Ero sivun ”Farrignian kirjakieli” versioiden välillä

Praedor Wikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uudempi muutos →
Starac (keskustelu | muokkaukset)
1 070 muokkausta
Ak: Uusi sivu: <div style="float:right"> __TOC__ </div> '''Farrignian kirjakieli''' on Farrignian yliopiston määrittelemä "virallinen" Jaconian kieli, tai ainakin niin virallinen kuin nyt...
 
Starac (keskustelu | muokkaukset)
1 070 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
</div>
</div>
'''Farrignian kirjakieli''' on [[Farrignian yliopisto]]n määrittelemä "virallinen" Jaconian kieli, tai ainakin niin virallinen kuin nyt jokin kieli voi olla.
'''Farrignian kirjakieli''' on [[Farrignian yliopisto]]n määrittelemä "virallinen" Jaconian kieli, tai ainakin niin virallinen kuin nyt jokin kieli voi olla.
:''Audai sen obrai, obrai sen audai, lichai sen skugai, skugai sen lichai.''


Jaconian kieli on agglutinatiivinen kieli kuten suomen kielikin, mutta käytännöllisistä syistä huomattavasti yksinkertaisempi ja säännöllisempi.
Jaconian kieli on agglutinatiivinen kieli kuten suomen kielikin, mutta käytännöllisistä syistä huomattavasti yksinkertaisempi ja säännöllisempi.
Sukuja (''en'', ''ett'' tai feminiini, maskuliini tms.) ei ole.


Sanastoa on laadittu menetelmällä "otetaan indoeurooppalaisista kielistä coolein sana ja käytetään sitä, mahdollisesti vähän muokaten".
Sanastoa on laadittu menetelmällä "otetaan indoeurooppalaisista kielistä coolein sana ja käytetään sitä, mahdollisesti vähän muokaten".
Rivi 11: Rivi 15:
Joku, joka oikeasti osaa, voinee laatia Kieliopin. Minä en.
Joku, joka oikeasti osaa, voinee laatia Kieliopin. Minä en.


:''-an'': joki, esim. Gonian, Oftan, Seran mutta myös maa, Travan. Muodostanee adjektiivin.
:''-ata'': kollektiivin pääte, esim. ''gor'' (puu) &rarr; ''gorata'' (metsä).
:''-ata'': kollektiivin pääte, esim. ''gor'' (puu) &rarr; ''gorata'' (metsä).
:''-ia'': muodostaa nimiä, varsinkin kaupunkien nimiä, mutta myös esim. sairauksien, kukkien tai joissain tapauksessa kokoelmia (''militaria'').
:''-i'': monikon pääte. Esim. ''obrai'' = kuvia, ''skugai'' = varjoja.
:''-i'': monikon pääte. Esim. ''obrai'' = kuvia, ''skugai'' = varjoja.
:''-or'': tekijäpääte, esim. Praedor = ryöstäjä
:''-or'': tekijäpääte, esim. Praedor = ryöstäjä.


Verbi muodostetaan päätteellä -le (kulttuurista omimista turkin kielestä).
Verbi muodostetaan päätteellä -le (törkeää kulttuurista omimista turkin kielestä).


==Sanasto==
==Sanasto==
Rivi 24: Rivi 30:
|-
|-
|fran||pitkä||nimessä Franfar, Pitkä joki
|fran||pitkä||nimessä Franfar, Pitkä joki
|}
===Partikkelit===
{|class="wikitable sortable"
|-
!Sana!!Merkitys!!Huomautuksia
|-
|sen||ilman, vailla||mm. galician kielessä
|}
|}
===Pronominit===
===Pronominit===
TODO
====Persoonapronominit====
{|class="wikitable sortable"
|-
!muoto!!subjekti!!objekti!!possessiivi
|-
|yks. 1. pers||TODO (minä)||TODO (minua)||TODO (minun)
|-
|yks. 2. pers||TODO (sinä)||TODO (sinua)||TODO (sinun)
|-
|yks. 3. pers||TODO (hän)||TODO (häntä)||TODO (hänen)
|-
|mon. 1. pers||TODO (me)||TODO (meitä)||TODO (meidän)
|-
|mon. 2. pers||TODO (te)||TODO (teitä)||TODO (teidän)
|-
|mon. 3. pers||TODO (he)||TODO (heitä)||TODO (heidän)
|}
 
===Substantiivit===
===Substantiivit===
{|class="wikitable sortable"
{|class="wikitable sortable"
Rivi 32: Rivi 62:
!Sana!!Merkitys!!Huomautuksia
!Sana!!Merkitys!!Huomautuksia
|-
|-
| -ia||nimien pääte||muodostaa nimiä, varsinkin kaupunkien nimiä, mutta myös esim. sairauksien, kukkien tai joissain tapauksessa kokoelmia (''militaria'').
|ar||ylhäinen, lordi, herra, päällikkö||sindarin âr. Esim. sanassa Valiar.
|-
|-
|ar||ylhäinen, lordi, herra, päällikkö||vrt. sindarin âr. Esim. Valiar.
|auda||ääni||johdettu jostain audio-sanan etymologiasta
|-
|-
|auda||ääni||&mdash;
|bord||lauta||ruotsia
|-
|-
|bord||lauta||&mdash;
|borva||kirous||Borva(r)-ia, Kirottu maa; käytetään kirosanana, ''borva''! (vrt. slaavilaisten kielten ''kurva!'')
|-
|-
|borva||kirous||Borva(r)-ia, Kirottu maa; käytetään kirosanana, ''borva''! (vrt. slaavilaisten kielten ''kurva!'')
|borvor||noita||"kiroaja". Ehdotti Mike Pohjola.
|-
|-
|cir||piiri, kehä, rengas, ympyrä||nimessä Cir + -col
|cir||piiri, kehä, rengas, ympyrä||nimessä Cir + -col
Rivi 54: Rivi 84:
|licha||ruumis||etenkin kuollut sellainen
|licha||ruumis||etenkin kuollut sellainen
|-
|-
|obra||kuva||&mdash;
|obra||kuva||t&#353;ekkiä tai jotain
|-
|-
|rig||risteys, ristikko||''Far+rig(n)+ia'', Risteävien kanavien maa
|rig||risteys, ristikko||''Far+rig(n)+ia'', Risteävien kanavien maa
|-
|skuga||varjo||muokattu ruotsin kielestä
|-
|sun||aurinko||nimessä Sunia, Aurinkoinen maa (lavea, aurinkoinen ylämaa kuin Brexit-Britannia)
|-
|taxus||marjakuusi||latinaa; nimessä Taxos, Marjakuusien maa
|-
|val||jumala||nimessä Valiar
|-
|valar||ylijumala||Artante (useimmiten), myös Tolkien käytti tätä Jaconian kielestä johtamaansa sanaa
|-
|valiar||jumalan valittu||&mdash;
|}
|}


Versio 27. helmikuuta 2021 kello 09.58

Farrignian kirjakieli on Farrignian yliopiston määrittelemä "virallinen" Jaconian kieli, tai ainakin niin virallinen kuin nyt jokin kieli voi olla.

Audai sen obrai, obrai sen audai, lichai sen skugai, skugai sen lichai.

Jaconian kieli on agglutinatiivinen kieli kuten suomen kielikin, mutta käytännöllisistä syistä huomattavasti yksinkertaisempi ja säännöllisempi.

Sukuja (en, ett tai feminiini, maskuliini tms.) ei ole.

Sanastoa on laadittu menetelmällä "otetaan indoeurooppalaisista kielistä coolein sana ja käytetään sitä, mahdollisesti vähän muokaten".

Kielioppi

Joku, joka oikeasti osaa, voinee laatia Kieliopin. Minä en.

-an: joki, esim. Gonian, Oftan, Seran mutta myös maa, Travan. Muodostanee adjektiivin.
-ata: kollektiivin pääte, esim. gor (puu) → gorata (metsä).
-ia: muodostaa nimiä, varsinkin kaupunkien nimiä, mutta myös esim. sairauksien, kukkien tai joissain tapauksessa kokoelmia (militaria).
-i: monikon pääte. Esim. obrai = kuvia, skugai = varjoja.
-or: tekijäpääte, esim. Praedor = ryöstäjä.

Verbi muodostetaan päätteellä -le (törkeää kulttuurista omimista turkin kielestä).

Sanasto

Adjektiivit

Sana Merkitys Huomautuksia
fran pitkä nimessä Franfar, Pitkä joki

Partikkelit

Sana Merkitys Huomautuksia
sen ilman, vailla mm. galician kielessä

Pronominit

Persoonapronominit

muoto subjekti objekti possessiivi
yks. 1. pers TODO (minä) TODO (minua) TODO (minun)
yks. 2. pers TODO (sinä) TODO (sinua) TODO (sinun)
yks. 3. pers TODO (hän) TODO (häntä) TODO (hänen)
mon. 1. pers TODO (me) TODO (meitä) TODO (meidän)
mon. 2. pers TODO (te) TODO (teitä) TODO (teidän)
mon. 3. pers TODO (he) TODO (heitä) TODO (heidän)

Substantiivit

Sana Merkitys Huomautuksia
ar ylhäinen, lordi, herra, päällikkö sindarin âr. Esim. sanassa Valiar.
auda ääni johdettu jostain audio-sanan etymologiasta
bord lauta ruotsia
borva kirous Borva(r)-ia, Kirottu maa; käytetään kirosanana, borva! (vrt. slaavilaisten kielten kurva!)
borvor noita "kiroaja". Ehdotti Mike Pohjola.
cir piiri, kehä, rengas, ympyrä nimessä Cir + -col
col velho nimessä Cir + -col; hollannin kielen kol tarkoittaa velhoa, taikuria
far joki, kanava Far+rig(n)+ia, Risteävien kanavien maa
gor puu bulgarian kielen sanasta gorata, metsä; myös nimessä Gorfar, Puujoki
gorata metsä bulgarian kielen sanasta gorata, metsä
licha ruumis etenkin kuollut sellainen
obra kuva tšekkiä tai jotain
rig risteys, ristikko Far+rig(n)+ia, Risteävien kanavien maa
skuga varjo muokattu ruotsin kielestä
sun aurinko nimessä Sunia, Aurinkoinen maa (lavea, aurinkoinen ylämaa kuin Brexit-Britannia)
taxus marjakuusi latinaa; nimessä Taxos, Marjakuusien maa
val jumala nimessä Valiar
valar ylijumala Artante (useimmiten), myös Tolkien käytti tätä Jaconian kielestä johtamaansa sanaa
valiar jumalan valittu —

Verbit

Ota sana ja lisää siihen -le.

Noudettu kohteesta ”https://wiki.praedor.net/index.php?title=Farrignian_kirjakieli&oldid=414”