Saarelaiset

Epävirallista tietoa: sisältää ei-kanonista materiaalia. Keittojen kirjasta lainatut olevat ruokaan liittyvät kuvaukset tosin ovat kanonisia.

Kaikki paitsi purjehdus on turhaa. - Lascmortson, vanha saarelaismies

Saarelaiset on Sisämeren saarilla elävä ikivanha ja vähän tunnettu kansa.

Useimmat merirosvot eivät ole saarelaisia, vaikkakin he hyödyntävät saarien tyyniä vuonoja veneidensä ankkuripaikkoina ja väijyessään kauppalaivoja. Varsinaiset saariston heimot ovat ikivanhoja. Jotkut palvovat syvyyksien hirviöitä jumalinaan.

Merirosvot ottavat laivoilta vankeja ja antavat heitä saaristolaisille orjiksi ja eteenpäin myytäväksi. Näin he maksavat "vuokran" saarten vuonojen ja luonnonsatamien käytöstä.

Kalan käsittelyssä ja säilönnässä saaristolaiset ovat mestareita. Yksi tapa on haudata sillit, ahvenet ja muut pienemmät kalat maahan muutamaksi viikoksi, jonka jälkeen ne ovat niin sanotusti kypsyneet. Heidän mielestään pehmeä hapankala on parempaa kuin suolakala, jota syödessä tulee nopeasti kova jano. Heillä on toki myös Seresistä orjakauapalla saatua suolaa.

Saaristolaisten talot rakennetaan enimmäkseen liuskekivistä kasaamalla ja niissä on turvekatto tai korkea, paksu meriheinäkatto.

Polttopuusta on aina pulaa. Rannoille ajautuvat puut, tukit ja lankut kerätään tarkasti talteen ja viedään kuivumaan. Saarilla on muutamia hiilikaivoksia, joista saadaan kivihiiltä poltettavaksi.

Saaristolaiset osaavat hyödyntää myös kaikkia muita mereneläviä ja merikasveja, varsinkin simpukoitam, äyriäisiä ja levää. He tietävät, että levä sisältää hyödyllisiä ravintoaineita. He osaavat käsitellä sisämeren pallomeduusan hyvin säilyväksi ja syötäväksi herkuksi. Vain saaristoleinen osaa tehdä mm. sisämerennorpasta, merimakkarasta, sisämerentähdestä tai iljettävästä meriananaksesta syötävää.

Saaristossa on valtavasti lintuja, joiden munia ja lihaa käytetään paljon. Merenrannoilta myös pyydystetään sisämerenlunneja pitkän riu’un päässä olevalla verkkopussilla. Tämä temppu vaatii suurta taitoa. Eräiden lintujen höyhenistä tehdään ihanan pehmeitä patjoja, tyynyjä ja peittoja. Lampaita ja lehmiä voidaan pitää vain rajoitetusti heinän puutteen takia. Ylemmillä rinteillä kasvatetaan vuohia. Lihaa saadaan myös saariston käärmeistä, kaniineista, marsuista ja jopa rotista ja jyrsijöistä. Saaristolaiset ovat oppineet myös saariston sienilajit ja niiden käytön.

Viljely on vähäistä hyvän maan ja lannotteiden puutteen takia. Ohra on yleisin vilja. Suuret määrät levää vedetään pelloille lisäämään multaa ja lannoittamaan maata. Tämä on heikko lannoite lehmänlantaan verrattuna. Kaali on tärkein vihannes. Vähäiset perunamaat ovat rantojen lähellä hiekkaisessa maaperässä.

Sisämeren vesi on saaristolaisen "olut". Toki he panevat myös olutta. Marjoista ja yrteistä uutetaan kuumia juomia, jotka tekevät hyvää saariston kylmässä, kosteassa ja tuulisessa ilmastossa.

Praedor-Roolipeli

Sukutausta, 1N:

1	Kylänvanhimman suku (40 kr)
2	Kulttipäällikön suku (30 kr)
3	Suuri suku (20 kr)
4	Pieni suku (10 kr)
5	Orpo tai suvuton (10 kr)
6	Orjasuku (5 kr)

Saarelaisten ominaisuusmuutokset, taustataidot ja aloitusomaisuus ovat:

Ketteryys +2, Terveys +1, Karisma -1, Erätaidot,Hyppy ja kiipeily, Kilvet, Keihäät, Purjehdus, Tappelu, Uiminen, Veitset, Väistö. Aloitusomaisuus sukutaustasta.

Lähteitä

• Keittojen kirja - saaristolaisten ruoka