Ero sivun ”Farrignian kirjakieli” versioiden välillä

Praedor Wikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Starac (keskustelu | muokkaukset)
1 070 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
Starac (keskustelu | muokkaukset)
1 070 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 13: Rivi 13:


==Kielioppi==
==Kielioppi==
Joku, joka oikeasti osaa, voinee laatia Kieliopin. Minä en.
Joku, joka oikeasti osaa, voinee laatia Kieli- ja Äänneopit. Minä en.


:''-an'': joki, esim. Gonian, Oftan, Seran mutta myös maa, Travan. Muodostanee adjektiivin.
:''-an'': joki, esim. Gonian, Oftan, Seran mutta myös maa, Travan. Muodostanee adjektiivin.
Rivi 22: Rivi 22:


Verbi muodostetaan päätteellä -le (törkeää kulttuurista omimista turkin kielestä).
Verbi muodostetaan päätteellä -le (törkeää kulttuurista omimista turkin kielestä).
C ja k lausutaan yleensä molemmat [k], mutta joissain murteissa niiden ääntämissäännöt ovat säilyneet, esim. Circol lausutaan [sɪrkol].


==Sanasto==
==Sanasto==
Rivi 30: Rivi 32:
|-
|-
|fran||pitkä||nimessä Franfar, Pitkä joki
|fran||pitkä||nimessä Franfar, Pitkä joki
|-
|seran||kuiva, kuihtunut, karu||nimessä Seres
|}
|}
===Partikkelit===
===Partikkelit===
Rivi 35: Rivi 39:
|-
|-
!Sana!!Merkitys!!Huomautuksia
!Sana!!Merkitys!!Huomautuksia
|-
|TODO||ei||TODO
|-
|TODO||kyllä||TODO
|-
|-
|sen||ilman, vailla||mm. galician kielessä
|sen||ilman, vailla||mm. galician kielessä
Rivi 61: Rivi 69:
|-
|-
!Sana!!Merkitys!!Huomautuksia
!Sana!!Merkitys!!Huomautuksia
|-
|alam||alku||semiittisistä kielistä, mutta myös proto-saksan ''ald''
|-
|-
|ar||ylhäinen, lordi, herra, päällikkö||sindarin âr. Esim. sanassa Valiar.
|ar||ylhäinen, lordi, herra, päällikkö||sindarin âr. Esim. sanassa Valiar.
Rivi 72: Rivi 82:
|borvor||noita||"kiroaja". Ehdotti Mike Pohjola.
|borvor||noita||"kiroaja". Ehdotti Mike Pohjola.
|-
|-
|cir||piiri, kehä, rengas, ympyrä||nimessä Cir + -col
|cir||piiri, kehä, rengas, ympyrä||nimessä Cir + -col, latinan ''circus''
|-
|-
|col||velho||nimessä Cir + -col; hollannin kielen ''kol'' tarkoittaa velhoa, taikuria
|col||velho||nimessä Cir + -col; hollannin kielen ''kol'' tarkoittaa velhoa, taikuria
Rivi 82: Rivi 92:
|gorata||metsä||bulgarian kielen sanasta ''gorata'', metsä
|gorata||metsä||bulgarian kielen sanasta ''gorata'', metsä
|-
|-
|licha||ruumis||etenkin kuollut sellainen
|Goratan||Metsäläinen||ei siis ''Gorean'' (jollette välttämättä halua :)
|-
|licha||ruumis||etenkin kuollut sellainen, englannin ''lich''
|-
|-
|obra||kuva||tšekkiä tai jotain
|obra||kuva||tšekkiä tai jotain
Rivi 93: Rivi 105:
|-
|-
|taxus||marjakuusi||latinaa; nimessä Taxos, Marjakuusien maa
|taxus||marjakuusi||latinaa; nimessä Taxos, Marjakuusien maa
|-
|tod||kuolema||nimessä Tod, sarjassamme Jaconian hilpeät nimet. Myös saksan kielessä sama.
|-
|-
|val||jumala||nimessä Valiar
|val||jumala||nimessä Valiar
Rivi 99: Rivi 113:
|-
|-
|valiar||jumalan valittu||—
|valiar||jumalan valittu||—
|-
|verania||maailmankaikkeus, kosmos||etunimestä Vera :D; no, itse asiassa proto-saksan sanata ''wer'' josta englannin ''world''
|}
|}
====Numeraalit====
1, 2, 3, 4, ...: TODO


===Verbit===
===Verbit===

Versio 27. helmikuuta 2021 kello 10.13

Farrignian kirjakieli on Farrignian yliopiston määrittelemä "virallinen" Jaconian kieli, tai ainakin niin virallinen kuin nyt jokin kieli voi olla.

Audai sen obrai, obrai sen audai, lichai sen skugai, skugai sen lichai.

Jaconian kieli on agglutinatiivinen kieli kuten suomen kielikin, mutta käytännöllisistä syistä huomattavasti yksinkertaisempi ja säännöllisempi.

Sukuja (en, ett tai feminiini, maskuliini tms.) ei ole.

Sanastoa on laadittu menetelmällä "otetaan indoeurooppalaisista kielistä coolein sana ja käytetään sitä, mahdollisesti vähän muokaten".

Kielioppi

Joku, joka oikeasti osaa, voinee laatia Kieli- ja Äänneopit. Minä en.

-an: joki, esim. Gonian, Oftan, Seran mutta myös maa, Travan. Muodostanee adjektiivin.
-ata: kollektiivin pääte, esim. gor (puu) → gorata (metsä).
-ia: muodostaa nimiä, varsinkin kaupunkien nimiä, mutta myös esim. sairauksien, kukkien tai joissain tapauksessa kokoelmia (militaria).
-i: monikon pääte. Esim. obrai = kuvia, skugai = varjoja.
-or: tekijäpääte, esim. Praedor = ryöstäjä.

Verbi muodostetaan päätteellä -le (törkeää kulttuurista omimista turkin kielestä).

C ja k lausutaan yleensä molemmat [k], mutta joissain murteissa niiden ääntämissäännöt ovat säilyneet, esim. Circol lausutaan [sɪrkol].

Sanasto

Adjektiivit

Sana Merkitys Huomautuksia
fran pitkä nimessä Franfar, Pitkä joki
seran kuiva, kuihtunut, karu nimessä Seres

Partikkelit

Sana Merkitys Huomautuksia
TODO ei TODO
TODO kyllä TODO
sen ilman, vailla mm. galician kielessä

Pronominit

Persoonapronominit

muoto subjekti objekti possessiivi
yks. 1. pers TODO (minä) TODO (minua) TODO (minun)
yks. 2. pers TODO (sinä) TODO (sinua) TODO (sinun)
yks. 3. pers TODO (hän) TODO (häntä) TODO (hänen)
mon. 1. pers TODO (me) TODO (meitä) TODO (meidän)
mon. 2. pers TODO (te) TODO (teitä) TODO (teidän)
mon. 3. pers TODO (he) TODO (heitä) TODO (heidän)

Substantiivit

Sana Merkitys Huomautuksia
alam alku semiittisistä kielistä, mutta myös proto-saksan ald
ar ylhäinen, lordi, herra, päällikkö sindarin âr. Esim. sanassa Valiar.
auda ääni johdettu jostain audio-sanan etymologiasta
bord lauta ruotsia
borva kirous Borva(r)-ia, Kirottu maa; käytetään kirosanana, borva! (vrt. slaavilaisten kielten kurva!)
borvor noita "kiroaja". Ehdotti Mike Pohjola.
cir piiri, kehä, rengas, ympyrä nimessä Cir + -col, latinan circus
col velho nimessä Cir + -col; hollannin kielen kol tarkoittaa velhoa, taikuria
far joki, kanava Far+rig(n)+ia, Risteävien kanavien maa
gor puu bulgarian kielen sanasta gorata, metsä; myös nimessä Gorfar, Puujoki
gorata metsä bulgarian kielen sanasta gorata, metsä
Goratan Metsäläinen ei siis Gorean (jollette välttämättä halua :)
licha ruumis etenkin kuollut sellainen, englannin lich
obra kuva tšekkiä tai jotain
rig risteys, ristikko Far+rig(n)+ia, Risteävien kanavien maa
skuga varjo muokattu ruotsin kielestä
sun aurinko nimessä Sunia, Aurinkoinen maa (lavea, aurinkoinen ylämaa kuin Brexit-Britannia)
taxus marjakuusi latinaa; nimessä Taxos, Marjakuusien maa
tod kuolema nimessä Tod, sarjassamme Jaconian hilpeät nimet. Myös saksan kielessä sama.
val jumala nimessä Valiar
valar ylijumala Artante (useimmiten), myös Tolkien käytti tätä Jaconian kielestä johtamaansa sanaa
valiar jumalan valittu —
verania maailmankaikkeus, kosmos etunimestä Vera :D; no, itse asiassa proto-saksan sanata wer josta englannin world

Numeraalit

1, 2, 3, 4, ...: TODO

Verbit

Ota sana ja lisää siihen -le.

Noudettu kohteesta ”https://wiki.praedor.net/index.php?title=Farrignian_kirjakieli&oldid=415”