Ero sivun ”Farrignian kirjakieli” versioiden välillä
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
:''-i'': monikon pääte. Esim. ''obrai'' = kuvia, ''skugai'' = varjoja. | :''-i'': monikon pääte. Esim. ''obrai'' = kuvia, ''skugai'' = varjoja. | ||
:''-or'': tekijäpääte, esim. Praedor = ryöstäjä. | :''-or'': tekijäpääte, esim. Praedor = ryöstäjä. | ||
:''-us'': muodostaa adjektiiveja nomineista, verbeistä, adverbeistä ja niiden yhdistelmistä | |||
Verbi muodostetaan päätteellä -le (törkeää kulttuurista omimista turkin kielestä). | Verbi muodostetaan päätteellä -le (törkeää kulttuurista omimista turkin kielestä). | ||
| Rivi 115: | Rivi 116: | ||
|far||joki, kanava||''Far+rig(n)+ia'', Risteävien kanavien maa | |far||joki, kanava||''Far+rig(n)+ia'', Risteävien kanavien maa | ||
|- | |- | ||
|gor||puu||bulgarian kielen sanasta ''gorata'', metsä; myös | |gon||rotu, kansa||nimissä ''Gonian'' ja ''Gorgonius''; proto-indo-eur. ''*ǵónh₁os'' | ||
|- | |||
|gonor||siemenneste, sperma||kreikan ''γόνος'' (''gónos'', "sperm, seed, offspring") | |||
|- | |||
|gor||puu||bulgarian kielen sanasta ''gorata'', metsä; myös nimissä ''Gorfar'', Puujoki ja ''Gorgonius'' | |||
|- | |- | ||
|gorata||metsä||bulgarian kielen sanasta ''gorata'', metsä | |gorata||metsä||bulgarian kielen sanasta ''gorata'', metsä | ||
Versio 27. helmikuuta 2021 kello 10.47
Farrignian kirjakieli on Farrignian yliopiston määrittelemä "virallinen" Jaconian kieli, tai ainakin niin virallinen kuin nyt jokin kieli voi olla.
- Audai sen obrai, obrai sen audai, lichai sen skugai, skugai sen lichai.
Jaconian kieli on agglutinatiivinen kieli kuten suomen kielikin, mutta käytännöllisistä syistä huomattavasti yksinkertaisempi ja säännöllisempi.
Sukuja (en, ett tai feminiini, maskuliini tms.) ei ole.
Sanastoa on laadittu menetelmällä "otetaan indoeurooppalaisista kielistä coolein sana ja käytetään sitä, mahdollisesti vähän muokaten".
Kielioppi
Joku, joka oikeasti osaa, voinee laatia Kieli- ja Äänneopit. Tässä on jotain spekulaatiota vain.
Perussanajärjestys: yksinkertaisuuden vuoksi kuten suomen kielessä. Tavallisimmin siis subjekti-verbi-objekti, mutta vapaa.
- -an: joki, esim. Gonian, Oftan, Seran mutta myös maa, Travan. Muodostanee adjektiivin.
- -ata: kollektiivin pääte, esim. gor (puu) → gorata (metsä).
- -ia: muodostaa nimiä, varsinkin kaupunkien nimiä, mutta myös esim. sairauksien, kukkien tai joissain tapauksessa kokoelmia (militaria).
- -i: monikon pääte. Esim. obrai = kuvia, skugai = varjoja.
- -or: tekijäpääte, esim. Praedor = ryöstäjä.
- -us: muodostaa adjektiiveja nomineista, verbeistä, adverbeistä ja niiden yhdistelmistä
Verbi muodostetaan päätteellä -le (törkeää kulttuurista omimista turkin kielestä).
Aikamuodot
Ehdotus verbeille:
| Aikamuoto | pääte | esimerkki |
|---|---|---|
| preesens | -le | todle - kuolee |
| imperfekti | -ledi | todledi - kuoli |
| perfekti | -ledim | todledim - on kuollut |
| pluskvamperfekti | -leim | todleim - oli kuollut |
| liittopreesens | -lesik | todlesik - on kuoleva |
| liittoimperfekti | -lesim | todlesim - oli kuoleva |
| futuuri | -lesek | todlesek - tulee kuolemaan |
| futuurin perfekti | -lesekim | todlesekim - tulla olemaan kuollut |
Käskymuotona toimii pelkkä verbi ilman subjektia: todle! - kuole!
Äänneoppi
Tiedossa: C ja k lausutaan yleensä molemmat [k], mutta joissain murteissa niiden ääntämissäännöt ovat säilyneet, esim. Circol lausutaan [sɪrkol].
Sanasto
Adjektiivit
| Sana | Merkitys | Huomautuksia |
|---|---|---|
| fran | pitkä | nimessä Franfar, Pitkä joki |
| seran | kuiva, kuihtunut, karu | nimessä Seres |
Partikkelit
| Sana | Merkitys | Huomautuksia |
|---|---|---|
| TODO | ei | TODO |
| TODO | kyllä | TODO |
| sen | ilman, vailla | mm. galician kielessä |
Pronominit
Persoonapronominit
| muoto | subjekti | objekti | possessiivi |
|---|---|---|---|
| yks. 1. pers | TODO (minä) | TODO (minua) | TODO (minun) |
| yks. 2. pers | TODO (sinä) | TODO (sinua) | TODO (sinun) |
| yks. 3. pers | TODO (hän) | TODO (häntä) | TODO (hänen) |
| mon. 1. pers | TODO (me) | TODO (meitä) | TODO (meidän) |
| mon. 2. pers | TODO (te) | TODO (teitä) | TODO (teidän) |
| mon. 3. pers | TODO (he) | TODO (heitä) | TODO (heidän) |
Substantiivit
| Sana | Merkitys | Huomautuksia |
|---|---|---|
| alam | alku | semiittisistä kielistä, mutta myös proto-saksan ald |
| ar | ylhäinen, lordi, herra, päällikkö | sindarin âr. Esim. sanoissa Artante ja Valiar. |
| auda | ääni | johdettu jostain audio-sanan etymologiasta |
| bord | lauta | ruotsia |
| borva | kirous | Borva(r)-ia, Kirottu maa; käytetään kirosanana, borva! (vrt. slaavilaisten kielten kurva!) |
| borvor | noita | "kiroaja". Ehdotti Mike Pohjola. |
| cir | piiri, kehä, rengas, ympyrä | nimessä Cir + -col, latinan circus |
| col | velho | nimessä Cir + -col; hollannin kielen kol tarkoittaa velhoa, taikuria |
| far | joki, kanava | Far+rig(n)+ia, Risteävien kanavien maa |
| gon | rotu, kansa | nimissä Gonian ja Gorgonius; proto-indo-eur. *ǵónh₁os |
| gonor | siemenneste, sperma | kreikan γόνος (gónos, "sperm, seed, offspring") |
| gor | puu | bulgarian kielen sanasta gorata, metsä; myös nimissä Gorfar, Puujoki ja Gorgonius |
| gorata | metsä | bulgarian kielen sanasta gorata, metsä |
| Goratan | Metsäläinen | ei siis Gorean (jollette välttämättä halua :) |
| licha | ruumis | etenkin kuollut sellainen, englannin lich |
| obra | kuva | tšekkiä tai jotain |
| rig | risteys, ristikko | Far+rig(n)+ia, Risteävien kanavien maa |
| skuga | varjo | muokattu ruotsin kielestä |
| sun | aurinko | nimessä Sunia, Aurinkoinen maa (lavea, aurinkoinen ylämaa kuin Brexit-Britannia) |
| taxus | marjakuusi | latinaa; nimessä Taxos, Marjakuusien maa |
| tod | kuolema | nimessä Tod, sarjassamme Jaconian hilpeät nimet. Myös saksan kielessä sama. |
| val | jumala | nimessä Valiar |
| valar | ylijumala | Artante (useimmiten), myös Tolkien käytti tätä Jaconian kielestä johtamaansa sanaa |
| valiar | jumalan valittu | — |
| verania | maailmankaikkeus, kosmos | etunimestä Vera :D; no, itse asiassa proto-saksan sanata wer josta englannin world |
Numeraalit
1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10: un, dy, tri, kater, pet, shi, sep, och, naw, deg
Kuusi on huonon onnen luku koska velhokuninkaita oli kuusi.
Nolla tunnetaan, se on sero.
Verbit
Ota sana ja lisää siihen -le. Mahdollisimman säännöllisesti. Olla-verbi saa olla poikkeus jos niin halutaan.
| Sana | Merkitys | Huomautuksia |
|---|---|---|
| audale | äännellä | auda + le, tässä lähinnä esimerkkinä |