Ero sivun ”Farrignian kirjakieli” versioiden välillä
p →Verbit |
|||
| Rivi 201: | Rivi 201: | ||
|- | |- | ||
|audale||äännellä||auda + le, tässä lähinnä esimerkkinä | |audale||äännellä||auda + le, tässä lähinnä esimerkkinä | ||
|- | |||
|curole||pitää huolta, järjestää, katsoa perään, varmistaa, parantaa||latinan kielestä | |||
|- | |- | ||
|gremle||mennä||nimessä ''Gremac'', "menevä mies"; serbokroatiaa | |gremle||mennä||nimessä ''Gremac'', "menevä mies"; serbokroatiaa | ||
Versio 28. helmikuuta 2021 kello 10.34
Farrignian kirjakieli on Farrignian yliopiston määrittelemä "virallinen" Jaconian kieli, tai ainakin niin virallinen kuin nyt jokin kieli voi olla.
- Audai sen obrai, obrai sen audai, lichai sen skugai, skugai sen lichai.
- "Ääniä ilman kuvia, kuvia ilman ääniä, ruumiita ilman varjoa, varjoja ilman ruumiita."
Jaconian kieli on agglutinatiivinen kieli kuten suomen kielikin, mutta käytännöllisistä syistä huomattavasti yksinkertaisempi ja säännöllisempi.
Sukuja (en, ett tai feminiini, maskuliini tms.) ei varsinaisesti ole.
Sanastoa on laadittu menetelmällä "otetaan indoeurooppalaisista kielistä coolein sana ja käytetään sitä, mahdollisesti vähän muokaten".
Kielioppi
Joku, joka oikeasti osaa, voinee laatia Kieli- ja Äänneopit. Tässä on jotain spekulaatiota vain.
Perussanajärjestys: yksinkertaisuuden vuoksi kuten suomen kielessä. Tavallisimmin siis subjekti-verbi-objekti, mutta vapaa.
- -ac: maskuliinen sanojen ja nimien pääte; useissa nimissä kuten Ranac
- -an: joki, esim. Gonian, Oftan, Seran mutta myös maa, Travan. Muodostanee adjektiivin.
- -ata: kollektiivin pääte, esim. gor (puu) → gorata (metsä).
- -ica, -ira, -ene, -lia: feminiinisiä sanojen ja nimien päätteitä
- -ia: muodostaa nimiä, varsinkin kaupunkien nimiä, mutta myös esim. sairauksien, kukkien tai joissain tapauksessa kokoelmia (militaria).
- -i: monikon pääte. Esim. obrai = kuvia, skugai = varjoja.
- -or: tekijäpääte, esim. Praedor = ryöstäjä.
- -us: muodostaa adjektiiveja nomineista, verbeistä, adverbeistä ja niiden yhdistelmistä
Verbi muodostetaan päätteellä -le (törkeää kulttuurista omimista turkin kielestä).
Aikamuodot
Ehdotus verbeille:
| Aikamuoto | pääte | esimerkki |
|---|---|---|
| preesens | -le | todle - kuolee |
| imperfekti | -ledi | todledi - kuoli |
| perfekti | -ledim | todledim - on kuollut |
| pluskvamperfekti | -leim | todleim - oli kuollut |
| liittopreesens | -lesik | todlesik - on kuoleva |
| liittoimperfekti | -lesim | todlesim - oli kuoleva |
| futuuri | -lesek | todlesek - tulee kuolemaan |
| futuurin perfekti | -lesekim | todlesekim - tulla olemaan kuollut |
Käskymuotona toimii pelkkä verbi ilman subjektia: todle! - kuole!
Äänneoppi
Tiedossa: C ja k lausutaan yleensä molemmat [k], mutta joissain murteissa niiden ääntämissäännöt ovat säilyneet, esim. Circol lausutaan [sɪrkol].
Sanasto
Adjektiivit
| Sana | Merkitys | Huomautuksia |
|---|---|---|
| fran | pitkä | nimessä Franfar, Pitkä joki |
| seran | kuiva, kuihtunut, karu | nimessä Seres |
| star | vanha | serbokroatiaa |
Partikkelit
| Sana | Merkitys | Huomautuksia |
|---|---|---|
| i | ja | monissa kielissä (puhuessa sekoittuu monikkoon liian usein joten muutettaneen...) |
| TODO | ei | TODO ehdotus: ne |
| TODO | kyllä | TODO ehdotus: ano |
| sen | ilman, vailla | mm. galician kielessä |
Pronominit
Persoonapronominit
| muoto | subjekti | objekti | possessiivi |
|---|---|---|---|
| yks. 1. pers | TODO (minä) | TODO (minua) | TODO (minun) |
| yks. 2. pers | TODO (sinä) | TODO (sinua) | TODO (sinun) |
| yks. 3. pers | TODO (hän) | TODO (häntä) | TODO (hänen) |
| mon. 1. pers | TODO (me) | TODO (meitä) | TODO (meidän) |
| mon. 2. pers | TODO (te) | TODO (teitä) | TODO (teidän) |
| mon. 3. pers | TODO (he) | TODO (heitä) | TODO (heidän) |
Substantiivit
| Sana | Merkitys | Huomautuksia |
|---|---|---|
| alam | alku | semiittisistä kielistä, mutta myös proto-saksan ald |
| alma | sielu | espanjaa, sointuu mukavasti alam-sanan kanssa |
| ar | ylhäinen, lordi, herra, päällikkö | sindarin âr. Esim. sanoissa Artante ja Valiar |
| aran | maa, maaperä | nimessä Vortan Aranos ("Vortan maanviljelijä"?), etymologia sama kuin sanalla earth |
| auda | ääni | johdettu jostain audio-sanan etymologiasta |
| bord | lauta | ruotsia |
| borva | kirous | Borva(r)-ia, Kirottu maa; käytetään kirosanana, borva! (vrt. slaavilaisten kielten kurva!) |
| borvor | noita | "kiroaja". Ehdotti Mike Pohjola. |
| cir | piiri, kehä, rengas, ympyrä | nimessä Cir + -col, latinan circus |
| coldor | velho | nimessä Cir + -col; hollannin kielen kol tarkoittaa velhoa, taikuria |
| cor | sydän (elin) | nimessä Raycor, "Raivosydän" |
| far | joki, kanava | Far+rig(n)+ia, Risteävien kanavien maa |
| gon | rotu, kansa | nimissä Gonian ja Gorgonius; proto-indo-eur. *ǵónh₁os |
| gonor | siemenneste, sperma | kreikan γόνος (gónos, "sperm, seed, offspring") josta mm. gonorrea (tippuri) |
| gor | puu | bulgarian kielen sanasta gorata, metsä; myös nimissä Gorfar, Puujoki ja Gorgonius |
| gorata | metsä | bulgarian kielen sanasta gorata, metsä |
| Goratan | Metsäläinen | ei siis Gorean (jollette välttämättä halua :) |
| hur | tuli | armenian kielestä, samat juuret kuin engl. fire-sanalla |
| Innamor | Sisämeri | inna- "sisä-" + mor "meri" |
| licha | ruumis | etenkin kuollut sellainen, englannin lich |
| mana | taikuus | nimessä Manatira, polynesian kielestä |
| mor | meri | nimessä Morac; bretonin kieltä |
| obra | kuva | tšekkiä tai jotain |
| ray | raivo | ainun rayke, "tappaa" |
| remus | airo | latinaa |
| rig | risteys, ristikko | Far+rig(n)+ia, Risteävien kanavien maa |
| skuga | varjo | muokattu ruotsin kielestä |
| starac | vanha mies | serbokroatiaa |
| starica | vanha nainen | serbokroatiaa |
| starus | vanhus | star + -us |
| sun | aurinko | nimessä Sunia, Aurinkoinen maa (lavea, aurinkoinen ylämaa kuin Brexit-Britannia) |
| tax | marja | Taxos |
| taxus | marjakuusi | latinaa; nimessä Taxos, Marjakuusien maa |
| tod | kuolema | nimessä Tod, sarjassamme Jaconian hilpeät nimet. Myös saksan kielessä sama. |
| val | jumala | nimessä Valiar |
| valar | ylijumala | Artante (useimmiten), myös Tolkien käytti tätä Jaconian kielestä johtamaansa sanaa |
| valiar | jumalan valittu | — |
| verania | maailmankaikkeus, kosmos | etunimestä Vera :D; no, itse asiassa proto-saksan sanata wer josta englannin world |
| voda | vesi | indoeurooppalainen, monissa kielissä |
Numeraalit
1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10: un, dy, tri, kater, pet, shi, sep, och, naw, deg
Kuusi on huonon onnen luku koska velhokuninkaita oli kuusi.
Nolla tunnetaan, se on sero.
Verbit
Ota sana ja lisää siihen -le. Mahdollisimman säännöllisesti. Olla-verbi saa olla poikkeus jos niin halutaan.
| Sana | Merkitys | Huomautuksia |
|---|---|---|
| audale | äännellä | auda + le, tässä lähinnä esimerkkinä |
| curole | pitää huolta, järjestää, katsoa perään, varmistaa, parantaa | latinan kielestä |
| gremle | mennä | nimessä Gremac, "menevä mies"; serbokroatiaa |