Muokataan sivua Sisämeri

[[Category:Alue]]
[[Tiedosto:Sisämeri.png|right|500px|thumb|Sisämeri on valtava makean veden allas, jolla on pituutta noin 500 virstaa ja leveyttä paikoin 200 virstaa.]]
Sisämeri on valtava makean veden allas, jolla on pituutta noin 500 virstaa ja leveyttä paikoin 200 virstaa. Vetensä se saa enimmäkseen Itäisten vuorten rinteille lankeavista sateista, mutta länsirannalle laskee myös monia kanavia ja koilisrannalle monia jokia. Sisämeren korkeus vaihtelee tuulen ja vuodenaikojen mukaan useilla metreillä. Länsirannalla siihen on varauduttu padoin ja suluin, mutta Piperian rannikko on alavaa tulvamaata ja talot on rakennettu paalujen varaan, jotta veden nouseminen keväisin ja syksyisin ei upottaisi niitä. Sisämeri on tärkeä liikennereitti ja monet länsirannan kylät ja kaupungit ovat samalla satamia. Siellä toimii myös hylynryöstäjiä, rantarosvoja ja laivoilla purjehtivia merirosvojakin, joille itäiset saaret tarjoavat paljon piilopaikkoja ja suojaisia poukamia. 
 
Sisämeren keski- ja eteläosat ovat todella syviä, ja Itäisten vuorten juurella olevan saariston korkeat kalliot kohoavat syvyyksistä kuin pylväät. Itse vuoret ovat paikoin kuin vedestä nouseva kivinen seinä, jonka harjalta tuhannet vesiputoukset syöksyvät ärjyen kohti syvyyksiä. Pohjoisessa meri madaltuu, mutta myös saaret loppuvat ja nopeasti nousevat myrskyt voivat nostattaa todella voimakkaan aallokon, joka voi murskata liian lähelle rantaa tai laitureita ajautuneet alukset. Tuuli myös painaa vettä ja Piperian rannikolla voi tulvia koska tahansa, jos harvinainen lounaistuuli alkaa työntää vettä kohti koilista. Meri kaventuu lopulta Gorfar-joeksi. Tulva-aikaan virta jokisuussa voi olla hyvin voimakas, jolloin Sisämerelle pyrkivät alukset purjehtivat lähellä rantaa olevassa akanvirrassa. Muuten sekä Sisämeren että Gorfar-joen virtaus on hyvin hidas. Sisämeri ei jäädy talvisin. 
 
Sisämeri kuhisee elämää ja kalastus on tärkeä elinkeino sen alavilla rannoilla. Yleisintä se on Piperiassa, jonka edustan matalikot ovat hyvin kalaisia. Sen lisäksi sieltä löytyy syötäviä leviä, simpukoita, rapuja ja meduusoita. Itäisten vuorten juurella elää myös pieniä hylkeitä, mutta näissä karikkoisissa vesissä eivät monet kalastajat viihdy. Levä- ja kalakanta ruokkii ihmisten ja petokalojen lisäksi myös monia vesilintuja, jotka ovat tärkeä lisä monen rantakylän ruokapöytään. Ihmisille vaarallisia eläimiä ovat erilaiset myrkylliset meduusat ja vesikäärmeet, mutta ennen kaikkea rautamonnit, jotka voivat kasvaa jopa nelimetrisiksi. Ne tekevät pian selvää uimarista ja voivat jopa kaataa pieniä veneitä. Sisämeren rautamonnit elävät yleensä syvällä, mutta jos valaistus on hämärä ja vesi on tyyntä, ne nousevat lähemmäs pintaa. Kaikenlainen häly ja melske houkuttaa niitä. 
 
Kerrotaan tarinoita myös suurista merikäärmeistä ja toinen toistaan kammottavammista hirviöistä, joiden koko vain kasvaa jokaisen tuopin jälkeen. Tarinoissa on kuitenkin totuuden siemen, sillä Sisämeren syvänteiden luolat ulottuvat Jaconian alaisiin käytäviin ja niitä pitkin on joku Warthin, Suljetun kaupungin tai ehkä jopa Borvarian vedenelävä voinut uida Sisämerelle saakka. Tällaiset merihirviöt ovat kuitenkin erittäin harvinaisia. Ehkäpä Sisämeren ei-myrkyllinen vesi on niistä epämiellyttävää ja hetken riehuttuaan ne ovat palanneet takaisin syviin onkaloihinsa.

[[Etusivu|Takaisin etusivulle]]