä ja revi kärpäsiltä siipiä. Sellainen meno suututtaisi metsän jumalat. Metsästys, kalastus ja keräily ovat osittain leikkiä ja osaksi hyödyllistä työtä. Lapset harrastavat leikkisotia, joskus vähän totisempiakin, toisten klaanien lapsia vastaan. Mukana ovat sekä pojat että tytöt. Teini-ikäiset metsäläispojat yrittävät ryöstää itselleen samanikäisen tytön toisesta klaanista. Kiinni jäänyt poika saa kovan sakinhivutuksen. Paras mahdollisuus onnistua on, kun tyttö on vapaaehtoisesti mukana ryöstössä. Jos ryöstö onnistuu, klaanit tapaavat yleensä vähän ystävällisemmissä merkeissä ja vaihtavat lahjoja. Ryöstön tehneen pojan on kuitenkin yleensä hieman varottava, että hänen selkäänsä ei ilmesty salaperäisesti jostain puukkoa tytön mustasukkaisen velipuolen, serkun tai muun sukulaisen toimesta.<br /> <br /> Paimentolaisilla on monia hauskoja leikkejä, joita voi harrastaa kodassa huonolla säällä. Näitä ovat mm. narukuviot, lautapelit, noppapelit (eläinten nikamilla), keitettyjen linnunmunien taistelu - munia hakataan yhteen ja se jonka muna särkyy joutuu luovuttamaan munansa, ja kilpailu jossa pitkä narulenkki pannaan kahden kamppailijan korvan taakse ja vedetään kunnes toinen luovuttaa.<br /> <br /> Vuoristolaislapset saavat leikkiä kaiket päivät ulkona ja mitä rajumpia leikit ovat, sen parempi.<br /> <br /> Vuoristolaisten kilpailuihin kuuluu myös hyvin jyrkkien rinteiden juoksu ylös ja takaisin alas mahdollisimman nopeasti. Tehtävään saadaan lisää haastetta jos kannettavana on korillinen kananmunia joita ei saa rikkoa, tai jos vastustajia saa heitellä kivillä. (Mike Pohjola)<br /> <br /> Barbaarien isät kantavat poikiaan selässään. Tämä on tietysti haastavaa koska lapset kasvavat, ja vahvimmat rehvastelevat kantamalla aikuista harteillaan. (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ===Vuoristolaisten lumisota===<br /> <br /> [[Image:Olaus_Magnus_-_On_the_Youth’s_Snow_Castles.jpg|400px|thumb|right|Orlan Madar: Nuorten vuoristolaisten lumilinnoitus]]<br /> Vuoriston kansoilla on tapana harjoittaa varovaisen viisaasti nuorukaisiaan erilaisissa sodan vaatimissa toimissa ja taidoissa linnoitusten valtaamiseksi. Erityisesti he innostavat sellaisiin esiharjoituksiin, jotka eivät aiheuta vammoja tai hengen vaaraa, mutta ovat silti nuorten mieleen.<br /> <br /> Siitä syystä talvella pysyvän lumen aikaan nuorukaiset menevät vanhempien miesten kehotuksesta joukossa jollekin korkealle paikalle. Yhteistyöllä he kasaavat suuria määriä lunta, josta etenkin vapaapäivinään rakentavat linnoitusten muurien tapaisia esivarustuksia. He varustavat ne ampuma-aukoilla ja valelevat niitä jatkuvasti vedellä, jotta lumi sillä tavoin yhdessä veden kanssa pakkasen sattuessa kovettuisi hyvin lujaksi. Tällä huolellisella menettelyllä muurit vahvistuvat siinä määrin, että keveiden ryntäysten lisäksi ne voivat kestää metallikuulia ja muurin murtimien iskuja – mikäli nyt niitä tarvittaisiin.<br /> <br /> Kun kaikki on valmista ennakolta määrätyt nuorukaiset jakaantuvat kahteen joukkoon, joista toinen menee lumilinnaan sitä puolustamaan, toinen jää ulkopuolelle sen valloittamista varten. Eikä noista hohtavan valkeista linnoista puutu mustia tai tummia lippuja tai vihreitä katajapensaita, joiden alla he halukkaasti käyvät taisteluun, eivät rahan vaan pelkän maineen vuoksi. Siinä ei kummaltakaan puolelta käytetä muita aseita kuin vain lumipalloja, joita he heittävät käsin toisiaan kohti. On näet säädetty rangaistukseksi alastomana jäiseen veteen upottaminen, jos joku tällä tavoin heitettäviin lumipalloihin kätkisi kiven, rautaa, puuta tai jäätä.<br /> <br /> Sitä paitsi jotkut piirittäjistä kaivavat kaniinien tavoin lumen alle käytäviä, joita myöten he tunkeutuvat linnaan karkottaakseen sen puolustajat asemistaan. Eipä kestä kauankaan ennen kuin nyrkein tapellaan käsikähmässä, kunnes lippu siepataan ja hävinnyt puoli alistuu, voidakseen toisella kertaa, kun taistelu uusitaan voittanutta puolta vastaan samassa linnoituksessa (jos se käy päinsä), juhlia omaa voittoaan.<br /> <br /> Näissä leikeissä he toimivat yhtä tarmokkaasti ja voimakkaasti kuin jos he kamppailisivat jotain sivistyneisten seutujen linnaketta vastaan. Mutta niitä jotka pakenevat tai pelokkaina välttävät taistelua rangaistaan, jos heidät vain saadaan kiinni, tunkemalla niskasta lunta ihon ja vaatteiden väliin ja heidät ajetaan pois häpäisevästi nimitellen ja herjaten, jotta he toisella kerralla pysyisivät urhoollisemmin paikoillaan ja puolustaisivat kiihkeämmin linnoitusta. Eräitä rangaistaan antamalla hirveällä pakkasella jäisen veden tippua pisaroittain päähän ja kaulaan. Kaikki nämä lievät rangaistukset annetaan huvittavana näytelmänä niskoittelijoille ja typeryksille.<br /> :- Farrignian yliopiston arkkimaisteri Orlan Madar, 412 V.a.<br /> <br /> =Kiitokset=<br /> <br /> Juha-Pekka Ahonen,<br /> Petri Hiltunen,<br /> Erkka Leppänen,<br /> Martti Huusko,<br /> Mike Pohjola,<br /> Niko Ruotsalainen,<br /> Juha Sihvonen,<br /> Ville Vuorela</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Aatelisarvot&diff=2157 2024-05-25T10:35:45Z

<p>Starac: /* Arvonimien vastaavuus */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Kulttuuri]]<br /> Tässä on listattu Jaconian tavallisimmat aatelisarvot ja niiden tavanomaisin järjestys. Mutta Jaconia on laaja ja tavat ovat erilaiset.<br /> <br /> * '''Keisari/Keisarinna:''' haaveet koko Jaconiaa hallitsevasta &quot;keisarista&quot; eivät ole näillä näkymin realistiset; ja on muistettava, että edes ensikuningas Valiar ei noussut keisariksi.<br /> * '''Imperaattori:''' sotilaskeisari; spekuloitu arvonimi koko Jaconian valloittajalle. Mikäli merkittävimmät kuninkaat alistuvat hänen vasalleikseen, seuraava askel olisi keisarin (tai keisarinnan) arvo.<br /> * '''Kuningas/kuningatar:''' yleensä yhden valtion hallitsija. Harva pitää lyhytaikaista [[Metsäläiset|Metsäläisten]] kuningasta [[Miran]]ia &quot;oikeana&quot; kuninkaana.<br /> * '''Arkkiherttua/arkkiherttuatar:''' kuninkaan ja herttuan välissä oleva harvinainen arvo, jota ei liene koskaan käytetty Jaconiassa.<br /> * '''Varakuningas:''' arvonimi kuninkaan sijaiselle toisen valtion (valloitetulla) alueella, historiallisesti ollut käytössä joitakin kertoja.<br /> * '''Kruununprinssi/-prinsessa:''' kruunun perijäksi nimetty (tai oletettu) aatelinen. Nimellisesti herttuan arvoinen.<br /> * '''Prinssi/prinsessa:''' kuninkaan tai kuningattaren tunnustama jälkeläinen tai ottolapsi. Varsinainen arvoasema vaihtelee.<br /> * '''Herttua/herttuatar:''' useimmiten korkein maallinen arvo kuninkaan jälkeen.<br /> * '''Markiisi/markiisitar:''' arvonimi lienee alun perin ollut rajakreivi, koska se tarkoittaa periaatteessa samaa asiaa. Alunperin siis aatelinen, jonka läänitys oli valtakunnan rajalla. Jaconiassa rajakreivi on kuitenkin alempiarvoinen aatelinen (ks. Alamikkula, Jaakko: Koston kukkulat).<br /> * '''Kreivi/kreivitär:''' kreivikunnan hallitsija.<br /> * '''Varakreivi:''' useimmiten hovin virkamies; arvo ei periydy eikä siihen kuulu läänitystä.<br /> * '''Rajakreivi:''' paroni, jonka läänitys on valtakunnan rajalla (ks. Alamikkula, Jaakko: Koston kukkulat).<br /> * '''Paroni/paronitar:''' korkea-arvoisemman aatelisen vasalli, jolla on läänitys, paronikunta.<br /> * '''Ritari/daami:''' alin aatelisarvo. Ylemmän aatelisen vasallin on varustettava ratsusotilas (tai toimittava itse sotilaana) ja vastineeksi hän saa tilukset ja verovapauden. Ritarin arvo on perinnöllinen. Jaconiassa on paljon isännättömiä ja maattomia ritareita jotka joutuvat taipumaan häpeälliseen työntekoon, toimivat maanviljelijänä (mitä pidetään melko kunniallisena ritarillekin) tai ryhtyvät palkkasotureiksi, rosvoiksi tai [[praedor]]eiksi.<br /> <br /> ===Virka-arvoja===<br /> * '''Isäntäritari:''' Varjojen kirjassa. &quot;Paronin palveluksessa oleva aatelinen, jolla on lupa pitää sotilaita ja nostojoukkoja.&quot; (Lauri Maijala)<br /> * '''Vouti:''' hallitsijan virkamies, useimmiten ritari tai aatelinen, tehtävänä periä verot ja toimia hallitsijan käskynhaltijana.<br /> * '''Seriffi''' eli '''Kivalteri:''' yleishallintovirkamies, tavallisesti aatelinen, arvo vaihtelee.<br /> <br /> ==Arvonimien vastaavuus==<br /> :''&quot;...Juhlien plaseerauksessa isäntä ja emäntä istuvat vierekkäin, isännän oikealla puolella naispuoleinen kunniavieras, emännän vasemmalla puolella tärkein herra. Pariskunnat eivät istu vierekkäin, vaan vastakkain, mielellään hiukan ristiin. Pyritään siihen, että vierekkäin istuu aina vuorotellen herra ja daami. Ai niin, kuningatar on poikkeus, ja istuu aina tärkeimmän herran paikalla, sillä hän on ylhäisempi kuin kukaan herroista. Siksi kuningatar istuu emännän vieressä ja hänen vieressään istuu tärkein daami, joten poikkeuksena toiseksi tärkein daami istuu silloin isännän vieressä. Muuten ulkomainen kunniavieras on tärkein, seuraavana ylhäisaateli rajakreiviin asti, paitsi Artanten arkkipiispa, joka katsotaan rajakreiviä ylemmäksi mutta herttuaa alemmaksi. Armeijan kenraali on kreiviä ylempi mutta rajakreiviä alhaisempi, paitsi jos hänet on nimitetty marsalkaksi, jolloin -&quot;, Moedra aloitti.''<br /> ::&amp;mdash; T. Gorgonius: Kirsikankukkien aika. Huom. rajakreivin sijasta Moedran pitäisi puhua markiisista. Syynä tähän on se, että rajakreivi tarkoitti tätä kirjoittaessa vielä samaa kuin markiisi.<br /> * Artanten arkkipiispa: markiisia ylempi mutta herttuaa alempi.<br /> * Armeijan kenraali on tavallisimmin kreivin arvoinen.<br /> * [[Farrignian yliopisto]]n rehtori vastaa arvoltaan kreiviä. Yliopistolla on joitakin itsehallinnollisia oikeuksia.<br /> * Farrignian kuninkaallinen keittiömestari on ritarin arvoinen.<br /> <br /> ==Viitteet==<br /> * [https://www.facebook.com/groups/praedor/posts/10159922072800320/ Maijala, Lauri: Googlettelin menemmän Jaconian aatelisista..., Facebook, 12.8.2022]</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Aatelisarvot&diff=2156 2024-05-25T10:34:13Z

<p>Starac: /* Virka-arvoja */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Kulttuuri]]<br /> Tässä on listattu Jaconian tavallisimmat aatelisarvot ja niiden tavanomaisin järjestys. Mutta Jaconia on laaja ja tavat ovat erilaiset.<br /> <br /> * '''Keisari/Keisarinna:''' haaveet koko Jaconiaa hallitsevasta &quot;keisarista&quot; eivät ole näillä näkymin realistiset; ja on muistettava, että edes ensikuningas Valiar ei noussut keisariksi.<br /> * '''Imperaattori:''' sotilaskeisari; spekuloitu arvonimi koko Jaconian valloittajalle. Mikäli merkittävimmät kuninkaat alistuvat hänen vasalleikseen, seuraava askel olisi keisarin (tai keisarinnan) arvo.<br /> * '''Kuningas/kuningatar:''' yleensä yhden valtion hallitsija. Harva pitää lyhytaikaista [[Metsäläiset|Metsäläisten]] kuningasta [[Miran]]ia &quot;oikeana&quot; kuninkaana.<br /> * '''Arkkiherttua/arkkiherttuatar:''' kuninkaan ja herttuan välissä oleva harvinainen arvo, jota ei liene koskaan käytetty Jaconiassa.<br /> * '''Varakuningas:''' arvonimi kuninkaan sijaiselle toisen valtion (valloitetulla) alueella, historiallisesti ollut käytössä joitakin kertoja.<br /> * '''Kruununprinssi/-prinsessa:''' kruunun perijäksi nimetty (tai oletettu) aatelinen. Nimellisesti herttuan arvoinen.<br /> * '''Prinssi/prinsessa:''' kuninkaan tai kuningattaren tunnustama jälkeläinen tai ottolapsi. Varsinainen arvoasema vaihtelee.<br /> * '''Herttua/herttuatar:''' useimmiten korkein maallinen arvo kuninkaan jälkeen.<br /> * '''Markiisi/markiisitar:''' arvonimi lienee alun perin ollut rajakreivi, koska se tarkoittaa periaatteessa samaa asiaa. Alunperin siis aatelinen, jonka läänitys oli valtakunnan rajalla. Jaconiassa rajakreivi on kuitenkin alempiarvoinen aatelinen (ks. Alamikkula, Jaakko: Koston kukkulat).<br /> * '''Kreivi/kreivitär:''' kreivikunnan hallitsija.<br /> * '''Varakreivi:''' useimmiten hovin virkamies; arvo ei periydy eikä siihen kuulu läänitystä.<br /> * '''Rajakreivi:''' paroni, jonka läänitys on valtakunnan rajalla (ks. Alamikkula, Jaakko: Koston kukkulat).<br /> * '''Paroni/paronitar:''' korkea-arvoisemman aatelisen vasalli, jolla on läänitys, paronikunta.<br /> * '''Ritari/daami:''' alin aatelisarvo. Ylemmän aatelisen vasallin on varustettava ratsusotilas (tai toimittava itse sotilaana) ja vastineeksi hän saa tilukset ja verovapauden. Ritarin arvo on perinnöllinen. Jaconiassa on paljon isännättömiä ja maattomia ritareita jotka joutuvat taipumaan häpeälliseen työntekoon, toimivat maanviljelijänä (mitä pidetään melko kunniallisena ritarillekin) tai ryhtyvät palkkasotureiksi, rosvoiksi tai [[praedor]]eiksi.<br /> <br /> ===Virka-arvoja===<br /> * '''Isäntäritari:''' Varjojen kirjassa. &quot;Paronin palveluksessa oleva aatelinen, jolla on lupa pitää sotilaita ja nostojoukkoja.&quot; (Lauri Maijala)<br /> * '''Vouti:''' hallitsijan virkamies, useimmiten ritari tai aatelinen, tehtävänä periä verot ja toimia hallitsijan käskynhaltijana.<br /> * '''Seriffi''' eli '''Kivalteri:''' yleishallintovirkamies, tavallisesti aatelinen, arvo vaihtelee.<br /> <br /> ==Arvonimien vastaavuus==<br /> :''&quot;...Juhlien plaseerauksessa isäntä ja emäntä istuvat vierekkäin, isännän oikealla puolella naispuoleinen kunniavieras, emännän vasemmalla puolella tärkein herra. Pariskunnat eivät istu vierekkäin, vaan vastakkain, mielellään hiukan ristiin. Pyritään siihen, että vierekkäin istuu aina vuorotellen herra ja daami. Ai niin, kuningatar on poikkeus, ja istuu aina tärkeimmän herran paikalla, sillä hän on ylhäisempi kuin kukaan herroista. Siksi kuningatar istuu emännän vieressä ja hänen vieressään istuu tärkein daami, joten poikkeuksena toiseksi tärkein daami istuu silloin isännän vieressä. Muuten ulkomainen kunniavieras on tärkein, seuraavana ylhäisaateli rajakreiviin asti, paitsi Artanten arkkipiispa, joka katsotaan rajakreiviä ylemmäksi mutta herttuaa alemmaksi. Armeijan kenraali on kreiviä ylempi mutta rajakreiviä alhaisempi, paitsi jos hänet on nimitetty marsalkaksi, jolloin -&quot;, Moedra aloitti.''<br /> ::&amp;mdash; T. Gorgonius: Kirsikankukkien aika<br /> * Artanten arkkipiispa: markiisia ylempi mutta herttuaa alempi.<br /> * Armeijan kenraali on tavallisimmin kreivin arvoinen.<br /> * [[Farrignian yliopisto]]n rehtori vastaa arvoltaan kreiviä. Yliopistolla on joitakin itsehallinnollisia oikeuksia.<br /> * Farrignian kuninkaallinen keittiömestari on ritarin arvoinen.<br /> <br /> ==Viitteet==<br /> * [https://www.facebook.com/groups/praedor/posts/10159922072800320/ Maijala, Lauri: Googlettelin menemmän Jaconian aatelisista..., Facebook, 12.8.2022]</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Aatelisarvot&diff=2155 2024-05-25T10:33:10Z

<p>Starac: </p> <hr /> <div>[[Luokka:Kulttuuri]]<br /> Tässä on listattu Jaconian tavallisimmat aatelisarvot ja niiden tavanomaisin järjestys. Mutta Jaconia on laaja ja tavat ovat erilaiset.<br /> <br /> * '''Keisari/Keisarinna:''' haaveet koko Jaconiaa hallitsevasta &quot;keisarista&quot; eivät ole näillä näkymin realistiset; ja on muistettava, että edes ensikuningas Valiar ei noussut keisariksi.<br /> * '''Imperaattori:''' sotilaskeisari; spekuloitu arvonimi koko Jaconian valloittajalle. Mikäli merkittävimmät kuninkaat alistuvat hänen vasalleikseen, seuraava askel olisi keisarin (tai keisarinnan) arvo.<br /> * '''Kuningas/kuningatar:''' yleensä yhden valtion hallitsija. Harva pitää lyhytaikaista [[Metsäläiset|Metsäläisten]] kuningasta [[Miran]]ia &quot;oikeana&quot; kuninkaana.<br /> * '''Arkkiherttua/arkkiherttuatar:''' kuninkaan ja herttuan välissä oleva harvinainen arvo, jota ei liene koskaan käytetty Jaconiassa.<br /> * '''Varakuningas:''' arvonimi kuninkaan sijaiselle toisen valtion (valloitetulla) alueella, historiallisesti ollut käytössä joitakin kertoja.<br /> * '''Kruununprinssi/-prinsessa:''' kruunun perijäksi nimetty (tai oletettu) aatelinen. Nimellisesti herttuan arvoinen.<br /> * '''Prinssi/prinsessa:''' kuninkaan tai kuningattaren tunnustama jälkeläinen tai ottolapsi. Varsinainen arvoasema vaihtelee.<br /> * '''Herttua/herttuatar:''' useimmiten korkein maallinen arvo kuninkaan jälkeen.<br /> * '''Markiisi/markiisitar:''' arvonimi lienee alun perin ollut rajakreivi, koska se tarkoittaa periaatteessa samaa asiaa. Alunperin siis aatelinen, jonka läänitys oli valtakunnan rajalla. Jaconiassa rajakreivi on kuitenkin alempiarvoinen aatelinen (ks. Alamikkula, Jaakko: Koston kukkulat).<br /> * '''Kreivi/kreivitär:''' kreivikunnan hallitsija.<br /> * '''Varakreivi:''' useimmiten hovin virkamies; arvo ei periydy eikä siihen kuulu läänitystä.<br /> * '''Rajakreivi:''' paroni, jonka läänitys on valtakunnan rajalla (ks. Alamikkula, Jaakko: Koston kukkulat).<br /> * '''Paroni/paronitar:''' korkea-arvoisemman aatelisen vasalli, jolla on läänitys, paronikunta.<br /> * '''Ritari/daami:''' alin aatelisarvo. Ylemmän aatelisen vasallin on varustettava ratsusotilas (tai toimittava itse sotilaana) ja vastineeksi hän saa tilukset ja verovapauden. Ritarin arvo on perinnöllinen. Jaconiassa on paljon isännättömiä ja maattomia ritareita jotka joutuvat taipumaan häpeälliseen työntekoon, toimivat maanviljelijänä (mitä pidetään melko kunniallisena ritarillekin) tai ryhtyvät palkkasotureiksi, rosvoiksi tai [[praedor]]eiksi.<br /> <br /> ===Virka-arvoja===<br /> * '''Isäntäritari:''' Varjojen kirjassa. &quot;Paronin palveluksessa oleva aatelinen, jolla on lupa pitää sotilaita ja nostojoukkoja.&quot; (Lauri Maijala)<br /> * '''Vouti:''' kuninkaan virkamies, aatelisarvo vaihtelee mutta useimmiten ylhäisaatelinen; tehtävänä periä kuninkaalle menevät verot ja toimia käskynhaltijana tietyllä alueella.<br /> * '''Seriffi''' eli '''Kivalteri:''' yleishallintovirkamies, tavallisesti aatelinen, arvo vaihtelee.<br /> <br /> ==Arvonimien vastaavuus==<br /> :''&quot;...Juhlien plaseerauksessa isäntä ja emäntä istuvat vierekkäin, isännän oikealla puolella naispuoleinen kunniavieras, emännän vasemmalla puolella tärkein herra. Pariskunnat eivät istu vierekkäin, vaan vastakkain, mielellään hiukan ristiin. Pyritään siihen, että vierekkäin istuu aina vuorotellen herra ja daami. Ai niin, kuningatar on poikkeus, ja istuu aina tärkeimmän herran paikalla, sillä hän on ylhäisempi kuin kukaan herroista. Siksi kuningatar istuu emännän vieressä ja hänen vieressään istuu tärkein daami, joten poikkeuksena toiseksi tärkein daami istuu silloin isännän vieressä. Muuten ulkomainen kunniavieras on tärkein, seuraavana ylhäisaateli rajakreiviin asti, paitsi Artanten arkkipiispa, joka katsotaan rajakreiviä ylemmäksi mutta herttuaa alemmaksi. Armeijan kenraali on kreiviä ylempi mutta rajakreiviä alhaisempi, paitsi jos hänet on nimitetty marsalkaksi, jolloin -&quot;, Moedra aloitti.''<br /> ::&amp;mdash; T. Gorgonius: Kirsikankukkien aika<br /> * Artanten arkkipiispa: markiisia ylempi mutta herttuaa alempi.<br /> * Armeijan kenraali on tavallisimmin kreivin arvoinen.<br /> * [[Farrignian yliopisto]]n rehtori vastaa arvoltaan kreiviä. Yliopistolla on joitakin itsehallinnollisia oikeuksia.<br /> * Farrignian kuninkaallinen keittiömestari on ritarin arvoinen.<br /> <br /> ==Viitteet==<br /> * [https://www.facebook.com/groups/praedor/posts/10159922072800320/ Maijala, Lauri: Googlettelin menemmän Jaconian aatelisista..., Facebook, 12.8.2022]</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Farrignian_juhlap%C3%A4iv%C3%A4t&diff=2154 2024-05-14T02:30:57Z

<p>Starac: /* Autuaiden juhlapäiviä */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Farrignia]]<br /> [[Luokka:Kulttuuri]]<br /> <br /> {{non-canon| Tämä sivu ei suurimmaksi osaksi ole kaanonia.}}<br /> <br /> [[Farrignia|Farrigniassa]] suurin juhlapäivä on Valiarin kruunajaispäivä ja toiseksi tärkein Kuolleiden juhla.<br /> <br /> <br /> ==Arkiset juhlat==<br /> <br /> Joka viikon 7. päivä on pyhäpäivä, jolloin oletetaan että jokainen käy [[Artante]]n temppelissä. Käytännössä temppelit ovat tavallisina pyhinä aika tyhjiä. [[Holrus]]issa temppeliin meno tosin on pakollista.<br /> <br /> Kaikki markkinapäivät ovat samalla juhlapäiviä. Markkinoiden houkutuksissa lankeaa helposti ja seuraavana aamuna voi löytää itsensä katuojasta pää kipeänä ja kaikki rahat poissa. Lukemattomia vitsejä veistellään hevoskauppiaista, joita ei yleisesti pidetä ihan rehellisimpinä kaikista kauppiaista.<br /> <br /> <br /> ==Vuosijuhlat==<br /> <br /> '''Uuden vuoden syntymäpäivä''' on 1. alkukevättä.<br /> <br /> '''Kesäjuhla, nuoruuden juhla''' on 1. alkukesää.<br /> <br /> '''Syysjuhla, aikuisuuden juhla''' on 1. alkusyksyä.<br /> <br /> (Laajemmat kuvaukset ym. juhlista tulevat myöhemmin. Kun joku ne kirjoittaa.)<br /> <br /> <br /> ===Talvijuhla, vanhuuden juhla===<br /> <br /> Juhlan ajankohta on 1. alkutalvea. Juhlan tarkoitus olisi oikeastaan kunnioittaa vanhuksia ja näiden viisautta ja jokaisen pitäisi käydä tapaamassa ikääntyneitä sukulaisiaan. Enemmän huomiota saa kuitenkin se, kun nuoriso kiertää vanhoiksi pukeutuneina ovelta toiselle kerjäämässä Kuolleiden juhlasta jääneitä oluita ja viinejä. Ne pitää tänä päivänä viimeistään juoda pois. Sen uskotaan takaavan, että seuraavan sadon aikaan saadaan jälleen tynnyrit ja pullot aivan täyteen.<br /> <br /> <br /> ==Valiarin kruunajaispäivä 1. loppusyksyä==<br /> <br /> Farrginiassa tämä on suuri juhla, johon säästetään rahaa ja valmistaudutaan pidempään (vrt. joulu). Kruunajaispäivän ajankohta on 1. loppusyksyä (vastaa meillä marraskuun 1. päivää).<br /> <br /> Varsinainen juhlinta tapahtuu aattona 30. alkusyksyä. Auringon laskiessa palatsissa on vastaanotto, johon osallistuu yhteiskunnan kerma, korkea-arvoiset upseerit ja muiden valtioiden lähettiläät.<br /> <br /> Sillä välin kaupungilla kansa juhlii riehakkaasti. Joku kerjäläinen tai muu rujo tyyppi valitaan pääkaupungin juhlakuninkaaksi ja hän kiertää kaupungin läpi karnevaalikulkueen kanssa. Kulkue päättyy ensimmäisen kehän suurelle aukiolle jota reunustavat kuninkaan palatsi, [[Farrignian yliopisto]] ja Artanten suuri temppeli. Tänä päivänä kaikki kaupungin portit 30 ulkoporttia lukuun ottamatta ovat auki ja kansa saa kulkea vapaasti. <br /> <br /> [[Teniran Mada]] otti juhlakuninkaan vastaan henkilökohtaisesti, joi hänen kanssaan maljan ja kruunasi hänet. Yleensä juhlakuningas sai kullatun hopeakruunun, mutta silloin tällöin kuningas pilaili lyömällä juhlakuninkaan päähän kourallisen lehmänsontaa tai vaikka hatun, jossa oli aasin korvat. [[Liala Mada]] näyttäytyy vain parvekkeellaan mutta juhlijoille heitellään hopearahoja ja jaetaan lahjoja.<br /> <br /> [[Palatsikaarti]] vahtii, että mitään asiatonta ei tapahdu. Portit suljetaan aamuyöstä ja palatsikaartin yövuoro käy läpi ensimmäisen kehän. Kaarti pieksee jokaisen joka on jäänyt lorvailemaan ilman lupaa, ennen kuin hänet heitetään ulos.<br /> <br /> Ne, jotka pysyvät kotona tai juhlivat pienemmällä porukalla, valitsevat jonkun perheenjäsenen tai palvelijan juhlakuninkaaksi. Hänet kruunataan, hän istuu pöydän päähän tärkeimmälle paikalle ja hän saa määrätä muille hauskoja tehtäviä. Tehtävästä kieltäytyvä saa rangaistuksen jonka juhlakuningas määrää.<br /> <br /> Illalla jaetaan toisille lahjoja ja syödään suuri juhla-ateria. Köyhimmätkin ovat hankkineet tuoretta kalaa, lihaa tai ainakin makkaroita pöytään, sekä vähän viiniä tai muuta parempaa juotavaa.<br /> <br /> Itse kruunajaispäivä on hiljaisempi juhla, jolloin on Artanten palvelusmenoja. Kuningatar itse osallistuu suuren temppelin menoihin ja vahvistaa olevansa Artanten nimittämä hallitsija. Ateriana on joko eilisen juhlan tähteitä, tai varakkailla vieläkin hienompi juhlamenu kuin aattona.<br /> <br /> Eilisen päivän ja yön vastapainona kruunajaispäivä on myös palatsikaartin juhlapäivä. Illallisilla kuningatar tapaa kaartilaisia ja jakaa heille lahjoja, arvomerkkejä ja ylennyksiä. Kuukauden 1. päivä on myös kaartin palkkapäivä. ([[Farrignian armeija]]n juhlapäivä on talvipäivän seisauksen aattona.)<br /> <br /> <br /> ==Kuolleiden juhla 22. alkutalvea==<br /> <br /> Talvipäivän seisauksen aattona 21. alkutalvea muistellaan kuolleita läheisiä.<br /> <br /> Samaan päivään on sekoittunut useita ikivanhoja juhlapäiviä, eikä kukaan ole oikein varma että mitä loppujen lopuksi juhlitaan. Kuoleman symbolit, hirviöt ja pelottavat kauhutarinat ovat osa tätä juhlaa, jota pidetään siitä huolimatta erityisen hauskana ja hupaisana (vrt. ''Día de Muertos'').<br /> <br /> Lapset pukeutuvat hirviöiksi jotka muistuttavat [[Borvaria]]n ja [[Warth]]in romahduksesta ja kiertävät naapuruston ovilla kerjäämässä herkkuja. Hirviöasu myös suojaa heitä oikeilta hirviöiltä.<br /> <br /> Jokainen jolla vain on varaa, panee ikkunalleen ikilyhdyn, tavallisen lyhdyn tai kynttilän palamaan koko yöksi. Valo pitää pahat henget ja aaveet poissa. Tyynyn alle laitetaan pussissa tiettyjä yrttejä (mm. ukonhattua, valkosipulia, salviaa) myös karkottamaan hirviöitä ja kummituksia.<br /> <br /> Nuorison tapana on tunkeutua yöllä Farrignian valtaviin katakombeihin juhlimaan villisti. Palatsikaarti ja kaupunginvartiosto puolestaan yrittävät estää heitä. Siitä kaikesta, mitä maan alla tänä yönä tapahtuu, riittää juoruiltavaa pitkäksi aikaa.<br /> <br /> Seuraavana päivänä juhlitaan Jaconian selviytymistä ja elämän voittoa. On vuoden pimein päivä ja tästä eteenpäin valo alkaa lisääntyä. Kuten niin usein riehakkaan aaton jälkeen, itse juhlapäivä on hiljainen ja rauhallinen ja sisältää uskonnollisia menoja.<br /> <br /> <br /> ==Autuaiden juhlapäiviä==<br /> Tärkeimpien [[autuaat, marttyyrit ja sankarit|autuaiden, marttyyrien ja sankarien]] muistopäivät ovat myös yleisiä vapaapäiviä. Tässä vain muutamia esimerkkejä - päiviä on useita muitakin.<br /> <br /> * 2. alkukevättä: [[Autuas Zivavoda]]<br /> * 15. sydänkevättä: [[Sankari Taran]]<br /> * 2. loppukesää: [[Marttyyri Salope]]<br /> * 5. loppukesää: [[Autuas Emmbar]]<br /> * 3. alkusyksyä: [[Sankari Viveca]]<br /> * 8. loppusyksyä: [[Marttyyri Mactoirdbach]]<br /> * 19. sydäntalvea: [[Marttyyri Hachamer]]<br /> <br /> ==Kielteisiä asenteita==<br /> <br /> Kiihkeät uskovaiset ovat sitä mieltä, että kuninkaallinen, hengellinen ja maallinen arvojärjestys ovat asioita, joista ei koskaan saa laskea leikkiä. [[Tulath]]ia, kiellettyä kaupunkia, Warthia ja Borvariaa ei pidä edes mainita koska se voi villitä nuorisoa. Teniran Mada täytyy aina hienovaraisesti ohittaa menneistä kuninkaista puhuttaessa, sillä muuten loukataan kuningatarta.<br /> <br /> [[Remus Thesioporus|Remus Thesioporuksen]] pilkka on [[Velhot|velhojen]] pilkkaa ja velhot voisivat oikeutetusti kostaa sen.<br /> <br /> Valiarin kruunajaispäivä on Artanten päivä, sillä Hän on se joka kruunasi ensikuninkaan ja päähuomion tulee siis olla Hänessä.<br /> <br /> Käytännössä on mahdotonta estää rahvasta juhlimasta perinteisinä päivinä. Mikään kaarti tai armeija ei pystyisi sitä estämään. Kaartilaiset ja sotilaat ovat loppujen lopuksi farrignialaisia, monet itsekin rahvaan piiristä lähtöisin. Ja kuningatar pyrkii ylläpitämään vanhaa järjestystä johon kuuluvat myös juhlat. Hän on varovainen kaikenlaisten uudistusten kanssa.<br /> <br /> ==Häät==<br /> <br /> ===Polttarit===<br /> <br /> :&quot;Varmaan jos kyse olisi hyvämaineisista aatelisista, morsiamen polttareissa käytäisiin Artanten temppelissä rukoilemassa ja jättämässä uhrilahja, sitten pidettäisiin illanistujaiset jonkin aatelisnaisen kotona. Tarjottaisiin teetä ja leivoksia tms. ja morsian saisi paljon lahjoja, ystävien muistikirjaan kirjoittamia runoja ja hyviä neuvoja (''&quot;makaa vain hiljaa paikallasi ja ajattele Artantea ja isänmaata&quot;''). Ehkäpä otettaisiin myöhemmin jopa pienet lasilliset mietoa viiniä!&quot; - Hyvämaineisten aatelisnaisten polttareista, facebook, 9.7.2021<br /> <br /> <br /> ==Kiitos==<br /> <br /> Facebook-keskustelussa mukana (aakkosjärjestyksessä) mm. [[Juho Faarinen]], [[Petri Hiltunen]], [[Ilkka Niemi]], [[Rami Niemi]], [[Asko Metsäpelto]], [[Mikael Mustonen|Mikael &quot;Artanten ruoska&quot; Mustonen]], [[Niko Ruotsalainen]], [[Lea Vestovuo]] ja [[Ville Vuorela]].<br /> <br /> <br /> ==Katso myös==<br /> <br /> * [[Valiarin kalenteri]]</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Kedros-kortit&diff=2153 2024-05-13T05:38:50Z

<p>Starac: </p> <hr /> <div>[[Luokka:Kulttuuri]]{{non-canon| kortit eivät ole kanoniset mutta on hyvin mahdollista että nämä ovat olemassa Jaconiassa}}<br /> <br /> Kedros-kortit ovat tarokkikorttien tapainen, esoteerinen korttipakka jossa on erilaisten arkkityyppien &quot;suuri arkana&quot; (mm. 0-arvoinen Praedor, Talonpoika, Kurtisaani, Filoosi, Velho, Keisari ja Jaconia) ja neljä kuntaa (eläin-, ihmis-, kala- ja kasvikunta), jokaisessa 14 korttia.<br /> <br /> Luetellut merkitykset ovat oikeinpäin oleville korteille. Jos käänteiset kortit ovat käytössä (näin ei aina ole), merkitys on käänteinen. Huomatkaa, että tämä on vain yhden koulukunnan näkemys. Tulkintoja on monia erilaisia.<br /> <br /> ==Suuri Arkana==<br /> Suuren arkanan kortti ennustuksessa on tavallista maakorttia merkittävämpi.<br /> <br /> {|class=&quot;wikitable sortable&quot;<br /> |-<br /> !Arvo!!Kortti!!Kuvaus!!Merkitys oikeinpäin (ylösalaisin käänteinen)<br /> |-<br /> |0||Praedor||Kuva praedorista||Vaara uhkaa, mutta erilaiset seikkailut odottavat<br /> |-<br /> |I||Jaconia||Karkea Jaconian kartta||Suotuisia enteitä, taitavuutta, tahdonvoimaa<br /> |-<br /> |II||Kerjäläinen||Kurja rääsyläinen kadulla||Rahanmenoa, huonoa terveyttä, ikävyyksiä<br /> |-<br /> |III||Talonpoika||Maalainen sauva kädessä||Rauhaa, pysyvyyttä, jatkuvuutta<br /> |-<br /> |IV||Valotar||Viekkaan näköinen||Epäonnea, juonitteluja, juoruja<br /> |-<br /> |V||Barbaari||Lihaksikas eridu||Rohkeutta, itsevarmuutta<br /> |-<br /> |VI||Porvari||Lihava, pöydän ääressä||Rahantuloa, onnea, yltäkylläisyyttä<br /> |-<br /> |VII||Munkki||Riutunut kaapuniekka||Menestystä työssä, Artanten siunausta<br /> |-<br /> |VIII||Kurtisaani||Viettelevä vähäpukeinen nainen||Rakkautta, onnea, mutta uskottomuus uhkaa<br /> |-<br /> |IX||Patriarkka||Patriarkka puvussaan||Ylempien suosiota, mutta uskosi horjuu<br /> |-<br /> |X||Filoosi||Oppinut kammiossaan||Suuria uutisia tai iso käänne elämässä odotettavissa<br /> |-<br /> |XI||Aatelinen||Ratsailla, täysi levyhaarniska, peitsi ja kilpi||Tarkkaile terveyttäsi, varo selkään puukottajia<br /> |-<br /> |XII||Keisari||Kruunattuna valtaistumella||Onnistut seuraavassa tärkeässä asiassa<br /> |-<br /> |XIII||Velho||Tyypillinen velho||Menestystä tiedossa, mutta siinä on iso riski<br /> |-<br /> |XIV||Warth||Kuva raunioista||Vaikeuksia, vihamiehiä<br /> |-<br /> |XV||Kuparivuori||Ko. vuoren kuva||Hyvää terveyttä, mutta ennustaa tulipaloa<br /> |-<br /> |XVI||Kanava||Leveä kanava||Vakautta, tasaisuutta, pysyvyytttä<br /> |-<br /> |XVII||Metsä||Jaconian suuret metsät||Olet eksyksissä ja sinun on löydettävä oikea tie<br /> |-<br /> |XVIII||Joki||Franfar, Gorfar ja Gonian||Jatka samaan suuntaan niin pääset perille<br /> |-<br /> |XIX||Sisämeri||Aava ulappa jolla laiva||Pitkä matka odotettavissa, menestystä lemmessä<br /> |-<br /> |XX||Vuori||Läntiset korkeat lumihuiput||Esteitä ja hankaluuksia, jos voitat ne, onnistut<br /> |-<br /> |XXI||Tähti||Tyylitelty tähti||Luovuutta, inspiraatiota, rauhaa<br /> |-<br /> |XXII||Kuu||Tyylitelty kuu ja Kulkija||Epävarmuutta, epävakautta, uhkia<br /> |-<br /> |XXIII||Aurinko||Tyylitelty aurinko||Onnistumisia, erityisen hyvää onnea<br /> |-<br /> |XXIV||Borvaria||Valtava rauniokaupunki||Katastrofi, tuho, kuolema, erittäin huonoa onnea<br /> |}<br /> <br /> ==Neljä maata==<br /> Erityisen epäonnisia ovat kortit 1, 4, onnekkaita 2, 8.<br /> <br /> Merkitykset ovat oikeinpäin oleville korteille. Jos käänteiset kortit ovat käytössä (näin ei aina ole), merkitys on käänteinen tai vastakkainen. Tämä on jälleen vain yksi tulkinta; lisäksi korttien kuvaukset ovat vielä kesken.<br /> <br /> {|class=&quot;wikitable sortable&quot;<br /> |-<br /> !No!!Yleisiä merkityksiä<br /> |-<br /> |1||yksinäisyys, niukkuus, sairaus, kuolema<br /> |-<br /> |2||harmonia, onni, lapsilykky, rakkaus, hunaja<br /> |-<br /> |3||matka, siirtymä, muutos<br /> |-<br /> |4||petos, kuolema, epäonni, ankara sää<br /> |-<br /> |5||riita, kiista, oikeusjuttu, syytös<br /> |-<br /> |6||ahneus, rahan himo, perintö tulossa, mutta riita siitä<br /> |-<br /> |7||pyhyys, siunaus, hartaus, hurskaus<br /> |-<br /> |8||rikkaus, onni, kukoistus<br /> |-<br /> |9||epäonnea, menetys<br /> |-<br /> |10||vaara, uhkaus, onnettomuus<br /> |-<br /> |11||henkinen kokemus, herääminen, viesti Artantelta<br /> |-<br /> |12||täydellisyys, valmistuminen, tavoite saavutetaan<br /> |-<br /> |13||veitsen terällä oleminen, vaikea päätös, vakava tilanne, uhka<br /> |-<br /> |14||ylennys, eteneminen uralla, nouseminen hierarkiassa<br /> |}<br /> <br /> ===Eläinkunta; &quot;Lampaat&quot;===<br /> {|class=&quot;wikitable sortable<br /> |-<br /> !Arvo!!Merkitys!!Kortin kuvaus<br /> |-<br /> |I||yksinäisyyttä||yksinäinen karitsa määkii surkeana kaukana erämaaniityllä<br /> |-<br /> |II||perheonnea, lapsilykkyä||uuhi imettää karitsaa puiden siimeksessä<br /> |-<br /> |III||tulossa on matka||paimen hoputtaa uuhta ja kahta karitsaa pitkin polkua<br /> |-<br /> |IV||petturuutta||teurastaja on sitonut yhden lampaan jaloistaan teurastettavaksi ja viiltää parhaillaan sen kurkkua; kolme muuta lammasta on aitauksessa<br /> |-<br /> |V||kiistaa, riitaa||Kaksi pässiä aikoo puskea toisiaan, kolme lammasta katsoo vieressä<br /> |-<br /> |VI||sinulta vaaditaan rahaa tai palvelusta||kaksi talonpoikaa tappelee kuuden lampaan laumasta, kumpikin on sitä mieltä että lampaat kuuluvat hänelle<br /> |-<br /> |VII||olet siunattu||seitsemän lampaan lauma laiduntaa Artanten papin siunatessa<br /> |-<br /> |VIII||onnea toimeentuloon||kaksi uuhta rehevällä laitumella, niitä seuraa peräti kahdeksan karitsaa<br /> |-<br /> |IX||koet suuren menetyksen||yhdeksän lammasta on raadeltu hengiltä metsän laidassa, susi syö yhtä niistä<br /> |-<br /> |X||onnettomuus uhkaa||kymmenen lampaan lauma seisoo päät painuksissa niityllä rankkasateessa, taivaalla raivoaa ukonilma<br /> |-<br /> |XI||Artante haluaa kertoa sinulle jotain||lampaiden ritari: haarniskaan pukeutunut lammas hevosen selässä, hänen edessään hohtaa ilmassa Artanten symboli<br /> |-<br /> |XII||saavutat pian tavoitteesi||lampaiden paroni: lihava aatelispässi hienoissa vaatteissa istuu mukavalla valtaistuimella loiston ympäröimänä<br /> |-<br /> |XIII||karjaasi uhkaa pedot tai varkaat, säät uhkaavat satoa, vaikeuksia kaupoissa||lampaiden herttua: kahtatoista lammasta paimentaa hyvin typerä pässi, jolla on kultainen kruunu päässä. Sudet vaanivat taustalla.<br /> |-<br /> |XIV||hyvä sato, hyvätuloisuus, runsaus||lampaiden kuningatar: kolmeatoista komeaa pässiä paimentaa lammas, jolla on kruunu päässä ja purppurainen viitta<br /> |}<br /> <br /> ===Ihmiskunta; ihmisiä eri tilanteissa===<br /> {|class=&quot;wikitable sortable<br /> |-<br /> !Arvo!!Merkitys!!Kortin kuvaus<br /> |-<br /> |I||rahanmenoa, köyhyys||sikopaimen makaa laiskana heinäkasassa sikolätin luona<br /> |-<br /> |II||runsautta, rikkautta||talonpoika kylvää viljaa (vakasta heittelemällä) poikansa seuraamana<br /> |-<br /> |III||joudut matkustamaan||kolme pyhiinvaeltajaa vaellussauvoineen vaeltaa polulla (vasemmalta oikealle) läpi synkän metsän, hohtava Artanten symboli johtaa heitä<br /> |-<br /> |IV||suurta epäonnea raha-asioissa||pappi ja kaksi haarniskoitua sotilasta on tullut keräämään kurjalta talonpojalta kymmenyksiä; talonpoika rukoilee polvillaan näiltä armoa<br /> |-<br /> |V||riitaa ja kiistaa, mutta tilanne ratkeaa||viisi filoosia kiistelee ankarasti kirjastossa, yksi uhkaa tuolilla ja toinen heittää kirjaa toista päin; yllään heillä on Farrignian yliopiston liivit<br /> |-<br /> |VI||ahneet yrittävät viedä rahasi||köyhä kaupunginosa, rikas herra on viskannut ylimielisesti kolikoita kadulle, viisi kerjäläistä taistelee niistä<br /> |-<br /> |VII||sinut on siunattu seitsenkertaisesti||seitsemän Valotarta rukoilee hartaana Artanten suuren patsaan edessä<br /> |-<br /> |VIII||saat paljon rahaa pian||kahdeksan killan mestaria istuu ylitsepursuavan, runsaan juhlapöydän ääressä syömässä ja juomassa<br /> |-<br /> |IX||menetät pian rahaa||yhdeksän kurjaa kerjäläistä istuu slummin kujalla, yrittäen jakaa yhtä leipää tasapuolisesti<br /> |-<br /> |X||iso vaara uhkaa sinua||rakennustelineet ovat sortuneet, viisi miestä putoaa, neljä vielä roikkuu kiinni henkensä edestä<br /> |-<br /> |XI||odota tärkeää viestiä||nuori ritari: ritari ratsastaa tiellä, kädessään sinetöity pergamenttikäärö<br /> |-<br /> |XII||saavutat pian tavoitteesi||vanha paroni: arvokas vanha paroni kulkee paronikunnassaan, ihmiset kumartavat häntä<br /> |-<br /> |XIII||asemasi menetys uhkaa, ole varuillasi||ylpeä ja erittäin komeasti puettu herttuatar seisoo suuren peilin edessä, palvelijoiden hännystellessä. Ovenraossa vaanii mies tikarin kanssa.<br /> |-<br /> |XIV||nouset arvoasemassa||mahtava kuningatar Riikinkukkovaltaistuimella<br /> |}<br /> <br /> ===Kalakunta; &quot;Rautakiisket&quot;===<br /> {|class=&quot;wikitable sortable<br /> |-<br /> !Arvo!!Merkitys!!Kortin kuvaus<br /> |-<br /> |I||kuolema||kuollut rautakiiski kelluu selällään lammessa<br /> |-<br /> |II||onnea rakkaudessa, kohtaat pian puolisoehdokkaan||kaksi rautakiiskeä ui purossa rinnakkain<br /> |-<br /> |III||odottamaton matka||kaksi rautakiiskeä hyppää ylös koskessa<br /> |-<br /> |IV||köyhyttä, nälänhätää||neljän rautakiisken ruodot löyhkäävällä tunkiolla<br /> |-<br /> |V||ankaraa kiistaa kotona tai naapureiden kanssa||viisi rautakiiskeä tappelee verisesti veden alla, pari kelluu jo selällään kuolleena<br /> |-<br /> |VI||pidä kiinni oikeuksistasi||kuvassa näkymä sekä veden alta että päältä, kolme rautakiiskeä hyppii esiin vedestä, yrittäen pyydystää kärpäsiä ilmasta. Kolme rautakiiskeä odottaa pinnan alla vuoroaan kärsimättömänä.<br /> |-<br /> |VII||siunausta||seitsemän rautakiiskeä ui oikealta vasemmalle veden alla, hohtava Artanten symboli johtaa niitä<br /> |-<br /> |VIII||runsautta, hyvää satoa||talonpoika kantaa kahdeksan ison rautakiisken saalista korissa<br /> |-<br /> |IX||olet vaarassa menettää jotain tärkeää||yhdeksän rautakiiskeä kelluu selällään rehevöityneen lammen pinnalla<br /> |-<br /> |X||vaara uhkaa||kymmenen rautakiisken parvi pakenee rautamonnia<br /> |-<br /> |XI||sinut on suojattu suurelta vaaralta||rautakiiskien ritari: haarniskoitu rautakiiski surmaa demonia miekalla; hohtava Artanten symboli taivaalla<br /> |-<br /> |XII||saavutat tärkeän tavoitteen||rautakiiskien paroni: kultainen rautakiiski ui paikalle, yksitoista muuta soittaa torvea sen kunniaksi<br /> |-<br /> |XIII||varo terveyttäsi, muuten sairaus uhkaa||rautakiiskien herttua: paksu rautakiiski makaa komeassa vuoteessa sairaana, liina otsallaan<br /> |-<br /> |XIV||hyvää terveyttä||rautakiiskien kuningatar: suuri rautakiiski hyppää voimaa uhkuen ylös Hagoanin suurta putousta, kultainen kruunu päässään<br /> |}<br /> <br /> ===Kasvikunta; &quot;Kultalootukset&quot;===<br /> {|class=&quot;wikitable sortable<br /> |-<br /> !Arvo!!Merkitys!!Kortin kuvaus<br /> |-<br /> |I||sairaus||yksinäinen kultalootus on jäätynyt pienellä suolla talven tullen; toisin päin lupaus uudesta keväästä ja elämästä (kenties saat lapsen?)<br /> |-<br /> |II||hyvä hunajasato, onnea rakkaudessa||kaksi kukoistavaa kultalootusta niityllä, mehiläiset keräämässä mettä<br /> |-<br /> |III||koet muutoksen elämässäsi||kolme kultalootusta vedenrajassa, mutta yhden kukka on muuttunut siniseksi<br /> |-<br /> |IV||kylmyyttä, ankara talvi, köyhyys||neljän kultalootuksen paleltuneet rangat lumisateessa<br /> |-<br /> |V||riitaannut jonkun kanssa||talonpoika on niittänyt viisi kultalootusta, toinen talonpoika osoittaa häntä huutaen ja raivoten<br /> |-<br /> |VI||perinnöstä tulee kiistaa||kuusi kaunista kultalootusta on korissa, ihmiset riitelevät korista<br /> |-<br /> |VII||sinua pidetään hurskaana||seitsemän kultalootusta on laskettu Artanten patsaan jalkoihin. Kaksi pappia kumartaa sen edessä.<br /> |-<br /> |VIII||onnea lemmessä||nuori maalaistyttö hymyilee onnellisena, kahdeksan kultalootuksen kimppu käsissään. Ujo maalaispoika katselee maahan.<br /> |-<br /> |IX||epäonnea lemmessä||nuori maalaistyttö on paiskannut yhdeksän kultalootusta itkevän maalaispojan jalkoihin<br /> |-<br /> |X||pahat voimat uhkaavat sinua||kymmenen kultalootusta tienvarressa on kallistunut hieman pelosta, kun niitä uhkaa demoninen olento jolla on viikate käsissään<br /> |-<br /> |XI||iloinen viesti tulossa||kultalootusten ritari: haarniskoitu naispuoleinen ritari ratsastaa vasemmalta oikealle tietä pitkin, pitkät mustat hiukset vapaana liehuen, kaunis kultalootuksen kukka hiuksissaan<br /> |-<br /> |XII||merkittävä vieras tulossa||kultalootusten paroni: talon sisään astuu ovesta komea paroni, jolla on kultalootuksella koristeltu viitta. Talonväki kumartaa.<br /> |-<br /> |XIII||varo myrkytystä tai juonitteluja||kultalootusten herttua: kuihtunut kultalootus on asetettu hautakiven päälle<br /> |-<br /> |XIV||olet turvassa myrkyistä ja juonitteluista||kultalootusten kuningatar: talonpoika on polvistunut kuningattaren eteen, tarjoten hänelle neljäntoista upean kultalootuksen kimppua<br /> |}</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Kedros-kortit&diff=2152 2024-05-13T04:36:17Z

<p>Starac: /* Eläinkunta; &quot;Lampaat&quot; */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Kulttuuri]]{{non-canon| kortit eivät ole kanoniset mutta on mahdollista että nämä ovat olemasa Jaconiassa}}<br /> <br /> Kedros-kortit ovat tarokkikorttien tapainen, esoteerinen korttipakka jossa on erilaisten arkkityyppien &quot;suuri arkana&quot; (mm. 0-arvoinen Praedor, Talonpoika, Kurtisaani, Filoosi, Velho, Keisari ja Jaconia) ja neljä kuntaa (eläin-, ihmis-, kala- ja kasvikunta), jokaisessa 14 korttia.<br /> <br /> Luetellut merkitykset ovat oikeinpäin oleville korteille. Jos käänteiset kortit ovat käytössä (näin ei aina ole), merkitys on käänteinen. Huomatkaa, että tämä on vain yhden koulukunnan näkemys. Tulkintoja on monia erilaisia.<br /> <br /> ==Suuri Arkana==<br /> Suuren arkanan kortti ennustuksessa on tavallista maakorttia merkittävämpi.<br /> <br /> {|class=&quot;wikitable sortable&quot;<br /> |-<br /> !Arvo!!Kortti!!Kuvaus!!Merkitys oikeinpäin (ylösalaisin käänteinen)<br /> |-<br /> |0||Praedor||Kuva praedorista||Vaara uhkaa, mutta erilaiset seikkailut odottavat<br /> |-<br /> |I||Jaconia||Karkea Jaconian kartta||Suotuisia enteitä, taitavuutta, tahdonvoimaa<br /> |-<br /> |II||Kerjäläinen||Kurja rääsyläinen kadulla||Rahanmenoa, huonoa terveyttä, ikävyyksiä<br /> |-<br /> |III||Talonpoika||Maalainen sauva kädessä||Rauhaa, pysyvyyttä, jatkuvuutta<br /> |-<br /> |IV||Valotar||Viekkaan näköinen||Epäonnea, juonitteluja, juoruja<br /> |-<br /> |V||Barbaari||Lihaksikas eridu||Rohkeutta, itsevarmuutta<br /> |-<br /> |VI||Porvari||Lihava, pöydän ääressä||Rahantuloa, onnea, yltäkylläisyyttä<br /> |-<br /> |VII||Munkki||Riutunut kaapuniekka||Menestystä työssä, Artanten siunausta<br /> |-<br /> |VIII||Kurtisaani||Viettelevä vähäpukeinen nainen||Rakkautta, onnea, mutta uskottomuus uhkaa<br /> |-<br /> |IX||Patriarkka||Patriarkka puvussaan||Ylempien suosiota, mutta uskosi horjuu<br /> |-<br /> |X||Filoosi||Oppinut kammiossaan||Suuria uutisia tai iso käänne elämässä odotettavissa<br /> |-<br /> |XI||Aatelinen||Ratsailla, täysi levyhaarniska, peitsi ja kilpi||Tarkkaile terveyttäsi, varo selkään puukottajia<br /> |-<br /> |XII||Keisari||Kruunattuna valtaistumella||Onnistut seuraavassa tärkeässä asiassa<br /> |-<br /> |XIII||Velho||Tyypillinen velho||Menestystä tiedossa, mutta siinä on iso riski<br /> |-<br /> |XIV||Warth||Kuva raunioista||Vaikeuksia, vihamiehiä<br /> |-<br /> |XV||Kuparivuori||Ko. vuoren kuva||Hyvää terveyttä, mutta ennustaa tulipaloa<br /> |-<br /> |XVI||Kanava||Leveä kanava||Vakautta, tasaisuutta, pysyvyytttä<br /> |-<br /> |XVII||Metsä||Jaconian suuret metsät||Olet eksyksissä ja sinun on löydettävä oikea tie<br /> |-<br /> |XVIII||Joki||Franfar, Gorfar ja Gonian||Jatka samaan suuntaan niin pääset perille<br /> |-<br /> |XIX||Sisämeri||Aava ulappa jolla laiva||Pitkä matka odotettavissa, menestystä lemmessä<br /> |-<br /> |XX||Vuori||Läntiset korkeat lumihuiput||Esteitä ja hankaluuksia, jos voitat ne, onnistut<br /> |-<br /> |XXI||Tähti||Tyylitelty tähti||Luovuutta, inspiraatiota, rauhaa<br /> |-<br /> |XXII||Kuu||Tyylitelty kuu ja Kulkija||Epävarmuutta, epävakautta, uhkia<br /> |-<br /> |XXIII||Aurinko||Tyylitelty aurinko||Onnistumisia, erityisen hyvää onnea<br /> |-<br /> |XXIV||Borvaria||Valtava rauniokaupunki||Katastrofi, tuho, kuolema, erittäin huonoa onnea<br /> |}<br /> <br /> ==Neljä maata==<br /> Erityisen epäonnisia ovat kortit 1, 4, onnekkaita 2, 8.<br /> <br /> Merkitykset ovat oikeinpäin oleville korteille. Jos käänteiset kortit ovat käytössä (näin ei aina ole), merkitys on käänteinen tai vastakkainen. Tämä on jälleen vain yksi tulkinta; lisäksi korttien kuvaukset ovat vielä kesken.<br /> <br /> {|class=&quot;wikitable sortable&quot;<br /> |-<br /> !No!!Yleisiä merkityksiä<br /> |-<br /> |1||yksinäisyys, niukkuus, sairaus, kuolema<br /> |-<br /> |2||harmonia, onni, lapsilykky, rakkaus, hunaja<br /> |-<br /> |3||matka, siirtymä, muutos<br /> |-<br /> |4||petos, kuolema, epäonni, ankara sää<br /> |-<br /> |5||riita, kiista, oikeusjuttu, syytös<br /> |-<br /> |6||ahneus, rahan himo, perintö tulossa, mutta riita siitä<br /> |-<br /> |7||pyhyys, siunaus, hartaus, hurskaus<br /> |-<br /> |8||rikkaus, onni, kukoistus<br /> |-<br /> |9||epäonnea, menetys<br /> |-<br /> |10||vaara, uhkaus, onnettomuus<br /> |-<br /> |11||henkinen kokemus, herääminen, viesti Artantelta<br /> |-<br /> |12||täydellisyys, valmistuminen, tavoite saavutetaan<br /> |-<br /> |13||veitsen terällä oleminen, vaikea päätös, vakava tilanne, uhka<br /> |-<br /> |14||ylennys, eteneminen uralla, nouseminen hierarkiassa<br /> |}<br /> <br /> ===Eläinkunta; &quot;Lampaat&quot;===<br /> {|class=&quot;wikitable sortable<br /> |-<br /> !Arvo!!Merkitys!!Kortin kuvaus<br /> |-<br /> |I||yksinäisyyttä||yksinäinen karitsa määkii surkeana kaukana erämaaniityllä<br /> |-<br /> |II||perheonnea, lapsilykkyä||uuhi imettää karitsaa puiden siimeksessä<br /> |-<br /> |III||tulossa on matka||paimen hoputtaa uuhta ja kahta karitsaa pitkin polkua<br /> |-<br /> |IV||petturuutta||teurastaja on sitonut yhden lampaan jaloistaan teurastettavaksi ja viiltää parhaillaan sen kurkkua; kolme muuta lammasta on aitauksessa<br /> |-<br /> |V||kiistaa, riitaa||Kaksi pässiä aikoo puskea toisiaan, kolme lammasta katsoo vieressä<br /> |-<br /> |VI||sinulta vaaditaan rahaa tai palvelusta||kaksi talonpoikaa tappelee kuuden lampaan laumasta, kumpikin on sitä mieltä että lampaat kuuluvat hänelle<br /> |-<br /> |VII||olet siunattu||seitsemän lampaan lauma laiduntaa Artanten papin siunatessa<br /> |-<br /> |VIII||onnea toimeentuloon||kaksi uuhta rehevällä laitumella, niitä seuraa peräti kahdeksan karitsaa<br /> |-<br /> |IX||koet suuren menetyksen||yhdeksän lammasta on raadeltu hengiltä metsän laidassa, susi syö yhtä niistä<br /> |-<br /> |X||onnettomuus uhkaa||kymmenen lampaan lauma seisoo päät painuksissa niityllä rankkasateessa, taivaalla raivoaa ukonilma<br /> |-<br /> |XI||Artante haluaa kertoa sinulle jotain||lampaiden ritari: haarniskaan pukeutunut lammas hevosen selässä, hänen edessään hohtaa ilmassa Artanten symboli<br /> |-<br /> |XII||saavutat pian tavoitteesi||lampaiden paroni: lihava aatelispässi hienoissa vaatteissa istuu mukavalla valtaistuimella loiston ympäröimänä<br /> |-<br /> |XIII||karjaasi uhkaa pedot tai varkaat, säät uhkaavat satoa, vaikeuksia kaupoissa||lampaiden herttua: kahtatoista lammasta paimentaa pässi, jolla on kultainen kruunu päässä<br /> |-<br /> |XIV||hyvä sato, hyvätuloisuus, runsaus||lampaiden kuningatar: kolmeatoista pässiä paimentaa lammas, jolla on kruunu päässä<br /> |}<br /> <br /> ===Ihmiskunta; ihmisiä eri tilanteissa===<br /> {|class=&quot;wikitable sortable<br /> |-<br /> !Arvo!!Merkitys!!Kortin kuvaus<br /> |-<br /> |I||rahanmenoa, köyhyys||sikopaimen makaa laiskana heinäkasassa sikolätin luona<br /> |-<br /> |II||runsautta, rikkautta||talonpoika kylvää viljaa (vakasta heittelemällä) poikansa seuraamana<br /> |-<br /> |III||?||?<br /> |-<br /> |IV||suurta epäonnea raha-asioissa||pappi ja kaksi haarniskoitua sotilasta on tullut keräämään kurjalta talonpojalta kymmenyksiä; talonpoika rukoilee polvillaan näiltä armoa<br /> |-<br /> |V||riitaa ja kiistaa, mutta tilanne ratkeaa||viisi filoosia kiistelee ankarasti kirjastossa, yksi uhkaa tuolilla ja toinen heittää kirjaa toista päin; yllään heillä on Farrignian yliopiston liivit<br /> |-<br /> |VI||?||?<br /> |-<br /> |VII||?||?<br /> |-<br /> |VIII||?||?<br /> |-<br /> |IX||?||?<br /> |-<br /> |X||?||<br /> |-<br /> |XI||?||nuori ritari<br /> |-<br /> |XII||?||vanha paroni<br /> |-<br /> |XIII||varkaus tai ryöstö uhkaa, ole varuillasi||herttuatar<br /> |-<br /> |XIV||omaisuuden kasvua, menestystä||kuningatar Riikinkukkovaltaistuimella<br /> |}<br /> <br /> ===Kalakunta; &quot;Rautakiisket&quot;===<br /> {|class=&quot;wikitable sortable<br /> |-<br /> !Arvo!!Merkitys!!Kortin kuvaus<br /> |-<br /> |I||kuolema||kuollut rautakiiski kelluu selällään lammessa<br /> |-<br /> |II||onnea rakkaudessa, kohtaat pian puolisoehdokkaan||kaksi rautakiiskeä hyppää ylös koskessa<br /> |-<br /> |III||?||?<br /> |-<br /> |IV||köyhyttä, nälänhätää||neljän rautakiisken ruodot tunkiolla<br /> |-<br /> |V||?||?<br /> |-<br /> |VI||?||?<br /> |-<br /> |VII||?||?<br /> |-<br /> |VIII||runsautta, hyvää satoa||8 rautakiisken saalis korissa<br /> |-<br /> |IX||?||?<br /> |-<br /> |X||vaara uhkaa||kymmenen rautakiisken parvi pakenee rautamonnia<br /> |-<br /> |XI||?||rautakiiskien ritari<br /> |-<br /> |XII||?||rautakiiskien paroni<br /> |-<br /> |XIII||varo terveyttäsi, muuten sairaus uhkaa||rautakiiskien herttua<br /> |-<br /> |XIV||hyvää terveyttä||rautakiiskien kuningatar<br /> |}<br /> <br /> ===Kasvikunta; &quot;Kultalootukset&quot;===<br /> {|class=&quot;wikitable sortable<br /> |-<br /> !Arvo!!Merkitys!!Kortin kuvaus<br /> |-<br /> |I||sairaus||yksinäinen kultalootus on jäätynyt pienellä suolla talven tullen; toisin päin lupaus uudesta keväästä ja elämästä (kenties saat lapsen?)<br /> |-<br /> |II||hyvä hunajasato, onnea rakkaudessa||kaksi kukoistavaa kultalootusta niityllä, mehiläiset keräämässä mettä<br /> |-<br /> |III||?||?<br /> |-<br /> |IV||kylmyyttä, ankara talvi, köyhyys||neljän kultalootuksen paleltuneet rangat lumisateessa<br /> |-<br /> |V||?||?<br /> |-<br /> |VI||?||?<br /> |-<br /> |VII||?||?<br /> |-<br /> |VIII||?||?<br /> |-<br /> |IX||?||?<br /> |-<br /> |X||?||<br /> |-<br /> |XI||?||kultalootusten ritari<br /> |-<br /> |XII||?||kultalootusten paroni<br /> |-<br /> |XIII||varo myrkytystä tai juonitteluja||kultalootusten herttua<br /> |-<br /> |XIV||olet turvassa myrkyistä ja juonitteluista||kultalootusten kuningatar<br /> |}</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Kedros-kortit&diff=2151 2024-05-13T04:35:24Z

<p>Starac: /* Eläinkunta; &quot;Lampaat&quot; */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Kulttuuri]]{{non-canon| kortit eivät ole kanoniset mutta on mahdollista että nämä ovat olemasa Jaconiassa}}<br /> <br /> Kedros-kortit ovat tarokkikorttien tapainen, esoteerinen korttipakka jossa on erilaisten arkkityyppien &quot;suuri arkana&quot; (mm. 0-arvoinen Praedor, Talonpoika, Kurtisaani, Filoosi, Velho, Keisari ja Jaconia) ja neljä kuntaa (eläin-, ihmis-, kala- ja kasvikunta), jokaisessa 14 korttia.<br /> <br /> Luetellut merkitykset ovat oikeinpäin oleville korteille. Jos käänteiset kortit ovat käytössä (näin ei aina ole), merkitys on käänteinen. Huomatkaa, että tämä on vain yhden koulukunnan näkemys. Tulkintoja on monia erilaisia.<br /> <br /> ==Suuri Arkana==<br /> Suuren arkanan kortti ennustuksessa on tavallista maakorttia merkittävämpi.<br /> <br /> {|class=&quot;wikitable sortable&quot;<br /> |-<br /> !Arvo!!Kortti!!Kuvaus!!Merkitys oikeinpäin (ylösalaisin käänteinen)<br /> |-<br /> |0||Praedor||Kuva praedorista||Vaara uhkaa, mutta erilaiset seikkailut odottavat<br /> |-<br /> |I||Jaconia||Karkea Jaconian kartta||Suotuisia enteitä, taitavuutta, tahdonvoimaa<br /> |-<br /> |II||Kerjäläinen||Kurja rääsyläinen kadulla||Rahanmenoa, huonoa terveyttä, ikävyyksiä<br /> |-<br /> |III||Talonpoika||Maalainen sauva kädessä||Rauhaa, pysyvyyttä, jatkuvuutta<br /> |-<br /> |IV||Valotar||Viekkaan näköinen||Epäonnea, juonitteluja, juoruja<br /> |-<br /> |V||Barbaari||Lihaksikas eridu||Rohkeutta, itsevarmuutta<br /> |-<br /> |VI||Porvari||Lihava, pöydän ääressä||Rahantuloa, onnea, yltäkylläisyyttä<br /> |-<br /> |VII||Munkki||Riutunut kaapuniekka||Menestystä työssä, Artanten siunausta<br /> |-<br /> |VIII||Kurtisaani||Viettelevä vähäpukeinen nainen||Rakkautta, onnea, mutta uskottomuus uhkaa<br /> |-<br /> |IX||Patriarkka||Patriarkka puvussaan||Ylempien suosiota, mutta uskosi horjuu<br /> |-<br /> |X||Filoosi||Oppinut kammiossaan||Suuria uutisia tai iso käänne elämässä odotettavissa<br /> |-<br /> |XI||Aatelinen||Ratsailla, täysi levyhaarniska, peitsi ja kilpi||Tarkkaile terveyttäsi, varo selkään puukottajia<br /> |-<br /> |XII||Keisari||Kruunattuna valtaistumella||Onnistut seuraavassa tärkeässä asiassa<br /> |-<br /> |XIII||Velho||Tyypillinen velho||Menestystä tiedossa, mutta siinä on iso riski<br /> |-<br /> |XIV||Warth||Kuva raunioista||Vaikeuksia, vihamiehiä<br /> |-<br /> |XV||Kuparivuori||Ko. vuoren kuva||Hyvää terveyttä, mutta ennustaa tulipaloa<br /> |-<br /> |XVI||Kanava||Leveä kanava||Vakautta, tasaisuutta, pysyvyytttä<br /> |-<br /> |XVII||Metsä||Jaconian suuret metsät||Olet eksyksissä ja sinun on löydettävä oikea tie<br /> |-<br /> |XVIII||Joki||Franfar, Gorfar ja Gonian||Jatka samaan suuntaan niin pääset perille<br /> |-<br /> |XIX||Sisämeri||Aava ulappa jolla laiva||Pitkä matka odotettavissa, menestystä lemmessä<br /> |-<br /> |XX||Vuori||Läntiset korkeat lumihuiput||Esteitä ja hankaluuksia, jos voitat ne, onnistut<br /> |-<br /> |XXI||Tähti||Tyylitelty tähti||Luovuutta, inspiraatiota, rauhaa<br /> |-<br /> |XXII||Kuu||Tyylitelty kuu ja Kulkija||Epävarmuutta, epävakautta, uhkia<br /> |-<br /> |XXIII||Aurinko||Tyylitelty aurinko||Onnistumisia, erityisen hyvää onnea<br /> |-<br /> |XXIV||Borvaria||Valtava rauniokaupunki||Katastrofi, tuho, kuolema, erittäin huonoa onnea<br /> |}<br /> <br /> ==Neljä maata==<br /> Erityisen epäonnisia ovat kortit 1, 4, onnekkaita 2, 8.<br /> <br /> Merkitykset ovat oikeinpäin oleville korteille. Jos käänteiset kortit ovat käytössä (näin ei aina ole), merkitys on käänteinen tai vastakkainen. Tämä on jälleen vain yksi tulkinta; lisäksi korttien kuvaukset ovat vielä kesken.<br /> <br /> {|class=&quot;wikitable sortable&quot;<br /> |-<br /> !No!!Yleisiä merkityksiä<br /> |-<br /> |1||yksinäisyys, niukkuus, sairaus, kuolema<br /> |-<br /> |2||harmonia, onni, lapsilykky, rakkaus, hunaja<br /> |-<br /> |3||matka, siirtymä, muutos<br /> |-<br /> |4||petos, kuolema, epäonni, ankara sää<br /> |-<br /> |5||riita, kiista, oikeusjuttu, syytös<br /> |-<br /> |6||ahneus, rahan himo, perintö tulossa, mutta riita siitä<br /> |-<br /> |7||pyhyys, siunaus, hartaus, hurskaus<br /> |-<br /> |8||rikkaus, onni, kukoistus<br /> |-<br /> |9||epäonnea, menetys<br /> |-<br /> |10||vaara, uhkaus, onnettomuus<br /> |-<br /> |11||henkinen kokemus, herääminen, viesti Artantelta<br /> |-<br /> |12||täydellisyys, valmistuminen, tavoite saavutetaan<br /> |-<br /> |13||veitsen terällä oleminen, vaikea päätös, vakava tilanne, uhka<br /> |-<br /> |14||ylennys, eteneminen uralla, nouseminen hierarkiassa<br /> |}<br /> <br /> ===Eläinkunta; &quot;Lampaat&quot;===<br /> {|class=&quot;wikitable sortable<br /> |-<br /> !Arvo!!Merkitys!!Kortin kuvaus<br /> |-<br /> |I||yksinäisyyttä||yksinäinen karitsa määkii surkeana kaukana erämaaniityllä<br /> |-<br /> |II||perheonnea, lapsilykkyä||uuhi imettää karitsaa puiden siimeksessä<br /> |-<br /> |III||tulossa on matka||paimen hoputtaa uuhta ja kahta karitsaa pitkin polkua<br /> |-<br /> |IV||petturuutta||teurastaja on sitonut yhden lampaan jaloistaan teurastettavaksi ja viiltää parhaillaan sen kurkkua; kolme muuta lammasta on aitauksessa<br /> |-<br /> |V||kiistaa, riitaa||Kaksi pässiä aikoo puskea toisiaan, kolme lammasta katsoo vieressä<br /> |-<br /> |VI||sinulta vaaditaan rahaa tai palvelusta||kaksi talonpoikaa tappelee kuuden lampaan laumasta, kumpikin on sitä mieltä että lampaat kuuluvat hänelle<br /> |-<br /> |VII||olet siunattu||seitsemän lampaan lauma laiduntaa Artanten papin siunatessa<br /> |-<br /> |VIII||onnea toimeentuloon||kaksi uuhta rehevällä laitumella, niitä seuraa peräti kahdeksan karitsaa<br /> |-<br /> |IX||koet suuren menetyksen||yhdeksän lammasta on raadeltu hengiltä metsän laidassa, susi syö yhtä niistä<br /> |-<br /> |X||onnettomuus uhkaa||kymmenen lampaan lauma seisoo päät painuksissa niityllä rankkasateessa, taivaalla raivoaa ukonilma<br /> |-<br /> |XI||Artante haluaa kertoa sinulle jotain||lampaiden ritari||haarniskaan pukeutunut lammas hevosen selässä, hänen edessään hohtaa ilmassa Artanten symboli<br /> |-<br /> |XII||saavutat pian tavoitteesi||lampaiden paroni||lihava aatelislammas hienoissa vaatteissa istuu mukavalla valtaistuimella loiston ympäröimänä<br /> |-<br /> |XIII||karjaasi uhkaa pedot tai varkaat, säät uhkaavat satoa, vaikeuksia kaupoissa||kahtatoista lammasta paimentaa pässi, jolla on kultainen kruunu päässä<br /> |-<br /> |XIV||hyvä sato, hyvätuloisuus, runsaus||lampaiden kuningatar||kolmeatoista pässiä paimentaa lammas, jolla on kruunu päässä<br /> |}<br /> <br /> ===Ihmiskunta; ihmisiä eri tilanteissa===<br /> {|class=&quot;wikitable sortable<br /> |-<br /> !Arvo!!Merkitys!!Kortin kuvaus<br /> |-<br /> |I||rahanmenoa, köyhyys||sikopaimen makaa laiskana heinäkasassa sikolätin luona<br /> |-<br /> |II||runsautta, rikkautta||talonpoika kylvää viljaa (vakasta heittelemällä) poikansa seuraamana<br /> |-<br /> |III||?||?<br /> |-<br /> |IV||suurta epäonnea raha-asioissa||pappi ja kaksi haarniskoitua sotilasta on tullut keräämään kurjalta talonpojalta kymmenyksiä; talonpoika rukoilee polvillaan näiltä armoa<br /> |-<br /> |V||riitaa ja kiistaa, mutta tilanne ratkeaa||viisi filoosia kiistelee ankarasti kirjastossa, yksi uhkaa tuolilla ja toinen heittää kirjaa toista päin; yllään heillä on Farrignian yliopiston liivit<br /> |-<br /> |VI||?||?<br /> |-<br /> |VII||?||?<br /> |-<br /> |VIII||?||?<br /> |-<br /> |IX||?||?<br /> |-<br /> |X||?||<br /> |-<br /> |XI||?||nuori ritari<br /> |-<br /> |XII||?||vanha paroni<br /> |-<br /> |XIII||varkaus tai ryöstö uhkaa, ole varuillasi||herttuatar<br /> |-<br /> |XIV||omaisuuden kasvua, menestystä||kuningatar Riikinkukkovaltaistuimella<br /> |}<br /> <br /> ===Kalakunta; &quot;Rautakiisket&quot;===<br /> {|class=&quot;wikitable sortable<br /> |-<br /> !Arvo!!Merkitys!!Kortin kuvaus<br /> |-<br /> |I||kuolema||kuollut rautakiiski kelluu selällään lammessa<br /> |-<br /> |II||onnea rakkaudessa, kohtaat pian puolisoehdokkaan||kaksi rautakiiskeä hyppää ylös koskessa<br /> |-<br /> |III||?||?<br /> |-<br /> |IV||köyhyttä, nälänhätää||neljän rautakiisken ruodot tunkiolla<br /> |-<br /> |V||?||?<br /> |-<br /> |VI||?||?<br /> |-<br /> |VII||?||?<br /> |-<br /> |VIII||runsautta, hyvää satoa||8 rautakiisken saalis korissa<br /> |-<br /> |IX||?||?<br /> |-<br /> |X||vaara uhkaa||kymmenen rautakiisken parvi pakenee rautamonnia<br /> |-<br /> |XI||?||rautakiiskien ritari<br /> |-<br /> |XII||?||rautakiiskien paroni<br /> |-<br /> |XIII||varo terveyttäsi, muuten sairaus uhkaa||rautakiiskien herttua<br /> |-<br /> |XIV||hyvää terveyttä||rautakiiskien kuningatar<br /> |}<br /> <br /> ===Kasvikunta; &quot;Kultalootukset&quot;===<br /> {|class=&quot;wikitable sortable<br /> |-<br /> !Arvo!!Merkitys!!Kortin kuvaus<br /> |-<br /> |I||sairaus||yksinäinen kultalootus on jäätynyt pienellä suolla talven tullen; toisin päin lupaus uudesta keväästä ja elämästä (kenties saat lapsen?)<br /> |-<br /> |II||hyvä hunajasato, onnea rakkaudessa||kaksi kukoistavaa kultalootusta niityllä, mehiläiset keräämässä mettä<br /> |-<br /> |III||?||?<br /> |-<br /> |IV||kylmyyttä, ankara talvi, köyhyys||neljän kultalootuksen paleltuneet rangat lumisateessa<br /> |-<br /> |V||?||?<br /> |-<br /> |VI||?||?<br /> |-<br /> |VII||?||?<br /> |-<br /> |VIII||?||?<br /> |-<br /> |IX||?||?<br /> |-<br /> |X||?||<br /> |-<br /> |XI||?||kultalootusten ritari<br /> |-<br /> |XII||?||kultalootusten paroni<br /> |-<br /> |XIII||varo myrkytystä tai juonitteluja||kultalootusten herttua<br /> |-<br /> |XIV||olet turvassa myrkyistä ja juonitteluista||kultalootusten kuningatar<br /> |}</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Farrignian_yliopisto&diff=2150 2024-05-11T03:45:06Z

<p>Starac: /* Farrignian yliopisto */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Tieteet ja alkemia]]<br /> [[Luokka:Farrignia]]<br /> <br /> {{non-canon| HUOM. Yliopistojen kuvaus ei ole suurilta osin kaanonia.}}<br /> <br /> ==Yliopistojen alkuperä==<br /> Yleisesti hyväksytty totuus on nykyisin, että teologinen tiedekunta ja [[Artante]] on ollut kaiken alku ja juuri. Todellisuudessa nykyiset yliopistot ovat peräisin [[Velhokuninkaat|velhokuninkaiden]] kuolevaisen virkamieskunnan kouluista, jotka periytyvät vieläkin kauempaa, jopa [[Borvaria]]n ajoilta.<br /> <br /> ==Farrignian yliopisto==<br /> [[Image:Farrignian_yliopiston_vaakuna.jpg|thumb|right|Farrignian yliopiston vaakuna (non-canon)]]<br /> Yliopiston motto on ''&quot;Nöyryys, Usko, Totuus&quot;''.<br /> <br /> Opiskelu yliopistossa aloitetaan 14- tai 15-vuotiaana. Opiskelijoilla on periaatteessa jo oltava peruskoulutus ja heidän täytyy osata lukea ja kirjoittaa. Monet opiskelijat ovat erittäin älykkäitä ja oppineita jo valmiiksi – eräät toiset taas ovat yliopistossa vain koska ovat varakkaita, ja tutkinto tai papinvihkimys lähestulkoon ostetaan rahalla.<br /> <br /> Opiskelemaan päästäkseen tarvitseekin ennen kaikkea rahaa tai lahjuksia, niiden lisäksi suosituskirjeitä tai suhteita. Vapaaoppilaaksi voi päästä myös kuningattaren asetuksella (äärimmäisen harvinaista!) tai jonkun varakkaan lahjoittamalla stipendillä.<br /> <br /> Rehtori johtaa koulua ja suurista linjoista päättää säännöllisesti kokoontuva hallintoneuvosto. Sen jäsenenä ovat rehtori, arkkimaisterit ja Artanten patriarkka.<br /> <br /> Meidän maailmamme keskiaikaisista yliopistoista poiketen yliopistolla ei ole privilegiota omaan tuomiovaltaan, vaan akatemiaväen asiat käsitellään kaupunginoikeudessa. Yliopistoväellä on kuitenkin suuri etu: syytetty saa ilmaista oikeusapua ja asianajajakseen oikeustieteen seniorioppilaan, vakavammissa tapauksissa maisterin, apunaan opiskelijoita. Rikoksesta tuomittu opiskelija voidaan erottaa määräajaksi tai pysyvästi.<br /> <br /> Korkein opettajan arvonimi on arkkimaisteri (Erkka Leppänen, Facebook, Praedor-ryhmä, 11.1.2018). Arkkimaistereita on useita. Nimike vastaa professorin arvonimeä. Maisteri-nimike puolestaan vastaa nyky-yliopiston lehtoria (nyk. yliopisto-opettaja). Maisteri on myös yliopiston toiseksi ylimmän tutkinnon nimitys.<br /> <br /> Opiskelijat maksavat yliopistolle lukukausimaksua. Sen määrä riippuu opiskelijan säädystä. Seuraavassa on likimääräiset kertoimet maksulle. Tarkemmat tiedot siitä paljonko todellinen maksu on rahana tulevat myöhemmin. (Mahdollisesti kertoimen verran hopearahoja päivässä; lukuvuoteen lasketaan kuuluvan 250 päivää.)<br /> * Ylhäisaateli (ruhtinas/markkreivi, herttua ja siitä ylöspäin) – 18.<br /> * Aateli (ritari, paroni, kreivi) – 12.<br /> * Papisto – 6.<br /> * Muu – 3.<br /> <br /> Kun joku sanoo &quot;opiskelija&quot; hän viittaa Farrigniassa lähes varmasti yliopiston opiskelijaan. Muut ovat koululaisia, kisällejä tai oppipoikia.<br /> <br /> Asunto yliopiston asuntolassa sisältyy lukukausimaksuun. Paras huoneisto annetaan eniten lukukausimaksua maksaville ja alhaisimmat nukkuvat isoissa makuusaleissa. Tilan puutteen takia huoneistoihinkin joudutaan sijoittamaan useita opiskelijoita. Ruoka, juoma, vaatteet ja opiskelutarvikkeet opiskelijan on kustannettava itse. Varakkaat opiskelijat vuokraavat oman asunnon Ensimmäiseltä kehältä kampuksen läheltä tai joissain tapauksessa jopa omistavat sellaisen.<br /> <br /> Suurin osa opiskelijoista tulee porvari- tai kauppiassäädystä. Seuraavaksi eniten on ritareita ja aatelisia. Käsityöläissäätyä on vähän, poikkeuksena alkemistit. Kaikkein vähiten on talonpoikaistaustaisia opiskelijoita. Aatelisperheiden esikoispoikia eli perijöitä ei ole tapana lähettää yliopistoon, vain nuorempia (&quot;ylimääräisiä&quot;) poikia ja 505 V.a. alkaen siis myös tyttöjä.<br /> <br /> Toistaiseksi yliopistoon ei ole pyrkinyt ainuttakaan metsäläis-, paimentolais-, saaristolais- tai vuoristolaisopiskelijaa.<br /> <br /> Velhojen lapsia yliopistossa on erittäin vähän. Vain &quot;toivottomat tapaukset&quot; voidaan laittaa yliopistoon, varsinkin kun on kyse tyttäristä - sillä naispuoleinen yliopiston opiskelija on jo oletetusti menettänyt viattomuutensa.<br /> <br /> Kandidaatin tutkinnon suorittaminen kestää 3-6 vuotta, riippuen opiskelijan ahkeruudesta, lahjakkuudesta ja osittain varallisuudestakin. Ensimmäiset kolme vuotta opiskellaan artistisessa (l. filosofisessa) tiedekunnassa aritmetiikkaa, geometriaa, maantiedettä, musiikin teoriaa, kielioppia, logiikkaa, retoriikkaa ja skolastiikkaa. Ohessa käydään valmistelevia kursseja jatko-opiskeluja ajatellen. Astrologia eli tähtitiede on kielletty oppiaine.<br /> <br /> Skolastiikka, joka perustuu Artanten kirjoihin ja vanhoihin tutkimuksiin on väistymässä. Mullistava näkemys, jonka mukaan vanhat kirjoitukset ja tutkimukset eivät olekaan erehtymättömiä, on saanut jalansijaa.<br /> <br /> Luennot alkavat aamulla kello 8, johon käytännössä lisätään &quot;akateeminen neljännestunti&quot;. Monet maalliset juhlapäivät sekä uskonnolliset ja hoviin liittyvät pyhäpäivät rajoittavat luentopäivien määrää vuodessa. Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa mutta jatkuvat laiminlyönnit johtavat rangaistukseen.<br /> <br /> Kolmipäiväisten kastajaisten jälkeen uudet opiskelijat ovat täysivaltaisia opiskelijoita ja saavat liittyä &quot;norkkiksiksi&quot; ainejärjestöihin.<br /> <br /> Jos valmistunut [[filoosi]] (=kandidaatti) jatkaa opintoja, hän valitsee oikeustieteellisen, lääketieteellisen, teologisen tai filosofisen tiedekunnan tähdäten maisterin tai tohtorin tutkintoon. Jatko-opintoihin kuluu yleensä 3-5 vuotta. Viimeistään ensimmäisen vuoden jälkeen aletaan harjoitella työskentelyä esim. asianajajana, lääkärin apulaisena tai opettajana.<br /> <br /> Käytäntö on nopeasti alkanut muuttua niin, että uusi opiskelija valitsee tulevan erikoisalansa heti opintojen alkaessa.<br /> <br /> Luonnontieteet ja humanistiset tieteet ovat filosofisen tiedekunnan piirissä.<br /> <br /> ===Naisopiskelijat===<br /> Yksi ensimmäisistä naisopiskelijoista oli 490-luvulla [[Lazira Hyros]] (Leppänen, Erkka: Kirotun maan ritari, s. 72). Naisopiskelijoiden päästämisessä yliopistoon oli ehkä kyse Teniran Madan päähänpistoista, jolla hän ivasi kirjanoppineita ja Artanten kirkkoa. Hyros on matemaatikko ja yksi yliopiston arkkimaistereista.<br /> <br /> Uusi kuningatar [[Liala Mada]] vahvisti, että vuoden 505 V.a. alusta yliopistoon otetaan jatkuvasti naisopiskelijoita. Vuonna 513 V.a. kuningatar Liala Mada nimittää Hyrosin yliopiston rehtoriksi. Samana vuonna naisopiskelijoita saapuu ennätysmäärä.<br /> <br /> Naisopiskelijoilla on oma asuntola, johon pääsy miehiltä on ehdottomasti kielletty. Muuten opiskelu tapahtuu yhdessä miesten kanssa. Vain ekskursiot palatsiin (taidekokoelma, kirjasto, yms.) tapahtuvat puhtaasti nais- tai miesryhmissä. Luonnollisesti myös vain naisopiskelijat vierailevat Artanten nunnaluostarissa ja vain miesopiskelijat munkkiluostarissa.<br /> <br /> ===Tiedekunnista===<br /> Lääketieteelliseen tiedekuntaan on kuulunut vuodesta 512 V.a. alkaen [[alkemian]] tutkimuslaitos. Sillä on maine oikeana hulluuden pesänä, jossa saattaa tapahtua aivan mitä tahansa.<br /> <br /> Teologinen tiedekunta on vain yksi Artanten lahkoista, toki merkittävä sellainen. Tiedekunnassa perehdytään enemmän tai vähemmän syvällisesti myös muihin uskontoihin eli harhaoppeihin – jotta valmistunut pappi osaa kumota niiden väitteet ja todistaa väkevästi Artanten ainoaksi oikeaksi jumalaksi. Farrignian, Tutusin ja Holrusin välisen konkordiaalisopimuksen mukaan yliopiston papit ja virallisten valtionkirkkojen papit katsotaan Artanten oikeaoppisiksi palvelijoiksi ja kaikkien maiden papeilla on papiston oikeudet ja etuudet näissä maissa. Sopimus on toistaiseksi pitänyt kaikista riidoista ja skandaaleista huolimatta.<br /> <br /> Teologinen tiedekunta on edelleen suljettu naisilta. Tämä on myönnytys, johon Mada näennäisesti &quot;viime hetkellä&quot; suostui jotta muut &quot;uudistukset&quot; saatiin läpi. (Tarkkaan ottaen Mada siis ei uudistanut mitään vaan vain vahvisti Teniran Madan määräyksen eli ylläpiti olemassaolevaa järjestystä. :)<br /> <br /> ===Sotakorkeakoulu===<br /> Sotakorkeakoulu on erillislaitos, josta valmistutaan ammattiupseeriksi. [[Farrignian armeija]] ja etenkin [[Palatsikaarti]] ovat tiiviissä yhteistyössä sotakorkeakoulun kanssa.<br /> <br /> ==Univormu==<br /> [[Image:Farrignian_yliopisto.png]]&lt;br clear=&quot;all&quot; /&gt;<br /> <br /> Yliopiston opiskelijoilla ja opettajilla on valkoiset paidat, mustat housut ja mustat, edestä avoimet liivit joihin kuuluu esiliina ja vyö. Yliopiston maisterien liiveissä on kuvioita, jotka osoittavat heidän korkeampaa asemaansa. Opiskelijoiden liiveissä ei aluksi ole mitään kuvioita, mutta opintojen edistyessä niitä saa lisätä. Kuviot tehdään kirjoittamattomien sääntöjen mukaan. [[Niksi-Praedor]]issa sivuilla 50-51 on melko kattava lista näistä, sekä kuvat kirjailuista. Ikävästi juuri sivulle 50 oli tullut painovirhe, joka kadotti osan kuvioista - mutta ensipainoksen jokaisen kappaleen mukana on korjaussivu.<br /> <br /> Esimerkkejä:<br /> * Kastajaisten ja ensimmäisten sitsien jälkeen uusi opiskelija saa ommella liivien olkapäälle hopealangalla pienen kallellaan olevan kahdeksikon (∞). Sen merkitys on unohtunut ajat sitten, mutta nykyään se tarkoittaa &quot;juhla ei koskaan lopu&quot;.<br /> * Alkemistien tunnus on liiveihin kirjailtu tislauskannu.<br /> * Naisopiskelijoiden tunnus on rusetti. Pukusäännöt kieltävät pitämästä rusettia (se kiihoittaisi miespuoleisia opiskelijoita ja opettajia liikaa) joten se kirjaillaan liiveihin.<br /> <br /> Virallinen hattu on lähestulkoon sama kuin [https://en.wikipedia.org/wiki/Tudor_bonnet Tudor bonnet] [https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Black_Tudor_bonnet_with_a_claret_cord_and_tassel_from_Ede_and_Ravenscroft,_UK_-_20080408.jpg (Kuva wikipedia commonsissa)], tai baretti.<br /> <br /> Naisopiskelijoiden asuun kuuluu housujen sijasta edelleen hame. Ihan niin moderneja ei yliopistossakaan olla että nainen voisi pitää housuja. Poikkeuksena tulee olemaan sotakorkeakoulu kun sinne hyväksytään ensimmäinen naisopiskelija. Upseeri ei voi pitää hametta.<br /> <br /> ==Lukuvuoden aikataulu==<br /> Farrignian yliopiston lukuvuosi jaetaan kolmeen kauteen.<br /> * Uusi lukuvuosi ja ensimmäinen kausi alkaa 2. päivänä sydänkevättä. Avajaiset pidetään heti 2. päivänä. Luennot alkavat vasta 7. tai 8. päivänä.<br /> * Uusien opiskelijoiden orientaatio tuutorin opastuksella on 2.-10. sydänkevättä.<br /> * Kastajaiset alkavat 30. sydäkevättä. Ne päättyvät sitseihin 31. sydänkevättä.<br /> * Viikon mittainen kevätloma on loppukevään toisella viikolla.<br /> * Tohtorinväitöksiä pidetään eniten juuri ennen kesälomaa.<br /> * Kesäloma alkaa 20. päivänä alkukesää ja päättyy 2. päivänä alkusyksyä, eli se kestää 10 ja puoli viikkoa.<br /> * Kesälomaa ei käytetä pelkkään lomailuun, vaan kesälläkin opiskellaan ja kirjoitetaan esseitä.<br /> * Toinen kausi alkaa 2. alkusyksyä ja se kestää 20. päivään lopputalvea.<br /> * Lopputalven ensimmäinen viikko on omistettu tenteille, kuulusteluille, opinnäytteille ja kokeille.<br /> * Talviloma alkaa virallisesti 21. lopputalvea ja se kestää uuden vuoden yli 7. päivään alkukevättä.<br /> * Tenttikauden jälkeen 8.-20. lopputalvea on kuitenkin käytännössä jo lomaa, varsinkin vanhemmille opiskelijoille.<br /> * Tänä aikana pidetään uusintatenttejä ja -kuulusteluja niille, jotka eivät päässeet ensimmäisellä yrittämällä läpi.<br /> <br /> Kaikki tavanomaiset vapaapäivät ja pyhäpäivät (mm. kuukausien 1. päivät, sekä 21. päivä alkukevättä, alkukesää, alkusyksyä ja alkutalvea, ja Valiarin kruunajaispäivän aatto 30. alkusyksyä) ovat myös opiskelijoille vapaapäiviä. Ks. [[Farrignian juhlapäivät]].<br /> <br /> ===Promootio===<br /> Maisterinpromootio järjestetään vain 5-10 vuoden välein. Se on suuri juhla, johon liittyy monia seremonoita, rituaaleja, kulkueita, esityksiä ja ennen kaikkea juhlia, muodollisista upeista päivällisistä riehakkaisiin eväsretkiin pääkaupungin puistoihin, [[Osgia]]an tai [[Kuninkaan kanava]]lle ja jopa gladiaattoritaisteluihin Arbilan kultaisessa maljassa (Kolmannen kehän suuri amfiteatteri).<br /> <br /> ==Tutkimuksista==<br /> ===Kirurgia===<br /> Jaconiassa lääkärit eivät kaihda kirurgisia toimenpiteitä kuten keskiajan Euroopassa. Tunnetaan jopa nukutus - mutta se vaatii kalliita taikajuomia. Tunnettuja kirurgisia operaatioita ovat mm.<br /> * Amputaatiot<br /> * Hammaskirurgia<br /> * Kaihileikkaus<br /> * Keisarileikkaus<br /> * Miehen kastraatio<br /> * Nielurisojen poisto<br /> * Paiseiden avaus ja hoito<br /> * Peräsuoliavanteen leikkaus<br /> * Plastiikkakirurgia (mm. nenän, korvan tai huulen puutoksen korjaus kudoskaistaleilla)<br /> * Rakkokivien poisto<br /> * Rintasyövän leikkaus<br /> * Tyräleikkaukset<br /> * Valtimon ja muiden verisuonten umpeen ompelu<br /> <br /> ===Ruumiinavaukset===<br /> Lääketiede suhtautuu varovaisesti ruumiinavauksiin uskonnollisista syistä. Teloitettujen rikollisten ruumiita lienee lupa vähin äänin leikellä öisin tiedekuntien kellareissa.<br /> <br /> Petri Hiltunen (virallista kaanonia): &quot;Vaikka aatelisten ruumiita ei fyysisesti leikattaisi, taitavimmat lääkärit ovat hyviä selvittämään myös rikollisia kuolemia. Kannattaa muistaa että heillä on käytössä liemiä ja taikaesineitä joista renessanssin aikaan saatettiin vain haaveilla. Jos jollain on moisiin varaa, niin aatelissukuja hoitavilla hovilääkäreillä.” (&quot;[https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156503511615320/ Hassuja haja-ajatuksia: tunnetaankos Farrignian yliopistossa ruumiinavaustekniikkaa miten hyvin?&quot;, Facebook, 19.9.2018])<br /> <br /> ===Ainejärjestöt===<br /> Farrignian yliopiston ainejärjestöillä on huono maine juhlivina ja mellakoivina jengeinä. Osa järjestöistä kelpuuttaa naisjäsenet, osa hangoittelee vielä vastaan – näiden etunenässä tietysti teologit. Ainejärjestöjen nimet ovat:<br /> <br /> *'''Artanten Parta:''' teologit<br /> *'''Barbaari:''' ulkomaalaiset opiskelijat<br /> *'''Capra:''' alkemistit<br /> *'''Fi-loosi:''' filosofit<br /> *'''Horisontti:''' geometrikot<br /> *'''Ilmiö:''' luonnontieteilijät<br /> *'''Katgutti:''' muusikot (jousisoittimien kielet valmistetaan naudan suolista. Sana katgutti on alun perin lyhenne englannin kielen sanasta cattlegut – se ei siis ole kissansuolta!)<br /> *'''Keskiarvo:''' aritmeetikot<br /> *'''Ruusuke (entinen Kohtu):''' naisopiskelijat (Sabina Kastriotin perustama uusi järjestö oli aluksi nimeltään Kohtu, mutta nimi piti muuttaa)<br /> *'''Kyrassi:''' sotakorkeakoulu<br /> *'''Oodi:''' humanistit<br /> *'''Paradoksi:''' loogikot ja retoorikot<br /> *'''Pohjankruunu:''' tähtitieteilijät<br /> *'''Spekula:''' lääketieteilijät<br /> *'''Syntaksi:''' kielitieteilijät<br /> *'''Tribunaali:''' oikeustieteilijät<br /> <br /> ==Muut yliopistot==<br /> Muissakin suurissa kaupungeissa on yliopistot ([https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156567663335320/ ”Onko Jaconian pääkaupungeissa yliopisto?”, Facebook, 17.10.2018]).<br /> * Farrignian yliopisto on suurin.<br /> * [[Galthin yliopisto|Galthissa]] voi tehdä rajumpia kokeita kuin muualla.<br /> * [[Piperian yliopisto]] on senniittiluostarin kylkiäinen.<br /> * [[Holrusin yliopisto]] on kiukkuinen pappiskoulu.<br /> * [[Travanin yliopisto|Travan]] kärsii aivovuodosta Farrigniaan.<br /> * [[Selfian yliopisto]]ssa ”In Vino Veritas” otetaan vähän liiankin tosissaan.<br /> * [[Tutusin yliopisto]] vaatii enemmän pohdintaa kun on niin levotonta ja [[Sunian yliopisto]]a säästellään jotain virallisen tahon teosta varten.<br /> <br /> ===Kadonneet yliopistot===<br /> :[[Angar]]in velhokuningas Arel Hiramon ei välittänyt perustaa yliopistoa ja sodat ovat estäneet toissijaiset puuhastelut kuten yliopiston perustamisen.<br /> :''[[Emith]]issä on varmasti ollut [yliopisto]. Se oli todella suuri kaupunki alkuaikoina.'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 20.6.2023<br /> :''[[Oft]]issa on joku arveluttava instituutio, joka kutsuu itseään yliopistoksi'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 21.6.2023<br /> <br /> {{non-canon|: [[Niksi-Praedor]]in mukaan Tutusin yliopiston toiminta on toistaiseksi keskeytynyt ja vain muutama vanha maisteri ylläpitävät kirjastoa ja &quot;pitävät taloa pystyssä&quot;}}.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> * [[Kirsikankukkien aika]] sijoittuu Farrignian yliopistoon.</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Palkat&diff=2149 2024-05-07T03:48:50Z

<p>Starac: Ak: Uusi sivu: Luokka:Kulttuuri {{non-canon|: ei kanonista tietoa, mutta valistunutta spekulaatiota.}} Jaconiassa palkka maksetaan enimmäkseen muuten kuin rahana: työntekijä saa esimerkiksi yösijan, ruoan, kannun olutta päivässä, työvaatteet, kengät ja lainaksi työvälineet. Vuosipalkka maksetaan tavallisesti ennen Valiarin päivää (1. loppusyksyä), jolloin työväen vuosiloma alkaa. Kaupungeissa siir...</p> <hr /> <div>[[Luokka:Kulttuuri]]<br /> {{non-canon|: ei kanonista tietoa, mutta valistunutta spekulaatiota.}}<br /> <br /> Jaconiassa palkka maksetaan enimmäkseen muuten kuin rahana: työntekijä saa esimerkiksi yösijan, ruoan, kannun olutta päivässä, työvaatteet, kengät ja lainaksi työvälineet. Vuosipalkka maksetaan tavallisesti ennen [[Farrignian_juhlapäivät#Valiarin_kruunajaispäivä_1._loppusyksyä|Valiarin päivää (1. loppusyksyä)]], jolloin työväen vuosiloma alkaa.<br /> <br /> Kaupungeissa siirtyminen pelkkään rahapalkkaan on leviämässä nopeasti. Tässä esimerkkejä palkoista. Huomatkaa, että palkat vaihtelevat hyvinkin paljon: lopullinen palkka riippuu työväen saatavuudesta, sesongista, suhdanteista, vuoden sadosta, vuodenajasta, säästä ja monista muista tekijöistä.<br /> <br /> Tilapäisduunareille maksetaan päivä- tai viikkopalkkaa, ja vakituiselle väelle vuosipalkka, josta varsinkin maaseudulla vähennetään työhön kuuluvat edut. Tilapäinen työväki saa maaseudulla harvoin rahapalkkaa, mutta sitäkin tapahtuu. Myös kuukausipalkan suosio on pankkitoiminnan kehittyessä kasvanut merkittävästi.<br /> <br /> Tässä esimerkkejä Keski-Jaconian keskimääräisistä palkoista, kun talouden tilanne on jokseenkin normaali.<br /> <br /> {|<br /> {|class=&quot;wikitable sortable&quot;<br /> |-valign=&quot;bottom&quot;<br /> !Työ!!Päiväpalkka!!Viikkopalkka!!Kuukausipalkka!!Vuosipalkka<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Maatilatyöläinen, renki||5 kpr||14 kpr||6 hr||36 hr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Maatilatyöläinen, piika||3 kpr||8 kpr||3 hr||18 hr<br /> |}<br /> <br /> (Rahan arvon oletukset vuoden 2024 euroina: 1 kr &amp;TildeFullEqual; 400 €, 1 hr &amp;TildeFullEqual; 40 €, 1 kpr &amp;TildeFullEqual; 4 €.)</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Hinnat&diff=2148 2024-05-07T03:26:31Z

<p>Starac: /* Tarvikkeet */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Kulttuuri]]<br /> Tällä sivulla listataan tuotteiden ja palvelujen hintoja joita ei löydy Praedor 2.0 -sääntökirjasta. Hinnat ovat [[Farrignia]]n keskimääräisiä hintoja. Hintataso vaihtelee ''paljon'' paikasta, sesongista ja ajankohdasta riippuen.<br /> <br /> Tämä taulukko saattaa vielä &quot;elää&quot; eli jos mielestänne jokin hinta on aivan pielessä, niin sitä voidaan kyllä korjata.<br /> <br /> {{Non-canon|: Keittojen kirjassa olleet hinnat ovat kanonisia, muut eivät.}}<br /> <br /> ==Eläimet==<br /> {|<br /> |-valign=&quot;bottom&quot; align=&quot;left&quot;<br /> !Eläin!!Paino&lt;br&gt;(naulaa,&lt;br&gt;noin)!!Hinta&lt;br&gt;(noin)<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Gyaskutti, naaras||500||50 kr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Gyaskutti, pukki||900||20 kr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Hanhi||80||6 hr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Härkäpari, kuohittu||à ?||4 kr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Kala||5||5 kpr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Kalkkuna||100||10 hr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Kana||12||5 kpr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Karitsa||45||3 hr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Lammas, pukki||?||1 kr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Lammas, uuhi||?||1 kr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Lehmä||?||2 kr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Mehiläispesä, hyvä||&amp;mdash;||6 hr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Porsas, karju||(?)||10 hr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Porsas, pikku-||85||5 hr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Porsas, emakko||?||2 kr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Riikinkukko, koiras||?||10 kr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Riikinkukko, naaras||?||5 kr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Salvukukko||35||15 kpr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Sonni, valio||?||12 kr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Vuohi, kuttu||?||1 kr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Vuohi, pukki||?||1 kr<br /> |}<br /> Gyaskutti on vuorikauris, johon vain on liitetty päättömiä tarinoita (ks. [[Niksi-Praedor]]).<br /> <br /> ==Elintarvikkeet==<br /> {|<br /> |-valign=&quot;bottom&quot; align=&quot;left&quot;<br /> !Elintarvike!!Paino&lt;br&gt;(naulaa)!!Hinta&lt;br&gt;(noin)<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Jauhot, vehnää||2||1 kpr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Kapakala||10||2 hr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Leipä, maalais-||1||1 kpr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Leipä, paras vehnä-||1||1 hr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Parempi matkamuona¹||5||3 hr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Pippuri||5||50 kr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Riisi, pitkäjyväinen||5||3 hr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Riisi, tavallinen||5||1 hr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Suola||1||5 kpr<br /> |}<br /> :¹Päiväannos, esim. laivakorppuja, papuja ja herneitä, kuivalihaa, riisiä, mausteita, suolaa, kuivattuja hedelmiä. Vesitiiviiksi pakattu nahka- tai kangasnyytti. Pavut, herneet ja riisi on valmistettava keittämällä.<br /> <br /> ==Paheet==<br /> {|<br /> |-valign=&quot;bottom&quot; align=&quot;left&quot;<br /> !Tuote!!Paino&lt;br&gt;(naulaa)!!Hinta&lt;br&gt;(noin)<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Piippu, kanervanjuurta||&amp;frac12;||5 hr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Piippu, liitu-||&amp;frac12;||3 kpr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Piippu, merenvaha-||3||1 kr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Piippukessu, halvin travanintupakka||½||5 kpr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Piippukessu, karhunkessu||½||1 hr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Piippukessu, narghila||½||8 hr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Piippukessu, paras travanintupakka||½||3 hr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Vesipiippu||20||8 hr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Viina, pontikka¹||15||1 hr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Viina, Todin paras¹||15||2 kr<br /> |}<br /> :Liitupiippu valmistetaan valkoisesta savesta, se on yksi ensimmäisistä massavalmistetuista tuotteista ja niin halpa että monet pitävät niitä melkeinpä kertakäyttöisinä.<br /> :Merenvahapesäinen letkupiippu on porvarien suosiossa. Piippujen komeudella (ja arvolla) suorastaan kilpaillaan.<br /> :Paimentolaiset käyttävät mm. luusta tehtyä piippua, jonka pesä on koverrettu luun toiseen päähän, sen sisäpuolelle eli pesä on vaakasuorassa. He kaivertavat piippuja myös tietyistä pehmeistä kivilajeista, kuten kivettyneestä punasavesta tai vuolukivestä. Nämä koristellaan upeasti ja niihin valmistetaan pitkä varsi puusta.<br /> :¹Pullo painaa 5 naulaa, sisältö noin 10 naulaa. Todin viidesti kirkastettu on vahvuudeltaan noin 80 tilavuusprosenttia.<br /> <br /> ==Tarvikkeet==<br /> [[Paperi|Pergamenttirullan]] hinta 2-version sääntökirjassa on minusta liian pieni. Paperirulla voi hyvinkin maksaa 2 kpr, mutta pariin pergamenttirullaan menee ainakin yhden vuohen nahka ja pergamentin valmistus on myös iso työ.<br /> {|<br /> |-valign=&quot;bottom&quot; align=&quot;left&quot;<br /> !Tuote!!Paino&lt;br&gt;(naulaa)!!Hinta&lt;br&gt;(noin)<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Paperirulla (10 sivua)||&amp;mdash;||2 kpr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Pergamenttirulla (4 sivua)||&amp;mdash;||2 hr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Sateenvarjo, öljypaperinen||1||8 kpr<br /> |-valign=&quot;top&quot;<br /> |Öljypaperi, iso arkki (~A2-kokoa)||1||5 kpr<br /> |}<br /> ==Katso myös==<br /> * [[Palkat]]</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Farrignian_yliopisto&diff=2147 2024-05-02T06:57:26Z

<p>Starac: /* Lukuvuoden aikataulu */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Tieteet ja alkemia]]<br /> [[Luokka:Farrignia]]<br /> <br /> {{non-canon| HUOM. Yliopistojen kuvaus ei ole suurilta osin kaanonia.}}<br /> <br /> ==Yliopistojen alkuperä==<br /> Yleisesti hyväksytty totuus on nykyisin, että teologinen tiedekunta ja [[Artante]] on ollut kaiken alku ja juuri. Todellisuudessa nykyiset yliopistot ovat peräisin [[Velhokuninkaat|velhokuninkaiden]] kuolevaisen virkamieskunnan kouluista, jotka periytyvät vieläkin kauempaa, jopa [[Borvaria]]n ajoilta.<br /> <br /> ==Farrignian yliopisto==<br /> [[Image:Farrignian_yliopiston_vaakuna.jpg|thumb|right|Farrignian yliopiston vaakuna (non-canon)]]<br /> Yliopiston motto on ''&quot;Nöyryys, Usko, Totuus&quot;''.<br /> <br /> Opiskelu yliopistossa aloitetaan 14- tai 15-vuotiaana. Opiskelijoilla on periaatteessa jo oltava peruskoulutus ja heidän täytyy osata lukea ja kirjoittaa. Monet opiskelijat ovat erittäin älykkäitä ja oppineita jo valmiiksi – eräät toiset taas ovat yliopistossa vain koska ovat varakkaita, ja tutkinto tai papinvihkimys lähestulkoon ostetaan rahalla.<br /> <br /> Opiskelemaan päästäkseen tarvitseekin ennen kaikkea rahaa tai lahjuksia, niiden lisäksi suosituskirjeitä tai suhteita. Vapaaoppilaaksi voi päästä myös kuningattaren asetuksella (äärimmäisen harvinaista!) tai jonkun varakkaan lahjoittamalla stipendillä.<br /> <br /> Rehtori johtaa koulua ja suurista linjoista päättää säännöllisesti kokoontuva hallintoneuvosto. Sen jäsenenä ovat rehtori, arkkimaisterit ja Artanten patriarkka.<br /> <br /> Korkein opettajan arvonimi on arkkimaisteri (Erkka Leppänen, Facebook, Praedor-ryhmä, 11.1.2018). Arkkimaistereita on useita. Nimike vastaa professorin arvonimeä. Maisteri-nimike puolestaan vastaa nyky-yliopiston lehtoria (nyk. yliopisto-opettaja). Maisteri on myös yliopiston toiseksi ylimmän tutkinnon nimitys.<br /> <br /> Opiskelijat maksavat yliopistolle lukukausimaksua. Sen määrä riippuu opiskelijan säädystä. Seuraavassa on likimääräiset kertoimet maksulle. Tarkemmat tiedot siitä paljonko todellinen maksu on rahana tulevat myöhemmin. (Mahdollisesti kertoimen verran hopearahoja päivässä; lukuvuoteen lasketaan kuuluvan 250 päivää.)<br /> * Ylhäisaateli (ruhtinas/markkreivi, herttua ja siitä ylöspäin) – 18.<br /> * Aateli (ritari, paroni, kreivi) – 12.<br /> * Papisto – 6.<br /> * Muu – 3.<br /> <br /> Kun joku sanoo &quot;opiskelija&quot; hän viittaa Farrigniassa lähes varmasti yliopiston opiskelijaan. Muut ovat koululaisia, kisällejä tai oppipoikia.<br /> <br /> Asunto yliopiston asuntolassa sisältyy lukukausimaksuun. Paras huoneisto annetaan eniten lukukausimaksua maksaville ja alhaisimmat nukkuvat isoissa makuusaleissa. Tilan puutteen takia huoneistoihinkin joudutaan sijoittamaan useita opiskelijoita. Ruoka, juoma, vaatteet ja opiskelutarvikkeet opiskelijan on kustannettava itse. Varakkaat opiskelijat vuokraavat oman asunnon Ensimmäiseltä kehältä kampuksen läheltä tai joissain tapauksessa jopa omistavat sellaisen.<br /> <br /> Suurin osa opiskelijoista tulee porvari- tai kauppiassäädystä. Seuraavaksi eniten on ritareita ja aatelisia. Käsityöläissäätyä on vähän, poikkeuksena alkemistit. Kaikkein vähiten on talonpoikaistaustaisia opiskelijoita. Aatelisperheiden esikoispoikia eli perijöitä ei ole tapana lähettää yliopistoon, vain nuorempia (&quot;ylimääräisiä&quot;) poikia ja 505 V.a. alkaen siis myös tyttöjä.<br /> <br /> Toistaiseksi yliopistoon ei ole pyrkinyt ainuttakaan metsäläis-, paimentolais-, saaristolais- tai vuoristolaisopiskelijaa.<br /> <br /> Velhojen lapsia yliopistossa on erittäin vähän. Vain &quot;toivottomat tapaukset&quot; voidaan laittaa yliopistoon, varsinkin kun on kyse tyttäristä - sillä naispuoleinen yliopiston opiskelija on jo oletetusti menettänyt viattomuutensa.<br /> <br /> Kandidaatin tutkinnon suorittaminen kestää 3-6 vuotta, riippuen opiskelijan ahkeruudesta, lahjakkuudesta ja osittain varallisuudestakin. Ensimmäiset kolme vuotta opiskellaan artistisessa (l. filosofisessa) tiedekunnassa aritmetiikkaa, geometriaa, maantiedettä, musiikin teoriaa, kielioppia, logiikkaa, retoriikkaa ja skolastiikkaa. Ohessa käydään valmistelevia kursseja jatko-opiskeluja ajatellen. Astrologia eli tähtitiede on kielletty oppiaine.<br /> <br /> Skolastiikka, joka perustuu Artanten kirjoihin ja vanhoihin tutkimuksiin on väistymässä. Mullistava näkemys, jonka mukaan vanhat kirjoitukset ja tutkimukset eivät olekaan erehtymättömiä, on saanut jalansijaa.<br /> <br /> Luennot alkavat aamulla kello 8, johon käytännössä lisätään &quot;akateeminen neljännestunti&quot;. Monet maalliset juhlapäivät sekä uskonnolliset ja hoviin liittyvät pyhäpäivät rajoittavat luentopäivien määrää vuodessa. Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa mutta jatkuvat laiminlyönnit johtavat rangaistukseen.<br /> <br /> Kolmipäiväisten kastajaisten jälkeen uudet opiskelijat ovat täysivaltaisia opiskelijoita ja saavat liittyä &quot;norkkiksiksi&quot; ainejärjestöihin.<br /> <br /> Jos valmistunut [[filoosi]] (=kandidaatti) jatkaa opintoja, hän valitsee oikeustieteellisen, lääketieteellisen, teologisen tai filosofisen tiedekunnan tähdäten maisterin tai tohtorin tutkintoon. Jatko-opintoihin kuluu yleensä 3-5 vuotta. Viimeistään ensimmäisen vuoden jälkeen aletaan harjoitella työskentelyä esim. asianajajana, lääkärin apulaisena tai opettajana.<br /> <br /> Käytäntö on nopeasti alkanut muuttua niin, että uusi opiskelija valitsee tulevan erikoisalansa heti opintojen alkaessa.<br /> <br /> Luonnontieteet ja humanistiset tieteet ovat filosofisen tiedekunnan piirissä.<br /> <br /> Yksi ensimmäisistä naisopiskelijoista oli 490-luvulla [[Lazira Hyros]] (Leppänen, Erkka: Kirotun maan ritari, s. 72). Naisopiskelijoiden päästämisessä yliopistoon oli ehkä kyse Teniran Madan päähänpistoista, jolla hän ivasi kirjanoppineita ja Artanten kirkkoa. Hyros on matemaatikko ja yksi yliopiston arkkimaistereista.<br /> <br /> Uusi kuningatar [[Liala Mada]] vahvisti, että vuoden 505 V.a. alusta yliopistoon otetaan jatkuvasti naisopiskelijoita. Vuonna 513 V.a. kuningatar Liala Mada nimittää Hyrosin yliopiston rehtoriksi. Samana vuonna naisopiskelijoita saapuu ennätysmäärä.<br /> <br /> Naisopiskelijoilla on oma asuntola, johon pääsy miehiltä on ehdottomasti kielletty. Muuten opiskelu tapahtuu yhdessä miesten kanssa. Vain ekskursiot palatsiin (taidekokoelma, kirjasto, yms.) tapahtuvat puhtaasti nais- tai miesryhmissä. Luonnollisesti myös vain naisopiskelijat vierailevat Artanten nunnaluostarissa ja vain miesopiskelijat munkkiluostarissa.<br /> <br /> Lääketieteelliseen tiedekuntaan on kuulunut vuodesta 512 V.a. alkaen alkemian tutkimuslaitos. Sillä on maine oikeana hulluuden pesänä, jossa saattaa tapahtua aivan mitä tahansa.<br /> <br /> Teologinen tiedekunta on vain yksi Artanten lahkoista, toki merkittävä sellainen. Tiedekunnassa perehdytään enemmän tai vähemmän syvällisesti myös muihin uskontoihin eli harhaoppeihin – jotta valmistunut pappi osaa kumota niiden väitteet ja todistaa väkevästi Artanten ainoaksi oikeaksi jumalaksi. Farrignian, Tutusin ja Holrusin välisen konkordiaalisopimuksen mukaan yliopiston papit ja virallisten valtionkirkkojen papit katsotaan Artanten oikeaoppisiksi palvelijoiksi ja kaikkien maiden papeilla on papiston oikeudet ja etuudet näissä maissa. Sopimus on toistaiseksi pitänyt kaikista riidoista ja skandaaleista huolimatta.<br /> <br /> Teologinen tiedekunta on edelleen suljettu naisilta. Tämä on myönnytys, johon Mada näennäisesti &quot;viime hetkellä&quot; suostui jotta muut &quot;uudistukset&quot; saatiin läpi. (Tarkkaan ottaen Mada siis ei uudistanut mitään vaan vain vahvisti Teniran Madan määräyksen eli ylläpiti olemassaolevaa järjestystä. :)<br /> <br /> ===Sotakorkeakoulu===<br /> Sotakorkeakoulu on erillislaitos, josta valmistutaan ammattiupseeriksi. [[Farrignian armeija]] ja etenkin [[Palatsikaarti]] ovat tiiviissä yhteistyössä sotakorkeakoulun kanssa.<br /> <br /> ==Univormu==<br /> [[Image:Farrignian_yliopisto.png]]&lt;br clear=&quot;all&quot; /&gt;<br /> <br /> Yliopiston opiskelijoilla ja opettajilla on valkoiset paidat, mustat housut ja mustat, edestä avoimet liivit joihin kuuluu esiliina ja vyö. Yliopiston maisterien liiveissä on kuvioita, jotka osoittavat heidän korkeampaa asemaansa. Opiskelijoiden liiveissä ei aluksi ole mitään kuvioita, mutta opintojen edistyessä niitä saa lisätä. Kuviot tehdään kirjoittamattomien sääntöjen mukaan. [[Niksi-Praedor]]issa sivuilla 50-51 on melko kattava lista näistä, sekä kuvat kirjailuista. Ikävästi juuri sivulle 50 oli tullut painovirhe, joka kadotti osan kuvioista - mutta ensipainoksen jokaisen kappaleen mukana on korjaussivu.<br /> <br /> Esimerkkejä:<br /> * Kastajaisten ja ensimmäisten sitsien jälkeen uusi opiskelija saa ommella liivien olkapäälle hopealangalla pienen kallellaan olevan kahdeksikon (∞). Sen merkitys on unohtunut ajat sitten, mutta nykyään se tarkoittaa &quot;juhla ei koskaan lopu&quot;.<br /> * Alkemistien tunnus on liiveihin kirjailtu tislauskannu.<br /> * Naisopiskelijoiden tunnus on rusetti. Pukusäännöt kieltävät pitämästä rusettia (se kiihoittaisi miespuoleisia opiskelijoita ja opettajia liikaa) joten se kirjaillaan liiveihin.<br /> <br /> Virallinen hattu on lähestulkoon sama kuin [https://en.wikipedia.org/wiki/Tudor_bonnet Tudor bonnet] [https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Black_Tudor_bonnet_with_a_claret_cord_and_tassel_from_Ede_and_Ravenscroft,_UK_-_20080408.jpg (Kuva wikipedia commonsissa)], tai baretti.<br /> <br /> Naisopiskelijoiden asuun kuuluu housujen sijasta edelleen hame. Ihan niin moderneja ei yliopistossakaan olla että nainen voisi pitää housuja. Poikkeuksena tulee olemaan sotakorkeakoulu kun sinne hyväksytään ensimmäinen naisopiskelija. Upseeri ei voi pitää hametta.<br /> <br /> ==Lukuvuoden aikataulu==<br /> Farrignian yliopiston lukuvuosi jaetaan kolmeen kauteen.<br /> * Uusi lukuvuosi ja ensimmäinen kausi alkaa 2. päivänä sydänkevättä. Avajaiset pidetään heti 2. päivänä. Luennot alkavat vasta 7. tai 8. päivänä.<br /> * Uusien opiskelijoiden orientaatio tuutorin opastuksella on 2.-10. sydänkevättä.<br /> * Kastajaiset alkavat 30. sydäkevättä. Ne päättyvät sitseihin 31. sydänkevättä.<br /> * Viikon mittainen kevätloma on loppukevään toisella viikolla.<br /> * Tohtorinväitöksiä pidetään eniten juuri ennen kesälomaa.<br /> * Kesäloma alkaa 20. päivänä alkukesää ja päättyy 2. päivänä alkusyksyä, eli se kestää 10 ja puoli viikkoa.<br /> * Kesälomaa ei käytetä pelkkään lomailuun, vaan kesälläkin opiskellaan ja kirjoitetaan esseitä.<br /> * Toinen kausi alkaa 2. alkusyksyä ja se kestää 20. päivään lopputalvea.<br /> * Lopputalven ensimmäinen viikko on omistettu tenteille, kuulusteluille, opinnäytteille ja kokeille.<br /> * Talviloma alkaa virallisesti 21. lopputalvea ja se kestää uuden vuoden yli 7. päivään alkukevättä.<br /> * Tenttikauden jälkeen 8.-20. lopputalvea on kuitenkin käytännössä jo lomaa, varsinkin vanhemmille opiskelijoille.<br /> * Tänä aikana pidetään uusintatenttejä ja -kuulusteluja niille, jotka eivät päässeet ensimmäisellä yrittämällä läpi.<br /> <br /> Kaikki tavanomaiset vapaapäivät ja pyhäpäivät (mm. kuukausien 1. päivät, sekä 21. päivä alkukevättä, alkukesää, alkusyksyä ja alkutalvea, ja Valiarin kruunajaispäivän aatto 30. alkusyksyä) ovat myös opiskelijoille vapaapäiviä. Ks. [[Farrignian juhlapäivät]].<br /> <br /> ===Promootio===<br /> Maisterinpromootio järjestetään vain 5-10 vuoden välein. Se on suuri juhla, johon liittyy monia seremonoita, rituaaleja, kulkueita, esityksiä ja ennen kaikkea juhlia, muodollisista upeista päivällisistä riehakkaisiin eväsretkiin pääkaupungin puistoihin, [[Osgia]]an tai [[Kuninkaan kanava]]lle ja jopa gladiaattoritaisteluihin Arbilan kultaisessa maljassa (Kolmannen kehän suuri amfiteatteri).<br /> <br /> ==Tutkimuksista==<br /> ===Kirurgia===<br /> Jaconiassa lääkärit eivät kaihda kirurgisia toimenpiteitä kuten keskiajan Euroopassa. Tunnetaan jopa nukutus - mutta se vaatii kalliita taikajuomia. Tunnettuja kirurgisia operaatioita ovat mm.<br /> * Amputaatiot<br /> * Hammaskirurgia<br /> * Kaihileikkaus<br /> * Keisarileikkaus<br /> * Miehen kastraatio<br /> * Nielurisojen poisto<br /> * Paiseiden avaus ja hoito<br /> * Peräsuoliavanteen leikkaus<br /> * Plastiikkakirurgia (mm. nenän, korvan tai huulen puutoksen korjaus kudoskaistaleilla)<br /> * Rakkokivien poisto<br /> * Rintasyövän leikkaus<br /> * Tyräleikkaukset<br /> * Valtimon ja muiden verisuonten umpeen ompelu<br /> <br /> ===Ruumiinavaukset===<br /> Lääketiede suhtautuu varovaisesti ruumiinavauksiin uskonnollisista syistä. Teloitettujen rikollisten ruumiita lienee lupa vähin äänin leikellä öisin tiedekuntien kellareissa.<br /> <br /> Petri Hiltunen (virallista kaanonia): &quot;Vaikka aatelisten ruumiita ei fyysisesti leikattaisi, taitavimmat lääkärit ovat hyviä selvittämään myös rikollisia kuolemia. Kannattaa muistaa että heillä on käytössä liemiä ja taikaesineitä joista renessanssin aikaan saatettiin vain haaveilla. Jos jollain on moisiin varaa, niin aatelissukuja hoitavilla hovilääkäreillä.” (&quot;[https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156503511615320/ Hassuja haja-ajatuksia: tunnetaankos Farrignian yliopistossa ruumiinavaustekniikkaa miten hyvin?&quot;, Facebook, 19.9.2018])<br /> <br /> ===Ainejärjestöt===<br /> Farrignian yliopiston ainejärjestöillä on huono maine juhlivina ja mellakoivina jengeinä. Osa järjestöistä kelpuuttaa naisjäsenet, osa hangoittelee vielä vastaan – näiden etunenässä tietysti teologit. Ainejärjestöjen nimet ovat:<br /> <br /> *'''Artanten Parta:''' teologit<br /> *'''Barbaari:''' ulkomaalaiset opiskelijat<br /> *'''Capra:''' alkemistit<br /> *'''Fi-loosi:''' filosofit<br /> *'''Horisontti:''' geometrikot<br /> *'''Ilmiö:''' luonnontieteilijät<br /> *'''Katgutti:''' muusikot (jousisoittimien kielet valmistetaan naudan suolista. Sana katgutti on alun perin lyhenne englannin kielen sanasta cattlegut – se ei siis ole kissansuolta!)<br /> *'''Keskiarvo:''' aritmeetikot<br /> *'''Ruusuke (entinen Kohtu):''' naisopiskelijat (Sabina Kastriotin perustama uusi järjestö oli aluksi nimeltään Kohtu, mutta nimi piti muuttaa)<br /> *'''Kyrassi:''' sotakorkeakoulu<br /> *'''Oodi:''' humanistit<br /> *'''Paradoksi:''' loogikot ja retoorikot<br /> *'''Pohjankruunu:''' tähtitieteilijät<br /> *'''Spekula:''' lääketieteilijät<br /> *'''Syntaksi:''' kielitieteilijät<br /> *'''Tribunaali:''' oikeustieteilijät<br /> <br /> ==Muut yliopistot==<br /> Muissakin suurissa kaupungeissa on yliopistot ([https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156567663335320/ ”Onko Jaconian pääkaupungeissa yliopisto?”, Facebook, 17.10.2018]).<br /> * Farrignian yliopisto on suurin.<br /> * [[Galthin yliopisto|Galthissa]] voi tehdä rajumpia kokeita kuin muualla.<br /> * [[Piperian yliopisto]] on senniittiluostarin kylkiäinen.<br /> * [[Holrusin yliopisto]] on kiukkuinen pappiskoulu.<br /> * [[Travanin yliopisto|Travan]] kärsii aivovuodosta Farrigniaan.<br /> * [[Selfian yliopisto]]ssa ”In Vino Veritas” otetaan vähän liiankin tosissaan.<br /> * [[Tutusin yliopisto]] vaatii enemmän pohdintaa kun on niin levotonta ja [[Sunian yliopisto]]a säästellään jotain virallisen tahon teosta varten.<br /> <br /> ===Kadonneet yliopistot===<br /> :[[Angar]]in velhokuningas Arel Hiramon ei välittänyt perustaa yliopistoa ja sodat ovat estäneet toissijaiset puuhastelut kuten yliopiston perustamisen.<br /> :''[[Emith]]issä on varmasti ollut [yliopisto]. Se oli todella suuri kaupunki alkuaikoina.'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 20.6.2023<br /> :''[[Oft]]issa on joku arveluttava instituutio, joka kutsuu itseään yliopistoksi'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 21.6.2023<br /> <br /> {{non-canon|: [[Niksi-Praedor]]in mukaan Tutusin yliopiston toiminta on toistaiseksi keskeytynyt ja vain muutama vanha maisteri ylläpitävät kirjastoa ja &quot;pitävät taloa pystyssä&quot;}}.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> * [[Kirsikankukkien aika]] sijoittuu Farrignian yliopistoon.</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Farrignian_yliopisto&diff=2146 2024-05-02T06:57:12Z

<p>Starac: /* Lukuvuoden aikataulu */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Tieteet ja alkemia]]<br /> [[Luokka:Farrignia]]<br /> <br /> {{non-canon| HUOM. Yliopistojen kuvaus ei ole suurilta osin kaanonia.}}<br /> <br /> ==Yliopistojen alkuperä==<br /> Yleisesti hyväksytty totuus on nykyisin, että teologinen tiedekunta ja [[Artante]] on ollut kaiken alku ja juuri. Todellisuudessa nykyiset yliopistot ovat peräisin [[Velhokuninkaat|velhokuninkaiden]] kuolevaisen virkamieskunnan kouluista, jotka periytyvät vieläkin kauempaa, jopa [[Borvaria]]n ajoilta.<br /> <br /> ==Farrignian yliopisto==<br /> [[Image:Farrignian_yliopiston_vaakuna.jpg|thumb|right|Farrignian yliopiston vaakuna (non-canon)]]<br /> Yliopiston motto on ''&quot;Nöyryys, Usko, Totuus&quot;''.<br /> <br /> Opiskelu yliopistossa aloitetaan 14- tai 15-vuotiaana. Opiskelijoilla on periaatteessa jo oltava peruskoulutus ja heidän täytyy osata lukea ja kirjoittaa. Monet opiskelijat ovat erittäin älykkäitä ja oppineita jo valmiiksi – eräät toiset taas ovat yliopistossa vain koska ovat varakkaita, ja tutkinto tai papinvihkimys lähestulkoon ostetaan rahalla.<br /> <br /> Opiskelemaan päästäkseen tarvitseekin ennen kaikkea rahaa tai lahjuksia, niiden lisäksi suosituskirjeitä tai suhteita. Vapaaoppilaaksi voi päästä myös kuningattaren asetuksella (äärimmäisen harvinaista!) tai jonkun varakkaan lahjoittamalla stipendillä.<br /> <br /> Rehtori johtaa koulua ja suurista linjoista päättää säännöllisesti kokoontuva hallintoneuvosto. Sen jäsenenä ovat rehtori, arkkimaisterit ja Artanten patriarkka.<br /> <br /> Korkein opettajan arvonimi on arkkimaisteri (Erkka Leppänen, Facebook, Praedor-ryhmä, 11.1.2018). Arkkimaistereita on useita. Nimike vastaa professorin arvonimeä. Maisteri-nimike puolestaan vastaa nyky-yliopiston lehtoria (nyk. yliopisto-opettaja). Maisteri on myös yliopiston toiseksi ylimmän tutkinnon nimitys.<br /> <br /> Opiskelijat maksavat yliopistolle lukukausimaksua. Sen määrä riippuu opiskelijan säädystä. Seuraavassa on likimääräiset kertoimet maksulle. Tarkemmat tiedot siitä paljonko todellinen maksu on rahana tulevat myöhemmin. (Mahdollisesti kertoimen verran hopearahoja päivässä; lukuvuoteen lasketaan kuuluvan 250 päivää.)<br /> * Ylhäisaateli (ruhtinas/markkreivi, herttua ja siitä ylöspäin) – 18.<br /> * Aateli (ritari, paroni, kreivi) – 12.<br /> * Papisto – 6.<br /> * Muu – 3.<br /> <br /> Kun joku sanoo &quot;opiskelija&quot; hän viittaa Farrigniassa lähes varmasti yliopiston opiskelijaan. Muut ovat koululaisia, kisällejä tai oppipoikia.<br /> <br /> Asunto yliopiston asuntolassa sisältyy lukukausimaksuun. Paras huoneisto annetaan eniten lukukausimaksua maksaville ja alhaisimmat nukkuvat isoissa makuusaleissa. Tilan puutteen takia huoneistoihinkin joudutaan sijoittamaan useita opiskelijoita. Ruoka, juoma, vaatteet ja opiskelutarvikkeet opiskelijan on kustannettava itse. Varakkaat opiskelijat vuokraavat oman asunnon Ensimmäiseltä kehältä kampuksen läheltä tai joissain tapauksessa jopa omistavat sellaisen.<br /> <br /> Suurin osa opiskelijoista tulee porvari- tai kauppiassäädystä. Seuraavaksi eniten on ritareita ja aatelisia. Käsityöläissäätyä on vähän, poikkeuksena alkemistit. Kaikkein vähiten on talonpoikaistaustaisia opiskelijoita. Aatelisperheiden esikoispoikia eli perijöitä ei ole tapana lähettää yliopistoon, vain nuorempia (&quot;ylimääräisiä&quot;) poikia ja 505 V.a. alkaen siis myös tyttöjä.<br /> <br /> Toistaiseksi yliopistoon ei ole pyrkinyt ainuttakaan metsäläis-, paimentolais-, saaristolais- tai vuoristolaisopiskelijaa.<br /> <br /> Velhojen lapsia yliopistossa on erittäin vähän. Vain &quot;toivottomat tapaukset&quot; voidaan laittaa yliopistoon, varsinkin kun on kyse tyttäristä - sillä naispuoleinen yliopiston opiskelija on jo oletetusti menettänyt viattomuutensa.<br /> <br /> Kandidaatin tutkinnon suorittaminen kestää 3-6 vuotta, riippuen opiskelijan ahkeruudesta, lahjakkuudesta ja osittain varallisuudestakin. Ensimmäiset kolme vuotta opiskellaan artistisessa (l. filosofisessa) tiedekunnassa aritmetiikkaa, geometriaa, maantiedettä, musiikin teoriaa, kielioppia, logiikkaa, retoriikkaa ja skolastiikkaa. Ohessa käydään valmistelevia kursseja jatko-opiskeluja ajatellen. Astrologia eli tähtitiede on kielletty oppiaine.<br /> <br /> Skolastiikka, joka perustuu Artanten kirjoihin ja vanhoihin tutkimuksiin on väistymässä. Mullistava näkemys, jonka mukaan vanhat kirjoitukset ja tutkimukset eivät olekaan erehtymättömiä, on saanut jalansijaa.<br /> <br /> Luennot alkavat aamulla kello 8, johon käytännössä lisätään &quot;akateeminen neljännestunti&quot;. Monet maalliset juhlapäivät sekä uskonnolliset ja hoviin liittyvät pyhäpäivät rajoittavat luentopäivien määrää vuodessa. Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa mutta jatkuvat laiminlyönnit johtavat rangaistukseen.<br /> <br /> Kolmipäiväisten kastajaisten jälkeen uudet opiskelijat ovat täysivaltaisia opiskelijoita ja saavat liittyä &quot;norkkiksiksi&quot; ainejärjestöihin.<br /> <br /> Jos valmistunut [[filoosi]] (=kandidaatti) jatkaa opintoja, hän valitsee oikeustieteellisen, lääketieteellisen, teologisen tai filosofisen tiedekunnan tähdäten maisterin tai tohtorin tutkintoon. Jatko-opintoihin kuluu yleensä 3-5 vuotta. Viimeistään ensimmäisen vuoden jälkeen aletaan harjoitella työskentelyä esim. asianajajana, lääkärin apulaisena tai opettajana.<br /> <br /> Käytäntö on nopeasti alkanut muuttua niin, että uusi opiskelija valitsee tulevan erikoisalansa heti opintojen alkaessa.<br /> <br /> Luonnontieteet ja humanistiset tieteet ovat filosofisen tiedekunnan piirissä.<br /> <br /> Yksi ensimmäisistä naisopiskelijoista oli 490-luvulla [[Lazira Hyros]] (Leppänen, Erkka: Kirotun maan ritari, s. 72). Naisopiskelijoiden päästämisessä yliopistoon oli ehkä kyse Teniran Madan päähänpistoista, jolla hän ivasi kirjanoppineita ja Artanten kirkkoa. Hyros on matemaatikko ja yksi yliopiston arkkimaistereista.<br /> <br /> Uusi kuningatar [[Liala Mada]] vahvisti, että vuoden 505 V.a. alusta yliopistoon otetaan jatkuvasti naisopiskelijoita. Vuonna 513 V.a. kuningatar Liala Mada nimittää Hyrosin yliopiston rehtoriksi. Samana vuonna naisopiskelijoita saapuu ennätysmäärä.<br /> <br /> Naisopiskelijoilla on oma asuntola, johon pääsy miehiltä on ehdottomasti kielletty. Muuten opiskelu tapahtuu yhdessä miesten kanssa. Vain ekskursiot palatsiin (taidekokoelma, kirjasto, yms.) tapahtuvat puhtaasti nais- tai miesryhmissä. Luonnollisesti myös vain naisopiskelijat vierailevat Artanten nunnaluostarissa ja vain miesopiskelijat munkkiluostarissa.<br /> <br /> Lääketieteelliseen tiedekuntaan on kuulunut vuodesta 512 V.a. alkaen alkemian tutkimuslaitos. Sillä on maine oikeana hulluuden pesänä, jossa saattaa tapahtua aivan mitä tahansa.<br /> <br /> Teologinen tiedekunta on vain yksi Artanten lahkoista, toki merkittävä sellainen. Tiedekunnassa perehdytään enemmän tai vähemmän syvällisesti myös muihin uskontoihin eli harhaoppeihin – jotta valmistunut pappi osaa kumota niiden väitteet ja todistaa väkevästi Artanten ainoaksi oikeaksi jumalaksi. Farrignian, Tutusin ja Holrusin välisen konkordiaalisopimuksen mukaan yliopiston papit ja virallisten valtionkirkkojen papit katsotaan Artanten oikeaoppisiksi palvelijoiksi ja kaikkien maiden papeilla on papiston oikeudet ja etuudet näissä maissa. Sopimus on toistaiseksi pitänyt kaikista riidoista ja skandaaleista huolimatta.<br /> <br /> Teologinen tiedekunta on edelleen suljettu naisilta. Tämä on myönnytys, johon Mada näennäisesti &quot;viime hetkellä&quot; suostui jotta muut &quot;uudistukset&quot; saatiin läpi. (Tarkkaan ottaen Mada siis ei uudistanut mitään vaan vain vahvisti Teniran Madan määräyksen eli ylläpiti olemassaolevaa järjestystä. :)<br /> <br /> ===Sotakorkeakoulu===<br /> Sotakorkeakoulu on erillislaitos, josta valmistutaan ammattiupseeriksi. [[Farrignian armeija]] ja etenkin [[Palatsikaarti]] ovat tiiviissä yhteistyössä sotakorkeakoulun kanssa.<br /> <br /> ==Univormu==<br /> [[Image:Farrignian_yliopisto.png]]&lt;br clear=&quot;all&quot; /&gt;<br /> <br /> Yliopiston opiskelijoilla ja opettajilla on valkoiset paidat, mustat housut ja mustat, edestä avoimet liivit joihin kuuluu esiliina ja vyö. Yliopiston maisterien liiveissä on kuvioita, jotka osoittavat heidän korkeampaa asemaansa. Opiskelijoiden liiveissä ei aluksi ole mitään kuvioita, mutta opintojen edistyessä niitä saa lisätä. Kuviot tehdään kirjoittamattomien sääntöjen mukaan. [[Niksi-Praedor]]issa sivuilla 50-51 on melko kattava lista näistä, sekä kuvat kirjailuista. Ikävästi juuri sivulle 50 oli tullut painovirhe, joka kadotti osan kuvioista - mutta ensipainoksen jokaisen kappaleen mukana on korjaussivu.<br /> <br /> Esimerkkejä:<br /> * Kastajaisten ja ensimmäisten sitsien jälkeen uusi opiskelija saa ommella liivien olkapäälle hopealangalla pienen kallellaan olevan kahdeksikon (∞). Sen merkitys on unohtunut ajat sitten, mutta nykyään se tarkoittaa &quot;juhla ei koskaan lopu&quot;.<br /> * Alkemistien tunnus on liiveihin kirjailtu tislauskannu.<br /> * Naisopiskelijoiden tunnus on rusetti. Pukusäännöt kieltävät pitämästä rusettia (se kiihoittaisi miespuoleisia opiskelijoita ja opettajia liikaa) joten se kirjaillaan liiveihin.<br /> <br /> Virallinen hattu on lähestulkoon sama kuin [https://en.wikipedia.org/wiki/Tudor_bonnet Tudor bonnet] [https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Black_Tudor_bonnet_with_a_claret_cord_and_tassel_from_Ede_and_Ravenscroft,_UK_-_20080408.jpg (Kuva wikipedia commonsissa)], tai baretti.<br /> <br /> Naisopiskelijoiden asuun kuuluu housujen sijasta edelleen hame. Ihan niin moderneja ei yliopistossakaan olla että nainen voisi pitää housuja. Poikkeuksena tulee olemaan sotakorkeakoulu kun sinne hyväksytään ensimmäinen naisopiskelija. Upseeri ei voi pitää hametta.<br /> <br /> ==Lukuvuoden aikataulu==<br /> Farrignian yliopiston lukuvuosi jaetaan kolmeen kauteen.<br /> * Uusi lukuvuosi ja ensimmäinen kausi alkaa 2. päivänä sydänkevättä. Avajaiset pidetään heti 2. päivänä. Luennot alkavat vasta 7. tai 8. päivänä.<br /> * Uusien opiskelijoiden orientaatio tuutorin opastuksella on 2.-10. sydänkevättä.<br /> * Kastajaiset alkavat 30. sydäkevättä. Ne päättyvät sitseihin 31. sydänkevättä.<br /> * Viikon mittainen kevätloma on loppukevään toisella viikolla.<br /> * Tohtorinväitöksiä pidetään eniten juuri ennen kesälomaa.<br /> * Kesäloma alkaa 20. päivänä alkukesää ja päättyy 2. päivänä alkusyksyä, eli se kestää 10 ja puoli viikkoa.<br /> ** Kesälomaa ei käytetä pelkkään lomailuun, vaan kesälläkin opiskellaan ja kirjoitetaan esseitä.<br /> * Toinen kausi alkaa 2. alkusyksyä ja se kestää 20. päivään lopputalvea.<br /> * Lopputalven ensimmäinen viikko on omistettu tenteille, kuulusteluille, opinnäytteille ja kokeille.<br /> * Talviloma alkaa virallisesti 21. lopputalvea ja se kestää uuden vuoden yli 7. päivään alkukevättä.<br /> * Tenttikauden jälkeen 8.-20. lopputalvea on kuitenkin käytännössä jo lomaa, varsinkin vanhemmille opiskelijoille.<br /> * Tänä aikana pidetään uusintatenttejä ja -kuulusteluja niille, jotka eivät päässeet ensimmäisellä yrittämällä läpi.<br /> <br /> Kaikki tavanomaiset vapaapäivät ja pyhäpäivät (mm. kuukausien 1. päivät, sekä 21. päivä alkukevättä, alkukesää, alkusyksyä ja alkutalvea, ja Valiarin kruunajaispäivän aatto 30. alkusyksyä) ovat myös opiskelijoille vapaapäiviä. Ks. [[Farrignian juhlapäivät]].<br /> <br /> ===Promootio===<br /> Maisterinpromootio järjestetään vain 5-10 vuoden välein. Se on suuri juhla, johon liittyy monia seremonoita, rituaaleja, kulkueita, esityksiä ja ennen kaikkea juhlia, muodollisista upeista päivällisistä riehakkaisiin eväsretkiin pääkaupungin puistoihin, [[Osgia]]an tai [[Kuninkaan kanava]]lle ja jopa gladiaattoritaisteluihin Arbilan kultaisessa maljassa (Kolmannen kehän suuri amfiteatteri).<br /> <br /> ==Tutkimuksista==<br /> ===Kirurgia===<br /> Jaconiassa lääkärit eivät kaihda kirurgisia toimenpiteitä kuten keskiajan Euroopassa. Tunnetaan jopa nukutus - mutta se vaatii kalliita taikajuomia. Tunnettuja kirurgisia operaatioita ovat mm.<br /> * Amputaatiot<br /> * Hammaskirurgia<br /> * Kaihileikkaus<br /> * Keisarileikkaus<br /> * Miehen kastraatio<br /> * Nielurisojen poisto<br /> * Paiseiden avaus ja hoito<br /> * Peräsuoliavanteen leikkaus<br /> * Plastiikkakirurgia (mm. nenän, korvan tai huulen puutoksen korjaus kudoskaistaleilla)<br /> * Rakkokivien poisto<br /> * Rintasyövän leikkaus<br /> * Tyräleikkaukset<br /> * Valtimon ja muiden verisuonten umpeen ompelu<br /> <br /> ===Ruumiinavaukset===<br /> Lääketiede suhtautuu varovaisesti ruumiinavauksiin uskonnollisista syistä. Teloitettujen rikollisten ruumiita lienee lupa vähin äänin leikellä öisin tiedekuntien kellareissa.<br /> <br /> Petri Hiltunen (virallista kaanonia): &quot;Vaikka aatelisten ruumiita ei fyysisesti leikattaisi, taitavimmat lääkärit ovat hyviä selvittämään myös rikollisia kuolemia. Kannattaa muistaa että heillä on käytössä liemiä ja taikaesineitä joista renessanssin aikaan saatettiin vain haaveilla. Jos jollain on moisiin varaa, niin aatelissukuja hoitavilla hovilääkäreillä.” (&quot;[https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156503511615320/ Hassuja haja-ajatuksia: tunnetaankos Farrignian yliopistossa ruumiinavaustekniikkaa miten hyvin?&quot;, Facebook, 19.9.2018])<br /> <br /> ===Ainejärjestöt===<br /> Farrignian yliopiston ainejärjestöillä on huono maine juhlivina ja mellakoivina jengeinä. Osa järjestöistä kelpuuttaa naisjäsenet, osa hangoittelee vielä vastaan – näiden etunenässä tietysti teologit. Ainejärjestöjen nimet ovat:<br /> <br /> *'''Artanten Parta:''' teologit<br /> *'''Barbaari:''' ulkomaalaiset opiskelijat<br /> *'''Capra:''' alkemistit<br /> *'''Fi-loosi:''' filosofit<br /> *'''Horisontti:''' geometrikot<br /> *'''Ilmiö:''' luonnontieteilijät<br /> *'''Katgutti:''' muusikot (jousisoittimien kielet valmistetaan naudan suolista. Sana katgutti on alun perin lyhenne englannin kielen sanasta cattlegut – se ei siis ole kissansuolta!)<br /> *'''Keskiarvo:''' aritmeetikot<br /> *'''Ruusuke (entinen Kohtu):''' naisopiskelijat (Sabina Kastriotin perustama uusi järjestö oli aluksi nimeltään Kohtu, mutta nimi piti muuttaa)<br /> *'''Kyrassi:''' sotakorkeakoulu<br /> *'''Oodi:''' humanistit<br /> *'''Paradoksi:''' loogikot ja retoorikot<br /> *'''Pohjankruunu:''' tähtitieteilijät<br /> *'''Spekula:''' lääketieteilijät<br /> *'''Syntaksi:''' kielitieteilijät<br /> *'''Tribunaali:''' oikeustieteilijät<br /> <br /> ==Muut yliopistot==<br /> Muissakin suurissa kaupungeissa on yliopistot ([https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156567663335320/ ”Onko Jaconian pääkaupungeissa yliopisto?”, Facebook, 17.10.2018]).<br /> * Farrignian yliopisto on suurin.<br /> * [[Galthin yliopisto|Galthissa]] voi tehdä rajumpia kokeita kuin muualla.<br /> * [[Piperian yliopisto]] on senniittiluostarin kylkiäinen.<br /> * [[Holrusin yliopisto]] on kiukkuinen pappiskoulu.<br /> * [[Travanin yliopisto|Travan]] kärsii aivovuodosta Farrigniaan.<br /> * [[Selfian yliopisto]]ssa ”In Vino Veritas” otetaan vähän liiankin tosissaan.<br /> * [[Tutusin yliopisto]] vaatii enemmän pohdintaa kun on niin levotonta ja [[Sunian yliopisto]]a säästellään jotain virallisen tahon teosta varten.<br /> <br /> ===Kadonneet yliopistot===<br /> :[[Angar]]in velhokuningas Arel Hiramon ei välittänyt perustaa yliopistoa ja sodat ovat estäneet toissijaiset puuhastelut kuten yliopiston perustamisen.<br /> :''[[Emith]]issä on varmasti ollut [yliopisto]. Se oli todella suuri kaupunki alkuaikoina.'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 20.6.2023<br /> :''[[Oft]]issa on joku arveluttava instituutio, joka kutsuu itseään yliopistoksi'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 21.6.2023<br /> <br /> {{non-canon|: [[Niksi-Praedor]]in mukaan Tutusin yliopiston toiminta on toistaiseksi keskeytynyt ja vain muutama vanha maisteri ylläpitävät kirjastoa ja &quot;pitävät taloa pystyssä&quot;}}.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> * [[Kirsikankukkien aika]] sijoittuu Farrignian yliopistoon.</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Urheilu,_pelit_ja_leikit&diff=2145 2024-04-30T04:40:06Z

<p>Starac: /* Vevar */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Kulttuuri]]<br /> <br /> {{non-canon|: poikkeuksina suolajit (Hiltunen), kiltapallo (Vuorela/Hiltunen) ja jaconialainen shakki (Leppänen).}}<br /> <br /> =Urheilu=<br /> <br /> <br /> ==Akveduktijuoksu==<br /> <br /> Ultrapitkiä juoksukilpailuja akveduktin päällä. Jos tönäisee vastustajan alas, siitä seuraa hylkäys.<br /> <br /> <br /> ==Ammunta==<br /> <br /> [[Image:Maalitaulu.jpg|400px|thumb|right|Maalitaulu]]<br /> Tärkeimmät lajit ovat:<br /> * Jousiammunta; jousen tyyppi on vapaa, mutta varsijousi ei tietenkään ole sallittu. Omat nuolet<br /> * Varsijousi<br /> * Jousiammunta ratsailta<br /> Maalitaulut ovat pyöreitä, vehnän- tai riisinoljista punottuja, ja parhaiden Robin Hood –elokuvien mallin mukaan niissä on kymmenen aluetta. Uloimmasta sisimpään, alueet ja niiden pistemäärät ovat 2 x valkoinen (1 , 2), 2 x musta (3, 4), 2 x sininen (5, 6), 2 x punainen (7, 8), 2 x keltainen (9, 10) sekä napakymppi (myös keltainen).<br /> <br /> Vakiomittaisen farrignialaisen maalitaulun halkaisija on tasan 30 tuumaa (yht. 75 cm). Napakympin halkaisija on 1 tuuma, ympärillä 2 tuuman 10, 3 tuuman keltainen 9, ja jokainen muu ulompi alue on 3 tuumaa leveä.<br /> <br /> Kilpailussa tasapisteissä olevien ampujien sijoituksen voi ratkaista napakymppien määrä.<br /> <br /> Jokainen ampuu 36 nuolta 60, 120 ja 180 kyynärän etäisyydeltä. Jos kilpailijoita on paljon, pudotetaan 60 kyynärän ammunnan jälkeen heistä pois puolet pistemäärän perusteella, samoin myös 120 kyynärän jälkeen (yhteistuloksien perusteella).<br /> <br /> Larpeissa tms. voidaan aivan hyvin käyttää FITA:n virallisia maalitauluja. Mittasuhteet ovat samat, vain mitat hieman erilaiset (80 tai 122 cm vs. 75 cm).<br /> <br /> <br /> ==Kiltapallo*==<br /> [[Kiltapallo]] kuvaillaan sen omalla sivulla.<br /> <br /> ==Keihäänheitto==<br /> <br /> Lajissa kilpaillaan tarkkuudessa, ei heiton pituudessa.<br /> <br /> <br /> ==Keilailu==<br /> <br /> Varakkaiden pihanurmillaan harrastama laji, jossa koetetaan kaataa keiloja kuulaa heittämällä. Kevyt ja näyttävä laji sopii aatelisen arvolle.<br /> <br /> <br /> ==Kiekonheitto==<br /> <br /> Ikivanha laji, jota tiedetään harjoitetun jo [[Borvaria]]ssa. Sanotaan, että ensimmäinen kiekonheittäjä oli [[Artante]] itse.<br /> <br /> <br /> ==Kolve==<br /> <br /> Itäisten niittyjen paimenten kehittämä laji. He löivät ajankulukseen pientä palloa paimensauvoillaan pitkin lampaiden muokkaamia laitumia.<br /> Laji ei ole toistaiseksi levinnyt juuri muualle.<br /> <br /> <br /> ==Lammaspoolo==<br /> <br /> Paimentolaisten ratsain käytävä urheilulaji, jossa kilpailijat pyrkivät hevosen selässä sieppaamaan vuohen tai vasikan ruhon.<br /> <br /> Ks. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Buzkashi buzkashi, wikipedia].<br /> <br /> <br /> ==Paini==<br /> <br /> Galthilaisessa öljypainissa painijoilla on tiukat vasikannahkaiset housut. Painijat öljyävät itsensä ja housut päältä ja sisältä runsaalla oliiviöljyllä. Voittaja on se, joka saa pysyvän otteen toisen painijan housuista. Tässä miehisten miesten lajissa aloitettiin kauan sitten joka neljäs vuosi painimaaottelu Galthin ja Farrignian välillä. Tästä kisat laajenivat Jaconian &quot;olympialaisiksi&quot; eli Quadrenniaaleiksi, joihin saapuu urheilijoita lähes kaikkialta Jaconiasta ja lajeja on runsaasti.<br /> <br /> Vapaapaini on ikivanha kamppailulaji. Perinteisen rahvaan painin säännöt ovat, että silmiin ja sukuelimiin ei saa käydä käsiksi eikä katkaista toisen luita. Voittaja on se, joka selättää toisen.<br /> <br /> Metsäläispainia kutsutaan nimellä ''glima''. Se on erikoista kyllä tiukkojen sääntöjen sanelema laji ja vähemmän väkivaltainen kuin vapaapaini. (Ks. netistä, glima on oikeasti olemassa oleva laji.) Myös naiset voivat painia.<br /> <br /> Aatelisten taistelupaini sisältää myös iskuja nyrkillä, kyynärpäällä, nivellukkoja, kuristusotteita ja potkuja. Se on lähinnä aseellisen taistelun jatke ja apu.<br /> <br /> Naispainia nähdään lähinnä hämäräperäisten tavernojen ja ilotalojen asiakkaiden viihdytykseksi. Useimmat esitykset ovat heikkolaatuisia. Tärkeintä on se, milloin painiasut putoavat tai revitään päältä ja kuinka rivoksi esitys lopulta etenee.<br /> <br /> Pääkaupungissa on myös pieni ammattimaisten naispainijoiden ryhmä. He ovat jonkinasteisia julkkiksia. Tärkeintä on värikäs, mieleen painuva ja viihdyttävä hahmo ja taitavasti näytellyt iskut, potkut, heitot ja lukot, draaman kaari ja yleisön viihdyttäminen. Ryhmä esiintyy tavernoissa ja toreilla. Promoottorina toimii keski-ikäinen entinen naispainija Nídragan. Hän käy silloin tällöin vielä itsekin kehässä. Erotiikka on sivuosassa ja ryhmä esiintyy nykyisin myös kolmannella kehällä.<br /> <br /> ===Vevar===<br /> Vevar eli vevari on mystinen painilaji, jossa käytetään heittoja, pyyhkäisyjä ja erilaisia lukko- ja kuristusotteita. Kukaan ei oikein tiennyt, mistä vevar oli peräisin, ja vielä harvempi väitti osaavansa sitä. Legendan mukaan se oli painilajeista tehokkain.<br /> <br /> Lajin nimi tulee ruotsin kielen sanasta ''vev''; veivata &amp;rarr; kammeta (vastustaja nurin).<br /> <br /> ==Peilaus==<br /> <br /> Tämä on yöllä tai hämärässä sisätilassa pelattava joukkuepeli, jossa pienillä peileillä varustetut joukkueet yrittävät rajatulla alueella suunnata ikilyhdystä lähtevän valonsäteen vastustajan maaliprismaan, joka välähtää kirkkaasti jos he onnistuvat. Kaksi erää ja niiden välillä vaihdetaan puolta. Vastustajia saa häiritä vain tönimällä vartalolla. Valonsäteen täytyy kulkea vähintään kolmen peilin kautta.<br /> <br /> <br /> ==Pallonheitto==<br /> <br /> Etenkin kylpylöissä harrastettava verryttely- ja kuntoilulajien kokoelma.<br /> Pallo on kumiviikunan maitiasnesteestä tehdystä kumista tehty, nahkapäällysteinen pallo, joka on joko pieni, tai iso ja painava.<br /> <br /> '''Isopallo.''' Kaksi kuntoilijaa heittelee isoa palloa toisilleen. Tämä ei ole mikään varsinainen urheilulaji eikä siinä ole sääntöjä, vaan sillä vain verrytellään lihaksia ja nostetaan hiki pintaan.<br /> <br /> '''Rautapallo.''' Palatsikaartin salainen voimistelulaji, jossa käytettävä pallo on erityisen painava. Palloa pyöritellään pitkin käsiä, niskan yli, heitetään, pudotetaan – mutta otetaan aina kiinni ennen kuin se putoaa lattialle asti. Lajin harrastajat aloittavat kevyellä pallolla mutta siirtyvät sitten aina vain painavampaan. Legendaariset mestarit käyttävät huhujen mukaan nahalla päällystettyä umpirautaista palloa, joka painaisi noin 330 naulaa. Tuskin tähän on kukaan oikeasti pystynyt.<br /> <br /> '''Seinäpallo.''' Pientä palloa heitetään seinään ja otetaan siitä koppi. Yksin- tai kaksinpeli. Kaksinpelissä saa pisteen, jos toinen ei saa palloa kiinni.<br /> <br /> <br /> ==Ratsastus==<br /> <br /> '''Esteratsastus.''' Yleensä maastorata, joka on pitkä ja vaarallinen. Lajissa kuluu paljon niin hevosia kuin ratsastajiakin.<br /> <br /> '''Kouluratsastus.''' Kaikkein hienoin ja vaikein ratsastuksen laji, jossa erilaisilla liikkeillä ja liikesarjoilla osoitetaan hevosen täydellistä hallintaa.<br /> <br /> '''Laukkakilpailut.''' Nopeuslaji radalla. Vedonlyönti kuuluu asiaan.<br /> <br /> '''Renkaiden keihästys.''' Eräs ratsuväen harjoituksista kehittynyt laji on ratsastaa mahdollisimman nopeasti rata läpi ja kerätä samalla paaluista roikkuvat renkaat keihääseen. Yksi harvoista lajeista, joissa mitataan suorituksen aikaa, joko tiimalasilla tai vesikellolla. Renkaan ohittaminen tai pudottaminen tuo aikasakon. Nopein aika voittaa.<br /> <br /> '''Turnajaiset''' eli ''peitsikarkaus''. Jos ratsailta ei saavuteta selkeää voittoa, seuraa kamppailijoiden välillä ''mêlée'' eli miekkailuottelu. Alakynteen joutunut useimmiten luovuttaa, jota ei pidetä häpeällisenä. Toinen vain oli tänään parempi.<br /> <br /> '''Valjakkoajot.''' Nopeuslaji radalla. Erittäin suosittu vedonlyönnin kohde. Mestarit ovat suoranaisia julkkiksia.<br /> <br /> '''Sokkona ratsastus.''' Erityisesti paimentolaisten laji; valttina on parhaiten koulutettu hevonen, ja sen yhteistyö huputetun ratsastajan kanssa. (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ==Soutu==<br /> <br /> Kanaaleissa, joissa ja paikoin Sisämeren rannikoilla käytetään soutuveneitä. Urheilulajissa on tavalliset pienet soutuveneet ja yksi soutaja jolla on kaksi airoa. Lajeja on kaksi: lyhyt ja pitkä matka.<br /> <br /> Kanoottimelonta - metsäläisten ja paimentolaisten, ja jossain määrin vuoristolaisten, laji - ei ole vielä levinnyt sivistyneille maille.<br /> <br /> <br /> ==Suolajit*==<br /> <br /> Jaconian lukuisat suot tarjoavat kovan vastuksen erilaisten lajien harrastajille, kuntoilijoille ja sotilaille.<br /> <br /> Suomiekkailu ja suoturnajaiset ovat suosittuja. Tavallisimmin käytetään puisia miekkoja.<br /> <br /> (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ==Talviurheilu==<br /> <br /> Lunta kyllä sataa ja joskus joet ja järvet jäätyvät - mutta valtaosassa Jaconiaa nämä sulavat lähes aina pian pois eikä talviurheilu ole koskaan ehtinyt kehittyä.<br /> <br /> Sukset, sauvat ja luistimet tunnetaan.<br /> <br /> Ankarina talvina, kun kanavat jäätyvät, huvitellaan luisteluretkillä. Metalliluistimia tuskin on, vaan luistimet ovat tavalliset kengät, joiden pohjaan kiinnitetään naudan, [[hirvi|hirven]] tai hevosen jalkaluista, joiden alapinta hiotaan aivan sileäksi. Luiden rasva auttaa liukumisessa. Lisäksi niitä voidaan voidella esimerkiksi sian ihrella. Hirvenluisia pidetään parhaana. Ne ovat myös kalleimmat; sillä hirviä elää enää vain suurissa metsissä, Suden autiomaassa ja kauimmaisissa erämaissa. Muualta ne on metsästetty pois, tai tapettu viljelmien suojelemiseksi. Luuluistimet toimivat vain sileällä jäällä. Rosoinen tai lumipeitteinen jää tekee luistelusta mahdotonta. Luistellessa voidaan käyttää sauvaa antamassa vauhtia ja parantamassa tasapainoa.<br /> <br /> Lajeja voi harrastaa vuoristoissa ja Taxosin eteläpuolella Jaconian kylmimmillä alueilla, mutta vuoristot kuhisevat kaiken maailman eriduja ja eteläisin Jaconia on hyvin kaukana sivistyksestä.<br /> <br /> Vuoristolaiset ja metsäläiset käyttävät lumikenkiä tai suksia. Sukset ovat usein suomalaistyyppiset, eli toinen (lyly) on liukusuksi ja toisella (kalhu) potkaistaan vauhtia. Sauvana käytetään tavallisesti keihästä, jonka tylpässä päässä on sompa.<br /> <br /> ==Tennis ja sulkapallo==<br /> <br /> Sisäkentällä pelattava tennis on ylhäisön laji. Aiemmin ei käytetty mailaa vaan pelkkää kättä, sen jälkeen hansikasta. Maila on melko uusi keksintö. Keskellä kenttää on verkko, lisäksi toisella seinällä on vino taso ja seinillä ikkunoita joihin pallon voi myös lyödä. Säännöt ovat melko monimutkaiset. Tällainen kenttä on hyvin kallis. (Ks. [https://en.wikipedia.org/wiki/Real_tennis real tennis, wikipedia])<br /> <br /> Ulkona, tai joskus sisällä, pelataan kevyillä mailoilla sulkapalloa vähintään kahdella pelaajalla. Lajissa ei käytetä verkkoa eikä varsinaisesti kilpailla. Tavoitteena on lyödä sulkapallo aina seuraavalle palaajalle niin kauan kuin mahdollista ilman että se putoaa maahan. Tämä on yksi harvoista urheilulajeista, joiden katsotaan sopivan myös aatelisnaisille.<br /> <br /> <br /> ==Vahvamieslajit==<br /> <br /> Erilaiset voimainkoetukset ovat rahvaan ja barbaarien suosiossa. Myös painonnosto ja voimanosto ovat osa tätä laajaa lajikirjoa.<br /> <br /> Erityisesti vuoristolaiset arvostavat voimaa ja harrastavat lapsesta asti kaikkea millä sitä voi kehittää, kivien nostelusta tukinkantoon. Vuoristolaiset voimaurheilijat, sikäli jos heitä quadrenniaaleihin päästetään, hallitsevat vahvamieslajeja.<br /> <br /> <br /> ==Valjakkoajot==<br /> <br /> Huikean suosittu laji, jonka suurin keskus on [[Carionin kilparata]] Farrignian pääkaupungissa. Tässä lajissa liikkuvat suurimmat vedonlyöntipotit.<br /> <br /> <br /> ==Vaunuralli==<br /> <br /> Valjakkoajot umpivaunuilla, joissa on neljä matkustajaa sisällä. Toisiin vaunuihin saa törmätä. Itse asiassa se on jopa tarkoitus, sillä voittaja on se jonka vaunut vielä pystyvät liikkumaan. Aateliset ja porvarit lyövät isoja vetoja omien vaunujensa puolesta. Vaunut saavat olla kuinka painavia tahansa, kunhan neljä hevosta jaksaa niitä vetää.<br /> <br /> <br /> ==Yleisurheilu==<br /> <br /> [[Salaisuuksien kirja]]sta tiedämme, että kanonisesti olemassa olevia urheilulajeja ovat mm.<br /> * juoksu<br /> * pituushyppy<br /> * korkeushyppy<br /> * seiväshyppy<br /> Seiväshyppy on yllättäen yksi kaikkein yleisimmistä lajeista koko Keski- ja Pohjois-Jaconian alueilla. Kapeiden kanaalien yli nimittäin kuljetaan seiväshypyn avulla, jotta ei tarvitse uida tai matkustaa lähimmän sillan luokse - silta voi olla hyvinkin kaukana. Kanaalialueella lähes jokaisessa talossa on varastossa hyppyseipäitä. Urheillessa kilpaillaan seiväshypyn pituudesta, ei korkeudesta.<br /> <br /> Maastojuoksu haarniskassa on ritarien ja aatelisten laji, sillä se kuuluu ritarien harjoitusohjelmaan.<br /> <br /> <br /> =Urheilukilpailut=<br /> <br /> <br /> ==Quadrenniaalit==<br /> <br /> Joka 4. vuosi Farrignian pääkaupungissa järjestetty Galthin ja Farrignian välinen kiltapallomaaottelu on laajentunut Jaconian &quot;olympialaisiksi&quot; eli Quadrenniaaleiksi, joihin saapuu urheilijoita lähes kaikkialta Jaconiasta.<br /> <br /> Kilpailut järjestetään sadonkorjuun loppupuolella, ennen sadonkorjuujuhlaa n. 6.-20. alkusyksyä. Päättäjäiset ja sadonkorjuujuhla pidetään samaan aikaan. Quadrenniaalin vuosia olivat/ovat mm. 482, 486, 490, 494, 498, 502, 506, 510, 514, 518 ja 522 Valiarin aikaa.<br /> <br /> Miekkailu, juoksu haarniskassa ja ratsastus (paitsi valjakkoajot) eivät ainakaan toistaiseksi aatelisten lajeina kuulu näihin kisoihin, jotka ovat rahvaan ja porvariston kisat.<br /> <br /> Kukaan ei estä aatelisia osallistumasta, mutta aatelisen kunniaa loukkaa se, jos hän joutuu kamppailulajissa ei-aatelista vastaan. Öljypaini on siis liian rahvaanomaista, mutta ehkä nyrkkeily voisi käydä. Juoksu, jousiammunta, hyppylajit, uinti - ok. Vapaaottelu, vahvamieskisat, soutu, viisiottelu - ei.<br /> <br /> Lajeja mm.<br /> * [[Kiltapallo]]n maailmanmestaruuskisat. [[Galth]] voittaa usein, vaikka heillä on vain yksi joukkue.<br /> ** Galthilaiset salaisuus ei ole salaisuus: he ovat keksineet muodostaa parhaista pelaajista maajoukkueen, kun taas kaikki muut ottelevat liigajoukkueilla.<br /> ** Suuri yleisö vihaa Galthin joukkuetta tulisesti, mutta heitä odotetaan vähintään yhtä kiihkeästi. Pahinkin vihaaja myöntää, että kisa ei olisi ollenkaan yhtä hyvä ilman Galthin joukkuetta.<br /> ** Monet farrignialaisetkin ovat siirtyneet Galthin joukkueen kannattajiksi. [[Arbilan kultainen malja|Kultaisen maljan]] katsomossa eri kannattajilla on eri alueet, ja itse [[palatsikaarti]] avustajineen yrittää ylläpitää järjestystä.<br /> ** Kiltapallon loppuottelu päättää kisat ja on odotetuin tapahtuma.<br /> ** Vedonlyönti on iso bisnes.<br /> * Hyppylajit:<br /> ** Vauhditon kolmiloikka<br /> ** Vauhditon korkeushyppy<br /> ** Vauhditon pituushyppy; painojen käyttö on sallittua<br /> * Jousiammunta<br /> * Juoksulajit:<br /> ** Pikajuoksu, puoli vakomittaa, n. 200 m<br /> ** Vakomitan juoksu, n. 400 m<br /> ** Pitkän matkan juoksu, n. 4800 m<br /> * Miekkailu<br /> * Nyrkkeily<br /> * Soutu<br /> * Seiväshyppy (kilpaillaan hypyn pituudessa)<br /> * Taidelajit<br /> ** Näytelmätaide: oma palkinto komedialle/satiirille ja tragedialle<br /> ** Epiikka<br /> ** Kuorolaulu<br /> ** Maalaus<br /> ** Musiikki: palkinnot parhaalle säveltäjälle sekä parhaalle orkesterille<br /> ** Runous<br /> ** Tanssi<br /> ** Veistos<br /> * Uinti, eräs uusimmista lajeista<br /> ** Lyhyt matka<br /> ** Pitkä matka<br /> * Vahvamieskisat; lajeina mm.<br /> ** &quot;häränkanto&quot;; käytännössä kannetaan harteilla säkkejä, pisimmälle kantanut on voittaja<br /> ** säkkien lastaus 3 kyynärän korkuiselle lavalle; jokainen säkki edellistä painavampi, kannetaan 40 kyynärän päästä, eniten säkkejä tai nopeimmin lastannut voittaa; toinen vaihtoehto &quot;voimakivet&quot;, joka on käytännössä sama kuin modernien voimamieskisojen atlaskivet<br /> ** Seresin pyörä: raskasta painoa aisassa kyynärtaipeiden varassa kävellään mahdollisimman pitkä matka<br /> ** tukinheitto: voimaa vaativa tarkkuuslaji, jossa tärkeintä on kuinka kauniisti onnistuu tukin heittämään (ks. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukinheitto tukinheitto, wikipedia])<br /> ** tukkipunnerrus: pystypunnerrus rinnalta suorille käsille tukilla, jossa kahvat poikittaissuunnassa. Suurin nostettu paino voittaa.<br /> ** säkinheitto: taaksepäin, 5-metrisen &quot;muurin&quot; (riman) yli, jokainen säkki edellistä painavampi<br /> ** köydenveto: vedetään köydellä raskaasti lastattuja vaunuja. Pisimmälle vetänyt tai nopein maaliin päässyt on voittaja.<br /> ** Eridun ote: puristusvoimaa mittaava laji, jossa kilpailijat pyrkivät pitämään molemmissa käsissään mahdollisimman pitkään väkipyörän kautta kulkevia vaijereita, joiden päässä painot<br /> * Valjakkoajot<br /> * Vapaaottelu; säännöt kieltävät vain silmiin ja sukuelimiin kajoamisen. Hävitä voi vain luovuttamalla tai tulemalla selätetyksi.<br /> * Viisiottelu: pituushyppy, keihäänheitto (tarkkuus), kiekonheitto, pikajuoksu ja öljypaini<br /> * Öljypaini: karsintoja usean päivän ajan, finaali kisojen toiseksi viimeisenä päivänä<br /> <br /> Viime aikoina on yleistynyt vallankumouksellinen näkemys, että naisetkin voisivat osallistua quadrenniaaleihin. Taidelajeihin he ovat jo päässeetkin. Jotkut vaativat nyt, että naiset saisivat myös urheilla toisiaan vastaan. Artanten papisto on hyvin äänekäs naisurheilun vastustaja.<br /> <br /> =Areenan lajit=<br /> [[Arbilan kultainen malja]] on Farrignian pääkaupungin kuuluisa amfiteatteri. Vastaavia on muissakin kaupungeissa. Tosin mm. [[Piperi]]an lempeä kuningas [[Melek Ander]] on kieltänyt raa'at näytökset ja Piperian areenaa käytetäänkin vain urheiluun, näytelmiin ja muihin esityksiin.<br /> <br /> Kuningatar Mada on myös kieltänyt areenan käyttämisen oikeisiin taisteluihin ja raakoihin teloituksiin. Hän on sallinut muutamat hyvin perinteiset näytökset kuten alla mainitun paon sokkelosta.<br /> <br /> Edesmennyt kuningas Teniran Mada järjesti suoranaisia antiikin Rooman kaltaisia, useita päiviä kestäviä gladiaattorinäytöksiä, joissa ei tuomittujen rikollisten verta säästetty. Hän yllytti myös kansaa keksimään uusia teloituskeinoja, joita hän sitten testasi areenalla. Pettymyksen tuottanut idea johti keksijänsä joutumisen uhriksi seuraavaan kokeiluun. Mutta jos kuningas oli tyytyväinen, hän myös palkitsi tekijän ruhtinaallisesti.<br /> <br /> '''Pako sokkelosta:''' Arbilan kultaiseen maljaan rakennetaan valmiista seinäelementeistä sokkelo, joka on joka kerta erilainen. Muutama tuomittu rikollinen aloittaa sokkelon toisesta päästä ja toiseen päähän pannaan vangittu nimetön olento. Yleisö näkee korkeammalta mitä sokkelossa tapahtuu. Jos joku rikollinen onnistuu ohittamaan nimettömän olennon ja löytämään oven, hänet armahdetaan. Joku susiklaanilainen jopa surmasi olennon paljain käsin ja sai armahduksen.<br /> <br /> =Pelit=<br /> <br /> Porvariston suosiossa ovat kevyemmät lautapelit, kuten Praedor-lautapeli, jossa pelataan Borvariassa seikkailevia praedoreja.<br /> <br /> Vuoristolaisten suosituin lautapeli on tammipelin tapainen, strategiaa kehittävä peli.<br /> <br /> [[Jakori]]-peliä pelataan kortein. <br /> <br /> [[Kedros-kortit]] (ks. korttien oma sivu) ovat tarokkikorttien tapainen, esoteerinen korttipakka jossa on erilaisten arkkityyppien &quot;suuri arkana&quot; (mm. 0-arvoinen Praedor, Talonpoika, Kurtisaani, Filoosi, Velho, Keisari ja Jaconia). Maat ovat &quot;lampaat&quot; (eläinkunta), &quot;rautakiisket&quot; (kalakunta), &quot;kultalootukset&quot; (kasvikunta) ja ihmiskunta. Kuvissa on ko. eliöitä eri tilanteissa sekä monenlaisia Jaconian maisemia. Kortteja kussakin maassa olnee 14. Ainakin kortit 1 ja 4 ovat epäonnisia ja 2 ja 8 onnekkaita.<br /> <br /> <br /> == Jaconialainen shakki* ==<br /> <br /> Sotilaiden ja aatelisten ylevimpänä pitämä peli on jaconialainen shakki: pelataan 7 x 7 kokoisella laudalla, punaisilla ja mustilla nappuloilla; kullakin puolella on 14 nappulaa, joista 7 on palkkasotureita; upseerinappulat ovat kenraali, pappi, ritari, katapultti, porvari, velho ja praedor. (Erkka Leppänen)<br /> <br /> Nappulat pystyvät liikkuessaan syömään vihollisnappulan. Syöminen pysäyttää liikkeen.<br /> <br /> Nappuloiden liikkeet ja erikoiskyvyt:<br /> <br /> - palkkasoturi: liikkuu 1 ruudun; pystyy syömään vain vihollisen palkkasotureita ja kenraalin<br /> <br /> - kenraali: liikkuu 1 ruudun; jos kenraali syödään tai vangitaan, peli on hävitty<br /> <br /> - pappi: liikkuu 1-2 ruutua; voidaan vaihtaa aiemmin pelissä syötyyn nappulaan (ei kenraaliin eikä velhoon)<br /> <br /> - ritari: liikkuu 1-2 ruutua; voi hypätä toisen nappulan yli, jos päätyy tyhjään ruutuun; syö vihollisen palkkasoturin hypätessään sen yli<br /> <br /> - katapultti: liikkuu 1 ruudun; pystyy pelivuorolla liikkumisen sijaan tuhoamaan 2-3 ruudun päässä olevan vihollisen nappulan<br /> <br /> - porvari: liikkuu 1-2 ruutua; voi liikkumisen sijaan värvätä viereisessä ruudussa olevan vihollisen palkkasoturin ja tehdä tällä yhden siirron<br /> <br /> - velho: liikkuu 1 ruudun; vain toinen velho voi syödä velhon<br /> <br /> - praedor: liikkuu 1-3 ruutua; voi syödä myös oman puolen nappuloita<br /> <br /> =Leikit=<br /> <br /> Aatelispoikia rohkaistaan leikkimään tinasotilailla, ja aatelistytöt saavat leikkiä nukeilla jos heillä on vapaa-aikaa.<br /> <br /> Maalaispojat rakastavat kiltapalloa. Tytöillä ei ole juuri aikaa leikkiä, mutta nuket ja kotileikki ovat suosituimpia. Heinänteon jälkeen lapset hyppivät ladon parsilta heiniin ja kaivelevat niihin tunneleita.<br /> <br /> Monista maalaiskylistä löytyy keinu. '''Torpparinkieppi''' on laji, jossa joukkue vuorollaan menee kyläkeinuun ja se joukkue joka saa keinun useampia kertoja peräkkäin täysin ympäri on voittaja. (Ville Vuorela)<br /> <br /> '''Sikahippa:''' Öljytään sika ja laitetaan kyläaukealle. Se talo, jonka väki saa kannettua sian kotiinsa, saa sen omaksi. Teräaseet ovat kiellettyjä. (Ville Vuorela)<br /> <br /> '''Sikajuoksu:''' Kylähullu tms. naamioidaan siaksi. Hän juoksee kylän läpi ja kyläläiset saavat heitellä &quot;sikaa&quot; mädillä tomaateilla ja lannalla. Illalla kylähullu kylvetetään, syötetään ja juotetaan hyvin. (Niko Ruotsalainen) Tapa lienee osittain uskonnollinen; kylähullu ottaa kyläläisten syntejä harteilleen ja kun häntä rangaistaan, synnit pyyhkiytyvät pois.<br /> <br /> Metsäläislapset saavat temmeltää metsässä kaiket päivät ja tehdä aivan mitä haluavat, kunhan nyt eivät polta koko metsää. Maineestaan huolimatta metsäläiset eivät kiduta eläimiä ja revi kärpäsiltä siipiä. Sellainen meno suututtaisi metsän jumalat. Metsästys, kalastus ja keräily ovat osittain leikkiä ja osaksi hyödyllistä työtä. Lapset harrastavat leikkisotia, joskus vähän totisempiakin, toisten klaanien lapsia vastaan. Mukana ovat sekä pojat että tytöt. Teini-ikäiset metsäläispojat yrittävät ryöstää itselleen samanikäisen tytön toisesta klaanista. Kiinni jäänyt poika saa kovan sakinhivutuksen. Paras mahdollisuus onnistua on, kun tyttö on vapaaehtoisesti mukana ryöstössä. Jos ryöstö onnistuu, klaanit tapaavat yleensä vähän ystävällisemmissä merkeissä ja vaihtavat lahjoja. Ryöstön tehneen pojan on kuitenkin yleensä hieman varottava, että hänen selkäänsä ei ilmesty salaperäisesti jostain puukkoa tytön mustasukkaisen velipuolen, serkun tai muun sukulaisen toimesta.<br /> <br /> Paimentolaisilla on monia hauskoja leikkejä, joita voi harrastaa kodassa huonolla säällä. Näitä ovat mm. narukuviot, lautapelit, noppapelit (eläinten nikamilla), keitettyjen linnunmunien taistelu - munia hakataan yhteen ja se jonka muna särkyy joutuu luovuttamaan munansa, ja kilpailu jossa pitkä narulenkki pannaan kahden kamppailijan korvan taakse ja vedetään kunnes toinen luovuttaa.<br /> <br /> Vuoristolaislapset saavat leikkiä kaiket päivät ulkona ja mitä rajumpia leikit ovat, sen parempi.<br /> <br /> Vuoristolaisten kilpailuihin kuuluu myös hyvin jyrkkien rinteiden juoksu ylös ja takaisin alas mahdollisimman nopeasti. Tehtävään saadaan lisää haastetta jos kannettavana on korillinen kananmunia joita ei saa rikkoa, tai jos vastustajia saa heitellä kivillä. (Mike Pohjola)<br /> <br /> Barbaarien isät kantavat poikiaan selässään. Tämä on tietysti haastavaa koska lapset kasvavat, ja vahvimmat rehvastelevat kantamalla aikuista harteillaan. (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ===Vuoristolaisten lumisota===<br /> <br /> [[Image:Olaus_Magnus_-_On_the_Youth’s_Snow_Castles.jpg|400px|thumb|right|Orlan Madar: Nuorten vuoristolaisten lumilinnoitus]]<br /> Vuoriston kansoilla on tapana harjoittaa varovaisen viisaasti nuorukaisiaan erilaisissa sodan vaatimissa toimissa ja taidoissa linnoitusten valtaamiseksi. Erityisesti he innostavat sellaisiin esiharjoituksiin, jotka eivät aiheuta vammoja tai hengen vaaraa, mutta ovat silti nuorten mieleen.<br /> <br /> Siitä syystä talvella pysyvän lumen aikaan nuorukaiset menevät vanhempien miesten kehotuksesta joukossa jollekin korkealle paikalle. Yhteistyöllä he kasaavat suuria määriä lunta, josta etenkin vapaapäivinään rakentavat linnoitusten muurien tapaisia esivarustuksia. He varustavat ne ampuma-aukoilla ja valelevat niitä jatkuvasti vedellä, jotta lumi sillä tavoin yhdessä veden kanssa pakkasen sattuessa kovettuisi hyvin lujaksi. Tällä huolellisella menettelyllä muurit vahvistuvat siinä määrin, että keveiden ryntäysten lisäksi ne voivat kestää metallikuulia ja muurin murtimien iskuja – mikäli nyt niitä tarvittaisiin.<br /> <br /> Kun kaikki on valmista ennakolta määrätyt nuorukaiset jakaantuvat kahteen joukkoon, joista toinen menee lumilinnaan sitä puolustamaan, toinen jää ulkopuolelle sen valloittamista varten. Eikä noista hohtavan valkeista linnoista puutu mustia tai tummia lippuja tai vihreitä katajapensaita, joiden alla he halukkaasti käyvät taisteluun, eivät rahan vaan pelkän maineen vuoksi. Siinä ei kummaltakaan puolelta käytetä muita aseita kuin vain lumipalloja, joita he heittävät käsin toisiaan kohti. On näet säädetty rangaistukseksi alastomana jäiseen veteen upottaminen, jos joku tällä tavoin heitettäviin lumipalloihin kätkisi kiven, rautaa, puuta tai jäätä.<br /> <br /> Sitä paitsi jotkut piirittäjistä kaivavat kaniinien tavoin lumen alle käytäviä, joita myöten he tunkeutuvat linnaan karkottaakseen sen puolustajat asemistaan. Eipä kestä kauankaan ennen kuin nyrkein tapellaan käsikähmässä, kunnes lippu siepataan ja hävinnyt puoli alistuu, voidakseen toisella kertaa, kun taistelu uusitaan voittanutta puolta vastaan samassa linnoituksessa (jos se käy päinsä), juhlia omaa voittoaan.<br /> <br /> Näissä leikeissä he toimivat yhtä tarmokkaasti ja voimakkaasti kuin jos he kamppailisivat jotain sivistyneisten seutujen linnaketta vastaan. Mutta niitä jotka pakenevat tai pelokkaina välttävät taistelua rangaistaan, jos heidät vain saadaan kiinni, tunkemalla niskasta lunta ihon ja vaatteiden väliin ja heidät ajetaan pois häpäisevästi nimitellen ja herjaten, jotta he toisella kerralla pysyisivät urhoollisemmin paikoillaan ja puolustaisivat kiihkeämmin linnoitusta. Eräitä rangaistaan antamalla hirveällä pakkasella jäisen veden tippua pisaroittain päähän ja kaulaan. Kaikki nämä lievät rangaistukset annetaan huvittavana näytelmänä niskoittelijoille ja typeryksille.<br /> :- Farrignian yliopiston arkkimaisteri Orlan Madar, 412 V.a.<br /> <br /> =Kiitokset=<br /> <br /> Juha-Pekka Ahonen,<br /> Petri Hiltunen,<br /> Erkka Leppänen,<br /> Martti Huusko,<br /> Mike Pohjola,<br /> Niko Ruotsalainen,<br /> Juha Sihvonen,<br /> Ville Vuorela</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Urheilu,_pelit_ja_leikit&diff=2144 2024-04-30T04:00:09Z

<p>Starac: /* Paini */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Kulttuuri]]<br /> <br /> {{non-canon|: poikkeuksina suolajit (Hiltunen), kiltapallo (Vuorela/Hiltunen) ja jaconialainen shakki (Leppänen).}}<br /> <br /> =Urheilu=<br /> <br /> <br /> ==Akveduktijuoksu==<br /> <br /> Ultrapitkiä juoksukilpailuja akveduktin päällä. Jos tönäisee vastustajan alas, siitä seuraa hylkäys.<br /> <br /> <br /> ==Ammunta==<br /> <br /> [[Image:Maalitaulu.jpg|400px|thumb|right|Maalitaulu]]<br /> Tärkeimmät lajit ovat:<br /> * Jousiammunta; jousen tyyppi on vapaa, mutta varsijousi ei tietenkään ole sallittu. Omat nuolet<br /> * Varsijousi<br /> * Jousiammunta ratsailta<br /> Maalitaulut ovat pyöreitä, vehnän- tai riisinoljista punottuja, ja parhaiden Robin Hood –elokuvien mallin mukaan niissä on kymmenen aluetta. Uloimmasta sisimpään, alueet ja niiden pistemäärät ovat 2 x valkoinen (1 , 2), 2 x musta (3, 4), 2 x sininen (5, 6), 2 x punainen (7, 8), 2 x keltainen (9, 10) sekä napakymppi (myös keltainen).<br /> <br /> Vakiomittaisen farrignialaisen maalitaulun halkaisija on tasan 30 tuumaa (yht. 75 cm). Napakympin halkaisija on 1 tuuma, ympärillä 2 tuuman 10, 3 tuuman keltainen 9, ja jokainen muu ulompi alue on 3 tuumaa leveä.<br /> <br /> Kilpailussa tasapisteissä olevien ampujien sijoituksen voi ratkaista napakymppien määrä.<br /> <br /> Jokainen ampuu 36 nuolta 60, 120 ja 180 kyynärän etäisyydeltä. Jos kilpailijoita on paljon, pudotetaan 60 kyynärän ammunnan jälkeen heistä pois puolet pistemäärän perusteella, samoin myös 120 kyynärän jälkeen (yhteistuloksien perusteella).<br /> <br /> Larpeissa tms. voidaan aivan hyvin käyttää FITA:n virallisia maalitauluja. Mittasuhteet ovat samat, vain mitat hieman erilaiset (80 tai 122 cm vs. 75 cm).<br /> <br /> <br /> ==Kiltapallo*==<br /> [[Kiltapallo]] kuvaillaan sen omalla sivulla.<br /> <br /> ==Keihäänheitto==<br /> <br /> Lajissa kilpaillaan tarkkuudessa, ei heiton pituudessa.<br /> <br /> <br /> ==Keilailu==<br /> <br /> Varakkaiden pihanurmillaan harrastama laji, jossa koetetaan kaataa keiloja kuulaa heittämällä. Kevyt ja näyttävä laji sopii aatelisen arvolle.<br /> <br /> <br /> ==Kiekonheitto==<br /> <br /> Ikivanha laji, jota tiedetään harjoitetun jo [[Borvaria]]ssa. Sanotaan, että ensimmäinen kiekonheittäjä oli [[Artante]] itse.<br /> <br /> <br /> ==Kolve==<br /> <br /> Itäisten niittyjen paimenten kehittämä laji. He löivät ajankulukseen pientä palloa paimensauvoillaan pitkin lampaiden muokkaamia laitumia.<br /> Laji ei ole toistaiseksi levinnyt juuri muualle.<br /> <br /> <br /> ==Lammaspoolo==<br /> <br /> Paimentolaisten ratsain käytävä urheilulaji, jossa kilpailijat pyrkivät hevosen selässä sieppaamaan vuohen tai vasikan ruhon.<br /> <br /> Ks. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Buzkashi buzkashi, wikipedia].<br /> <br /> <br /> ==Paini==<br /> <br /> Galthilaisessa öljypainissa painijoilla on tiukat vasikannahkaiset housut. Painijat öljyävät itsensä ja housut päältä ja sisältä runsaalla oliiviöljyllä. Voittaja on se, joka saa pysyvän otteen toisen painijan housuista. Tässä miehisten miesten lajissa aloitettiin kauan sitten joka neljäs vuosi painimaaottelu Galthin ja Farrignian välillä. Tästä kisat laajenivat Jaconian &quot;olympialaisiksi&quot; eli Quadrenniaaleiksi, joihin saapuu urheilijoita lähes kaikkialta Jaconiasta ja lajeja on runsaasti.<br /> <br /> Vapaapaini on ikivanha kamppailulaji. Perinteisen rahvaan painin säännöt ovat, että silmiin ja sukuelimiin ei saa käydä käsiksi eikä katkaista toisen luita. Voittaja on se, joka selättää toisen.<br /> <br /> Metsäläispainia kutsutaan nimellä ''glima''. Se on erikoista kyllä tiukkojen sääntöjen sanelema laji ja vähemmän väkivaltainen kuin vapaapaini. (Ks. netistä, glima on oikeasti olemassa oleva laji.) Myös naiset voivat painia.<br /> <br /> Aatelisten taistelupaini sisältää myös iskuja nyrkillä, kyynärpäällä, nivellukkoja, kuristusotteita ja potkuja. Se on lähinnä aseellisen taistelun jatke ja apu.<br /> <br /> Naispainia nähdään lähinnä hämäräperäisten tavernojen ja ilotalojen asiakkaiden viihdytykseksi. Useimmat esitykset ovat heikkolaatuisia. Tärkeintä on se, milloin painiasut putoavat tai revitään päältä ja kuinka rivoksi esitys lopulta etenee.<br /> <br /> Pääkaupungissa on myös pieni ammattimaisten naispainijoiden ryhmä. He ovat jonkinasteisia julkkiksia. Tärkeintä on värikäs, mieleen painuva ja viihdyttävä hahmo ja taitavasti näytellyt iskut, potkut, heitot ja lukot, draaman kaari ja yleisön viihdyttäminen. Ryhmä esiintyy tavernoissa ja toreilla. Promoottorina toimii keski-ikäinen entinen naispainija Nídragan. Hän käy silloin tällöin vielä itsekin kehässä. Erotiikka on sivuosassa ja ryhmä esiintyy nykyisin myös kolmannella kehällä.<br /> <br /> ===Vevar===<br /> Vevar eli vevari on mystinen painilaji, jossa käytettiin heittoja, pyyhkäisyjä ja erilaisia lukko- ja kuristusotteita. Kukaan ei oikein tiennyt, mistä vevar oli peräisin, ja vielä harvempi väitti osaavansa sitä. Legendan mukaan se oli painilajeista tehokkain.<br /> <br /> Lajin nimi tulee ruotsin kielen sanasta ''vev''; veivata &amp;rarr; kammeta (vastustaja nurin).<br /> <br /> ==Peilaus==<br /> <br /> Tämä on yöllä tai hämärässä sisätilassa pelattava joukkuepeli, jossa pienillä peileillä varustetut joukkueet yrittävät rajatulla alueella suunnata ikilyhdystä lähtevän valonsäteen vastustajan maaliprismaan, joka välähtää kirkkaasti jos he onnistuvat. Kaksi erää ja niiden välillä vaihdetaan puolta. Vastustajia saa häiritä vain tönimällä vartalolla. Valonsäteen täytyy kulkea vähintään kolmen peilin kautta.<br /> <br /> <br /> ==Pallonheitto==<br /> <br /> Etenkin kylpylöissä harrastettava verryttely- ja kuntoilulajien kokoelma.<br /> Pallo on kumiviikunan maitiasnesteestä tehdystä kumista tehty, nahkapäällysteinen pallo, joka on joko pieni, tai iso ja painava.<br /> <br /> '''Isopallo.''' Kaksi kuntoilijaa heittelee isoa palloa toisilleen. Tämä ei ole mikään varsinainen urheilulaji eikä siinä ole sääntöjä, vaan sillä vain verrytellään lihaksia ja nostetaan hiki pintaan.<br /> <br /> '''Rautapallo.''' Palatsikaartin salainen voimistelulaji, jossa käytettävä pallo on erityisen painava. Palloa pyöritellään pitkin käsiä, niskan yli, heitetään, pudotetaan – mutta otetaan aina kiinni ennen kuin se putoaa lattialle asti. Lajin harrastajat aloittavat kevyellä pallolla mutta siirtyvät sitten aina vain painavampaan. Legendaariset mestarit käyttävät huhujen mukaan nahalla päällystettyä umpirautaista palloa, joka painaisi noin 330 naulaa. Tuskin tähän on kukaan oikeasti pystynyt.<br /> <br /> '''Seinäpallo.''' Pientä palloa heitetään seinään ja otetaan siitä koppi. Yksin- tai kaksinpeli. Kaksinpelissä saa pisteen, jos toinen ei saa palloa kiinni.<br /> <br /> <br /> ==Ratsastus==<br /> <br /> '''Esteratsastus.''' Yleensä maastorata, joka on pitkä ja vaarallinen. Lajissa kuluu paljon niin hevosia kuin ratsastajiakin.<br /> <br /> '''Kouluratsastus.''' Kaikkein hienoin ja vaikein ratsastuksen laji, jossa erilaisilla liikkeillä ja liikesarjoilla osoitetaan hevosen täydellistä hallintaa.<br /> <br /> '''Laukkakilpailut.''' Nopeuslaji radalla. Vedonlyönti kuuluu asiaan.<br /> <br /> '''Renkaiden keihästys.''' Eräs ratsuväen harjoituksista kehittynyt laji on ratsastaa mahdollisimman nopeasti rata läpi ja kerätä samalla paaluista roikkuvat renkaat keihääseen. Yksi harvoista lajeista, joissa mitataan suorituksen aikaa, joko tiimalasilla tai vesikellolla. Renkaan ohittaminen tai pudottaminen tuo aikasakon. Nopein aika voittaa.<br /> <br /> '''Turnajaiset''' eli ''peitsikarkaus''. Jos ratsailta ei saavuteta selkeää voittoa, seuraa kamppailijoiden välillä ''mêlée'' eli miekkailuottelu. Alakynteen joutunut useimmiten luovuttaa, jota ei pidetä häpeällisenä. Toinen vain oli tänään parempi.<br /> <br /> '''Valjakkoajot.''' Nopeuslaji radalla. Erittäin suosittu vedonlyönnin kohde. Mestarit ovat suoranaisia julkkiksia.<br /> <br /> '''Sokkona ratsastus.''' Erityisesti paimentolaisten laji; valttina on parhaiten koulutettu hevonen, ja sen yhteistyö huputetun ratsastajan kanssa. (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ==Soutu==<br /> <br /> Kanaaleissa, joissa ja paikoin Sisämeren rannikoilla käytetään soutuveneitä. Urheilulajissa on tavalliset pienet soutuveneet ja yksi soutaja jolla on kaksi airoa. Lajeja on kaksi: lyhyt ja pitkä matka.<br /> <br /> Kanoottimelonta - metsäläisten ja paimentolaisten, ja jossain määrin vuoristolaisten, laji - ei ole vielä levinnyt sivistyneille maille.<br /> <br /> <br /> ==Suolajit*==<br /> <br /> Jaconian lukuisat suot tarjoavat kovan vastuksen erilaisten lajien harrastajille, kuntoilijoille ja sotilaille.<br /> <br /> Suomiekkailu ja suoturnajaiset ovat suosittuja. Tavallisimmin käytetään puisia miekkoja.<br /> <br /> (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ==Talviurheilu==<br /> <br /> Lunta kyllä sataa ja joskus joet ja järvet jäätyvät - mutta valtaosassa Jaconiaa nämä sulavat lähes aina pian pois eikä talviurheilu ole koskaan ehtinyt kehittyä.<br /> <br /> Sukset, sauvat ja luistimet tunnetaan.<br /> <br /> Ankarina talvina, kun kanavat jäätyvät, huvitellaan luisteluretkillä. Metalliluistimia tuskin on, vaan luistimet ovat tavalliset kengät, joiden pohjaan kiinnitetään naudan, [[hirvi|hirven]] tai hevosen jalkaluista, joiden alapinta hiotaan aivan sileäksi. Luiden rasva auttaa liukumisessa. Lisäksi niitä voidaan voidella esimerkiksi sian ihrella. Hirvenluisia pidetään parhaana. Ne ovat myös kalleimmat; sillä hirviä elää enää vain suurissa metsissä, Suden autiomaassa ja kauimmaisissa erämaissa. Muualta ne on metsästetty pois, tai tapettu viljelmien suojelemiseksi. Luuluistimet toimivat vain sileällä jäällä. Rosoinen tai lumipeitteinen jää tekee luistelusta mahdotonta. Luistellessa voidaan käyttää sauvaa antamassa vauhtia ja parantamassa tasapainoa.<br /> <br /> Lajeja voi harrastaa vuoristoissa ja Taxosin eteläpuolella Jaconian kylmimmillä alueilla, mutta vuoristot kuhisevat kaiken maailman eriduja ja eteläisin Jaconia on hyvin kaukana sivistyksestä.<br /> <br /> Vuoristolaiset ja metsäläiset käyttävät lumikenkiä tai suksia. Sukset ovat usein suomalaistyyppiset, eli toinen (lyly) on liukusuksi ja toisella (kalhu) potkaistaan vauhtia. Sauvana käytetään tavallisesti keihästä, jonka tylpässä päässä on sompa.<br /> <br /> ==Tennis ja sulkapallo==<br /> <br /> Sisäkentällä pelattava tennis on ylhäisön laji. Aiemmin ei käytetty mailaa vaan pelkkää kättä, sen jälkeen hansikasta. Maila on melko uusi keksintö. Keskellä kenttää on verkko, lisäksi toisella seinällä on vino taso ja seinillä ikkunoita joihin pallon voi myös lyödä. Säännöt ovat melko monimutkaiset. Tällainen kenttä on hyvin kallis. (Ks. [https://en.wikipedia.org/wiki/Real_tennis real tennis, wikipedia])<br /> <br /> Ulkona, tai joskus sisällä, pelataan kevyillä mailoilla sulkapalloa vähintään kahdella pelaajalla. Lajissa ei käytetä verkkoa eikä varsinaisesti kilpailla. Tavoitteena on lyödä sulkapallo aina seuraavalle palaajalle niin kauan kuin mahdollista ilman että se putoaa maahan. Tämä on yksi harvoista urheilulajeista, joiden katsotaan sopivan myös aatelisnaisille.<br /> <br /> <br /> ==Vahvamieslajit==<br /> <br /> Erilaiset voimainkoetukset ovat rahvaan ja barbaarien suosiossa. Myös painonnosto ja voimanosto ovat osa tätä laajaa lajikirjoa.<br /> <br /> Erityisesti vuoristolaiset arvostavat voimaa ja harrastavat lapsesta asti kaikkea millä sitä voi kehittää, kivien nostelusta tukinkantoon. Vuoristolaiset voimaurheilijat, sikäli jos heitä quadrenniaaleihin päästetään, hallitsevat vahvamieslajeja.<br /> <br /> <br /> ==Valjakkoajot==<br /> <br /> Huikean suosittu laji, jonka suurin keskus on [[Carionin kilparata]] Farrignian pääkaupungissa. Tässä lajissa liikkuvat suurimmat vedonlyöntipotit.<br /> <br /> <br /> ==Vaunuralli==<br /> <br /> Valjakkoajot umpivaunuilla, joissa on neljä matkustajaa sisällä. Toisiin vaunuihin saa törmätä. Itse asiassa se on jopa tarkoitus, sillä voittaja on se jonka vaunut vielä pystyvät liikkumaan. Aateliset ja porvarit lyövät isoja vetoja omien vaunujensa puolesta. Vaunut saavat olla kuinka painavia tahansa, kunhan neljä hevosta jaksaa niitä vetää.<br /> <br /> <br /> ==Yleisurheilu==<br /> <br /> [[Salaisuuksien kirja]]sta tiedämme, että kanonisesti olemassa olevia urheilulajeja ovat mm.<br /> * juoksu<br /> * pituushyppy<br /> * korkeushyppy<br /> * seiväshyppy<br /> Seiväshyppy on yllättäen yksi kaikkein yleisimmistä lajeista koko Keski- ja Pohjois-Jaconian alueilla. Kapeiden kanaalien yli nimittäin kuljetaan seiväshypyn avulla, jotta ei tarvitse uida tai matkustaa lähimmän sillan luokse - silta voi olla hyvinkin kaukana. Kanaalialueella lähes jokaisessa talossa on varastossa hyppyseipäitä. Urheillessa kilpaillaan seiväshypyn pituudesta, ei korkeudesta.<br /> <br /> Maastojuoksu haarniskassa on ritarien ja aatelisten laji, sillä se kuuluu ritarien harjoitusohjelmaan.<br /> <br /> <br /> =Urheilukilpailut=<br /> <br /> <br /> ==Quadrenniaalit==<br /> <br /> Joka 4. vuosi Farrignian pääkaupungissa järjestetty Galthin ja Farrignian välinen kiltapallomaaottelu on laajentunut Jaconian &quot;olympialaisiksi&quot; eli Quadrenniaaleiksi, joihin saapuu urheilijoita lähes kaikkialta Jaconiasta.<br /> <br /> Kilpailut järjestetään sadonkorjuun loppupuolella, ennen sadonkorjuujuhlaa n. 6.-20. alkusyksyä. Päättäjäiset ja sadonkorjuujuhla pidetään samaan aikaan. Quadrenniaalin vuosia olivat/ovat mm. 482, 486, 490, 494, 498, 502, 506, 510, 514, 518 ja 522 Valiarin aikaa.<br /> <br /> Miekkailu, juoksu haarniskassa ja ratsastus (paitsi valjakkoajot) eivät ainakaan toistaiseksi aatelisten lajeina kuulu näihin kisoihin, jotka ovat rahvaan ja porvariston kisat.<br /> <br /> Kukaan ei estä aatelisia osallistumasta, mutta aatelisen kunniaa loukkaa se, jos hän joutuu kamppailulajissa ei-aatelista vastaan. Öljypaini on siis liian rahvaanomaista, mutta ehkä nyrkkeily voisi käydä. Juoksu, jousiammunta, hyppylajit, uinti - ok. Vapaaottelu, vahvamieskisat, soutu, viisiottelu - ei.<br /> <br /> Lajeja mm.<br /> * [[Kiltapallo]]n maailmanmestaruuskisat. [[Galth]] voittaa usein, vaikka heillä on vain yksi joukkue.<br /> ** Galthilaiset salaisuus ei ole salaisuus: he ovat keksineet muodostaa parhaista pelaajista maajoukkueen, kun taas kaikki muut ottelevat liigajoukkueilla.<br /> ** Suuri yleisö vihaa Galthin joukkuetta tulisesti, mutta heitä odotetaan vähintään yhtä kiihkeästi. Pahinkin vihaaja myöntää, että kisa ei olisi ollenkaan yhtä hyvä ilman Galthin joukkuetta.<br /> ** Monet farrignialaisetkin ovat siirtyneet Galthin joukkueen kannattajiksi. [[Arbilan kultainen malja|Kultaisen maljan]] katsomossa eri kannattajilla on eri alueet, ja itse [[palatsikaarti]] avustajineen yrittää ylläpitää järjestystä.<br /> ** Kiltapallon loppuottelu päättää kisat ja on odotetuin tapahtuma.<br /> ** Vedonlyönti on iso bisnes.<br /> * Hyppylajit:<br /> ** Vauhditon kolmiloikka<br /> ** Vauhditon korkeushyppy<br /> ** Vauhditon pituushyppy; painojen käyttö on sallittua<br /> * Jousiammunta<br /> * Juoksulajit:<br /> ** Pikajuoksu, puoli vakomittaa, n. 200 m<br /> ** Vakomitan juoksu, n. 400 m<br /> ** Pitkän matkan juoksu, n. 4800 m<br /> * Miekkailu<br /> * Nyrkkeily<br /> * Soutu<br /> * Seiväshyppy (kilpaillaan hypyn pituudessa)<br /> * Taidelajit<br /> ** Näytelmätaide: oma palkinto komedialle/satiirille ja tragedialle<br /> ** Epiikka<br /> ** Kuorolaulu<br /> ** Maalaus<br /> ** Musiikki: palkinnot parhaalle säveltäjälle sekä parhaalle orkesterille<br /> ** Runous<br /> ** Tanssi<br /> ** Veistos<br /> * Uinti, eräs uusimmista lajeista<br /> ** Lyhyt matka<br /> ** Pitkä matka<br /> * Vahvamieskisat; lajeina mm.<br /> ** &quot;häränkanto&quot;; käytännössä kannetaan harteilla säkkejä, pisimmälle kantanut on voittaja<br /> ** säkkien lastaus 3 kyynärän korkuiselle lavalle; jokainen säkki edellistä painavampi, kannetaan 40 kyynärän päästä, eniten säkkejä tai nopeimmin lastannut voittaa; toinen vaihtoehto &quot;voimakivet&quot;, joka on käytännössä sama kuin modernien voimamieskisojen atlaskivet<br /> ** Seresin pyörä: raskasta painoa aisassa kyynärtaipeiden varassa kävellään mahdollisimman pitkä matka<br /> ** tukinheitto: voimaa vaativa tarkkuuslaji, jossa tärkeintä on kuinka kauniisti onnistuu tukin heittämään (ks. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukinheitto tukinheitto, wikipedia])<br /> ** tukkipunnerrus: pystypunnerrus rinnalta suorille käsille tukilla, jossa kahvat poikittaissuunnassa. Suurin nostettu paino voittaa.<br /> ** säkinheitto: taaksepäin, 5-metrisen &quot;muurin&quot; (riman) yli, jokainen säkki edellistä painavampi<br /> ** köydenveto: vedetään köydellä raskaasti lastattuja vaunuja. Pisimmälle vetänyt tai nopein maaliin päässyt on voittaja.<br /> ** Eridun ote: puristusvoimaa mittaava laji, jossa kilpailijat pyrkivät pitämään molemmissa käsissään mahdollisimman pitkään väkipyörän kautta kulkevia vaijereita, joiden päässä painot<br /> * Valjakkoajot<br /> * Vapaaottelu; säännöt kieltävät vain silmiin ja sukuelimiin kajoamisen. Hävitä voi vain luovuttamalla tai tulemalla selätetyksi.<br /> * Viisiottelu: pituushyppy, keihäänheitto (tarkkuus), kiekonheitto, pikajuoksu ja öljypaini<br /> * Öljypaini: karsintoja usean päivän ajan, finaali kisojen toiseksi viimeisenä päivänä<br /> <br /> Viime aikoina on yleistynyt vallankumouksellinen näkemys, että naisetkin voisivat osallistua quadrenniaaleihin. Taidelajeihin he ovat jo päässeetkin. Jotkut vaativat nyt, että naiset saisivat myös urheilla toisiaan vastaan. Artanten papisto on hyvin äänekäs naisurheilun vastustaja.<br /> <br /> =Areenan lajit=<br /> [[Arbilan kultainen malja]] on Farrignian pääkaupungin kuuluisa amfiteatteri. Vastaavia on muissakin kaupungeissa. Tosin mm. [[Piperi]]an lempeä kuningas [[Melek Ander]] on kieltänyt raa'at näytökset ja Piperian areenaa käytetäänkin vain urheiluun, näytelmiin ja muihin esityksiin.<br /> <br /> Kuningatar Mada on myös kieltänyt areenan käyttämisen oikeisiin taisteluihin ja raakoihin teloituksiin. Hän on sallinut muutamat hyvin perinteiset näytökset kuten alla mainitun paon sokkelosta.<br /> <br /> Edesmennyt kuningas Teniran Mada järjesti suoranaisia antiikin Rooman kaltaisia, useita päiviä kestäviä gladiaattorinäytöksiä, joissa ei tuomittujen rikollisten verta säästetty. Hän yllytti myös kansaa keksimään uusia teloituskeinoja, joita hän sitten testasi areenalla. Pettymyksen tuottanut idea johti keksijänsä joutumisen uhriksi seuraavaan kokeiluun. Mutta jos kuningas oli tyytyväinen, hän myös palkitsi tekijän ruhtinaallisesti.<br /> <br /> '''Pako sokkelosta:''' Arbilan kultaiseen maljaan rakennetaan valmiista seinäelementeistä sokkelo, joka on joka kerta erilainen. Muutama tuomittu rikollinen aloittaa sokkelon toisesta päästä ja toiseen päähän pannaan vangittu nimetön olento. Yleisö näkee korkeammalta mitä sokkelossa tapahtuu. Jos joku rikollinen onnistuu ohittamaan nimettömän olennon ja löytämään oven, hänet armahdetaan. Joku susiklaanilainen jopa surmasi olennon paljain käsin ja sai armahduksen.<br /> <br /> =Pelit=<br /> <br /> Porvariston suosiossa ovat kevyemmät lautapelit, kuten Praedor-lautapeli, jossa pelataan Borvariassa seikkailevia praedoreja.<br /> <br /> Vuoristolaisten suosituin lautapeli on tammipelin tapainen, strategiaa kehittävä peli.<br /> <br /> [[Jakori]]-peliä pelataan kortein. <br /> <br /> [[Kedros-kortit]] (ks. korttien oma sivu) ovat tarokkikorttien tapainen, esoteerinen korttipakka jossa on erilaisten arkkityyppien &quot;suuri arkana&quot; (mm. 0-arvoinen Praedor, Talonpoika, Kurtisaani, Filoosi, Velho, Keisari ja Jaconia). Maat ovat &quot;lampaat&quot; (eläinkunta), &quot;rautakiisket&quot; (kalakunta), &quot;kultalootukset&quot; (kasvikunta) ja ihmiskunta. Kuvissa on ko. eliöitä eri tilanteissa sekä monenlaisia Jaconian maisemia. Kortteja kussakin maassa olnee 14. Ainakin kortit 1 ja 4 ovat epäonnisia ja 2 ja 8 onnekkaita.<br /> <br /> <br /> == Jaconialainen shakki* ==<br /> <br /> Sotilaiden ja aatelisten ylevimpänä pitämä peli on jaconialainen shakki: pelataan 7 x 7 kokoisella laudalla, punaisilla ja mustilla nappuloilla; kullakin puolella on 14 nappulaa, joista 7 on palkkasotureita; upseerinappulat ovat kenraali, pappi, ritari, katapultti, porvari, velho ja praedor. (Erkka Leppänen)<br /> <br /> Nappulat pystyvät liikkuessaan syömään vihollisnappulan. Syöminen pysäyttää liikkeen.<br /> <br /> Nappuloiden liikkeet ja erikoiskyvyt:<br /> <br /> - palkkasoturi: liikkuu 1 ruudun; pystyy syömään vain vihollisen palkkasotureita ja kenraalin<br /> <br /> - kenraali: liikkuu 1 ruudun; jos kenraali syödään tai vangitaan, peli on hävitty<br /> <br /> - pappi: liikkuu 1-2 ruutua; voidaan vaihtaa aiemmin pelissä syötyyn nappulaan (ei kenraaliin eikä velhoon)<br /> <br /> - ritari: liikkuu 1-2 ruutua; voi hypätä toisen nappulan yli, jos päätyy tyhjään ruutuun; syö vihollisen palkkasoturin hypätessään sen yli<br /> <br /> - katapultti: liikkuu 1 ruudun; pystyy pelivuorolla liikkumisen sijaan tuhoamaan 2-3 ruudun päässä olevan vihollisen nappulan<br /> <br /> - porvari: liikkuu 1-2 ruutua; voi liikkumisen sijaan värvätä viereisessä ruudussa olevan vihollisen palkkasoturin ja tehdä tällä yhden siirron<br /> <br /> - velho: liikkuu 1 ruudun; vain toinen velho voi syödä velhon<br /> <br /> - praedor: liikkuu 1-3 ruutua; voi syödä myös oman puolen nappuloita<br /> <br /> =Leikit=<br /> <br /> Aatelispoikia rohkaistaan leikkimään tinasotilailla, ja aatelistytöt saavat leikkiä nukeilla jos heillä on vapaa-aikaa.<br /> <br /> Maalaispojat rakastavat kiltapalloa. Tytöillä ei ole juuri aikaa leikkiä, mutta nuket ja kotileikki ovat suosituimpia. Heinänteon jälkeen lapset hyppivät ladon parsilta heiniin ja kaivelevat niihin tunneleita.<br /> <br /> Monista maalaiskylistä löytyy keinu. '''Torpparinkieppi''' on laji, jossa joukkue vuorollaan menee kyläkeinuun ja se joukkue joka saa keinun useampia kertoja peräkkäin täysin ympäri on voittaja. (Ville Vuorela)<br /> <br /> '''Sikahippa:''' Öljytään sika ja laitetaan kyläaukealle. Se talo, jonka väki saa kannettua sian kotiinsa, saa sen omaksi. Teräaseet ovat kiellettyjä. (Ville Vuorela)<br /> <br /> '''Sikajuoksu:''' Kylähullu tms. naamioidaan siaksi. Hän juoksee kylän läpi ja kyläläiset saavat heitellä &quot;sikaa&quot; mädillä tomaateilla ja lannalla. Illalla kylähullu kylvetetään, syötetään ja juotetaan hyvin. (Niko Ruotsalainen) Tapa lienee osittain uskonnollinen; kylähullu ottaa kyläläisten syntejä harteilleen ja kun häntä rangaistaan, synnit pyyhkiytyvät pois.<br /> <br /> Metsäläislapset saavat temmeltää metsässä kaiket päivät ja tehdä aivan mitä haluavat, kunhan nyt eivät polta koko metsää. Maineestaan huolimatta metsäläiset eivät kiduta eläimiä ja revi kärpäsiltä siipiä. Sellainen meno suututtaisi metsän jumalat. Metsästys, kalastus ja keräily ovat osittain leikkiä ja osaksi hyödyllistä työtä. Lapset harrastavat leikkisotia, joskus vähän totisempiakin, toisten klaanien lapsia vastaan. Mukana ovat sekä pojat että tytöt. Teini-ikäiset metsäläispojat yrittävät ryöstää itselleen samanikäisen tytön toisesta klaanista. Kiinni jäänyt poika saa kovan sakinhivutuksen. Paras mahdollisuus onnistua on, kun tyttö on vapaaehtoisesti mukana ryöstössä. Jos ryöstö onnistuu, klaanit tapaavat yleensä vähän ystävällisemmissä merkeissä ja vaihtavat lahjoja. Ryöstön tehneen pojan on kuitenkin yleensä hieman varottava, että hänen selkäänsä ei ilmesty salaperäisesti jostain puukkoa tytön mustasukkaisen velipuolen, serkun tai muun sukulaisen toimesta.<br /> <br /> Paimentolaisilla on monia hauskoja leikkejä, joita voi harrastaa kodassa huonolla säällä. Näitä ovat mm. narukuviot, lautapelit, noppapelit (eläinten nikamilla), keitettyjen linnunmunien taistelu - munia hakataan yhteen ja se jonka muna särkyy joutuu luovuttamaan munansa, ja kilpailu jossa pitkä narulenkki pannaan kahden kamppailijan korvan taakse ja vedetään kunnes toinen luovuttaa.<br /> <br /> Vuoristolaislapset saavat leikkiä kaiket päivät ulkona ja mitä rajumpia leikit ovat, sen parempi.<br /> <br /> Vuoristolaisten kilpailuihin kuuluu myös hyvin jyrkkien rinteiden juoksu ylös ja takaisin alas mahdollisimman nopeasti. Tehtävään saadaan lisää haastetta jos kannettavana on korillinen kananmunia joita ei saa rikkoa, tai jos vastustajia saa heitellä kivillä. (Mike Pohjola)<br /> <br /> Barbaarien isät kantavat poikiaan selässään. Tämä on tietysti haastavaa koska lapset kasvavat, ja vahvimmat rehvastelevat kantamalla aikuista harteillaan. (Petri Hiltunen)<br /> <br /> <br /> ===Vuoristolaisten lumisota===<br /> <br /> [[Image:Olaus_Magnus_-_On_the_Youth’s_Snow_Castles.jpg|400px|thumb|right|Orlan Madar: Nuorten vuoristolaisten lumilinnoitus]]<br /> Vuoriston kansoilla on tapana harjoittaa varovaisen viisaasti nuorukaisiaan erilaisissa sodan vaatimissa toimissa ja taidoissa linnoitusten valtaamiseksi. Erityisesti he innostavat sellaisiin esiharjoituksiin, jotka eivät aiheuta vammoja tai hengen vaaraa, mutta ovat silti nuorten mieleen.<br /> <br /> Siitä syystä talvella pysyvän lumen aikaan nuorukaiset menevät vanhempien miesten kehotuksesta joukossa jollekin korkealle paikalle. Yhteistyöllä he kasaavat suuria määriä lunta, josta etenkin vapaapäivinään rakentavat linnoitusten muurien tapaisia esivarustuksia. He varustavat ne ampuma-aukoilla ja valelevat niitä jatkuvasti vedellä, jotta lumi sillä tavoin yhdessä veden kanssa pakkasen sattuessa kovettuisi hyvin lujaksi. Tällä huolellisella menettelyllä muurit vahvistuvat siinä määrin, että keveiden ryntäysten lisäksi ne voivat kestää metallikuulia ja muurin murtimien iskuja – mikäli nyt niitä tarvittaisiin.<br /> <br /> Kun kaikki on valmista ennakolta määrätyt nuorukaiset jakaantuvat kahteen joukkoon, joista toinen menee lumilinnaan sitä puolustamaan, toinen jää ulkopuolelle sen valloittamista varten. Eikä noista hohtavan valkeista linnoista puutu mustia tai tummia lippuja tai vihreitä katajapensaita, joiden alla he halukkaasti käyvät taisteluun, eivät rahan vaan pelkän maineen vuoksi. Siinä ei kummaltakaan puolelta käytetä muita aseita kuin vain lumipalloja, joita he heittävät käsin toisiaan kohti. On näet säädetty rangaistukseksi alastomana jäiseen veteen upottaminen, jos joku tällä tavoin heitettäviin lumipalloihin kätkisi kiven, rautaa, puuta tai jäätä.<br /> <br /> Sitä paitsi jotkut piirittäjistä kaivavat kaniinien tavoin lumen alle käytäviä, joita myöten he tunkeutuvat linnaan karkottaakseen sen puolustajat asemistaan. Eipä kestä kauankaan ennen kuin nyrkein tapellaan käsikähmässä, kunnes lippu siepataan ja hävinnyt puoli alistuu, voidakseen toisella kertaa, kun taistelu uusitaan voittanutta puolta vastaan samassa linnoituksessa (jos se käy päinsä), juhlia omaa voittoaan.<br /> <br /> Näissä leikeissä he toimivat yhtä tarmokkaasti ja voimakkaasti kuin jos he kamppailisivat jotain sivistyneisten seutujen linnaketta vastaan. Mutta niitä jotka pakenevat tai pelokkaina välttävät taistelua rangaistaan, jos heidät vain saadaan kiinni, tunkemalla niskasta lunta ihon ja vaatteiden väliin ja heidät ajetaan pois häpäisevästi nimitellen ja herjaten, jotta he toisella kerralla pysyisivät urhoollisemmin paikoillaan ja puolustaisivat kiihkeämmin linnoitusta. Eräitä rangaistaan antamalla hirveällä pakkasella jäisen veden tippua pisaroittain päähän ja kaulaan. Kaikki nämä lievät rangaistukset annetaan huvittavana näytelmänä niskoittelijoille ja typeryksille.<br /> :- Farrignian yliopiston arkkimaisteri Orlan Madar, 412 V.a.<br /> <br /> =Kiitokset=<br /> <br /> Juha-Pekka Ahonen,<br /> Petri Hiltunen,<br /> Erkka Leppänen,<br /> Martti Huusko,<br /> Mike Pohjola,<br /> Niko Ruotsalainen,<br /> Juha Sihvonen,<br /> Ville Vuorela</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Farrignian_yliopisto&diff=2143 2024-04-29T14:16:52Z

<p>Starac: /* Univormu */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Tieteet ja alkemia]]<br /> [[Luokka:Farrignia]]<br /> <br /> {{non-canon| HUOM. Yliopistojen kuvaus ei ole suurilta osin kaanonia.}}<br /> <br /> ==Yliopistojen alkuperä==<br /> Yleisesti hyväksytty totuus on nykyisin, että teologinen tiedekunta ja [[Artante]] on ollut kaiken alku ja juuri. Todellisuudessa nykyiset yliopistot ovat peräisin [[Velhokuninkaat|velhokuninkaiden]] kuolevaisen virkamieskunnan kouluista, jotka periytyvät vieläkin kauempaa, jopa [[Borvaria]]n ajoilta.<br /> <br /> ==Farrignian yliopisto==<br /> [[Image:Farrignian_yliopiston_vaakuna.jpg|thumb|right|Farrignian yliopiston vaakuna (non-canon)]]<br /> Yliopiston motto on ''&quot;Nöyryys, Usko, Totuus&quot;''.<br /> <br /> Opiskelu yliopistossa aloitetaan 14- tai 15-vuotiaana. Opiskelijoilla on periaatteessa jo oltava peruskoulutus ja heidän täytyy osata lukea ja kirjoittaa. Monet opiskelijat ovat erittäin älykkäitä ja oppineita jo valmiiksi – eräät toiset taas ovat yliopistossa vain koska ovat varakkaita, ja tutkinto tai papinvihkimys lähestulkoon ostetaan rahalla.<br /> <br /> Opiskelemaan päästäkseen tarvitseekin ennen kaikkea rahaa tai lahjuksia, niiden lisäksi suosituskirjeitä tai suhteita. Vapaaoppilaaksi voi päästä myös kuningattaren asetuksella (äärimmäisen harvinaista!) tai jonkun varakkaan lahjoittamalla stipendillä.<br /> <br /> Rehtori johtaa koulua ja suurista linjoista päättää säännöllisesti kokoontuva hallintoneuvosto. Sen jäsenenä ovat rehtori, arkkimaisterit ja Artanten patriarkka.<br /> <br /> Korkein opettajan arvonimi on arkkimaisteri (Erkka Leppänen, Facebook, Praedor-ryhmä, 11.1.2018). Arkkimaistereita on useita. Nimike vastaa professorin arvonimeä. Maisteri-nimike puolestaan vastaa nyky-yliopiston lehtoria (nyk. yliopisto-opettaja). Maisteri on myös yliopiston toiseksi ylimmän tutkinnon nimitys.<br /> <br /> Opiskelijat maksavat yliopistolle lukukausimaksua. Sen määrä riippuu opiskelijan säädystä. Seuraavassa on likimääräiset kertoimet maksulle. Tarkemmat tiedot siitä paljonko todellinen maksu on rahana tulevat myöhemmin. (Mahdollisesti kertoimen verran hopearahoja päivässä; lukuvuoteen lasketaan kuuluvan 250 päivää.)<br /> * Ylhäisaateli (ruhtinas/markkreivi, herttua ja siitä ylöspäin) – 18.<br /> * Aateli (ritari, paroni, kreivi) – 12.<br /> * Papisto – 6.<br /> * Muu – 3.<br /> <br /> Kun joku sanoo &quot;opiskelija&quot; hän viittaa Farrigniassa lähes varmasti yliopiston opiskelijaan. Muut ovat koululaisia, kisällejä tai oppipoikia.<br /> <br /> Asunto yliopiston asuntolassa sisältyy lukukausimaksuun. Paras huoneisto annetaan eniten lukukausimaksua maksaville ja alhaisimmat nukkuvat isoissa makuusaleissa. Tilan puutteen takia huoneistoihinkin joudutaan sijoittamaan useita opiskelijoita. Ruoka, juoma, vaatteet ja opiskelutarvikkeet opiskelijan on kustannettava itse. Varakkaat opiskelijat vuokraavat oman asunnon Ensimmäiseltä kehältä kampuksen läheltä tai joissain tapauksessa jopa omistavat sellaisen.<br /> <br /> Suurin osa opiskelijoista tulee porvari- tai kauppiassäädystä. Seuraavaksi eniten on ritareita ja aatelisia. Käsityöläissäätyä on vähän, poikkeuksena alkemistit. Kaikkein vähiten on talonpoikaistaustaisia opiskelijoita. Aatelisperheiden esikoispoikia eli perijöitä ei ole tapana lähettää yliopistoon, vain nuorempia (&quot;ylimääräisiä&quot;) poikia ja 505 V.a. alkaen siis myös tyttöjä.<br /> <br /> Toistaiseksi yliopistoon ei ole pyrkinyt ainuttakaan metsäläis-, paimentolais-, saaristolais- tai vuoristolaisopiskelijaa.<br /> <br /> Velhojen lapsia yliopistossa on erittäin vähän. Vain &quot;toivottomat tapaukset&quot; voidaan laittaa yliopistoon, varsinkin kun on kyse tyttäristä - sillä naispuoleinen yliopiston opiskelija on jo oletetusti menettänyt viattomuutensa.<br /> <br /> Kandidaatin tutkinnon suorittaminen kestää 3-6 vuotta, riippuen opiskelijan ahkeruudesta, lahjakkuudesta ja osittain varallisuudestakin. Ensimmäiset kolme vuotta opiskellaan artistisessa (l. filosofisessa) tiedekunnassa aritmetiikkaa, geometriaa, maantiedettä, musiikin teoriaa, kielioppia, logiikkaa, retoriikkaa ja skolastiikkaa. Ohessa käydään valmistelevia kursseja jatko-opiskeluja ajatellen. Astrologia eli tähtitiede on kielletty oppiaine.<br /> <br /> Skolastiikka, joka perustuu Artanten kirjoihin ja vanhoihin tutkimuksiin on väistymässä. Mullistava näkemys, jonka mukaan vanhat kirjoitukset ja tutkimukset eivät olekaan erehtymättömiä, on saanut jalansijaa.<br /> <br /> Luennot alkavat aamulla kello 8, johon käytännössä lisätään &quot;akateeminen neljännestunti&quot;. Monet maalliset juhlapäivät sekä uskonnolliset ja hoviin liittyvät pyhäpäivät rajoittavat luentopäivien määrää vuodessa. Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa mutta jatkuvat laiminlyönnit johtavat rangaistukseen.<br /> <br /> Kolmipäiväisten kastajaisten jälkeen uudet opiskelijat ovat täysivaltaisia opiskelijoita ja saavat liittyä &quot;norkkiksiksi&quot; ainejärjestöihin.<br /> <br /> Jos valmistunut [[filoosi]] (=kandidaatti) jatkaa opintoja, hän valitsee oikeustieteellisen, lääketieteellisen, teologisen tai filosofisen tiedekunnan tähdäten maisterin tai tohtorin tutkintoon. Jatko-opintoihin kuluu yleensä 3-5 vuotta. Viimeistään ensimmäisen vuoden jälkeen aletaan harjoitella työskentelyä esim. asianajajana, lääkärin apulaisena tai opettajana.<br /> <br /> Käytäntö on nopeasti alkanut muuttua niin, että uusi opiskelija valitsee tulevan erikoisalansa heti opintojen alkaessa.<br /> <br /> Luonnontieteet ja humanistiset tieteet ovat filosofisen tiedekunnan piirissä.<br /> <br /> Yksi ensimmäisistä naisopiskelijoista oli 490-luvulla [[Lazira Hyros]] (Leppänen, Erkka: Kirotun maan ritari, s. 72). Naisopiskelijoiden päästämisessä yliopistoon oli ehkä kyse Teniran Madan päähänpistoista, jolla hän ivasi kirjanoppineita ja Artanten kirkkoa. Hyros on matemaatikko ja yksi yliopiston arkkimaistereista.<br /> <br /> Uusi kuningatar [[Liala Mada]] vahvisti, että vuoden 505 V.a. alusta yliopistoon otetaan jatkuvasti naisopiskelijoita. Vuonna 513 V.a. kuningatar Liala Mada nimittää Hyrosin yliopiston rehtoriksi. Samana vuonna naisopiskelijoita saapuu ennätysmäärä.<br /> <br /> Naisopiskelijoilla on oma asuntola, johon pääsy miehiltä on ehdottomasti kielletty. Muuten opiskelu tapahtuu yhdessä miesten kanssa. Vain ekskursiot palatsiin (taidekokoelma, kirjasto, yms.) tapahtuvat puhtaasti nais- tai miesryhmissä. Luonnollisesti myös vain naisopiskelijat vierailevat Artanten nunnaluostarissa ja vain miesopiskelijat munkkiluostarissa.<br /> <br /> Lääketieteelliseen tiedekuntaan on kuulunut vuodesta 512 V.a. alkaen alkemian tutkimuslaitos. Sillä on maine oikeana hulluuden pesänä, jossa saattaa tapahtua aivan mitä tahansa.<br /> <br /> Teologinen tiedekunta on vain yksi Artanten lahkoista, toki merkittävä sellainen. Tiedekunnassa perehdytään enemmän tai vähemmän syvällisesti myös muihin uskontoihin eli harhaoppeihin – jotta valmistunut pappi osaa kumota niiden väitteet ja todistaa väkevästi Artanten ainoaksi oikeaksi jumalaksi. Farrignian, Tutusin ja Holrusin välisen konkordiaalisopimuksen mukaan yliopiston papit ja virallisten valtionkirkkojen papit katsotaan Artanten oikeaoppisiksi palvelijoiksi ja kaikkien maiden papeilla on papiston oikeudet ja etuudet näissä maissa. Sopimus on toistaiseksi pitänyt kaikista riidoista ja skandaaleista huolimatta.<br /> <br /> Teologinen tiedekunta on edelleen suljettu naisilta. Tämä on myönnytys, johon Mada näennäisesti &quot;viime hetkellä&quot; suostui jotta muut &quot;uudistukset&quot; saatiin läpi. (Tarkkaan ottaen Mada siis ei uudistanut mitään vaan vain vahvisti Teniran Madan määräyksen eli ylläpiti olemassaolevaa järjestystä. :)<br /> <br /> ===Sotakorkeakoulu===<br /> Sotakorkeakoulu on erillislaitos, josta valmistutaan ammattiupseeriksi. [[Farrignian armeija]] ja etenkin [[Palatsikaarti]] ovat tiiviissä yhteistyössä sotakorkeakoulun kanssa.<br /> <br /> ==Univormu==<br /> [[Image:Farrignian_yliopisto.png]]&lt;br clear=&quot;all&quot; /&gt;<br /> <br /> Yliopiston opiskelijoilla ja opettajilla on valkoiset paidat, mustat housut ja mustat, edestä avoimet liivit joihin kuuluu esiliina ja vyö. Yliopiston maisterien liiveissä on kuvioita, jotka osoittavat heidän korkeampaa asemaansa. Opiskelijoiden liiveissä ei aluksi ole mitään kuvioita, mutta opintojen edistyessä niitä saa lisätä. Kuviot tehdään kirjoittamattomien sääntöjen mukaan. [[Niksi-Praedor]]issa sivuilla 50-51 on melko kattava lista näistä, sekä kuvat kirjailuista. Ikävästi juuri sivulle 50 oli tullut painovirhe, joka kadotti osan kuvioista - mutta ensipainoksen jokaisen kappaleen mukana on korjaussivu.<br /> <br /> Esimerkkejä:<br /> * Kastajaisten ja ensimmäisten sitsien jälkeen uusi opiskelija saa ommella liivien olkapäälle hopealangalla pienen kallellaan olevan kahdeksikon (∞). Sen merkitys on unohtunut ajat sitten, mutta nykyään se tarkoittaa &quot;juhla ei koskaan lopu&quot;.<br /> * Alkemistien tunnus on liiveihin kirjailtu tislauskannu.<br /> * Naisopiskelijoiden tunnus on rusetti. Pukusäännöt kieltävät pitämästä rusettia (se kiihoittaisi miespuoleisia opiskelijoita ja opettajia liikaa) joten se kirjaillaan liiveihin.<br /> <br /> Virallinen hattu on lähestulkoon sama kuin [https://en.wikipedia.org/wiki/Tudor_bonnet Tudor bonnet] [https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Black_Tudor_bonnet_with_a_claret_cord_and_tassel_from_Ede_and_Ravenscroft,_UK_-_20080408.jpg (Kuva wikipedia commonsissa)], tai baretti.<br /> <br /> Naisopiskelijoiden asuun kuuluu housujen sijasta edelleen hame. Ihan niin moderneja ei yliopistossakaan olla että nainen voisi pitää housuja. Poikkeuksena tulee olemaan sotakorkeakoulu kun sinne hyväksytään ensimmäinen naisopiskelija. Upseeri ei voi pitää hametta.<br /> <br /> ==Lukuvuoden aikataulu==<br /> Farrignian yliopiston lukuvuosi jaetaan kolmeen kauteen.<br /> * Uusi lukuvuosi ja ensimmäinen kausi alkaa 2. päivänä sydänkevättä. Avajaiset pidetään heti 2. päivänä. Luennot alkavat vasta 7. tai 8. päivänä.<br /> * Uusien opiskelijoiden orientaatio tuutorin opastuksella on 2.-10. sydänkevättä.<br /> * Kastajaiset alkavat 30. sydäkevättä. Ne päättyvät sitseihin 31. sydänkevättä.<br /> * Viikon mittainen kevätloma on loppukevään toisella viikolla.<br /> * Kesäloma alkaa 20. päivänä alkukesää ja päättyy 2. päivänä alkusyksyä, eli se kestää 10 ja puoli viikkoa.<br /> ** Kesälomaa ei käytetä pelkkään lomailuun, vaan kesälläkin opiskellaan ja kirjoitetaan esseitä.<br /> * Toinen kausi alkaa siis 2. alkusyksyä ja se kestää 20. päivään alkutalvea.<br /> * Talviloma on 21. alkutalvea ja se kestää uuden vuoden yli 7. päivään alkukevättä.<br /> <br /> Kaikki tavanomaiset vapaapäivät ja pyhäpäivät (mm. kuukausien 1. päivät, sekä 21. päivä alkukevättä, alkukesää, alkusyksyä ja alkutalvea, ja Valiarin kruunajaispäivän aatto 30. alkusyksyä) ovat myös opiskelijoille vapaapäiviä. Ks. [[Farrignian juhlapäivät]].<br /> <br /> ===Promootio===<br /> Maisterinpromootio järjestetään vain 5-10 vuoden välein. Se on suuri juhla, johon liittyy monia seremonoita, rituaaleja, kulkueita, esityksiä ja ennen kaikkea juhlia, muodollisista upeista päivällisistä riehakkaisiin eväsretkiin pääkaupungin puistoihin, [[Osgia]]an tai [[Kuninkaan kanava]]lle ja jopa gladiaattoritaisteluihin Arbilan kultaisessa maljassa (Kolmannen kehän suuri amfiteatteri).<br /> <br /> ==Tutkimuksista==<br /> ===Kirurgia===<br /> Jaconiassa lääkärit eivät kaihda kirurgisia toimenpiteitä kuten keskiajan Euroopassa. Tunnetaan jopa nukutus - mutta se vaatii kalliita taikajuomia. Tunnettuja kirurgisia operaatioita ovat mm.<br /> * Amputaatiot<br /> * Hammaskirurgia<br /> * Kaihileikkaus<br /> * Keisarileikkaus<br /> * Miehen kastraatio<br /> * Nielurisojen poisto<br /> * Paiseiden avaus ja hoito<br /> * Peräsuoliavanteen leikkaus<br /> * Plastiikkakirurgia (mm. nenän, korvan tai huulen puutoksen korjaus kudoskaistaleilla)<br /> * Rakkokivien poisto<br /> * Rintasyövän leikkaus<br /> * Tyräleikkaukset<br /> * Valtimon ja muiden verisuonten umpeen ompelu<br /> <br /> ===Ruumiinavaukset===<br /> Lääketiede suhtautuu varovaisesti ruumiinavauksiin uskonnollisista syistä. Teloitettujen rikollisten ruumiita lienee lupa vähin äänin leikellä öisin tiedekuntien kellareissa.<br /> <br /> Petri Hiltunen (virallista kaanonia): &quot;Vaikka aatelisten ruumiita ei fyysisesti leikattaisi, taitavimmat lääkärit ovat hyviä selvittämään myös rikollisia kuolemia. Kannattaa muistaa että heillä on käytössä liemiä ja taikaesineitä joista renessanssin aikaan saatettiin vain haaveilla. Jos jollain on moisiin varaa, niin aatelissukuja hoitavilla hovilääkäreillä.” (&quot;[https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156503511615320/ Hassuja haja-ajatuksia: tunnetaankos Farrignian yliopistossa ruumiinavaustekniikkaa miten hyvin?&quot;, Facebook, 19.9.2018])<br /> <br /> ===Ainejärjestöt===<br /> Farrignian yliopiston ainejärjestöillä on huono maine juhlivina ja mellakoivina jengeinä. Osa järjestöistä kelpuuttaa naisjäsenet, osa hangoittelee vielä vastaan – näiden etunenässä tietysti teologit. Ainejärjestöjen nimet ovat:<br /> <br /> *'''Artanten Parta:''' teologit<br /> *'''Barbaari:''' ulkomaalaiset opiskelijat<br /> *'''Capra:''' alkemistit<br /> *'''Fi-loosi:''' filosofit<br /> *'''Horisontti:''' geometrikot<br /> *'''Ilmiö:''' luonnontieteilijät<br /> *'''Katgutti:''' muusikot (jousisoittimien kielet valmistetaan naudan suolista. Sana katgutti on alun perin lyhenne englannin kielen sanasta cattlegut – se ei siis ole kissansuolta!)<br /> *'''Keskiarvo:''' aritmeetikot<br /> *'''Ruusuke (entinen Kohtu):''' naisopiskelijat (Sabina Kastriotin perustama uusi järjestö oli aluksi nimeltään Kohtu, mutta nimi piti muuttaa)<br /> *'''Kyrassi:''' sotakorkeakoulu<br /> *'''Oodi:''' humanistit<br /> *'''Paradoksi:''' loogikot ja retoorikot<br /> *'''Pohjankruunu:''' tähtitieteilijät<br /> *'''Spekula:''' lääketieteilijät<br /> *'''Syntaksi:''' kielitieteilijät<br /> *'''Tribunaali:''' oikeustieteilijät<br /> <br /> ==Muut yliopistot==<br /> Muissakin suurissa kaupungeissa on yliopistot ([https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156567663335320/ ”Onko Jaconian pääkaupungeissa yliopisto?”, Facebook, 17.10.2018]).<br /> * Farrignian yliopisto on suurin.<br /> * [[Galthin yliopisto|Galthissa]] voi tehdä rajumpia kokeita kuin muualla.<br /> * [[Piperian yliopisto]] on senniittiluostarin kylkiäinen.<br /> * [[Holrusin yliopisto]] on kiukkuinen pappiskoulu.<br /> * [[Travanin yliopisto|Travan]] kärsii aivovuodosta Farrigniaan.<br /> * [[Selfian yliopisto]]ssa ”In Vino Veritas” otetaan vähän liiankin tosissaan.<br /> * [[Tutusin yliopisto]] vaatii enemmän pohdintaa kun on niin levotonta ja [[Sunian yliopisto]]a säästellään jotain virallisen tahon teosta varten.<br /> <br /> ===Kadonneet yliopistot===<br /> :[[Angar]]in velhokuningas Arel Hiramon ei välittänyt perustaa yliopistoa ja sodat ovat estäneet toissijaiset puuhastelut kuten yliopiston perustamisen.<br /> :''[[Emith]]issä on varmasti ollut [yliopisto]. Se oli todella suuri kaupunki alkuaikoina.'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 20.6.2023<br /> :''[[Oft]]issa on joku arveluttava instituutio, joka kutsuu itseään yliopistoksi'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 21.6.2023<br /> <br /> {{non-canon|: [[Niksi-Praedor]]in mukaan Tutusin yliopiston toiminta on toistaiseksi keskeytynyt ja vain muutama vanha maisteri ylläpitävät kirjastoa ja &quot;pitävät taloa pystyssä&quot;}}.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> * [[Kirsikankukkien aika]] sijoittuu Farrignian yliopistoon.</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Farrignian_yliopisto&diff=2142 2024-04-29T14:15:08Z

<p>Starac: /* Farrignian yliopisto */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Tieteet ja alkemia]]<br /> [[Luokka:Farrignia]]<br /> <br /> {{non-canon| HUOM. Yliopistojen kuvaus ei ole suurilta osin kaanonia.}}<br /> <br /> ==Yliopistojen alkuperä==<br /> Yleisesti hyväksytty totuus on nykyisin, että teologinen tiedekunta ja [[Artante]] on ollut kaiken alku ja juuri. Todellisuudessa nykyiset yliopistot ovat peräisin [[Velhokuninkaat|velhokuninkaiden]] kuolevaisen virkamieskunnan kouluista, jotka periytyvät vieläkin kauempaa, jopa [[Borvaria]]n ajoilta.<br /> <br /> ==Farrignian yliopisto==<br /> [[Image:Farrignian_yliopiston_vaakuna.jpg|thumb|right|Farrignian yliopiston vaakuna (non-canon)]]<br /> Yliopiston motto on ''&quot;Nöyryys, Usko, Totuus&quot;''.<br /> <br /> Opiskelu yliopistossa aloitetaan 14- tai 15-vuotiaana. Opiskelijoilla on periaatteessa jo oltava peruskoulutus ja heidän täytyy osata lukea ja kirjoittaa. Monet opiskelijat ovat erittäin älykkäitä ja oppineita jo valmiiksi – eräät toiset taas ovat yliopistossa vain koska ovat varakkaita, ja tutkinto tai papinvihkimys lähestulkoon ostetaan rahalla.<br /> <br /> Opiskelemaan päästäkseen tarvitseekin ennen kaikkea rahaa tai lahjuksia, niiden lisäksi suosituskirjeitä tai suhteita. Vapaaoppilaaksi voi päästä myös kuningattaren asetuksella (äärimmäisen harvinaista!) tai jonkun varakkaan lahjoittamalla stipendillä.<br /> <br /> Rehtori johtaa koulua ja suurista linjoista päättää säännöllisesti kokoontuva hallintoneuvosto. Sen jäsenenä ovat rehtori, arkkimaisterit ja Artanten patriarkka.<br /> <br /> Korkein opettajan arvonimi on arkkimaisteri (Erkka Leppänen, Facebook, Praedor-ryhmä, 11.1.2018). Arkkimaistereita on useita. Nimike vastaa professorin arvonimeä. Maisteri-nimike puolestaan vastaa nyky-yliopiston lehtoria (nyk. yliopisto-opettaja). Maisteri on myös yliopiston toiseksi ylimmän tutkinnon nimitys.<br /> <br /> Opiskelijat maksavat yliopistolle lukukausimaksua. Sen määrä riippuu opiskelijan säädystä. Seuraavassa on likimääräiset kertoimet maksulle. Tarkemmat tiedot siitä paljonko todellinen maksu on rahana tulevat myöhemmin. (Mahdollisesti kertoimen verran hopearahoja päivässä; lukuvuoteen lasketaan kuuluvan 250 päivää.)<br /> * Ylhäisaateli (ruhtinas/markkreivi, herttua ja siitä ylöspäin) – 18.<br /> * Aateli (ritari, paroni, kreivi) – 12.<br /> * Papisto – 6.<br /> * Muu – 3.<br /> <br /> Kun joku sanoo &quot;opiskelija&quot; hän viittaa Farrigniassa lähes varmasti yliopiston opiskelijaan. Muut ovat koululaisia, kisällejä tai oppipoikia.<br /> <br /> Asunto yliopiston asuntolassa sisältyy lukukausimaksuun. Paras huoneisto annetaan eniten lukukausimaksua maksaville ja alhaisimmat nukkuvat isoissa makuusaleissa. Tilan puutteen takia huoneistoihinkin joudutaan sijoittamaan useita opiskelijoita. Ruoka, juoma, vaatteet ja opiskelutarvikkeet opiskelijan on kustannettava itse. Varakkaat opiskelijat vuokraavat oman asunnon Ensimmäiseltä kehältä kampuksen läheltä tai joissain tapauksessa jopa omistavat sellaisen.<br /> <br /> Suurin osa opiskelijoista tulee porvari- tai kauppiassäädystä. Seuraavaksi eniten on ritareita ja aatelisia. Käsityöläissäätyä on vähän, poikkeuksena alkemistit. Kaikkein vähiten on talonpoikaistaustaisia opiskelijoita. Aatelisperheiden esikoispoikia eli perijöitä ei ole tapana lähettää yliopistoon, vain nuorempia (&quot;ylimääräisiä&quot;) poikia ja 505 V.a. alkaen siis myös tyttöjä.<br /> <br /> Toistaiseksi yliopistoon ei ole pyrkinyt ainuttakaan metsäläis-, paimentolais-, saaristolais- tai vuoristolaisopiskelijaa.<br /> <br /> Velhojen lapsia yliopistossa on erittäin vähän. Vain &quot;toivottomat tapaukset&quot; voidaan laittaa yliopistoon, varsinkin kun on kyse tyttäristä - sillä naispuoleinen yliopiston opiskelija on jo oletetusti menettänyt viattomuutensa.<br /> <br /> Kandidaatin tutkinnon suorittaminen kestää 3-6 vuotta, riippuen opiskelijan ahkeruudesta, lahjakkuudesta ja osittain varallisuudestakin. Ensimmäiset kolme vuotta opiskellaan artistisessa (l. filosofisessa) tiedekunnassa aritmetiikkaa, geometriaa, maantiedettä, musiikin teoriaa, kielioppia, logiikkaa, retoriikkaa ja skolastiikkaa. Ohessa käydään valmistelevia kursseja jatko-opiskeluja ajatellen. Astrologia eli tähtitiede on kielletty oppiaine.<br /> <br /> Skolastiikka, joka perustuu Artanten kirjoihin ja vanhoihin tutkimuksiin on väistymässä. Mullistava näkemys, jonka mukaan vanhat kirjoitukset ja tutkimukset eivät olekaan erehtymättömiä, on saanut jalansijaa.<br /> <br /> Luennot alkavat aamulla kello 8, johon käytännössä lisätään &quot;akateeminen neljännestunti&quot;. Monet maalliset juhlapäivät sekä uskonnolliset ja hoviin liittyvät pyhäpäivät rajoittavat luentopäivien määrää vuodessa. Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa mutta jatkuvat laiminlyönnit johtavat rangaistukseen.<br /> <br /> Kolmipäiväisten kastajaisten jälkeen uudet opiskelijat ovat täysivaltaisia opiskelijoita ja saavat liittyä &quot;norkkiksiksi&quot; ainejärjestöihin.<br /> <br /> Jos valmistunut [[filoosi]] (=kandidaatti) jatkaa opintoja, hän valitsee oikeustieteellisen, lääketieteellisen, teologisen tai filosofisen tiedekunnan tähdäten maisterin tai tohtorin tutkintoon. Jatko-opintoihin kuluu yleensä 3-5 vuotta. Viimeistään ensimmäisen vuoden jälkeen aletaan harjoitella työskentelyä esim. asianajajana, lääkärin apulaisena tai opettajana.<br /> <br /> Käytäntö on nopeasti alkanut muuttua niin, että uusi opiskelija valitsee tulevan erikoisalansa heti opintojen alkaessa.<br /> <br /> Luonnontieteet ja humanistiset tieteet ovat filosofisen tiedekunnan piirissä.<br /> <br /> Yksi ensimmäisistä naisopiskelijoista oli 490-luvulla [[Lazira Hyros]] (Leppänen, Erkka: Kirotun maan ritari, s. 72). Naisopiskelijoiden päästämisessä yliopistoon oli ehkä kyse Teniran Madan päähänpistoista, jolla hän ivasi kirjanoppineita ja Artanten kirkkoa. Hyros on matemaatikko ja yksi yliopiston arkkimaistereista.<br /> <br /> Uusi kuningatar [[Liala Mada]] vahvisti, että vuoden 505 V.a. alusta yliopistoon otetaan jatkuvasti naisopiskelijoita. Vuonna 513 V.a. kuningatar Liala Mada nimittää Hyrosin yliopiston rehtoriksi. Samana vuonna naisopiskelijoita saapuu ennätysmäärä.<br /> <br /> Naisopiskelijoilla on oma asuntola, johon pääsy miehiltä on ehdottomasti kielletty. Muuten opiskelu tapahtuu yhdessä miesten kanssa. Vain ekskursiot palatsiin (taidekokoelma, kirjasto, yms.) tapahtuvat puhtaasti nais- tai miesryhmissä. Luonnollisesti myös vain naisopiskelijat vierailevat Artanten nunnaluostarissa ja vain miesopiskelijat munkkiluostarissa.<br /> <br /> Lääketieteelliseen tiedekuntaan on kuulunut vuodesta 512 V.a. alkaen alkemian tutkimuslaitos. Sillä on maine oikeana hulluuden pesänä, jossa saattaa tapahtua aivan mitä tahansa.<br /> <br /> Teologinen tiedekunta on vain yksi Artanten lahkoista, toki merkittävä sellainen. Tiedekunnassa perehdytään enemmän tai vähemmän syvällisesti myös muihin uskontoihin eli harhaoppeihin – jotta valmistunut pappi osaa kumota niiden väitteet ja todistaa väkevästi Artanten ainoaksi oikeaksi jumalaksi. Farrignian, Tutusin ja Holrusin välisen konkordiaalisopimuksen mukaan yliopiston papit ja virallisten valtionkirkkojen papit katsotaan Artanten oikeaoppisiksi palvelijoiksi ja kaikkien maiden papeilla on papiston oikeudet ja etuudet näissä maissa. Sopimus on toistaiseksi pitänyt kaikista riidoista ja skandaaleista huolimatta.<br /> <br /> Teologinen tiedekunta on edelleen suljettu naisilta. Tämä on myönnytys, johon Mada näennäisesti &quot;viime hetkellä&quot; suostui jotta muut &quot;uudistukset&quot; saatiin läpi. (Tarkkaan ottaen Mada siis ei uudistanut mitään vaan vain vahvisti Teniran Madan määräyksen eli ylläpiti olemassaolevaa järjestystä. :)<br /> <br /> ===Sotakorkeakoulu===<br /> Sotakorkeakoulu on erillislaitos, josta valmistutaan ammattiupseeriksi. [[Farrignian armeija]] ja etenkin [[Palatsikaarti]] ovat tiiviissä yhteistyössä sotakorkeakoulun kanssa.<br /> <br /> ==Univormu==<br /> [[Image:Farrignian_yliopisto.png]]&lt;br clear=&quot;all&quot; /&gt;<br /> <br /> Yliopiston opiskelijoilla ja opettajilla on valkoiset paidat, mustat housut ja mustat, edestä avoimet liivit joihin kuuluu esiliina ja vyö. Yliopiston maisterien liiveissä on kuvioita, jotka osoittavat heidän korkeampaa asemaansa. Opiskelijoiden liiveissä ei aluksi ole mitään kuvioita, mutta opintojen edistyessä niitä saa lisätä. Kuviot tehdään kirjoittamattomien sääntöjen mukaan. [[Niksi-Praedor]]issa sivuilla 50-51 on melko kattava lista näistä, sekä kuvat kirjailuista. Ikävästi juuri sivulle 50 oli tullut painovirhe, joka kadotti osan kuvioista - mutta ensipainoksen jokaisen kappaleen mukana on korjaussivu.<br /> <br /> Esimerkkejä:<br /> * Kastajaisten ja ensimmäisten sitsien jälkeen uusi opiskelija saa ommella liivien olkapäälle hopealangalla pienen kallellaan olevan kahdeksikon (∞). Sen merkitys on unohtunut ajat sitten, mutta nykyään se tarkoittaa &quot;juhla ei koskaan lopu&quot;.<br /> * Alkemistien tunnus on liiveihin kirjailtu tislauskannu.<br /> * Naisopiskelijoiden tunnus on rusetti. Pukusäännöt kieltävät pitämästä rusettia (se kiihoittaisi miespuoleisia opiskelijoita ja opettajia liikaa) joten se kirjaillaan liiveihin.<br /> <br /> Virallinen hattu on lähestulkoon sama kuin [https://en.wikipedia.org/wiki/Tudor_bonnet Tudor bonnet] [https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Black_Tudor_bonnet_with_a_claret_cord_and_tassel_from_Ede_and_Ravenscroft,_UK_-_20080408.jpg (Kuva wikipedia commonsissa)].<br /> <br /> Naisopiskelijoiden asuun kuuluu housujen sijasta edelleen hame. Ihan niin moderneja ei yliopistossakaan olla että nainen voisi pitää housuja. Poikkeuksena tulee olemaan sotakorkeakoulu kun sinne hyväksytään ensimmäinen naisopiskelija. Upseeri ei voi pitää hametta.<br /> <br /> ==Lukuvuoden aikataulu==<br /> Farrignian yliopiston lukuvuosi jaetaan kolmeen kauteen.<br /> * Uusi lukuvuosi ja ensimmäinen kausi alkaa 2. päivänä sydänkevättä. Avajaiset pidetään heti 2. päivänä. Luennot alkavat vasta 7. tai 8. päivänä.<br /> * Uusien opiskelijoiden orientaatio tuutorin opastuksella on 2.-10. sydänkevättä.<br /> * Kastajaiset alkavat 30. sydäkevättä. Ne päättyvät sitseihin 31. sydänkevättä.<br /> * Viikon mittainen kevätloma on loppukevään toisella viikolla.<br /> * Kesäloma alkaa 20. päivänä alkukesää ja päättyy 2. päivänä alkusyksyä, eli se kestää 10 ja puoli viikkoa.<br /> ** Kesälomaa ei käytetä pelkkään lomailuun, vaan kesälläkin opiskellaan ja kirjoitetaan esseitä.<br /> * Toinen kausi alkaa siis 2. alkusyksyä ja se kestää 20. päivään alkutalvea.<br /> * Talviloma on 21. alkutalvea ja se kestää uuden vuoden yli 7. päivään alkukevättä.<br /> <br /> Kaikki tavanomaiset vapaapäivät ja pyhäpäivät (mm. kuukausien 1. päivät, sekä 21. päivä alkukevättä, alkukesää, alkusyksyä ja alkutalvea, ja Valiarin kruunajaispäivän aatto 30. alkusyksyä) ovat myös opiskelijoille vapaapäiviä. Ks. [[Farrignian juhlapäivät]].<br /> <br /> ===Promootio===<br /> Maisterinpromootio järjestetään vain 5-10 vuoden välein. Se on suuri juhla, johon liittyy monia seremonoita, rituaaleja, kulkueita, esityksiä ja ennen kaikkea juhlia, muodollisista upeista päivällisistä riehakkaisiin eväsretkiin pääkaupungin puistoihin, [[Osgia]]an tai [[Kuninkaan kanava]]lle ja jopa gladiaattoritaisteluihin Arbilan kultaisessa maljassa (Kolmannen kehän suuri amfiteatteri).<br /> <br /> ==Tutkimuksista==<br /> ===Kirurgia===<br /> Jaconiassa lääkärit eivät kaihda kirurgisia toimenpiteitä kuten keskiajan Euroopassa. Tunnetaan jopa nukutus - mutta se vaatii kalliita taikajuomia. Tunnettuja kirurgisia operaatioita ovat mm.<br /> * Amputaatiot<br /> * Hammaskirurgia<br /> * Kaihileikkaus<br /> * Keisarileikkaus<br /> * Miehen kastraatio<br /> * Nielurisojen poisto<br /> * Paiseiden avaus ja hoito<br /> * Peräsuoliavanteen leikkaus<br /> * Plastiikkakirurgia (mm. nenän, korvan tai huulen puutoksen korjaus kudoskaistaleilla)<br /> * Rakkokivien poisto<br /> * Rintasyövän leikkaus<br /> * Tyräleikkaukset<br /> * Valtimon ja muiden verisuonten umpeen ompelu<br /> <br /> ===Ruumiinavaukset===<br /> Lääketiede suhtautuu varovaisesti ruumiinavauksiin uskonnollisista syistä. Teloitettujen rikollisten ruumiita lienee lupa vähin äänin leikellä öisin tiedekuntien kellareissa.<br /> <br /> Petri Hiltunen (virallista kaanonia): &quot;Vaikka aatelisten ruumiita ei fyysisesti leikattaisi, taitavimmat lääkärit ovat hyviä selvittämään myös rikollisia kuolemia. Kannattaa muistaa että heillä on käytössä liemiä ja taikaesineitä joista renessanssin aikaan saatettiin vain haaveilla. Jos jollain on moisiin varaa, niin aatelissukuja hoitavilla hovilääkäreillä.” (&quot;[https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156503511615320/ Hassuja haja-ajatuksia: tunnetaankos Farrignian yliopistossa ruumiinavaustekniikkaa miten hyvin?&quot;, Facebook, 19.9.2018])<br /> <br /> ===Ainejärjestöt===<br /> Farrignian yliopiston ainejärjestöillä on huono maine juhlivina ja mellakoivina jengeinä. Osa järjestöistä kelpuuttaa naisjäsenet, osa hangoittelee vielä vastaan – näiden etunenässä tietysti teologit. Ainejärjestöjen nimet ovat:<br /> <br /> *'''Artanten Parta:''' teologit<br /> *'''Barbaari:''' ulkomaalaiset opiskelijat<br /> *'''Capra:''' alkemistit<br /> *'''Fi-loosi:''' filosofit<br /> *'''Horisontti:''' geometrikot<br /> *'''Ilmiö:''' luonnontieteilijät<br /> *'''Katgutti:''' muusikot (jousisoittimien kielet valmistetaan naudan suolista. Sana katgutti on alun perin lyhenne englannin kielen sanasta cattlegut – se ei siis ole kissansuolta!)<br /> *'''Keskiarvo:''' aritmeetikot<br /> *'''Ruusuke (entinen Kohtu):''' naisopiskelijat (Sabina Kastriotin perustama uusi järjestö oli aluksi nimeltään Kohtu, mutta nimi piti muuttaa)<br /> *'''Kyrassi:''' sotakorkeakoulu<br /> *'''Oodi:''' humanistit<br /> *'''Paradoksi:''' loogikot ja retoorikot<br /> *'''Pohjankruunu:''' tähtitieteilijät<br /> *'''Spekula:''' lääketieteilijät<br /> *'''Syntaksi:''' kielitieteilijät<br /> *'''Tribunaali:''' oikeustieteilijät<br /> <br /> ==Muut yliopistot==<br /> Muissakin suurissa kaupungeissa on yliopistot ([https://www.facebook.com/groups/praedor/permalink/10156567663335320/ ”Onko Jaconian pääkaupungeissa yliopisto?”, Facebook, 17.10.2018]).<br /> * Farrignian yliopisto on suurin.<br /> * [[Galthin yliopisto|Galthissa]] voi tehdä rajumpia kokeita kuin muualla.<br /> * [[Piperian yliopisto]] on senniittiluostarin kylkiäinen.<br /> * [[Holrusin yliopisto]] on kiukkuinen pappiskoulu.<br /> * [[Travanin yliopisto|Travan]] kärsii aivovuodosta Farrigniaan.<br /> * [[Selfian yliopisto]]ssa ”In Vino Veritas” otetaan vähän liiankin tosissaan.<br /> * [[Tutusin yliopisto]] vaatii enemmän pohdintaa kun on niin levotonta ja [[Sunian yliopisto]]a säästellään jotain virallisen tahon teosta varten.<br /> <br /> ===Kadonneet yliopistot===<br /> :[[Angar]]in velhokuningas Arel Hiramon ei välittänyt perustaa yliopistoa ja sodat ovat estäneet toissijaiset puuhastelut kuten yliopiston perustamisen.<br /> :''[[Emith]]issä on varmasti ollut [yliopisto]. Se oli todella suuri kaupunki alkuaikoina.'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 20.6.2023<br /> :''[[Oft]]issa on joku arveluttava instituutio, joka kutsuu itseään yliopistoksi'' - Ville Vuorela, discord, Praedor.net, 21.6.2023<br /> <br /> {{non-canon|: [[Niksi-Praedor]]in mukaan Tutusin yliopiston toiminta on toistaiseksi keskeytynyt ja vain muutama vanha maisteri ylläpitävät kirjastoa ja &quot;pitävät taloa pystyssä&quot;}}.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> * [[Kirsikankukkien aika]] sijoittuu Farrignian yliopistoon.</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Farrignian_armeija&diff=2141 2024-04-29T14:07:19Z

<p>Starac: /* Ruoka */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Farrignia]]<br /> [[Luokka:Farrignian hallinto]]<br /> [[Luokka:Yhteisö]]<br /> {{non-canon| Sivua ei ole kanonisoitu. Kuvaus koskee 500-luvun V.a. alkupuolta. Iso kiitos Niko Ruotsalaiselle asiantuntevista huomautuksista.}}<br /> <br /> __TOC__<br /> Farrigniassa on ammattisotilaiden armeija, jonka tehtävänä on valtion rajojen ja yhtenäisyyden puolustaminen. Vakinainen armeija on pieni; kolme prikaatia, à 4000-6000 miestä. Tämän lisäksi on palatsikaarti, noin 3 kohorttia à noin 500 miestä.<br /> <br /> [[Farrignian yliopisto]]n ammattiupseereita kouluttava sotakorkeakoulu on tiiviissä yhteistyössä armeijan kanssa. Se aloitti tosin vasta 520-luvulla eikä ole vielä tuonut suuria muutoksia.<br /> <br /> ==Armeijaan pyrkiminen==<br /> * kuka tahansa mies voi pyrkiä, vaikka [[paimentolaiset|paimentolainen]] tai [[vuoristolaiset|vuoristolainen]]<br /> * noin teoriassa, käytännössä kohtelu on avoimen rasistista eikä varmaan yhtään [[metsäläiset|metsäläistä]], paimentolaista tai vuoristolaista ole värväytynyt<br /> * ei naisia (paitsi teoriassa yliopiston sotakorkeakoulun kautta)<br /> * voi pyrkiä mihin aikaan tahansa, mutta suurin osa värväytyy syksyllä sadonkorjuun jälkeen<br /> * katovuosina armeijaan pyrkii paljon väkeä, syyt ovat ilmeiset<br /> * värväystoimisto on Farrignian Kolmannella kehällä (on oltava 1 kupariraha jotta pääsee kaupunkiin sisään eteläportista ja 5 kuparia kolmannen kehän tulliporttia varten&amp;mdash;mikäli vannoo pyrkivänsä armeijaan ja saa epäluuloiset mutta isänmaalliset vartijat uskomaan itseään, saattaa päästä ilmaiseksi)<br /> <br /> ===Vaatimukset (virallisesti)===<br /> * terveystarkastus<br /> * ikä vähintään 20 vuotta, aatelisilla ei ikärajaa<br /> * pituus vähintään 3 kyynärää 8 tuumaa (noin 170 cm)<br /> * sitouduttava 25 vuodeksi armeijan palvelukseen<br /> * luku- ja kirjoitustaito on eduksi (''paljon'' helpompi saada ylennys)<br /> * suoritettava 32 [[virsta]]n mittainen marssikoe kevyessä varustuksessa, tämän jälkeen pääsee koulutukseen<br /> * virallisesti sotilaalla ei saa olla vaimoa, jottei valtiolle tulisi velvoitetta elättää kaatuneen sotilaan vaimoa ja lapsia; epävirallisesti heillä tietysti on vaimoja<br /> <br /> Valtio kustantaa sotilaiden aseet, varustukset, vaatteet sekä asunnon ja ylöspidon kasarmissa. Heille maksetaan myös pientä palkkaa. Upseerit voivat asua omissa asunnoissaan.<br /> <br /> Kaikki jotka osaavat ratsastaa ja käsitellä hevosia nimitetään ''heti'' ratsuväkeen. Heistä on valtava pula.<br /> <br /> ===Alokasaika===<br /> Alokkaan elämä on kurjaa, mutta parempaa kuin useimpien köyhien elämä. Alokkaalla sentään on katto pään päällä, jonkinlainen punkka missä nukkua, ja siedettävä päivittäinen ruoka. Myöhemmin saa näiden lisäksi jopa palkkaa. Eikä tarvitse maksaa veroja.<br /> <br /> Alokasaika kestää 6 kuukautta (?). Asiaan kuuluu simputus jota harjoittavat niin vanhemmat alokkaat ja sotilaat kuin upseeritkin. Liala Madan aikana valvonta on lisääntynyt ja kohtelu lieventynyt.<br /> <br /> Ensimmäiseksi koulutetaan sotilaallinen käytös ja kuri, muodostelmat, merkinannot (mm. torvisignaalit), ja taistelukoulutus alkaa mahdollisimman pian. Alokkaat lisäksi siivoavat jatkuvasti kasarmia, käymälöitä ja talleja. Iso osa ajasta kuluu vartiossa; kaikissa tärkeissä paikoissa on vartija ympäri vuorokauden.<br /> <br /> Jos ei ole muuta ohjelmaa, alokkaat aloittavat aamun taisteluharjoituksella. Harjoituksissa käytetään puisia aseita, jotka painavat kaksi kertaa enemmän kuin tavalliset. Välillä harjoitellaan jalkajousella ampumista, keihäänheittoa, nyrkkeilyä ja painia.<br /> <br /> Lounas syödään puolenpäivän jälkeen, sen jälkeen on lepotauko, ja sitten iltapäivän harjoitus. Muilla kuin alokkailla taisteluharjoitus on kerran päivässä. Lisäksi sotilaat saavat vapaata yleensä 4 vuorokautta kuukaudessa, mikäli se on ansaittu. Tällöin sotilaat voivat poistua kasarmeilta. Heiltä ei peritä porttimaksuja.<br /> <br /> Sotilaan pitää pystyä marssimaan 25 virstaa viidessä tunnissa. Kolme kertaa kuukaudessa marssitaan 12 virstan marssi noin 200 naulan varusteissa. Uimataito on pakollinen ja uintiharjoituksia on kesällä säännöllisesti.<br /> <br /> Ruumiinrangaistus on käytössä mutta vain vakavissa rikkeissä. Pienemmistä rikkeistä rangaistuksina voi olla poistumiskieltoa, työtä vuorotta, palvelusta vuorotta, arestia tai kovennettua arestia.<br /> <br /> Vuoden palvellutta pidetään jo sotilaana ja he saavat alkaa itse simputtaa muita.<br /> <br /> Palvelus koostuu suureksi osaksi vartioinnista, partioinnista ja koulutuksesta. Taitoja hiotaan koko ajan ja syksyisin pidetään suuret sotaharjoitukset. Vartiopalvelusta on sitä vähemmän ja vapaa-aikaa sitä enemmän, mitä kauemmin sotilas on palvellut.<br /> <br /> 25 vuotta palvellut sotilas voi jatkaa kouluttajana ja ylennettynä (evokaatti) 5 vuoden sopimus kerrallaan, tai ottaa vastaan maatilan tai vaihtoehtoisesti pienen eläkkeen, jolla jotenkuten pärjää pääkaupungin toisella tai kolmannella kehällä.<br /> Myös erillisiä mestarin arvoja on tarjolla kokeneille sotilaille. esim . Ratsumestari, Muurimestari, Muonamestari, asemestari ja vartiomestari<br /> <br /> Armeijassa on säännöllisiä turnajaisia, kilpailuja, kokeita, leirejä ja sotaharjoituksia. Hyvin menestyneet saavat ylennyksen, pääsevät erikoistehtävään tai palkitaan muuten. Huonoimmin pärjänneitä rangaistaan.<br /> <br /> ===Osgia===<br /> Armeijan ja kaartin harjoitusalue sijaitsee puolen päivämatkan päässä Farrigniasta paikassa nimeltään Osgia. Alueella on monimuotoinen maasto, joka sisältää mäkiä ja jyrkänteitä, metsää, suota sekä järven jonka laskujoessa on komea Osgiankoski. Järvessä on kaunis hiekkaranta, jonka lähellä on vanha kuninkaallinen kalastusmaja. Upseerit yöpyvät siellä, muut teltoissa tai lähiseudun maataloissa.<br /> <br /> Monien sotaharjoitusten lisäksi alueella pidetään palatsikaartin pääsykokeet sekä jokavuotiset sotilasurheilukilpailut. Lajeina on mm. maastojuoksu haarniskassa, pikajuoksu, esterata, jousiammunta (sekä pitkä- että varsijousi), paini, nyrkkeily, miekkailu, keihäänheitto (tarkkuus- ja pituusheitot erikseen), vauhditon pituushyppy (painoja saa käyttää), korkeushyppy, uinti, soutu, esteratsastus, maastoratsastus, jousiammunta ratsailta vauhdissa, taitoratsastus, &quot;vahvamieskisa&quot; erilaisin lajein, jne.<br /> <br /> (Lähde: T. Gorgonius, Kirsikankukkien aika)<br /> <br /> ==Joukot==<br /> {|class=&quot;wikitable&quot;<br /> |-<br /> !style=&quot;text-align:left&quot;|Yksikkö!!style=&quot;text-align:left&quot;|Vahvuus!!style=&quot;text-align:left&quot;|Käskijä!!style=&quot;text-align:left&quot;|Apulaiset<br /> |-<br /> |Ruotu||noin 10 miestä (8-12)||Ruodunvanhin||&amp;mdash;<br /> |-<br /> |Viirikkö||noin 10 ruotua (~100 miestä)||Luutnantti||1 kersantti per 50 miestä<br /> |-<br /> |Kohortti||noin 5 viirikköä (~500 miestä)||Kapteeni||3 × luutnantti, ylikersantti<br /> |-<br /> |Rykmentti||3-5 jalkaväkikohorttia, varsijousimieskohortti ja ratsuväkiyksikkö||Eversti||Majuri<br /> |-<br /> |Prikaati||Sodan ajan joukko||Kenraali||&amp;mdash;<br /> |-<br /> |Armeija||Koko armeija||Hallitsija tai marsalkka||Kenraalit<br /> |}<br /> <br /> Ruotu, noin 10 miestä, kuljettaa oman telttansa ja on yksi ruokakunta kenttäoloissa.<br /> <br /> Marsalkka on hallitsijan (sodan aikana) tarvittaessa nimittämä ylipäällikkö.<br /> <br /> Ratsumestari, asemestari, muonamestari, vartiomestari jne. ovat erikoisarvoja joihin ylennytään taitojen, kokemuksen tai iän myötä tai kun uusii sopimuksen.<br /> <br /> ===Varusteet===<br /> Raskas jalkaväki muodostaa pääosan armeijasta. Varusteina pitkä keihäs, kilpi, miekka, kypärä, levykyrassi ja muuta haarniskaa sen verran kuin on itse hankkinut.<br /> <br /> Varsijousikohortilla on kypärä ja levykyrassi plus omat haarniskat, miekka, sekä hyvin iso kilpi jota kilvenkantaja raahaa. Kullakin kolmen miehen ryhmällä on kaksi raskasta jalkajousta. Tarvittaessa kaikki heistä voivat ladata tai ampua tai siirtyä lähitaisteluun.<br /> <br /> Ratsuväellä on haarniskoidut hevoset, täysi levyhaarniska, kypärä, peitsi ja muita aseita. <br /> <br /> Vain ratsuväellä, upseereilla ja palatsikaartilla on selvästi erottuvat yhtenäiset varusteet.<br /> <br /> Kevyttä jalkaväkeä ovat nostoväki ja palkkasoturijoukot. Nostoväellä on kilpi ja keihäs, ja haarniskaa sen verran kuin ovat itse hankkineet. Palkkasotureilla on usein hyvät mutta kirjavat varusteet, mitä vain ovat saaneet ryöstettyä/varastettua, sekä hevoset – mutta ratsuväkenä niistä ei toki ole mihinkään.<br /> <br /> Aatelisten omat joukot ovat useimmiten hyvin koulutettuja ja varustettuja, mutta niitä on vähän. Liian isojen joukkojen perustamista pidetään syystäkin epäilyttävänä.<br /> <br /> ===Erikoistehtävät ja -joukot===<br /> Palkka on sitä parempi mitä erikoisempi tehtävä.<br /> <br /> Parhaat ampujat pääsevät varsijousikohorttiin. Sitä pidetään ylennyksenä vaikka sotilasarvo ei nousekaan.<br /> <br /> Ratsuväki on erillinen ja muita parempana itseään pitävä joukko-osasto. Ritari- tai aatelistaustaisilla alokkailla on yleensä ratsastustaidot jotka vaaditaan.<br /> <br /> Armeijan puusepät, sepät ja muut käsityöläiset ovat enimmäkseen värvättyjä siviilejä. Armeijan olot ja palkka ovat huonot verrattuna siviilityöhön mutta silloin ei ole killan määräysvallassa eikä tarvitse maksaa jäsenmaksuja ja veroja. Kilta voi myös mielivaltaisesti kieltää käsityöläisen työskentelyn kaupungissa. Useimmiten näin käy kun killan mielestä ko. käsityöläisiä olisi &quot;liikaa&quot; ja hinnat laskisivat.<br /> <br /> On myös muuta erikoiskoulutusta ja -tehtäviä mutta ne ovat enimmäkseen salaisia.<br /> <br /> ====Farrignian palatsikaarti====<br /> Palatsikaarti on muutaman kohortin (à 500 miestä) kokoinen erikoisjoukko-osasto. Lisäksi on palatsikaartin ratsuväkikohortti. Palatsikaartiin hyväksytään vain kaikkein parhaat ja ennen kaikkea fanaattisimmat miehet. Heidät vihitään alun simputusjakson jälkeen salaisilla riiteillä kaartilaisiksi. Kaartin varusteet ovat parhaat mitä rahalla on saatavissa. Tavallisesta armeijasta poiketen jokaisella kaartilaisella on univormut, jopa erikseen palvelus- ja paraatiasut. Kaartinupseerit tunnistaa sulkaharjakypäröistä. Armeijan ja palatsikaartin välillä vallitsee ankara mutta enimmäkseen rehti kilpailu.<br /> <br /> :''Gors väistyi oven tieltä. Se aukesi ja huoneeseen astui kaksi kivikasvoista palatsikaartin sotilasta, jotka asettuivat oviaukon molemmin puolin.'' – [[Verivartio]], s. 273<br /> <br /> Muodollisesti Farrignian armeijan joukko-osasto, käytännössä hallitsijan oma itsenäinen henkivartiosto, jonka tehtävinä on mm. Farrignian hallitsijan ja hänen palatsinsa vartiointi ja ensimmäisen kehän turvallisuus ja puolustaminen (vrt. Rooman pretoriaanikaarti). <br /> <br /> :''Palatsikaarti on kyllä [armeijaa] eliitimpi ja fanaattisempi joukko (vrt. SS Leibstandarte Adolf Hitler), eikä niitä riitä koko ensimmäiseen kehään. Se on Mada-dynastian vastine velhojen neuvoston mustille kissoille, mutta murhaa avoimemmin. Omana esikuvana &quot;[[Rakkautta ilmassa]]&quot; -tarinan lyhyet kuvaukset.'' - Ville Vuorela, Facebook, 22.11.2019<br /> <br /> Haarniskat – ainakin upseereilla – ovat levykyrassi ja sulkaharjainen kypärä.<br /> <br /> :''Riimun luona odotti kaksi miestä kiitävissä haarniskoissa ja sulkaharjakypärissä. Ramancis ja Cadolar tietenkin, palatsikaartin päivä- ja yökomentajat ja samalla kruunun esitaistelijat. Muun palatsikaartin tapaan he olivat aseistautuneet ja jos kuningatar käskisi, he surmaisivat kenet tahansa säätyyn, sukupuoleen ja asemaan katsomatta.'' – Verivartio, s. 184.<br /> <br /> Kaartin aseistukseen kuuluu varsijousi, pitkä keihäs, miekka, kilpi ja tikari. Tavallisin haarniska on täysi ketjupanssari, aliupseereilla ja sitä ylemmillä täysi levyhaarniska.<br /> <br /> ===Farrignian kuninkaallinen laivasto===<br /> Laivasto on lähes olematon.<br /> <br /> Farrignialla on Sisämerellä muutama [[kaleeri]], liuta pienempiä aluksia, ja muutamia [[proomu|jokiproomuja]] [[kanavat|kanavilla]]. Kaleerien soutajat eivät ole rikollisia eivätkä orjia, vaan koulutettuja ja palkattuja ammattilaisia, sillä taistelumanööverit entraussillan käyttämiseksi vaativat hyvää koordinaatiota ja yhteistyötä.<br /> <br /> Laivaston sotilasarvoja ovat matruusi, ylimatruusi, pursimies, perämies, kapteeni, komentaja ja amiraali.<br /> <br /> ==Ruoka==<br /> Ruuan laatu vaihtelee sadon ja käytettävissä olevan rahan mukaan.<br /> <br /> Peruna on halpaa ja säilyvää ja tärkein ravintoaines, toiseksi tärkein on vehnä. Riisi olisi ihanteellista koska se on ravitsevaa ja säilyy hyvin, mutta sitä on vain jos sato on ollut niin hyvä että hinta on tavallista alhaisempi. Ohraa tarjotaan rangaistukseksi.<br /> <br /> Kasarmilla ruoka valmistetaan suuressa keittiössä, kenttäoloissa jaetaan leipää, perunaa tai viljaa ja muita aineksia joista ruotu valmistaa ateriansa.<br /> <br /> Aamulla syödään kevyt kylmä aamiainen: leipää - koko päivän leipäannos jaetaan aamulla - juustoa, pätkä makkaraa jos sitä on, ehkä jopa yksi keitetty kananmuna mieheen, ja/tai eilisiä tähteitä. Lounas on usein puuroa tai keittoa, joita on helppo valmistaa suuria määriä ja joissa voi käyttää mitä tahansa aineksia. Lihaa ja kalaa saa ostaa itse.<br /> <br /> Tarjotut juomat vaihtelevat myös; halvin on vesi johon on sekoitettu viinietikkaa (tätä äpättiä halveksutaan syvästi, mutta juodaan kun ei muutakaan ole), hyvinä aikoina saa kaljaa, juhlapäivinä viiniä.<br /> <br /> Vaikka ruoasta on tapana purnata, armeijan ruoka on kautta linjan yleisesti paljon parempaa kuin valtaosalla Farrignian köyhistä. Tavoitteena on ruokkia armeija niin että se pysyy taistelukuntoisena.<br /> <br /> ==Tulevaisuus==<br /> Lähitulevaisuudessa aseistus ja taktiikka muuttuvat. Käyttöön otetaan piikkineliöt, eli pitkiä keihäitä kantava neliömäinen muodostelma, jonka sisällä on varsijousimiehiä. Neliöt vaihtavat suuntaa tarvittaessa nopeasti, ne voivat liikkua itsenäisesti ja ne voidaan yhdistää isommiksi osastoiksi.<br /> <br /> Tällainen yksikkö on murhaavan tehokas etenkin ratsuväkeä vastaan mutta kilpimuurin murtaminenkin sujuu.<br /> <br /> Laivastolle kehitetään katapulteilla ammuttava entraushaka, joka tekee entraussillan tarpeettomaksi. Tällöin ammattimaisia soutajia ei enää tarvita – kaleerien soutajiksi voidaan tuomita rikollisia. Tämä rangaistus on yksi pahimmista mitä voi kuvitella.<br /> <br /> Vielä myöhemmin uusia joukko-osastoja tulevat olemaan tykistö, pioneerit ja krenatöörit (kranaatinheittäjät). Jälkimmäiset erottaa kapeista karpuusihatuista, sillä leveä hattu vaikeuttaa kranaatinheittoa. Lisäksi huoltoon aletaan kiinnittää enemmän huomiota ja perustetaan tehokkaammat huolto- ja lääkintäjoukot.</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Farrignian_armeija&diff=2140 2024-04-29T14:01:59Z

<p>Starac: /* Alokasaika */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Farrignia]]<br /> [[Luokka:Farrignian hallinto]]<br /> [[Luokka:Yhteisö]]<br /> {{non-canon| Sivua ei ole kanonisoitu. Kuvaus koskee 500-luvun V.a. alkupuolta. Iso kiitos Niko Ruotsalaiselle asiantuntevista huomautuksista.}}<br /> <br /> __TOC__<br /> Farrigniassa on ammattisotilaiden armeija, jonka tehtävänä on valtion rajojen ja yhtenäisyyden puolustaminen. Vakinainen armeija on pieni; kolme prikaatia, à 4000-6000 miestä. Tämän lisäksi on palatsikaarti, noin 3 kohorttia à noin 500 miestä.<br /> <br /> [[Farrignian yliopisto]]n ammattiupseereita kouluttava sotakorkeakoulu on tiiviissä yhteistyössä armeijan kanssa. Se aloitti tosin vasta 520-luvulla eikä ole vielä tuonut suuria muutoksia.<br /> <br /> ==Armeijaan pyrkiminen==<br /> * kuka tahansa mies voi pyrkiä, vaikka [[paimentolaiset|paimentolainen]] tai [[vuoristolaiset|vuoristolainen]]<br /> * noin teoriassa, käytännössä kohtelu on avoimen rasistista eikä varmaan yhtään [[metsäläiset|metsäläistä]], paimentolaista tai vuoristolaista ole värväytynyt<br /> * ei naisia (paitsi teoriassa yliopiston sotakorkeakoulun kautta)<br /> * voi pyrkiä mihin aikaan tahansa, mutta suurin osa värväytyy syksyllä sadonkorjuun jälkeen<br /> * katovuosina armeijaan pyrkii paljon väkeä, syyt ovat ilmeiset<br /> * värväystoimisto on Farrignian Kolmannella kehällä (on oltava 1 kupariraha jotta pääsee kaupunkiin sisään eteläportista ja 5 kuparia kolmannen kehän tulliporttia varten&amp;mdash;mikäli vannoo pyrkivänsä armeijaan ja saa epäluuloiset mutta isänmaalliset vartijat uskomaan itseään, saattaa päästä ilmaiseksi)<br /> <br /> ===Vaatimukset (virallisesti)===<br /> * terveystarkastus<br /> * ikä vähintään 20 vuotta, aatelisilla ei ikärajaa<br /> * pituus vähintään 3 kyynärää 8 tuumaa (noin 170 cm)<br /> * sitouduttava 25 vuodeksi armeijan palvelukseen<br /> * luku- ja kirjoitustaito on eduksi (''paljon'' helpompi saada ylennys)<br /> * suoritettava 32 [[virsta]]n mittainen marssikoe kevyessä varustuksessa, tämän jälkeen pääsee koulutukseen<br /> * virallisesti sotilaalla ei saa olla vaimoa, jottei valtiolle tulisi velvoitetta elättää kaatuneen sotilaan vaimoa ja lapsia; epävirallisesti heillä tietysti on vaimoja<br /> <br /> Valtio kustantaa sotilaiden aseet, varustukset, vaatteet sekä asunnon ja ylöspidon kasarmissa. Heille maksetaan myös pientä palkkaa. Upseerit voivat asua omissa asunnoissaan.<br /> <br /> Kaikki jotka osaavat ratsastaa ja käsitellä hevosia nimitetään ''heti'' ratsuväkeen. Heistä on valtava pula.<br /> <br /> ===Alokasaika===<br /> Alokkaan elämä on kurjaa, mutta parempaa kuin useimpien köyhien elämä. Alokkaalla sentään on katto pään päällä, jonkinlainen punkka missä nukkua, ja siedettävä päivittäinen ruoka. Myöhemmin saa näiden lisäksi jopa palkkaa. Eikä tarvitse maksaa veroja.<br /> <br /> Alokasaika kestää 6 kuukautta (?). Asiaan kuuluu simputus jota harjoittavat niin vanhemmat alokkaat ja sotilaat kuin upseeritkin. Liala Madan aikana valvonta on lisääntynyt ja kohtelu lieventynyt.<br /> <br /> Ensimmäiseksi koulutetaan sotilaallinen käytös ja kuri, muodostelmat, merkinannot (mm. torvisignaalit), ja taistelukoulutus alkaa mahdollisimman pian. Alokkaat lisäksi siivoavat jatkuvasti kasarmia, käymälöitä ja talleja. Iso osa ajasta kuluu vartiossa; kaikissa tärkeissä paikoissa on vartija ympäri vuorokauden.<br /> <br /> Jos ei ole muuta ohjelmaa, alokkaat aloittavat aamun taisteluharjoituksella. Harjoituksissa käytetään puisia aseita, jotka painavat kaksi kertaa enemmän kuin tavalliset. Välillä harjoitellaan jalkajousella ampumista, keihäänheittoa, nyrkkeilyä ja painia.<br /> <br /> Lounas syödään puolenpäivän jälkeen, sen jälkeen on lepotauko, ja sitten iltapäivän harjoitus. Muilla kuin alokkailla taisteluharjoitus on kerran päivässä. Lisäksi sotilaat saavat vapaata yleensä 4 vuorokautta kuukaudessa, mikäli se on ansaittu. Tällöin sotilaat voivat poistua kasarmeilta. Heiltä ei peritä porttimaksuja.<br /> <br /> Sotilaan pitää pystyä marssimaan 25 virstaa viidessä tunnissa. Kolme kertaa kuukaudessa marssitaan 12 virstan marssi noin 200 naulan varusteissa. Uimataito on pakollinen ja uintiharjoituksia on kesällä säännöllisesti.<br /> <br /> Ruumiinrangaistus on käytössä mutta vain vakavissa rikkeissä. Pienemmistä rikkeistä rangaistuksina voi olla poistumiskieltoa, työtä vuorotta, palvelusta vuorotta, arestia tai kovennettua arestia.<br /> <br /> Vuoden palvellutta pidetään jo sotilaana ja he saavat alkaa itse simputtaa muita.<br /> <br /> Palvelus koostuu suureksi osaksi vartioinnista, partioinnista ja koulutuksesta. Taitoja hiotaan koko ajan ja syksyisin pidetään suuret sotaharjoitukset. Vartiopalvelusta on sitä vähemmän ja vapaa-aikaa sitä enemmän, mitä kauemmin sotilas on palvellut.<br /> <br /> 25 vuotta palvellut sotilas voi jatkaa kouluttajana ja ylennettynä (evokaatti) 5 vuoden sopimus kerrallaan, tai ottaa vastaan maatilan tai vaihtoehtoisesti pienen eläkkeen, jolla jotenkuten pärjää pääkaupungin toisella tai kolmannella kehällä.<br /> Myös erillisiä mestarin arvoja on tarjolla kokeneille sotilaille. esim . Ratsumestari, Muurimestari, Muonamestari, asemestari ja vartiomestari<br /> <br /> Armeijassa on säännöllisiä turnajaisia, kilpailuja, kokeita, leirejä ja sotaharjoituksia. Hyvin menestyneet saavat ylennyksen, pääsevät erikoistehtävään tai palkitaan muuten. Huonoimmin pärjänneitä rangaistaan.<br /> <br /> ===Osgia===<br /> Armeijan ja kaartin harjoitusalue sijaitsee puolen päivämatkan päässä Farrigniasta paikassa nimeltään Osgia. Alueella on monimuotoinen maasto, joka sisältää mäkiä ja jyrkänteitä, metsää, suota sekä järven jonka laskujoessa on komea Osgiankoski. Järvessä on kaunis hiekkaranta, jonka lähellä on vanha kuninkaallinen kalastusmaja. Upseerit yöpyvät siellä, muut teltoissa tai lähiseudun maataloissa.<br /> <br /> Monien sotaharjoitusten lisäksi alueella pidetään palatsikaartin pääsykokeet sekä jokavuotiset sotilasurheilukilpailut. Lajeina on mm. maastojuoksu haarniskassa, pikajuoksu, esterata, jousiammunta (sekä pitkä- että varsijousi), paini, nyrkkeily, miekkailu, keihäänheitto (tarkkuus- ja pituusheitot erikseen), vauhditon pituushyppy (painoja saa käyttää), korkeushyppy, uinti, soutu, esteratsastus, maastoratsastus, jousiammunta ratsailta vauhdissa, taitoratsastus, &quot;vahvamieskisa&quot; erilaisin lajein, jne.<br /> <br /> (Lähde: T. Gorgonius, Kirsikankukkien aika)<br /> <br /> ==Joukot==<br /> {|class=&quot;wikitable&quot;<br /> |-<br /> !style=&quot;text-align:left&quot;|Yksikkö!!style=&quot;text-align:left&quot;|Vahvuus!!style=&quot;text-align:left&quot;|Käskijä!!style=&quot;text-align:left&quot;|Apulaiset<br /> |-<br /> |Ruotu||noin 10 miestä (8-12)||Ruodunvanhin||&amp;mdash;<br /> |-<br /> |Viirikkö||noin 10 ruotua (~100 miestä)||Luutnantti||1 kersantti per 50 miestä<br /> |-<br /> |Kohortti||noin 5 viirikköä (~500 miestä)||Kapteeni||3 × luutnantti, ylikersantti<br /> |-<br /> |Rykmentti||3-5 jalkaväkikohorttia, varsijousimieskohortti ja ratsuväkiyksikkö||Eversti||Majuri<br /> |-<br /> |Prikaati||Sodan ajan joukko||Kenraali||&amp;mdash;<br /> |-<br /> |Armeija||Koko armeija||Hallitsija tai marsalkka||Kenraalit<br /> |}<br /> <br /> Ruotu, noin 10 miestä, kuljettaa oman telttansa ja on yksi ruokakunta kenttäoloissa.<br /> <br /> Marsalkka on hallitsijan (sodan aikana) tarvittaessa nimittämä ylipäällikkö.<br /> <br /> Ratsumestari, asemestari, muonamestari, vartiomestari jne. ovat erikoisarvoja joihin ylennytään taitojen, kokemuksen tai iän myötä tai kun uusii sopimuksen.<br /> <br /> ===Varusteet===<br /> Raskas jalkaväki muodostaa pääosan armeijasta. Varusteina pitkä keihäs, kilpi, miekka, kypärä, levykyrassi ja muuta haarniskaa sen verran kuin on itse hankkinut.<br /> <br /> Varsijousikohortilla on kypärä ja levykyrassi plus omat haarniskat, miekka, sekä hyvin iso kilpi jota kilvenkantaja raahaa. Kullakin kolmen miehen ryhmällä on kaksi raskasta jalkajousta. Tarvittaessa kaikki heistä voivat ladata tai ampua tai siirtyä lähitaisteluun.<br /> <br /> Ratsuväellä on haarniskoidut hevoset, täysi levyhaarniska, kypärä, peitsi ja muita aseita. <br /> <br /> Vain ratsuväellä, upseereilla ja palatsikaartilla on selvästi erottuvat yhtenäiset varusteet.<br /> <br /> Kevyttä jalkaväkeä ovat nostoväki ja palkkasoturijoukot. Nostoväellä on kilpi ja keihäs, ja haarniskaa sen verran kuin ovat itse hankkineet. Palkkasotureilla on usein hyvät mutta kirjavat varusteet, mitä vain ovat saaneet ryöstettyä/varastettua, sekä hevoset – mutta ratsuväkenä niistä ei toki ole mihinkään.<br /> <br /> Aatelisten omat joukot ovat useimmiten hyvin koulutettuja ja varustettuja, mutta niitä on vähän. Liian isojen joukkojen perustamista pidetään syystäkin epäilyttävänä.<br /> <br /> ===Erikoistehtävät ja -joukot===<br /> Palkka on sitä parempi mitä erikoisempi tehtävä.<br /> <br /> Parhaat ampujat pääsevät varsijousikohorttiin. Sitä pidetään ylennyksenä vaikka sotilasarvo ei nousekaan.<br /> <br /> Ratsuväki on erillinen ja muita parempana itseään pitävä joukko-osasto. Ritari- tai aatelistaustaisilla alokkailla on yleensä ratsastustaidot jotka vaaditaan.<br /> <br /> Armeijan puusepät, sepät ja muut käsityöläiset ovat enimmäkseen värvättyjä siviilejä. Armeijan olot ja palkka ovat huonot verrattuna siviilityöhön mutta silloin ei ole killan määräysvallassa eikä tarvitse maksaa jäsenmaksuja ja veroja. Kilta voi myös mielivaltaisesti kieltää käsityöläisen työskentelyn kaupungissa. Useimmiten näin käy kun killan mielestä ko. käsityöläisiä olisi &quot;liikaa&quot; ja hinnat laskisivat.<br /> <br /> On myös muuta erikoiskoulutusta ja -tehtäviä mutta ne ovat enimmäkseen salaisia.<br /> <br /> ====Farrignian palatsikaarti====<br /> Palatsikaarti on muutaman kohortin (à 500 miestä) kokoinen erikoisjoukko-osasto. Lisäksi on palatsikaartin ratsuväkikohortti. Palatsikaartiin hyväksytään vain kaikkein parhaat ja ennen kaikkea fanaattisimmat miehet. Heidät vihitään alun simputusjakson jälkeen salaisilla riiteillä kaartilaisiksi. Kaartin varusteet ovat parhaat mitä rahalla on saatavissa. Tavallisesta armeijasta poiketen jokaisella kaartilaisella on univormut, jopa erikseen palvelus- ja paraatiasut. Kaartinupseerit tunnistaa sulkaharjakypäröistä. Armeijan ja palatsikaartin välillä vallitsee ankara mutta enimmäkseen rehti kilpailu.<br /> <br /> :''Gors väistyi oven tieltä. Se aukesi ja huoneeseen astui kaksi kivikasvoista palatsikaartin sotilasta, jotka asettuivat oviaukon molemmin puolin.'' – [[Verivartio]], s. 273<br /> <br /> Muodollisesti Farrignian armeijan joukko-osasto, käytännössä hallitsijan oma itsenäinen henkivartiosto, jonka tehtävinä on mm. Farrignian hallitsijan ja hänen palatsinsa vartiointi ja ensimmäisen kehän turvallisuus ja puolustaminen (vrt. Rooman pretoriaanikaarti). <br /> <br /> :''Palatsikaarti on kyllä [armeijaa] eliitimpi ja fanaattisempi joukko (vrt. SS Leibstandarte Adolf Hitler), eikä niitä riitä koko ensimmäiseen kehään. Se on Mada-dynastian vastine velhojen neuvoston mustille kissoille, mutta murhaa avoimemmin. Omana esikuvana &quot;[[Rakkautta ilmassa]]&quot; -tarinan lyhyet kuvaukset.'' - Ville Vuorela, Facebook, 22.11.2019<br /> <br /> Haarniskat – ainakin upseereilla – ovat levykyrassi ja sulkaharjainen kypärä.<br /> <br /> :''Riimun luona odotti kaksi miestä kiitävissä haarniskoissa ja sulkaharjakypärissä. Ramancis ja Cadolar tietenkin, palatsikaartin päivä- ja yökomentajat ja samalla kruunun esitaistelijat. Muun palatsikaartin tapaan he olivat aseistautuneet ja jos kuningatar käskisi, he surmaisivat kenet tahansa säätyyn, sukupuoleen ja asemaan katsomatta.'' – Verivartio, s. 184.<br /> <br /> Kaartin aseistukseen kuuluu varsijousi, pitkä keihäs, miekka, kilpi ja tikari. Tavallisin haarniska on täysi ketjupanssari, aliupseereilla ja sitä ylemmillä täysi levyhaarniska.<br /> <br /> ===Farrignian kuninkaallinen laivasto===<br /> Laivasto on lähes olematon.<br /> <br /> Farrignialla on Sisämerellä muutama [[kaleeri]], liuta pienempiä aluksia, ja muutamia [[proomu|jokiproomuja]] [[kanavat|kanavilla]]. Kaleerien soutajat eivät ole rikollisia eivätkä orjia, vaan koulutettuja ja palkattuja ammattilaisia, sillä taistelumanööverit entraussillan käyttämiseksi vaativat hyvää koordinaatiota ja yhteistyötä.<br /> <br /> Laivaston sotilasarvoja ovat matruusi, ylimatruusi, pursimies, perämies, kapteeni, komentaja ja amiraali.<br /> <br /> ==Ruoka==<br /> Ruuan laatu vaihtelee sadon ja käytettävissä olevan rahan mukaan.<br /> <br /> Peruna on halpaa ja säilyvää ja tärkein ravintoaines, toiseksi tärkein on vehnä. Riisi olisi ihanteellista koska se on ravitsevaa ja säilyy hyvin, mutta sitä on vain jos sato on ollut niin hyvä että hinta on tavallista alhaisempi. Ohraa tarjotaan rangaistukseksi.<br /> <br /> Kasarmilla ruoka valmistetaan suuressa keittiössä, kenttäoloissa jaetaan leipää, perunaa tai viljaa ja muita aineksia joista ruotu valmistaa ateriansa.<br /> <br /> Aamulla syödään kevyt kylmä aamiainen: leipää - koko päivän leipäannos jaetaan aamulla - juustoa, pätkä makkaraa jos sitä on, ehkä jopa yksi keitetty kananmuna mieheen, ja/tai eilisiä tähteitä. Lounas on usein puuroa tai keittoa, joita on helppo valmistaa suuria määriä ja joissa voi käyttää mitä tahansa aineksia. Lihaa ja kalaa saa ostaa itse.<br /> <br /> Tarjotut juomat vaihtelevat myös; halvin on vesi johon on sekoitettu viinietikkaa (tätä äpättiä halveksutaan syvästi, mutta juodaan kun ei muutakaan ole), hyvinä aikoina saa kaljaa, juhlapäivinä viiniä.<br /> <br /> ==Tulevaisuus==<br /> Lähitulevaisuudessa aseistus ja taktiikka muuttuvat. Käyttöön otetaan piikkineliöt, eli pitkiä keihäitä kantava neliömäinen muodostelma, jonka sisällä on varsijousimiehiä. Neliöt vaihtavat suuntaa tarvittaessa nopeasti, ne voivat liikkua itsenäisesti ja ne voidaan yhdistää isommiksi osastoiksi.<br /> <br /> Tällainen yksikkö on murhaavan tehokas etenkin ratsuväkeä vastaan mutta kilpimuurin murtaminenkin sujuu.<br /> <br /> Laivastolle kehitetään katapulteilla ammuttava entraushaka, joka tekee entraussillan tarpeettomaksi. Tällöin ammattimaisia soutajia ei enää tarvita – kaleerien soutajiksi voidaan tuomita rikollisia. Tämä rangaistus on yksi pahimmista mitä voi kuvitella.<br /> <br /> Vielä myöhemmin uusia joukko-osastoja tulevat olemaan tykistö, pioneerit ja krenatöörit (kranaatinheittäjät). Jälkimmäiset erottaa kapeista karpuusihatuista, sillä leveä hattu vaikeuttaa kranaatinheittoa. Lisäksi huoltoon aletaan kiinnittää enemmän huomiota ja perustetaan tehokkaammat huolto- ja lääkintäjoukot.</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Farrignian_armeija&diff=2139 2024-04-29T14:00:56Z

<p>Starac: /* Vaatimukset (virallisesti) */</p> <hr /> <div>[[Luokka:Farrignia]]<br /> [[Luokka:Farrignian hallinto]]<br /> [[Luokka:Yhteisö]]<br /> {{non-canon| Sivua ei ole kanonisoitu. Kuvaus koskee 500-luvun V.a. alkupuolta. Iso kiitos Niko Ruotsalaiselle asiantuntevista huomautuksista.}}<br /> <br /> __TOC__<br /> Farrigniassa on ammattisotilaiden armeija, jonka tehtävänä on valtion rajojen ja yhtenäisyyden puolustaminen. Vakinainen armeija on pieni; kolme prikaatia, à 4000-6000 miestä. Tämän lisäksi on palatsikaarti, noin 3 kohorttia à noin 500 miestä.<br /> <br /> [[Farrignian yliopisto]]n ammattiupseereita kouluttava sotakorkeakoulu on tiiviissä yhteistyössä armeijan kanssa. Se aloitti tosin vasta 520-luvulla eikä ole vielä tuonut suuria muutoksia.<br /> <br /> ==Armeijaan pyrkiminen==<br /> * kuka tahansa mies voi pyrkiä, vaikka [[paimentolaiset|paimentolainen]] tai [[vuoristolaiset|vuoristolainen]]<br /> * noin teoriassa, käytännössä kohtelu on avoimen rasistista eikä varmaan yhtään [[metsäläiset|metsäläistä]], paimentolaista tai vuoristolaista ole värväytynyt<br /> * ei naisia (paitsi teoriassa yliopiston sotakorkeakoulun kautta)<br /> * voi pyrkiä mihin aikaan tahansa, mutta suurin osa värväytyy syksyllä sadonkorjuun jälkeen<br /> * katovuosina armeijaan pyrkii paljon väkeä, syyt ovat ilmeiset<br /> * värväystoimisto on Farrignian Kolmannella kehällä (on oltava 1 kupariraha jotta pääsee kaupunkiin sisään eteläportista ja 5 kuparia kolmannen kehän tulliporttia varten&amp;mdash;mikäli vannoo pyrkivänsä armeijaan ja saa epäluuloiset mutta isänmaalliset vartijat uskomaan itseään, saattaa päästä ilmaiseksi)<br /> <br /> ===Vaatimukset (virallisesti)===<br /> * terveystarkastus<br /> * ikä vähintään 20 vuotta, aatelisilla ei ikärajaa<br /> * pituus vähintään 3 kyynärää 8 tuumaa (noin 170 cm)<br /> * sitouduttava 25 vuodeksi armeijan palvelukseen<br /> * luku- ja kirjoitustaito on eduksi (''paljon'' helpompi saada ylennys)<br /> * suoritettava 32 [[virsta]]n mittainen marssikoe kevyessä varustuksessa, tämän jälkeen pääsee koulutukseen<br /> * virallisesti sotilaalla ei saa olla vaimoa, jottei valtiolle tulisi velvoitetta elättää kaatuneen sotilaan vaimoa ja lapsia; epävirallisesti heillä tietysti on vaimoja<br /> <br /> Valtio kustantaa sotilaiden aseet, varustukset, vaatteet sekä asunnon ja ylöspidon kasarmissa. Heille maksetaan myös pientä palkkaa. Upseerit voivat asua omissa asunnoissaan.<br /> <br /> Kaikki jotka osaavat ratsastaa ja käsitellä hevosia nimitetään ''heti'' ratsuväkeen. Heistä on valtava pula.<br /> <br /> ===Alokasaika===<br /> Alokkaan elämä on kurjaa, mutta parempaa kuin useimpien köyhien elämä. Alokkaalla sentään on katto pään päällä, jonkinlainen punkka missä nukkua, ja siedettävä päivittäinen ruoka. Myöhemmin saa näiden lisäksi jopa palkkaa. Eikä tarvitse maksaa veroja.<br /> <br /> Alokasaika kestää 6 kuukautta (?). Asiaan kuuluu simputus jota harjoittavat niin vanhemmat alokkaat ja sotilaat kuin upseeritkin. Liala Madan aikana valvonta on lisääntynyt ja kohtelu lieventynyt.<br /> <br /> Ensimmäiseksi koulutetaan sotilaallinen käytös ja kuri, muodostelmat, merkinannot (mm. torvisignaalit), ja taistelukoulutus alkaa mahdollisimman pian. Alokkaat lisäksi siivoavat jatkuvasti kasarmia, käymälöitä ja talleja.<br /> <br /> Jos ei ole muuta ohjelmaa, alokkaat aloittavat aamun taisteluharjoituksella. Harjoituksissa käytetään puisia aseita, jotka painavat kaksi kertaa enemmän kuin tavalliset. Välillä harjoitellaan jalkajousella ampumista, keihäänheittoa, nyrkkeilyä ja painia.<br /> <br /> Lounas syödään puolenpäivän jälkeen, sen jälkeen on lepotauko, ja sitten iltapäivän harjoitus. Muilla kuin alokkailla taisteluharjoitus on kerran päivässä. Lisäksi sotilaat saavat vapaata yleensä 4 vuorokautta kuukaudessa, mikäli se on ansaittu. Tällöin sotilaat voivat poistua kasarmeilta. Heiltä ei peritä porttimaksuja.<br /> <br /> Sotilaan pitää pystyä marssimaan 25 virstaa viidessä tunnissa. Kolme kertaa kuukaudessa marssitaan 12 virstan marssi noin 200 naulan varusteissa. Uimataito on pakollinen ja uintiharjoituksia on kesällä säännöllisesti.<br /> <br /> Ruumiinrangaistus on käytössä mutta vain vakavissa rikkeissä. Pienemmistä rikkeistä rangaistuksina voi olla poistumiskieltoa, työtä vuorotta, palvelusta vuorotta, arestia tai kovennettua arestia.<br /> <br /> Vuoden palvellutta pidetään jo sotilaana ja he saavat alkaa itse simputtaa muita.<br /> <br /> Palvelus koostuu suureksi osaksi vartioinnista, partioinnista ja koulutuksesta. Taitoja hiotaan koko ajan ja syksyisin pidetään suuret sotaharjoitukset. Vartiopalvelusta on sitä vähemmän ja vapaa-aikaa sitä enemmän, mitä kauemmin sotilas on palvellut.<br /> <br /> 25 vuotta palvellut sotilas voi jatkaa kouluttajana ja ylennettynä (evokaatti) 5 vuoden sopimus kerrallaan, tai ottaa vastaan maatilan tai vaihtoehtoisesti pienen eläkkeen, jolla jotenkuten pärjää pääkaupungin toisella tai kolmannella kehällä.<br /> Myös erillisiä mestarin arvoja on tarjolla kokeneille sotilaille. esim . Ratsumestari, Muurimestari, Muonamestari, asemestari ja vartiomestari<br /> <br /> Armeijassa on säännöllisiä turnajaisia, kilpailuja, kokeita, leirejä ja sotaharjoituksia. Hyvin menestyneet saavat ylennyksen, pääsevät erikoistehtävään tai palkitaan muuten. Huonoimmin pärjänneitä rangaistaan.<br /> <br /> ===Osgia===<br /> Armeijan ja kaartin harjoitusalue sijaitsee puolen päivämatkan päässä Farrigniasta paikassa nimeltään Osgia. Alueella on monimuotoinen maasto, joka sisältää mäkiä ja jyrkänteitä, metsää, suota sekä järven jonka laskujoessa on komea Osgiankoski. Järvessä on kaunis hiekkaranta, jonka lähellä on vanha kuninkaallinen kalastusmaja. Upseerit yöpyvät siellä, muut teltoissa tai lähiseudun maataloissa.<br /> <br /> Monien sotaharjoitusten lisäksi alueella pidetään palatsikaartin pääsykokeet sekä jokavuotiset sotilasurheilukilpailut. Lajeina on mm. maastojuoksu haarniskassa, pikajuoksu, esterata, jousiammunta (sekä pitkä- että varsijousi), paini, nyrkkeily, miekkailu, keihäänheitto (tarkkuus- ja pituusheitot erikseen), vauhditon pituushyppy (painoja saa käyttää), korkeushyppy, uinti, soutu, esteratsastus, maastoratsastus, jousiammunta ratsailta vauhdissa, taitoratsastus, &quot;vahvamieskisa&quot; erilaisin lajein, jne.<br /> <br /> (Lähde: T. Gorgonius, Kirsikankukkien aika)<br /> <br /> ==Joukot==<br /> {|class=&quot;wikitable&quot;<br /> |-<br /> !style=&quot;text-align:left&quot;|Yksikkö!!style=&quot;text-align:left&quot;|Vahvuus!!style=&quot;text-align:left&quot;|Käskijä!!style=&quot;text-align:left&quot;|Apulaiset<br /> |-<br /> |Ruotu||noin 10 miestä (8-12)||Ruodunvanhin||&amp;mdash;<br /> |-<br /> |Viirikkö||noin 10 ruotua (~100 miestä)||Luutnantti||1 kersantti per 50 miestä<br /> |-<br /> |Kohortti||noin 5 viirikköä (~500 miestä)||Kapteeni||3 × luutnantti, ylikersantti<br /> |-<br /> |Rykmentti||3-5 jalkaväkikohorttia, varsijousimieskohortti ja ratsuväkiyksikkö||Eversti||Majuri<br /> |-<br /> |Prikaati||Sodan ajan joukko||Kenraali||&amp;mdash;<br /> |-<br /> |Armeija||Koko armeija||Hallitsija tai marsalkka||Kenraalit<br /> |}<br /> <br /> Ruotu, noin 10 miestä, kuljettaa oman telttansa ja on yksi ruokakunta kenttäoloissa.<br /> <br /> Marsalkka on hallitsijan (sodan aikana) tarvittaessa nimittämä ylipäällikkö.<br /> <br /> Ratsumestari, asemestari, muonamestari, vartiomestari jne. ovat erikoisarvoja joihin ylennytään taitojen, kokemuksen tai iän myötä tai kun uusii sopimuksen.<br /> <br /> ===Varusteet===<br /> Raskas jalkaväki muodostaa pääosan armeijasta. Varusteina pitkä keihäs, kilpi, miekka, kypärä, levykyrassi ja muuta haarniskaa sen verran kuin on itse hankkinut.<br /> <br /> Varsijousikohortilla on kypärä ja levykyrassi plus omat haarniskat, miekka, sekä hyvin iso kilpi jota kilvenkantaja raahaa. Kullakin kolmen miehen ryhmällä on kaksi raskasta jalkajousta. Tarvittaessa kaikki heistä voivat ladata tai ampua tai siirtyä lähitaisteluun.<br /> <br /> Ratsuväellä on haarniskoidut hevoset, täysi levyhaarniska, kypärä, peitsi ja muita aseita. <br /> <br /> Vain ratsuväellä, upseereilla ja palatsikaartilla on selvästi erottuvat yhtenäiset varusteet.<br /> <br /> Kevyttä jalkaväkeä ovat nostoväki ja palkkasoturijoukot. Nostoväellä on kilpi ja keihäs, ja haarniskaa sen verran kuin ovat itse hankkineet. Palkkasotureilla on usein hyvät mutta kirjavat varusteet, mitä vain ovat saaneet ryöstettyä/varastettua, sekä hevoset – mutta ratsuväkenä niistä ei toki ole mihinkään.<br /> <br /> Aatelisten omat joukot ovat useimmiten hyvin koulutettuja ja varustettuja, mutta niitä on vähän. Liian isojen joukkojen perustamista pidetään syystäkin epäilyttävänä.<br /> <br /> ===Erikoistehtävät ja -joukot===<br /> Palkka on sitä parempi mitä erikoisempi tehtävä.<br /> <br /> Parhaat ampujat pääsevät varsijousikohorttiin. Sitä pidetään ylennyksenä vaikka sotilasarvo ei nousekaan.<br /> <br /> Ratsuväki on erillinen ja muita parempana itseään pitävä joukko-osasto. Ritari- tai aatelistaustaisilla alokkailla on yleensä ratsastustaidot jotka vaaditaan.<br /> <br /> Armeijan puusepät, sepät ja muut käsityöläiset ovat enimmäkseen värvättyjä siviilejä. Armeijan olot ja palkka ovat huonot verrattuna siviilityöhön mutta silloin ei ole killan määräysvallassa eikä tarvitse maksaa jäsenmaksuja ja veroja. Kilta voi myös mielivaltaisesti kieltää käsityöläisen työskentelyn kaupungissa. Useimmiten näin käy kun killan mielestä ko. käsityöläisiä olisi &quot;liikaa&quot; ja hinnat laskisivat.<br /> <br /> On myös muuta erikoiskoulutusta ja -tehtäviä mutta ne ovat enimmäkseen salaisia.<br /> <br /> ====Farrignian palatsikaarti====<br /> Palatsikaarti on muutaman kohortin (à 500 miestä) kokoinen erikoisjoukko-osasto. Lisäksi on palatsikaartin ratsuväkikohortti. Palatsikaartiin hyväksytään vain kaikkein parhaat ja ennen kaikkea fanaattisimmat miehet. Heidät vihitään alun simputusjakson jälkeen salaisilla riiteillä kaartilaisiksi. Kaartin varusteet ovat parhaat mitä rahalla on saatavissa. Tavallisesta armeijasta poiketen jokaisella kaartilaisella on univormut, jopa erikseen palvelus- ja paraatiasut. Kaartinupseerit tunnistaa sulkaharjakypäröistä. Armeijan ja palatsikaartin välillä vallitsee ankara mutta enimmäkseen rehti kilpailu.<br /> <br /> :''Gors väistyi oven tieltä. Se aukesi ja huoneeseen astui kaksi kivikasvoista palatsikaartin sotilasta, jotka asettuivat oviaukon molemmin puolin.'' – [[Verivartio]], s. 273<br /> <br /> Muodollisesti Farrignian armeijan joukko-osasto, käytännössä hallitsijan oma itsenäinen henkivartiosto, jonka tehtävinä on mm. Farrignian hallitsijan ja hänen palatsinsa vartiointi ja ensimmäisen kehän turvallisuus ja puolustaminen (vrt. Rooman pretoriaanikaarti). <br /> <br /> :''Palatsikaarti on kyllä [armeijaa] eliitimpi ja fanaattisempi joukko (vrt. SS Leibstandarte Adolf Hitler), eikä niitä riitä koko ensimmäiseen kehään. Se on Mada-dynastian vastine velhojen neuvoston mustille kissoille, mutta murhaa avoimemmin. Omana esikuvana &quot;[[Rakkautta ilmassa]]&quot; -tarinan lyhyet kuvaukset.'' - Ville Vuorela, Facebook, 22.11.2019<br /> <br /> Haarniskat – ainakin upseereilla – ovat levykyrassi ja sulkaharjainen kypärä.<br /> <br /> :''Riimun luona odotti kaksi miestä kiitävissä haarniskoissa ja sulkaharjakypärissä. Ramancis ja Cadolar tietenkin, palatsikaartin päivä- ja yökomentajat ja samalla kruunun esitaistelijat. Muun palatsikaartin tapaan he olivat aseistautuneet ja jos kuningatar käskisi, he surmaisivat kenet tahansa säätyyn, sukupuoleen ja asemaan katsomatta.'' – Verivartio, s. 184.<br /> <br /> Kaartin aseistukseen kuuluu varsijousi, pitkä keihäs, miekka, kilpi ja tikari. Tavallisin haarniska on täysi ketjupanssari, aliupseereilla ja sitä ylemmillä täysi levyhaarniska.<br /> <br /> ===Farrignian kuninkaallinen laivasto===<br /> Laivasto on lähes olematon.<br /> <br /> Farrignialla on Sisämerellä muutama [[kaleeri]], liuta pienempiä aluksia, ja muutamia [[proomu|jokiproomuja]] [[kanavat|kanavilla]]. Kaleerien soutajat eivät ole rikollisia eivätkä orjia, vaan koulutettuja ja palkattuja ammattilaisia, sillä taistelumanööverit entraussillan käyttämiseksi vaativat hyvää koordinaatiota ja yhteistyötä.<br /> <br /> Laivaston sotilasarvoja ovat matruusi, ylimatruusi, pursimies, perämies, kapteeni, komentaja ja amiraali.<br /> <br /> ==Ruoka==<br /> Ruuan laatu vaihtelee sadon ja käytettävissä olevan rahan mukaan.<br /> <br /> Peruna on halpaa ja säilyvää ja tärkein ravintoaines, toiseksi tärkein on vehnä. Riisi olisi ihanteellista koska se on ravitsevaa ja säilyy hyvin, mutta sitä on vain jos sato on ollut niin hyvä että hinta on tavallista alhaisempi. Ohraa tarjotaan rangaistukseksi.<br /> <br /> Kasarmilla ruoka valmistetaan suuressa keittiössä, kenttäoloissa jaetaan leipää, perunaa tai viljaa ja muita aineksia joista ruotu valmistaa ateriansa.<br /> <br /> Aamulla syödään kevyt kylmä aamiainen: leipää - koko päivän leipäannos jaetaan aamulla - juustoa, pätkä makkaraa jos sitä on, ehkä jopa yksi keitetty kananmuna mieheen, ja/tai eilisiä tähteitä. Lounas on usein puuroa tai keittoa, joita on helppo valmistaa suuria määriä ja joissa voi käyttää mitä tahansa aineksia. Lihaa ja kalaa saa ostaa itse.<br /> <br /> Tarjotut juomat vaihtelevat myös; halvin on vesi johon on sekoitettu viinietikkaa (tätä äpättiä halveksutaan syvästi, mutta juodaan kun ei muutakaan ole), hyvinä aikoina saa kaljaa, juhlapäivinä viiniä.<br /> <br /> ==Tulevaisuus==<br /> Lähitulevaisuudessa aseistus ja taktiikka muuttuvat. Käyttöön otetaan piikkineliöt, eli pitkiä keihäitä kantava neliömäinen muodostelma, jonka sisällä on varsijousimiehiä. Neliöt vaihtavat suuntaa tarvittaessa nopeasti, ne voivat liikkua itsenäisesti ja ne voidaan yhdistää isommiksi osastoiksi.<br /> <br /> Tällainen yksikkö on murhaavan tehokas etenkin ratsuväkeä vastaan mutta kilpimuurin murtaminenkin sujuu.<br /> <br /> Laivastolle kehitetään katapulteilla ammuttava entraushaka, joka tekee entraussillan tarpeettomaksi. Tällöin ammattimaisia soutajia ei enää tarvita – kaleerien soutajiksi voidaan tuomita rikollisia. Tämä rangaistus on yksi pahimmista mitä voi kuvitella.<br /> <br /> Vielä myöhemmin uusia joukko-osastoja tulevat olemaan tykistö, pioneerit ja krenatöörit (kranaatinheittäjät). Jälkimmäiset erottaa kapeista karpuusihatuista, sillä leveä hattu vaikeuttaa kranaatinheittoa. Lisäksi huoltoon aletaan kiinnittää enemmän huomiota ja perustetaan tehokkaammat huolto- ja lääkintäjoukot.</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Luokka:Henkil%C3%B6&diff=2138 2024-04-27T12:13:30Z

<p>Starac: Ak: Uusi sivu: Luokka:Jaconia</p> <hr /> <div>[[Luokka:Jaconia]]</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Jaconian_kylpyl%C3%A4t&diff=2137 2024-04-27T11:58:48Z

<p>Starac: </p> <hr /> <div>{{non-canon|: tässä luetellut kylpylät ovat osittain keksittyjä. Kanoniset kylpylät on nyt merkitty '''lihavoinnilla'''.}}<br /> <br /> :''&quot;Kuules, Simjon-kulta! Tästä etelään päivämatkan päässä on yksi majatalo. jossa erityisesti haluan käydä! Sen nimi on Cerene ja se on vain parin virstan päässä tiestä. Se on yksi Farrignian kuuluisista kylpylöistä. Vesi tulee kuumasta lähteestä&quot;, Phekda selitti ukolle innoissaan.'' - Gorgonius, T: Nuori Kissa, s. 38<br /> <br /> Jaconiassa on ainakin 10000 yleistä kylpylää ja saunaa. Useimmat niistä ovat toki pieniä. On myös suuria kylpylöitä, jotka on useimmiten perustettu paikkaan, jossa on kuuma lähde tai erityisen mineraalipitoinen vesi. On myös roomalaistyylisiä kylpylöitä, jotka lämmitetään lattialämmityksellä. Kuumia lähteitä löytyy monista paikoista, joissa ei edes ole muuta tuliperäistä toimintaa. Niitä pidetään velhokuninkaiden luomuksina. Kaikenlaisia kylpylöitä löytyy: antiikin Rooman tyyppisiä, turkkilaisen ''hamam''in tapaisia, suomalaistyyppisiä saunoja, terveyskylpylöitä tai pyhimyksen siunatuksi uskottuja paikkoja joiden vesiä myös juodaan, keskiaikaisen tyyppisiä paljukylpyjä, japanilaistyyppinen ''ofuro'' - usein kuuman lähteen yhteydessä, ja niin edelleen.<br /> <br /> ==Jaconian 50 tunnetuinta kylpylää==<br /> Kylpylöistä ja kylpyläkulttuurista on kirjoitettu Jaconiassa paljon ja niitä on listailtu monenlaisilla kriteereillä. Tämä vanha lista on tunnetuin kylpylöiden luettelo. Innokkaimmilla kylpyjen harrastajilla on tavoitteena matkustaa kaikkiin näihin 50 kylpylään.<br /> <br /> * [[Angar]]: Boryon, Jättiläisen amme, Silac.<br /> * [[Farrignia]]: Arla, Badrac, Banja, [[Kylpylät#Cerene|Cerene]], Evian, Kastalia (?), '''Kolmen Kuninkaan lähde''', Kupka, Marmoripalatsi, Salubria*†, Savulahti, Taran*, Zivavoda*.<br /> * [[Galth]]: Grannus*, Hagone, Salus.<br /> * [[Holrus]]: Armon vedet, Ihmeitätekevän veden virta, Korkeimman uskon kylpylä, Neitsyen maito, Teoosien kuohu, Marttyyri Hachamerin lähde*, Uskon ja toivon lähde, Marttyyri Mactoirdbachin vedet*†.<br /> * [[Oft]]: Pebbu, Palanga ja Sanduny, sekä likimain puolivälissä Oftia ja Angmaria, Oftanjoen pohjoispuolella sijaitseva Kusatsu†.<br /> * [[Piperia]]: Hapsal, Ragazin kuumat lähteet*.<br /> * [[Poth]]: Pothin yleiset saunat eivät ole päässeet listalle, mutta eräällä takapihalla sijaitsee allas, johon sikojen virtsa johdetaan. Sitä on nimitetty piloillaan &quot;Vanhan Taworin kylpyläksi&quot; siitä asti, kun metsäläisten kuningas [[Miran]] hukutti sinne kolme [[Halverin kauppahuone]]en edustajaa.&lt;sup&gt;1&lt;/sup&gt;<br /> * [[Selfia]]: Pääkaupungissa Gellebrino* ja Tivoli; siitä 50 virstaa lounaaseen Maitojoen lähde (sininen vesi, joka kylpyaltaassa näyttää maidonvalkoiselta); Länsi-Selfiassa: Arimin*, Lakroix, Riomelo.<br /> * [[Seres]]: Haseki, Serestel*.<br /> * [[Sunia]]: Dogo, Gellert, Kultalootus.<br /> * [[Travan]]: länsirajalla Rubiiniterassit (ruosteenpunainen vesi); Etelä-Travanissa: Emmbarin lähde*.<br /> * [[Tutus]]: Tutusin neljä suurta kylpylää: Juvia, Saturnia, Neptunia sekä lähellä itärajaa kuuluisa Urania†.<br /> <br /> &lt;nowiki&gt;*&lt;/nowiki&gt;Kylpylä on nimetty autuaan, marttyyrin tai sankarin mukaan.&lt;br&gt;<br /> &amp;dagger;Kylpylän vettä pidetään erityisen terveellisenä, jopa sairauksia parantavana.&lt;br&gt;<br /> Asiantuntijoiden mielestä Kusatsun ja Uranian vedet muistuttavat hämmästyttävästi toisiaan!<br /> <br /> [[Circol]]in kylpylöitä ei yleensä oteta listoille koska niihin pääsevät tavallisesti vain Circolin asukkaat ja valtiovieraat. Velhojen kaupungin tunnetuimmat kylpylät ovat mm. Neljän vuodenajan kylpylät (Kevään vihreä smaragdi, Kesän hehkuva rubiini, Syksyn keltainen topaasi ja Talven sininen safiiri) sekä Tuoksuvan puutarhan kylpylä.<br /> <br /> Monissa kylpylöissä on tarjolla muitakin palveluita, kuten parturi, hieroja ja selänpesijä. Prostituutio on tietysti mukana kuvioissa, jopa Holrusissa.<br /> <br /> Kiitos: Pekka Sakari Kinnunen, Marko Sysipuro<br /> <br /> ==Esimerkkejä kylpylöistä==<br /> <br /> ===Autuaan Emmbarin lähde===<br /> Tämä kylpylä sijaitsee Etelä-Travanissa. Pyhimystarun mukaan paikalliset kärsivät hirveästä kuivuudesta (joka on hieman outoa koska vuorilta virtaa ties kuinka monta puroa....), kunnes Emmbar löi sauvallaan kallioon ja siitä puhkesi runsas lähde. Vesi on kuumaa ja mineraalipitoista ja paikassa on myös kylpylä. Siellä käydään kylpemässä ja juomassa vettä ja yritetään parantua vaivoista. Sijainti ei ole vielä [https://www.ilmatar.net/~np/rpg/Praedor/kartat/ kartalla] mutta saattaisi olla Brannesin kylän lähellä.<br /> <br /> Veden väitetään auttavan ainakin näihin vaivohin: reuma, nivelrikko, luuvalo, lihastulehdus, vammojen ja murtumien kuntouttaminen, kihti, luiden hauraus, ihotaudit ja [[kuppa]].<br /> <br /> ===Cerene===<br /> Taru kertoo, että velhokuningas [[Remus Thesioporus]] halusi kerran matkallaan kylpeä ja loihti keskisessä Farrigniassa sijaitsevaan Cerenen kylään kuuman lähteen. Cerenen kylpylässä on majatalo ja taverna. Suuri kylpylärakennus on valkoiseksi kalkittu kivitalo, majatalo ja taverna sijaitsevat hirsitaloissa. Päärakennuksessa on pari hienompaa huonetta ja pieni ruokasali paremmille vieraille. &quot;Naispalvelijoita&quot; on tarjolla miesvieraille, kunhan hinnasta sovitaan.<br /> <br /> Kylpylässä on erillinen miesten ja naisten osasto pukuhuoneineen. Betonikoroke ja sen päälle rakennettu korkea lauta-aita jakavat itse kylvyn näihin osastoihin. Kylvyn vieressä on hylly, jonne vaatteet saa riisua, sekä soikkoja, pesusieniä ja kylpypalleja, jotta asiakkaat voivat farrignialaisten kylpylöiden tavan mukaan peseytyä ensin. Näin kylpyvesi pysyy puhtaana. Erillinen lattiassa oleva ura vie pesuvedet ulos. Cerene on ylellinen paikka ja kylpijöille on tarjolla jopa pala aitoa saippuaa.<br /> <br /> (Gorgonius, T: Nuori Kissa)<br /> <br /> ==Viitteet==<br /> * &lt;sup&gt;1&lt;/sup&gt;Hiltunen, Petri: Kolmen Valtiaan tarina: Valta ja mieli, 1998<br /> <br /> [[Luokka:Kulttuuri]]</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Autuaat,_marttyyrit_ja_sankarit&diff=2136 2024-04-27T11:56:12Z

<p>Starac: </p> <hr /> <div>[[Luokka:Uskonto]]<br /> ==Sankarit==<br /> &lt;table&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> count = 8<br /> category = Sankari<br /> namespace = (Main)<br /> ordermethod = sortkey<br /> order = ascending<br /> suppresserrors = true<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> count = 8<br /> offset = 8<br /> category = Sankari<br /> namespace = (Main)<br /> ordermethod = sortkey<br /> order = ascending<br /> suppresserrors = true<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> count = 8<br /> offset = 16<br /> category = Sankari<br /> namespace = (Main)<br /> ordermethod = sortkey<br /> order = ascending<br /> suppresserrors = true<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> count = 8<br /> offset = 24<br /> category = Sankari<br /> namespace = (Main)<br /> ordermethod = sortkey<br /> order = ascending<br /> suppresserrors = true<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;/table&gt;<br /> &lt;/div&gt;<br /> ==Marttyyrit==<br /> &lt;table&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> count = 8<br /> category = Marttyyri<br /> namespace = (Main)<br /> ordermethod = sortkey<br /> order = ascending<br /> suppresserrors = true<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> count = 8<br /> offset = 8<br /> category = Marttyyri<br /> namespace = (Main)<br /> ordermethod = sortkey<br /> order = ascending<br /> suppresserrors = true<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> count = 8<br /> offset = 16<br /> category = Sankari<br /> namespace = (Main)<br /> ordermethod = sortkey<br /> order = ascending<br /> suppresserrors = true<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> count = 8<br /> offset = 24<br /> category = Marttyyri<br /> namespace = (Main)<br /> ordermethod = sortkey<br /> order = ascending<br /> suppresserrors = true<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;/table&gt;<br /> &lt;/div&gt;<br /> ==Autuaat==<br /> &lt;table&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> count = 8<br /> category = Autuas<br /> namespace = (Main)<br /> ordermethod = sortkey<br /> order = ascending<br /> suppresserrors = true<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> count = 8<br /> offset = 8<br /> category = Autuas<br /> namespace = (Main)<br /> ordermethod = sortkey<br /> order = ascending<br /> suppresserrors = true<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> count = 8<br /> offset = 16<br /> category = Autuas<br /> namespace = (Main)<br /> ordermethod = sortkey<br /> order = ascending<br /> suppresserrors = true<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> count = 8<br /> offset = 24<br /> category = Autuas<br /> namespace = (Main)<br /> ordermethod = sortkey<br /> order = ascending<br /> suppresserrors = true<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;/table&gt;<br /> &lt;/div&gt;</div>

Starac https://wiki.praedor.net/index.php?title=Autuaat,_marttyyrit_ja_sankarit&diff=2135 2024-04-27T11:55:55Z

<p>Starac: Ak: Uusi sivu: ==Sankarit== &lt;table&gt; &lt;tr&gt; &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt; &lt;dynamicpagelist&gt; count = 8 category = Sankari namespace = (Main) ordermethod = sortkey order = ascending suppresserrors = true &lt;/dynamicpagelist&gt; &lt;/td&gt; &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt; &lt;dynamicpagelist&gt; count = 8 offset = 8 category = Sankari namespace = (Main) ordermethod = sortkey order = ascending suppresserrors = true &lt;/dynamic...</p> <hr /> <div>==Sankarit==<br /> &lt;table&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> count = 8<br /> category = Sankari<br /> namespace = (Main)<br /> ordermethod = sortkey<br /> order = ascending<br /> suppresserrors = true<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> count = 8<br /> offset = 8<br /> category = Sankari<br /> namespace = (Main)<br /> ordermethod = sortkey<br /> order = ascending<br /> suppresserrors = true<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> count = 8<br /> offset = 16<br /> category = Sankari<br /> namespace = (Main)<br /> ordermethod = sortkey<br /> order = ascending<br /> suppresserrors = true<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> count = 8<br /> offset = 24<br /> category = Sankari<br /> namespace = (Main)<br /> ordermethod = sortkey<br /> order = ascending<br /> suppresserrors = true<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;/table&gt;<br /> &lt;/div&gt;<br /> ==Marttyyrit==<br /> &lt;table&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> count = 8<br /> category = Marttyyri<br /> namespace = (Main)<br /> ordermethod = sortkey<br /> order = ascending<br /> suppresserrors = true<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> count = 8<br /> offset = 8<br /> category = Marttyyri<br /> namespace = (Main)<br /> ordermethod = sortkey<br /> order = ascending<br /> suppresserrors = true<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> count = 8<br /> offset = 16<br /> category = Sankari<br /> namespace = (Main)<br /> ordermethod = sortkey<br /> order = ascending<br /> suppresserrors = true<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> count = 8<br /> offset = 24<br /> category = Marttyyri<br /> namespace = (Main)<br /> ordermethod = sortkey<br /> order = ascending<br /> suppresserrors = true<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;/table&gt;<br /> &lt;/div&gt;<br /> ==Autuaat==<br /> &lt;table&gt;<br /> &lt;tr&gt;<br /> &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> count = 8<br /> category = Autuas<br /> namespace = (Main)<br /> ordermethod = sortkey<br /> order = ascending<br /> suppresserrors = true<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> count = 8<br /> offset = 8<br /> category = Autuas<br /> namespace = (Main)<br /> ordermethod = sortkey<br /> order = ascending<br /> suppresserrors = true<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> count = 8<br /> offset = 16<br /> category = Autuas<br /> namespace = (Main)<br /> ordermethod = sortkey<br /> order = ascending<br /> suppresserrors = true<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;td width=&quot;240&quot; valign=&quot;top&quot;&gt;<br /> &lt;dynamicpagelist&gt;<br /> count = 8<br /> offset = 24<br /> category = Autuas<br /> namespace = (Main)<br /> ordermethod = sortkey<br /> order = ascending<br /> suppresserrors = true<br /> &lt;/dynamicpagelist&gt;<br /> &lt;/td&gt;<br /> &lt;/tr&gt;<br /> &lt;/table&gt;<br /> &lt;/div&gt;</div>

Starac