Muokataan osiota sivusta Urheilu, pelit ja leikit

=Leikit=

Aatelispoikia rohkaistaan leikkimään tinasotilailla, ja aatelistytöt saavat leikkiä nukeilla jos heillä on vapaa-aikaa.

Maalaispojat rakastavat kiltapalloa. Tytöillä ei ole juuri aikaa leikkiä, mutta nuket ja kotileikki ovat suosituimpia. Heinänteon jälkeen lapset hyppivät ladon parsilta heiniin ja kaivelevat niihin tunneleita.

Monista maalaiskylistä löytyy keinu. '''Torpparinkieppi''' on laji, jossa joukkue vuorollaan menee kyläkeinuun ja se joukkue joka saa keinun useampia kertoja peräkkäin täysin ympäri on voittaja. (Ville Vuorela)

'''Sikahippa:''' Öljytään sika ja laitetaan kyläaukealle. Se talo, jonka väki saa kannettua sian kotiinsa, saa sen omaksi. Teräaseet ovat kiellettyjä. (Ville Vuorela)

'''Sikajuoksu:''' Kylähullu tms. naamioidaan siaksi. Hän juoksee kylän läpi ja kyläläiset saavat heitellä "sikaa" mädillä tomaateilla ja lannalla. Illalla kylähullu kylvetetään, syötetään ja juotetaan hyvin. (Niko Ruotsalainen) Tapa lienee osittain uskonnollinen; kylähullu ottaa kyläläisten syntejä harteilleen ja kun häntä rangaistaan, synnit pyyhkiytyvät pois.

Metsäläislapset saavat temmeltää metsässä kaiket päivät ja tehdä aivan mitä haluavat, kunhan nyt eivät polta koko metsää. Maineestaan huolimatta metsäläiset eivät kiduta eläimiä ja revi kärpäsiltä siipiä. Sellainen meno suututtaisi metsän jumalat. Metsästys, kalastus ja keräily ovat osittain leikkiä ja osaksi hyödyllistä työtä. Lapset harrastavat leikkisotia, joskus vähän totisempiakin, toisten klaanien lapsia vastaan. Mukana ovat sekä pojat että tytöt. Teini-ikäiset metsäläispojat yrittävät ryöstää itselleen samanikäisen tytön toisesta klaanista. Kiinni jäänyt poika saa kovan sakinhivutuksen. Paras mahdollisuus onnistua on, kun tyttö on vapaaehtoisesti mukana ryöstössä. Jos ryöstö onnistuu, klaanit tapaavat yleensä vähän ystävällisemmissä merkeissä ja vaihtavat lahjoja. Ryöstön tehneen pojan on kuitenkin yleensä hieman varottava, että hänen selkäänsä ei ilmesty salaperäisesti jostain puukkoa tytön mustasukkaisen velipuolen, serkun tai muun sukulaisen toimesta.

Paimentolaisilla on monia hauskoja leikkejä, joita voi harrastaa kodassa huonolla säällä. Näitä ovat mm. narukuviot, lautapelit, noppapelit (eläinten nikamilla), keitettyjen linnunmunien taistelu - munia hakataan yhteen ja se jonka muna särkyy joutuu luovuttamaan munansa, ja kilpailu jossa pitkä narulenkki pannaan kahden kamppailijan korvan taakse ja vedetään kunnes toinen luovuttaa.

Vuoristolaislapset saavat leikkiä kaiket päivät ulkona ja mitä rajumpia leikit ovat, sen parempi.

Vuoristolaisten kilpailuihin kuuluu myös hyvin jyrkkien rinteiden juoksu ylös ja takaisin alas mahdollisimman nopeasti. Tehtävään saadaan lisää haastetta jos kannettavana on korillinen kananmunia joita ei saa rikkoa, tai jos vastustajia saa heitellä kivillä. (Mike Pohjola)

Barbaarien isät kantavat poikiaan selässään. Tämä on tietysti haastavaa koska lapset kasvavat, ja vahvimmat rehvastelevat kantamalla aikuista harteillaan. (Petri Hiltunen)


===Vuoristolaisten lumisota===

[[Image:Olaus_Magnus_-_On_the_Youth’s_Snow_Castles.jpg|400px|thumb|right|Orlan Madar: Nuorten vuoristolaisten lumilinnoitus]]
Vuoriston kansoilla on tapana harjoittaa varovaisen viisaasti nuorukaisiaan erilaisissa sodan vaatimissa toimissa ja taidoissa linnoitusten valtaamiseksi. Erityisesti he innostavat sellaisiin esiharjoituksiin, jotka eivät aiheuta vammoja tai hengen vaaraa, mutta ovat silti nuorten mieleen.

Siitä syystä talvella pysyvän lumen aikaan nuorukaiset menevät vanhempien miesten kehotuksesta joukossa jollekin korkealle paikalle. Yhteistyöllä he kasaavat suuria määriä lunta, josta etenkin vapaapäivinään rakentavat linnoitusten muurien tapaisia esivarustuksia. He varustavat ne ampuma-aukoilla ja valelevat niitä jatkuvasti vedellä, jotta lumi sillä tavoin yhdessä veden kanssa pakkasen sattuessa kovettuisi hyvin lujaksi. Tällä huolellisella menettelyllä muurit vahvistuvat siinä määrin, että keveiden ryntäysten lisäksi ne voivat kestää metallikuulia ja muurin murtimien iskuja – mikäli nyt niitä tarvittaisiin.

Kun kaikki on valmista ennakolta määrätyt nuorukaiset jakaantuvat kahteen joukkoon, joista toinen menee lumilinnaan sitä puolustamaan, toinen jää ulkopuolelle sen valloittamista varten. Eikä noista hohtavan valkeista linnoista puutu mustia tai tummia lippuja tai vihreitä katajapensaita, joiden alla he halukkaasti käyvät taisteluun, eivät rahan vaan pelkän maineen vuoksi. Siinä ei kummaltakaan puolelta käytetä muita aseita kuin vain lumipalloja, joita he heittävät käsin toisiaan kohti. On näet säädetty rangaistukseksi alastomana jäiseen veteen upottaminen, jos joku tällä tavoin heitettäviin lumipalloihin kätkisi kiven, rautaa, puuta tai jäätä.

Sitä paitsi jotkut piirittäjistä kaivavat kaniinien tavoin lumen alle käytäviä, joita myöten he tunkeutuvat linnaan karkottaakseen sen puolustajat asemistaan. Eipä kestä kauankaan ennen kuin nyrkein tapellaan käsikähmässä, kunnes lippu siepataan ja hävinnyt puoli alistuu, voidakseen toisella kertaa, kun taistelu uusitaan voittanutta puolta vastaan samassa linnoituksessa (jos se käy päinsä), juhlia omaa voittoaan.

Näissä leikeissä he toimivat yhtä tarmokkaasti ja voimakkaasti kuin jos he kamppailisivat jotain sivistyneisten seutujen linnaketta vastaan. Mutta niitä jotka pakenevat tai pelokkaina välttävät taistelua rangaistaan, jos heidät vain saadaan kiinni, tunkemalla niskasta lunta ihon ja vaatteiden väliin ja heidät ajetaan pois häpäisevästi nimitellen ja herjaten, jotta he toisella kerralla pysyisivät urhoollisemmin paikoillaan ja puolustaisivat kiihkeämmin linnoitusta. Eräitä rangaistaan antamalla hirveällä pakkasella jäisen veden tippua pisaroittain päähän ja kaulaan. Kaikki nämä lievät rangaistukset annetaan huvittavana näytelmänä niskoittelijoille ja typeryksille.
:- Farrignian yliopiston arkkimaisteri Orlan Madar, 412 V.a.