Muokataan sivua Mittayksiköt

[[Luokka:Tieteet ja alkemia]]
Jaconiassa käytettyjä mittayksiköitä.

=Painoyksiköt=
<div>
	<table>
		<tr>
			<td valign="top" width="25%">
{| class="wikitable"
|-
! Yksikkö
! Vastaa
|-
| 1 lantti
| 10 g
|-
| 1 naula
| 100 g, 10 lanttia
|-
| 1 punnus
| 1 kg, 10 naulaa, 100 lanttia
|}
			</td>
			<td valign="top" width="50%">
				Jaconiassa käytetään yhtenäisesti samoja mittoja. Pienin määrä on lantti, joka vastaa kymmentä grammaa. Kymmenen lanttia on yksi naula. Punnus täyttyy kymmenestä naulasta tai sadasta lantista ja vastaa yhtä kiloa.
			</td>
			<td valign="top" width="25%">

			</td>
		</tr>
	</table>
</div>

=Pituusyksiköt=
<div>
	<table>
		<tr>
			<td valign="top" width="25%">
{| class="wikitable"
|-
! Yksikkö
! Vastaa
|-
| 1 tuuma
| 2,5 cm
|-
| 1 kyynärä
| 0,5 m, 20 tuumaa
|-
| 1 askel
| 1 m, 2 kyynärää
|-
| 1 syli
| 2 m, 2 askelta
|-
| 1 virsta
| 1 km, 1000 askelta
|-
| 1 peninkulma
| 10 km, 10 virstaa
|}
			</td>
			<td valign="top" width="50%">
				Aikojen saatossa vakiintuneet pituusyksiköt ovat kyynärä, askel, virsta ja peninkulma. Veden kanssa tekemisissä olevat käyttävät syltä. Lyhin mitta on tuuma ja sitä lyhemmät mitat ilmoitetaan tuuman osina (esim. 1/16"). Farrignian tuuma, yliopiston määrittelemänä, on (sattumalta) tarkalleen 2,5 cm.
			</td>
			<td valign="top" width="25%">

			</td>
		</tr>
	</table>
</div>

=Tilavuusyksiköt=
<div>
	<table>
		<tr>
			<td valign="top" width="25%">
{|
|-valign="top"
|'''Kuivat aineet'''
{|class="wikitable"
|-
!Yksikkö!!Vastaa
|-
|Kappa||1/32 tynnyri, n. 3,1 l
|-
|Vakka||1/4 tynnyri, 25 l
|-
|Tynnyri||100 litraa
|}
|}

{|
|-valign="top"
|'''Nestemäiset aineet'''
{|class="wikitable"
|-
!Yksikkö!!Vastaa
|-
|Kannu||2,5 l
|-
|Tuoppi||1/2 kannu, 1,25 l
|-
|Kortteli||1/7 kannu, n. 0,36 l
|-
|Jumpru||1/32 kannu, n. 7,81 cl
|-
|Tynnyri||40 kannua, 100 l
|}
|}
			</td>
			<td valign="top" width="50%">
Nämä ovat [[Farrignian yliopisto]]ssa määriteltyjä vakiomittoja. Kaupankäyntiin ja tieteellisiin tarkoituksiin tarkoitetuissa mitta-astioissa on oltava viranomaisen leima.  Farrignian mitat ovat levinneet hiljalleen käyttöön muihinkin valtioihin, vaikka niissä on yhä omiakin 
mittayksiköitä.

Käytännössä tynnyrit ovat 1 1/2 tynnyrimitan kokoisia eli noin 150-litraisia. Pienempi tynnyri lisäisi tarpeettomasti rahdin taarapainoa ja olisi vaikeampi pestä koska se on ahtaampi.

Lasisen viina- tai viinipullon koko on käytännön syistä tavallisimmin 10 jumprua tai puolipullo, 5 jumprua. Näyttäviä 16, 32, 64, 128 tai jopa 256 jumprun pulloja valmistetaan niille jotka haluavat esitellä varakkuuttaan.

Uusin perusmitta on litra, joka on määritelty yliopistossa kuution muotoisen astian tilavuudeksi, kun astian sisäpuolen jokaisen sivun mitta on tasan 4 tuumaa. Yksi litra vettä painaa myös tarkalleen 10 vanhaa naulaa. Mitta on virallinen mutta sitä ei vielä käytetä kovin laajalti.

Erämaissa ja barbaarien seuduilla tilavuusmitat ovat summittaisia: kourallinen ("koko kopra"), "puoli kopraa", lusikallinen, hyppysellinen.

(Lähde: T. Gorgonius: Keittojen kirja)

			</td>
			<td valign="top" width="25%">

			</td>
		</tr>
	</table>
</div>

=Aikamääreet=
<div>
	<table>
		<tr>
			<td valign="top" width="25%">
{| class="wikitable"
|-
! Yksikkö
! Vastaa
|-
| 1 taisteluerä
| 10 sekuntia
|-
| 1 minuutti
| 60 sekuntia, 6 taisteluerää
|-
| 1 lasi
| 30 minuuttia
|-
| 1 tunti
| 60 minuuttia, 2 lasia
|-
| 1 tiima
| 60 minuuttia, 2 lasia
|-
| 1 vahti / vahtivuoro
| 4 tuntia, 8 lasia
|-
| 1 päivä
| 24 tuntia, 6 vahtia
|}
			</td>
			<td valign="top" width="50%">
				Roolipelissä käytetään taisteluerää, tai erää, mittaamaan kymmentä sekuntia. Jaconiassa kyseistä määrettä ei tunneta. Oppineiden käyttämät viralliset aikamääreet ovat minuutti ja tunti, ehkä jossain vaiheessa kellojen tarkentumisen myötä myös sekunti. Muu kansa käyttää lasia, tiimaa, vahtia ja päivää.

Velhot ovat tehneet tarkkoja maagisia kelloja, mutta ne ovat tietenkin äärettömän kalliita. [[Farrignian yliopisto]]n suuressa tornissa on tällainen kello, joka soi tarkalleen tasatunnein – näin esim. opiskelijat tietävät että luento alkaa "akateemisen vartin" päästä. Yliopisto noudattaa tuntia, joka on 1/24 vuorokaudesta. Katso myös [[Valiarin kalenteri]].
			</td>
			<td valign="top" width="25%">

			</td>
		</tr>
	</table>
</div>

=Rahayksiköt=
<div>
	<table>
		<tr>
			<td valign="top" width="25%">
{| class="wikitable"
|-
! Yksikkö
! Vastaa
|-
| 1 kupariraha (1 kpr)
| -
|-
| 1 hopearaha (1 hr)
| 10 kpr
|-
| 1 kultaraha (1 kr)
| 10 hr, 100 kpr
|}
			</td>
			<td valign="top" width="50%">
				Jaconiassa rahan arvo perustuu kolikon painoon ja käytettyyn metalliin. Kaikki käy jos edellä mainitut asiat ovat kunnossa. Tietenkin eri valtioiden lyömät kolikot voivat olla hankalaa valuuttaa vihollisvaltiossa. Borvarian <b>sormet</b> ovat puolet vastaavan Jaconialaisen rahan arvosta.
			</td>
			<td valign="top" width="25%">

			</td>
		</tr>
	</table>
</div>

=Lämpötilan yksiköt=
Lämpötila 0 °Fa on veden jäätymispiste ja 100 °Fa veden kiehumispiste. Farrignheitin asteikko (°Fa) on siis sama kuin Celcius-asteikko. Johtuu kuulemma ihan tekijöiden mukavuudenhalusta.

Lämpötila osattaneen mitata ja lämpölaajeneminenkin luultavasti tunnetaan, ainakin yliopistoissa. "Termoskooppi" keksittiin meidän maailmassamme jo 1500-luvulla.