Farrignian juhlapäivät

Praedor Wikistä
Versio hetkellä 30. heinäkuuta 2021 kello 11.00 – tehnyt ELF (keskustelu | muokkaukset) (Linkitystä parannettu.)


Epävirallista tietoaHUOM. Tämä sivu ei suurimmaksi osaksi ole kaanonia.


Farrigniassa suurin juhlapäivä on Valiarin kruunajaispäivä ja toiseksi tärkein Kuolleiden juhla.


Arkiset juhlat

Joka viikon 7. päivä on pyhäpäivä, jolloin oletetaan että jokainen käy Artanten temppelissä. Käytännössä temppelit ovat tavallisina pyhinä aika tyhjiä. Holrusissa temppeliin meno tosin on pakollista.

Kaikki markkinapäivät ovat samalla juhlapäiviä. Markkinoiden houkutuksissa lankeaa helposti ja seuraavana aamuna voi löytää itsensä katuojasta pää kipeänä ja kaikki rahat poissa. Lukemattomia vitsejä veistellään hevoskauppiaista, joita ei yleisesti pidetä ihan rehellisimpinä kaikista kauppiaista.


Vuosijuhlat

Uuden vuoden syntymäpäivä on 1. alkukevättä.

Kesäjuhla, nuoruuden juhla on 1. alkukesää.

Syysjuhla, aikuisuuden juhla on 1. alkusyksyä.

(Laajemmat kuvaukset ym. juhlista tulevat myöhemmin. Kun joku ne kirjoittaa.)


Talvijuhla, vanhuuden juhla

Juhlan ajankohta on 1. alkutalvea. Juhlan tarkoitus olisi oikeastaan kunnioittaa vanhuksia ja näiden viisautta ja jokaisen pitäisi käydä tapaamassa ikääntyneitä sukulaisiaan. Enemmän huomiota saa kuitenkin se, kun nuoriso kiertää vanhoiksi pukeutuneina ovelta toiselle kerjäämässä Kuolleiden juhlasta jääneitä oluita ja viinejä. Ne pitää tänä päivänä viimeistään juoda pois. Sen uskotaan takaavan, että seuraavan sadon aikaan saadaan jälleen tynnyrit ja pullot aivan täyteen.


Valiarin kruunajaispäivä 1. loppusyksyä

Farrginiassa tämä on suuri juhla, johon säästetään rahaa ja valmistaudutaan pidempään (vrt. joulu). Kruunajaispäivän ajankohta on 1. loppusyksyä (vastaa meillä marraskuun 1. päivää).

Varsinainen juhlinta tapahtuu aattona 30. alkusyksyä. Auringon laskiessa palatsissa on vastaanotto, johon osallistuu yhteiskunnan kerma, korkea-arvoiset upseerit ja muiden valtioiden lähettiläät.

Sillä välin kaupungilla kansa juhlii riehakkaasti. Joku kerjäläinen tai muu rujo tyyppi valitaan pääkaupungin juhlakuninkaaksi ja hän kiertää kaupungin läpi karnevaalikulkueen kanssa. Kulkue päättyy ensimmäisen kehän suurelle aukiolle jota reunustavat kuninkaan palatsi, Farrignian yliopisto ja Artanten suuri temppeli. Tänä päivänä kaikki kaupungin portit 30 ulkoporttia lukuun ottamatta ovat auki ja kansa saa kulkea vapaasti.

Teniran Mada otti juhlakuninkaan vastaan henkilökohtaisesti, joi hänen kanssaan maljan ja kruunasi hänet. Yleensä juhlakuningas sai kullatun hopeakruunun, mutta silloin tällöin kuningas pilaili lyömällä juhlakuninkaan päähän kourallisen lehmänsontaa tai vaikka hatun, jossa oli aasin korvat. Liala Mada näyttäytyy vain parvekkeellaan mutta juhlijoille heitellään hopearahoja ja jaetaan lahjoja.

Palatsikaarti vahtii, että mitään asiatonta ei tapahdu. Portit suljetaan aamuyöstä ja palatsikaartin yövuoro käy läpi ensimmäisen kehän. Kaarti pieksee jokaisen joka on jäänyt lorvailemaan ilman lupaa, ennen kuin hänet heitetään ulos.

Ne, jotka pysyvät kotona tai juhlivat pienemmällä porukalla, valitsevat jonkun perheenjäsenen tai palvelijan juhlakuninkaaksi. Hänet kruunataan, hän istuu pöydän päähän tärkeimmälle paikalle ja hän saa määrätä muille hauskoja tehtäviä. Tehtävästä kieltäytyvä saa rangaistuksen jonka juhlakuningas määrää.

Illalla jaetaan toisille lahjoja ja syödään suuri juhla-ateria. Köyhimmätkin ovat hankkineet tuoretta kalaa, lihaa tai ainakin makkaroita pöytään, sekä vähän viiniä tai muuta parempaa juotavaa.

Itse kruunajaispäivä on hiljaisempi juhla, jolloin on Artanten palvelusmenoja. Kuningatar itse osallistuu suuren temppelin menoihin ja vahvistaa olevansa Artanten nimittämä hallitsija. Ateriana on joko eilisen juhlan tähteitä, tai varakkailla vieläkin hienompi juhlamenu kuin aattona.

Eilisen päivän ja yön vastapainona kruunajaispäivä on myös palatsikaartin juhlapäivä. Illallisilla kuningatar tapaa kaartilaisia ja jakaa heille lahjoja, arvomerkkejä ja ylennyksiä. Kuukauden 1. päivä on myös kaartin palkkapäivä. (Farrignian armeijan juhlapäivä on talvipäivän seisauksen aattona.)


Kuolleiden juhla 22. alkutalvea

Talvipäivän seisauksen aattona 21. alkutalvea muistellaan kuolleita läheisiä.

Samaan päivään on sekoittunut useita ikivanhoja juhlapäiviä, eikä kukaan ole oikein varma että mitä loppujen lopuksi juhlitaan. Kuoleman symbolit, hirviöt ja pelottavat kauhutarinat ovat osa tätä juhlaa, jota pidetään siitä huolimatta erityisen hauskana ja hupaisana (vrt. Día de Muertos).

Lapset pukeutuvat hirviöiksi jotka muistuttavat Borvarian ja Warthin romahduksesta ja kiertävät naapuruston ovilla kerjäämässä herkkuja. Hirviöasu myös suojaa heitä oikeilta hirviöiltä.

Jokainen jolla vain on varaa, panee ikkunalleen ikilyhdyn, tavallisen lyhdyn tai kynttilän palamaan koko yöksi. Valo pitää pahat henget ja aaveet poissa. Tyynyn alle laitetaan pussissa tiettyjä yrttejä (mm. ukonhattua, valkosipulia, salviaa) myös karkottamaan hirviöitä ja kummituksia.

Nuorison tapana on tunkeutua yöllä Farrignian valtaviin katakombeihin juhlimaan villisti. Palatsikaarti ja kaupunginvartiosto puolestaan yrittävät estää heitä. Siitä kaikesta, mitä maan alla tänä yönä tapahtuu, riittää juoruiltavaa pitkäksi aikaa.

Seuraavana päivänä juhlitaan Jaconian selviytymistä ja elämän voittoa. On vuoden pimein päivä ja tästä eteenpäin valo alkaa lisääntyä. Kuten niin usein riehakkaan aaton jälkeen, itse juhlapäivä on hiljainen ja rauhallinen ja sisältää uskonnollisia menoja.


Kielteisiä asenteita

Kiihkeät uskovaiset ovat sitä mieltä, että kuninkaallinen, hengellinen ja maallinen arvojärjestys ovat asioita, joista ei koskaan saa laskea leikkiä. Tulathia, kiellettyä kaupunkia, Warthia ja Borvariaa ei pidä edes mainita koska se voi villitä nuorisoa. Teniran Mada täytyy aina hienovaraisesti ohittaa menneistä kuninkaista puhuttaessa, sillä muuten loukataan kuningatarta.

Remus Thesioporuksen pilkka on velhojen pilkkaa ja velhot voisivat oikeutetusti kostaa sen.

Valiarin kruunajaispäivä on Artanten päivä, sillä Hän on se joka kruunasi ensikuninkaan ja päähuomion tulee siis olla Hänessä.

Käytännössä on mahdotonta estää rahvasta juhlimasta perinteisinä päivinä. Mikään kaarti tai armeija ei pystyisi sitä estämään. Kaartilaiset ja sotilaat ovat loppujen lopuksi farrignialaisia, monet itsekin rahvaan piiristä lähtöisin. Ja kuningatar pyrkii ylläpitämään vanhaa järjestystä johon kuuluvat myös juhlat. Hän on varovainen kaikenlaisten uudistusten kanssa.


Häät

Polttarit

"Varmaan jos kyse olisi hyvämaineisista aatelisista, morsiamen polttareissa käytäisiin Artanten temppelissä rukoilemassa ja jättämässä uhrilahja, sitten pidettäisiin illanistujaiset jonkin aatelisnaisen kotona. Tarjottaisiin teetä ja leivoksia tms. ja morsian saisi paljon lahjoja, ystävien muistikirjaan kirjoittamia runoja ja hyviä neuvoja ("makaa vain hiljaa paikallasi ja ajattele Artantea ja isänmaata"). Ehkäpä otettaisiin myöhemmin jopa pienet lasilliset mietoa viiniä!" - Hyvämaineisten aatelisnaisten polttareista, facebook, 9.7.2021


Kiitos

Facebook-keskustelussa mukana (aakkosjärjestyksessä) mm. Juho Faarinen, Petri Hiltunen, Ilkka Niemi, Rami Niemi, Asko Metsäpelto, Mikael "Artanten ruoska" Mustonen, Niko Ruotsalainen, Lea Vestovuo ja Ville Vuorela.


Katso myös