Tässä on listattu Jaconian tavallisimmat aatelisarvot ja niiden tavanomaisin järjestys. Mutta Jaconia on laaja ja tavat ovat erilaiset.
- Keisari/Keisarinna: haaveet koko Jaconiaa hallitsevasta "keisarista" eivät ole näillä näkymin realistiset; ja on muistettava, että edes ensikuningas Valiar ei noussut keisariksi.
- Kuningas/kuningatar: yleensä yhden valtion hallitsija. Harva pitää lyhytaikaista Metsäläisten kuningasta Mirania "oikeana" kuninkaana.
- Arkkiherttua/arkkiherttuatar: kuninkaan ja herttuan välissä oleva harvinainen arvo, jota ei liene koskaan käytetty Jaconiassa.
- Varakuningas: arvonimi kuninkaan sijaiselle toisen valtion (valloitetulla) alueella, historiallisesti ollut käytössä joitakin kertoja.
- Kruununprinssi/-prinsessa: kruunun perijäksi nimetty (tai oletettu) aatelinen. Nimellisesti herttuan arvoinen.
- Prinssi/prinsessa: kuninkaan tai kuningattaren tunnustama jälkeläinen tai ottolapsi. Varsinainen arvoasema vaihtelee.
- Herttua/herttuatar: useimmiten korkein maallinen arvo kuninkaan jälkeen.
- Markiisi/markiisitar: arvonimi lienee alun perin ollut rajakreivi, koska se tarkoittaa samaa asiaa. Alunperin siis aatelinen, jonka läänitys oli valtakunnan rajalla.
- Kreivi/kreivitär: kreivikunnan hallitsija.
- Varakreivi: useimmiten hovin virkamies; arvo ei periydy eikä siihen kuulu läänitystä.
- Paroni/paronitar: korkea-arvoisemman aatelisen vasalli, jolla on läänitys, paronikunta.
- Ritari/daami: alin aatelisarvo. Ylemmän aatelisen vasallin on varustettava ratsusotilas (tai toimittava itse sotilaana) ja vastineeksi hän saa tilukset ja verovapauden. Ritarin arvo on perinnöllinen. Jaconiassa on paljon isännättömiä ja maattomia ritareita jotka joutuvat taipumaan häpeälliseen työntekoon, toimivat maanviljelijänä (mitä pidetään melko kunniallisena ritarillekin) tai ryhtyvät palkkasotureiksi, rosvoiksi tai praedoreiksi.
Virka-arvoja
- Isäntäritari: Varjojen kirjassa. "Paronin palveluksessa oleva aatelinen, jolla on lupa pitää sotilaita ja nostojoukkoja." (Lauri Maijala)
- Vouti: kuninkaan virkamies, aatelisarvo vaihtelee mutta useimmiten ylhäisaatelinen; tehtävänä periä kuninkaalle menevät verot ja toimia käskynhaltijana tietyllä alueella.
- Seriffi eli Kivalteri: yleishallintovirkamies, tavallisesti aatelinen, arvo vaihtelee.
Arvonimien vastaavuus
- "...Juhlien plaseerauksessa isäntä ja emäntä istuvat vierekkäin, isännän oikealla puolella naispuoleinen kunniavieras, emännän vasemmalla puolella tärkein herra. Pariskunnat eivät istu vierekkäin, vaan vastakkain, mielellään hiukan ristiin. Pyritään siihen, että vierekkäin istuu aina vuorotellen herra ja daami. Ai niin, kuningatar on poikkeus, ja istuu aina tärkeimmän herran paikalla, sillä hän on ylhäisempi kuin kukaan herroista. Siksi kuningatar istuu emännän vieressä ja hänen vieressään istuu tärkein daami, joten poikkeuksena toiseksi tärkein daami istuu silloin isännän vieressä. Muuten ulkomainen kunniavieras on tärkein, seuraavana ylhäisaateli rajakreiviin asti, paitsi Artanten arkkipiispa, joka katsotaan rajakreiviä ylemmäksi mutta herttuaa alemmaksi. Armeijan kenraali on kreiviä ylempi mutta rajakreiviä alhaisempi, paitsi jos hänet on nimitetty marsalkaksi, jolloin -", Moedra aloitti.
- — T. Gorgonius: Kirsikankukkien aika
- Artanten arkkipiispa: markiisia ylempi mutta herttuaa alempi.
- Armeijan kenraali on tavallisimmin kreivin arvoinen.
- Farrignian yliopiston rehtori vastaa arvoltaan kreiviä. Yliopistolla on joitakin itsehallinnollisia oikeuksia.
- Farrignian kuninkaallinen keittiömestari on ritarin arvoinen.