p (→Substantiivit) |
p (→Verbit) |
||
| Rivi 1 516: | Rivi 1 516: | ||
|- | |- | ||
|ΤODO||pukea||— | |ΤODO||pukea||— | ||
|- | |||
|halva||puolittaa||''halv'' + -a | |||
|- | |- | ||
|ΤODO||purjehtia||katalaanin yms. kielissä purje/purjehdus on ''vela''; nimessä ''Velador'', purjehtija | |ΤODO||purjehtia||katalaanin yms. kielissä purje/purjehdus on ''vela''; nimessä ''Velador'', purjehtija | ||
Versio 27. marraskuuta 2021 kello 09.03
Jaconian valtakieltä osaavat monet barbaaritkin. Kirjoituksessa on 30 merkkiä. On olemassa myös vanha kuvakirjoitusmuoto, "kirkkojaconia". Praedor - Roolipeli 2.0: Seikkailijan kirja, s. 50.
Epävirallista tietoa ja myöskin sivun laatijan ymmärrys kielitieteestä on hyvin puutteellinen.
- Mother: What's gorn dear?
- Father: Nothing, nothing, I just like the word. It gives me confidence. Gorn ... gorn. It's got a sort of woody quality about it. Gorn. Gorn. Much better than `newspaper' or `litterbin'.
- Daughter: Frightful words.
- Mother: Perfectly dreadful.
- Father: Ugh! Newspaper! ... litterbin ... dreadful tinny sort of words. Tin, tin, tin.
- The daughter bursts into tears.
- Mother: Oh, dear, don't say `tin' to Rebecca, you know how it upsets her.
- - Monty Python's Flying Circus, "Woody and Tinny Words", 4. kausi, jakso 3, The Light Entertainment War
- Huom. gorn tarkoittaa kymrin ja Krimin tataarien kielissä torvea. Otettaneen sanastoon? :D
Farrignian kirjakieli on Farrignian yliopiston määrittelemä "virallinen" Jaconian kieli, tai ainakin niin virallinen kuin nyt jokin kieli voi olla.
Jaconian kieli on agglutinatiivinen kieli kuten suomen kielikin, mutta käytännöllisistä syistä huomattavasti yksinkertaisempi ja säännöllisempi.
Sukuja (en, ett tai feminiini, maskuliini tms.) ei varsinaisesti ole.
Kielioppi
Perussanajärjestys: yksinkertaisuuden vuoksi kuten suomen kielessä. Tavallisimmin siis SVO (subjekti-verbi-objekti), mutta vapaa. Tämä on meidän maailmammekin kielissä niitä kaikkein yleisimpiä.
- -ia: muodostaa maiden, sairauksien, kukkien jne. nimiä, joskus kokoelmia (militaria). Latinassa feminiinejä, maskuliini oli -ius. Nimissä suku on usein säilynyt? Maskuliinisia ovat Holrus, Tutus, Taxos, Seres, jne. ja feminiinisiä mm. Justia, Piperia, Sunia, Selfia, Jaconia, Borvaria.
- -or: tekijäpääte, esim. Praedor = ryöstäjä. Jos sana päättyy vokaaliin, se putoaa pois, esim. borva → borvor.
- -es: monikko?
- agin-: skotin kielestä (myös englantia), sama kuin anti- jota en halunnut käyttää.
Sijat:
- nominatiivi, taivuttamaton muoto.
- 'i, 'uka, 'ki: genetiivi, minun, sinun, hänen/sen. Esim. balt'i (minun) vyöni, baltes'ki (heidän/niiden) vyönsä.
- -n: akkusatiivi: vastaa kysymyksiin "kenet", "minkä", esim. menen ampumaan oravan, minä näen sinut. Kons. jälkeen -an.
- -d: partitiivi: leipää, autoa, televisiota, sinua); konsonantin jälkeen -ad. Haimad "kotia".
- -e: inessiivi: sijaintia jossakin paikassa tai jonkin sisällä, vastaa esim. kysymykseen missä. Haime "kotona".
- -st: elatiivi: ilmaisee liikettä jostakin ulos: talosta, kylästä. Kons. jälkeen -ast.
- -an: ilatiivi: liike jonkin sisään: haiman "kotiin", taloon, vuoteen, harmaaseen.
- -nal: adessiivi: ilmaisee sijaintia jonkin päällä, jollain pinnalla tai jonkin lähellä: tuolilla, seinällä, talolla.
- -tol: ablatiivi: ilmaisee liikettä pois joltain pinnalta tai jonkin luota: tuolilta, seinältä, talolta.
- -hes: allatiivi: ilmaisee liikettä jonkin päälle, jollekin pinnalle tai jonkin lähelle: tuolille, seinälle, talolle.
- -hel: latiivi: luokse.
- -na: essiivi: ilmaisee olotilaa, jonakin olemista: lapsena, äitinä
- -ks: translatiivi: ilmaisee tulemista, muuttumista joksikin: lapseksi, äidiksi. Kons. jälkeen -aks; haimaks "kodiksi".
- ΤODO: instruktiivi: ilmaisee keinoa tai välinettä tai tapaa, jolla toiminta suoritetaan: jaloin, suin päin, vähin erin, harvoin, hiukan, tyystin jne.
- -on: abessiivi: ilman, vailla, ilmaisee puuttumista; rahatta, ilotta, selittelemättä,haimon "koditta/koditon"'.
- -ga: komitatiivi: kera jnk: baltge "vöineen", miekkoineen, kavereineen.
Verbien taivutus:
- Kaikkien verbien perusmuoto päättyy a-kirjaimeen. Katsotaan vielä tuleeko preesens erikseen.
- -n: indikatiivi, esim. gehan haiman "menen kotiin", fetan baltan "haen vyön".
- -u: imperfekti, esim. gehau haiman "menin kotiin", "hän työskenteli", "minä luin", "Matti juoksi maratonin".
- -siu: futuuri. esim. "They shall work", "I shall read". Gehasiu haiman "tulen menemään kotiin".
- -vau: iteratiivi, esim. "hän(hänellä) (oli tapana) työskennellä", "me(meillä) (oli tapana) lukea".
- -ki: imperatiivi, esim. gehaki "mene!", "työskentele!", "lue!".
- -mas: preesensin passiivi, esim. "aarteita löydetään Borvariasta".
- -tas: imperfektin passiivi, esim. "aarteita oli löydetty Borvariasta".
Lainasin verbien suffikseja paljon mm. liettuan kielestä mutta paljon yksinkertaistaen.
Ei astevaihtelua!
Pitkät vokaalit puuttuvat käytännössä kokonaan. Jos niitä näkyy, kyseessä on vierasperäinen sana.
Äänneoppi
Kanonista tietoa:
- C ja k lausutaan yleensä molemmat [k], mutta joissain murteissa niiden ääntämissäännöt ovat säilyneet, esim. Circol lausutaan [sɪrkol].
- ae-diftongi, jota suomen kielessä ei esiinny, lausutaan [ɑi], esim. sanassa praedor. (Lähde: YLE Puhe 3.9.2021, Oodi fantasialle!, https://areena.yle.fi/audio/1-50908996, poistuu ma 3.10.2022)
| Etinen | Takainen | ||
|---|---|---|---|
| suppea | väljä | ||
| Suppea | i | y | u |
| Puolisuppea | e | ø | o |
| Väljä | æ | ɑ | |
Yllä on suomen kielen vokaalit. Taulukko muuttuu vielä koska mm. æ ja ø ilmeisesti puuttuvat kokonaan.
Pääsääntöisesti äännetään kuten kirjoitetaan, vain c /k/. Eli esim. sun äännetään /sun/, ei kuten englannissa. Pitkät vokaalit - sikäli jos niitä olisi - äännettäisiin kuten suomen kielessä.
Poikkeuksia: ay /ei/, kh /x/, x /ks/.
| Esimerkki | Ääntäminen |
|---|---|
| Drakha | /drɑxɑ/ |
| Raycor | /reikor/ |
| Taxus | /tɑksus/ |
Sanasto
Numeraalit
- sero
- unus
- do; nimessä Doina - tyttölapsia nimetään useissa kulttuureissa "numerojärjestykseen"
- tri; nimessä Triel
- kva; nimessä Kva
- cinc;
- secs;
- septe; nimessä Septe, tasa-arvon vuoksi tällä kertaa poika on "numeroitu". "Seitsemännen lapsen seitsemäs lapsi" (septene kinden septes kind, voi muuttua koska ei ole lyöty lukkoon genetiiviä ja järjestyslukuja saati sanaa "lapsi"...) on selvänäkijä tai noita
- octo
- nonus
- decem
- centum (ei siis satem :)
- cinc-centum-dodecem (Praedor 2.0:n nykyhetki, V.a.)
- mille
- milleion (-ion augmentatiivinen suffiksi?)
Alustavia ehdotuksia:
- Adverbiaalit: unusi kerran, dousi kahdesti, nonusi yhdeksästi, cincdecemi viidestikymmenesti
- Ordinaalit: unusus ensimmäinen, dous toinen, trius kolmas, decemunusus yhdestoista, dodecemsecsus kahdeskymmeneskuudes
- Multiplikatiivit: unusex yksi-, doex kaksi-, triex kolmi- jne. (esim. sanoihin kolmirivi, parijono, "sinkku", viisikulma, duo, trio, sekstetti)
- Proportionaalit: doplus kaksinkertainen (kaksi kertaa niin paljon kuin-), triplus kolminkertainen, centumkvadecemkvaplus sataneljäkymmentäneljäkertainen jne.
Vielä: pari, puntti (10), tikkuri (10), tusina (12), kerppu (31), kiihtelys (40), krossi (144), kirja (25 arkkia), riisi (500 arkkia), ...
Persoonapronominit
Tärkeitä sanoja, tässä vain alustavaa pohdiskelua.
| muoto | subjekti | objekti | possessiivi | akkusatiivi |
|---|---|---|---|---|
| yks. 1. pers | yo (minä) | yome (minua) | yo'i (minun) | yon (minut) |
| yks. 2. pers | tu (sinä) | tume (sinua) | tu'uka (sinun) | tun (sinut) |
| yks. 3. pers | ey (hän) | eyme (häntä) | ey'ki (hänen) | eyn (hänet) |
| mon. 1. pers | yoes (me) | yomes (meitä) | yoes'i (meidän) | yones (meidät) |
| mon. 2. pers | tues (te) | tumes (teitä) | tues'uka (teidän) | tunes (teidät) |
| mon. 3. pers | eyes (he) | eymes (heitä) | eyes'ki (heidän) | eynes (heidät) |
Neutri: ge se, geme sitä, ge'ki sen (genetiivi), gen sen (objektina).
Substantiiveihin liitettynä possessiivipääte ilmaisee omistusta: bokh'i jouseni, bokh'uka jousesi, bokh'ki hänen jousensa jne.
Substantiivit
| Sana | Merkitys | Huomautuksia |
|---|---|---|
| ΤODO | aalto | — |
| ΤODO | aamiainen | — |
| ΤODO | aamu | — |
| ΤODO | aamupäivä | — |
| ΤODO | aamuyö | — |
| ΤODO | aarre | — |
| ΤODO | adjektiivi | — |
| ΤODO | aika | — |
| ΤODO | aikuinen | — |
| ΤODO | aivot | — |
| ???sey | alapuoli | — |
| ΤODO | allas | — |
| ΤODO | alushousut | — |
| ΤODO | ammus | — |
| ΤODO | ampuma-ase | — |
| ΤODO | anteeksi | — |
| ΤODO | appelsiini | — |
| ΤODO | arkku | — |
| ΤODO | armeija | — |
| ΤODO | ase | — |
| ΤODO | asia | — |
| ΤODO | asianajaja | — |
| ΤODO | astia | — |
| ΤODO | asunto, talo | — |
| sun | aurinko | nimessä Sunia, Aurinkoinen maa (lavea, aurinkoinen ylämaa kuin Brexit-Britannia) |
| ΤODO | auto | — |
| ΤODO | avain | — |
| ΤODO | avaruus | — |
| ΤODO | avioliitto | — |
| ΤODO | aviomies | — |
| ΤODO | avoliitto | — |
| ΤODO | baari | — |
| ΤODO | banaani | — |
| ΤODO | demoni | — |
| ΤODO | dulcimer | — |
| ΤODO | eetteri | — |
| ΤODO | ei | — |
| ΤODO | ei-mitään/ei-mikään (nothing) | — |
| ΤODO | elokuva | — |
| ΤODO | eläin | — |
| ΤODO | elämä | — |
| ΤODO | energia | — |
| ΤODO | enkeli | — |
| ΤODO | epäpyhä | — |
| aginsper | epätoivo | agin/sper |
| ΤODO | etelä | — |
| ???sey | etupuoli | — |
| ΤODO | haarukka | — |
| ΤODO | haava | — |
| ΤODO | hame | — |
| ΤODO | hammas | — |
| ΤODO | harjoittelu | — |
| ΤODO | harjoitus | — |
| ΤODO | harmaa | — |
| ΤODO | harmonikka | — |
| ΤODO | hattu | — |
| ΤODO | helvetti | — |
| ΤODO | henki (ilma, elämä) | — |
| ΤODO | henkilö | — |
| ΤODO | henkäys (lohikäärmeen) | — |
| ΤODO | herhiläinen | — |
| ar | herra | sindarin âr. Esim. sanoissa Artante ja Valiar |
| ΤODO | hevonen | — |
| ΤODO | hiekka | — |
| ΤODO | hiiri | — |
| ΤODO | hiki | — |
| ΤODO | hinta | — |
| ΤODO | hiukset | — |
| ΤODO | hoitaja (sairaan-) | — |
| ΤODO | hopea | — |
| ΤODO | housut | — |
| ΤODO | hovi | — |
| ΤODO | huilu | — |
| ΤODO | huivi | — |
| ΤODO | hunaja | — |
| ΤODO | huoltaja (manager) | — |
| ΤODO | huone | — |
| ΤODO | huoneisto | — |
| ΤODO | huuli (ruumiinosa) | — |
| ΤODO | huuliharppu | — |
| ΤODO | huume | — |
| ΤODO | hyökkäys | — |
| ΤODO | hämähäkinverkko | — |
| ΤODO | hämähäkki | — |
| ΤODO | häät | — |
| ΤODO | höyhen | — |
| ΤODO | ihminen | — |
| ΤODO | iho | — |
| ΤODO | ikkuna | — |
| ΤODO | illallinen | — |
| ΤODO | ilma | — |
| eban | ilta | PIE muk. |
| ΤODO | iltapäivä | — |
| ΤODO | iltayö | — |
| ΤODO | irtolainen | — |
| ΤODO | isku | — |
| ΤODO | isoisä | — |
| ΤODO | isovanhempi | — |
| germere | isoäiti | — |
| ΤODO | isä | — |
| ΤODO | itä | — |
| ΤODO | jahti | — |
| ΤODO | jalanjälki | — |
| ΤODO | jalka | — |
| ΤODO | jalka (mittayksikkö) | — |
| ΤODO | jalkaterä | — |
| ΤODO | johtaja | — |
| an | joki | useiden jokien nimissä |
| far | joki, kanava | Far+rig(n)+ia; kanavien risteyksien l. kanavaverkoston maa; jokien nimissä kuten Franfar |
| ΤODO | joukko | — |
| ΤODO | joukkue | — |
| bokh | jousi (ase) | mongolia, proto-germ. muk. |
| ΤODO | juhlapuku (miehen) | — |
| ΤODO | juhlapuku (naisen) | — |
| val | jumala | nimessä Valiar |
| valiar | jumalan valittu | — |
| drakha | jumalten kyynelet | huume, jota voi polttaa tai nauttia uutejuomana; jumalten kyynelet lienee vain lempinimi, ei käännös |
| ΤODO | juna | — |
| ΤODO | juoma | — |
| ΤODO | juuri (kasvilla) | — |
| ΤODO | juusto | — |
| ΤODO | jälki | PIE muk. |
| leg | järvi | PIE muk. |
| ΤODO | jää | — |
| ΤODO | kaarti | — |
| kaffal | kahvi | kuvausten perusteella sisältää pikemminkin amfetamiinia kuin kofeiinia...; arabian qahwah (قهوة) tarkoittaa marjaviiniä |
| ΤODO | kaiku | — |
| ΤODO | kakku | — |
| ΤODO | kala | — |
| ΤODO | kana | — |
| yr | karhu | nimestä Yrsa, "naaraskarhu"; Ursula ← ursus ← proto-italian orssā |
| ΤODO | kartta | — |
| ΤODO | kasvi | — |
| ΤODO | kasvot | — |
| ΤODO | katto | — |
| ΤODO | katu | — |
| ΤODO | kaula (ruumiinosa) | — |
| ΤODO | kauppa | — |
| ΤODO | kauppias | — |
| ΤODO | kaupunki | — |
| ΤODO | keho, vartalo | — |
| ΤODO | keittiö | — |
| ΤODO | keitto (ruoka) | — |
| ΤODO | kello (ajan mittaukseen) | — |
| ΤODO | keltainen | — |
| ΤODO | kenkä | — |
| ΤODO | kenttä | — |
| ΤODO | kerjäläinen | — |
| ΤODO | keskipäivä | — |
| ΤODO | keskiyö | — |
| ΤODO | kieli (puhuttu) | — |
| ΤODO | kieli (ruumiinosa) | — |
| ΤODO | kilogramma | — |
| galba | kilpi | — |
| kain | kipu | PIE muk. |
| ΤODO | kirja | — |
| ΤODO | kirjain | — |
| ΤODO | kirjasto | — |
| ΤODO | kirje | — |
| ΤODO | kirjoittaja | — |
| ΤODO | kirkko | — |
| borva | kirous | Borva(r)-ia, Kirottu maa; käytetään kirosanana, borva! Vrt. slaavilaisten kielten kurva! |
| ΤODO | kissa | — |
| ΤODO | kitara | — |
| ΤODO | kives | — |
| ΤODO | kivespussi | — |
| ΤODO | kivi | — |
| ΤODO | kivääri | — |
| ΤODO | klubi | — |
| ΤODO | koira | — |
| ΤODO | konsonantti | — |
| ΤODO | kontu (shire) | — |
| ΤODO | kori | — |
| ΤODO | korkeakoulu | — |
| ΤODO | kortti (pelikortti) | — |
| ΤODO | kortti (postikortti) | — |
| ΤODO | korva | — |
| haim | koti | proto-germ. |
| ΤODO | koulu | — |
| ΤODO | kukka | — |
| ΤODO | kukkula | — |
| ΤODO | kuljetus | — |
| ΤODO | Kulkija (Jaconian toinen kuu) | — |
| ΤODO | kulta | — |
| regs | kuningas | PIE muk. |
| ΤODO | kuningatar | — |
| tod | kuolema | nimessä Tod - sarjassamme Jaconian hilpeät nimet. Myös saksan kielessä sama. |
| ΤODO | kupari | — |
| ΤODO | kuppi | — |
| wreg | kurja | PIE muk. |
| ΤODO | kuu (taivaankappale) | — |
| ΤODO | kuukausi | — |
| ΤODO | kuukautiset | — |
| ΤODO | kuumuus | — |
| obr | kuva | — |
| ΤODO | kuvio | — |
| ΤODO | kyllä | — |
| ΤODO | kylpyhuone | — |
| ΤODO | kyltti | — |
| ΤODO | kylä | — |
| ΤODO | kynä | — |
| ΤODO | kyrpä (alat.) | — |
| ΤODO | kyynel | — |
| ΤODO | kyynärä | — |
| ΤODO | kämmen | — |
| ΤODO | kärki | — |
| ΤODO | käsi | — |
| ΤODO | käsilaukku | — |
| ΤODO | käsivarsi | — |
| ΤODO | köysi | — |
| ΤODO | laakso | — |
| ΤODO | laatikko (ei ruoka) | — |
| ΤODO | lahja | — |
| ΤODO | laiva | — |
| ΤODO | lahti (vesialue) | — |
| ΤODO | laji (olennoista) | — |
| nomo | laki | muinaiskreikka |
| ΤODO | lammas | — |
| ΤODO | lamppu | — |
| ΤODO | lanka | — |
| ΤODO | lapsi | — |
| ΤODO | lasi | — |
| ΤODO | lasku (maksettava) | — |
| sakkos | laukku | muinaiskreikka |
| ΤODO | laulu | — |
| ΤODO | lautanen | — |
| cu | lehmä | — |
| ΤODO | leikki | — |
| ΤODO | leili (vesi- tai viini-) | — |
| ΤODO | leipä | — |
| ΤODO | leiri | — |
| ΤODO | leninki | — |
| ΤODO | lintu | — |
| ΤODO | lippu (vaunuihin, laivaan tms.) | — |
| ΤODO | lippu (tunnus) | — |
| ΤODO | lompakko | — |
| ΤODO | lounas | — |
| ΤODO | lukko | — |
| ΤODO | lumi | — |
| ΤODO | luola | — |
| ΤODO | luonto | — |
| pien | lusikka | Proto-Germ. + Proto-Finnic muk. |
| ΤODO | luu | — |
| ΤODO | luuttu | — |
| ΤODO | luuydin | — |
| ΤODO | lyyra | — |
| ΤODO | lämpötila | — |
| ΤODO | länsi | — |
| ΤODO | lääke | — |
| ΤODO | lääkäri | — |
| ΤODO | maa (maaperä) | — |
| ΤODO | maa (valtio) | — |
| ΤODO | maailma | — |
| ΤODO | maali (maalaamiseen) | — |
| ΤODO | maali (pelissä) | — |
| ΤODO | maali (päämäärä) | — |
| ΤODO | maankiertäjä | — |
| ΤODO | maatila | — |
| ΤODO | maissi | — |
| ΤODO | maito | — |
| ΤODO | majatalo | — |
| ΤODO | maku | — |
| ΤODO | makuuhuone | — |
| ΤODO | malmi | — |
| ΤODO | marja | — |
| taxus | marjakuusi | latinaa; nimessä Taxos, Marjakuusien maa |
| ΤODO | materiaali | — |
| ΤODO | mehiläinen | — |
| ΤODO | mehu | — |
| oer | meri | sindarin |
| lascor | merimies | persia, hindi; laskari Sherlock Holmes -novellista Halkihuulinen kerjäläinen |
| ΤODO | merkki (symboli) | — |
| ΤODO | messinki | — |
| ΤODO | metalli | — |
| ΤODO | meteori | — |
| ΤODO | metri | — |
| gorata | metsä | bulgarian kielen sanasta gorata, metsä |
| Goratan | Metsäläinen | ei siis Gorean (jollette välttämättä halua :) |
| ΤODO | miekka | — |
| ΤODO | mies | — |
| ΤODO | minuutti | — |
| ΤODO | muistilappu | — |
| ΤODO | muna (linnun) | — |
| ΤODO | multa | — |
| ΤODO | murha | — |
| ΤODO | musiikki | — |
| ΤODO | musta | — |
| ΤODO | muta | — |
| ΤODO | myrkky | — |
| ΤODO | mäki | — |
| ΤODO | naapuri | — |
| ΤODO | nainen | — |
| ΤODO | naru | — |
| ΤODO | naudanliha | — |
| ΤODO | naula (pauna) | — |
| napu | nauris | muinaiskreikka |
| ΤODO | neliö | — |
| ΤODO | nenä | — |
| ΤODO | neula | — |
| borvor | noita | "kiroaja". Ehdotti Mike Pohjola. |
| ΤODO | nopeus | — |
| ΤODO | nuoli | — |
| ΤODO | nurkka | — |
| ΤODO | nyöri | — |
| ΤODO | näkymättömyys | — |
| ΤODO | nänni | — |
| ΤODO | näyttelijä | — |
| ΤODO | näyttämö | — |
| ΤODO | oikea (vasemman vastakohta) | — |
| ΤODO | oikealle | — |
| ΤODO | oikeusistuin | — |
| ΤODO | olkapää | — |
| ΤODO | olut | — |
| ΤODO | omena | — |
| traditor | opettaja | latina |
| ΤODO | opiskelija | — |
| ΤODO | oppilas | — |
| ΤODO | oranssi | — |
| skugher | orava | PIE muk. "varjohäntä" |
| ΤODO | orja | — |
| mangor | orjakauppias | latina |
| ΤODO | osa (komponentti) | — |
| ΤODO | osa (osuus jostain) | — |
| ΤODO | ovi | — |
| ΤODO | paholainen | — |
| ΤODO | paikka | — |
| ΤODO | paini | — |
| pahlavor | painija | persian kielestä |
| ΤODO | paino | — |
| ΤODO | paita | — |
| ΤODO | paketti | — |
| ΤODO | pala | — |
| ΤODO | palatsi | — |
| ΤODO | pallo (muoto) | — |
| ΤODO | pallo (pelissä käytettävä) | — |
| ΤODO | palvelija | — |
| ΤODO | panhuilu | — |
| ΤODO | pankki | — |
| ΤODO | paperi | — |
| ΤODO | papitar | — |
| ΤODO | pappi | — |
| ΤODO | parannus | — |
| ΤODO | parta | — |
| ΤODO | parturi | — |
| ΤODO | paska (alat.) | — |
| ΤODO | peli | — |
| ferr | pelko | (Niin, Ferron tarkoittaa synkkää - mutta sepä ei olekaan jaconian kieltä, koska jaconian kielinen henkilö selittää Ferronille jaconiaksi että tämän nimi tarkoittaa synkkää!) |
| ΤODO | perhe | — |
| ΤODO | peruna | — |
| ΤODO | peräaukko | — |
| gerd | piha | muk. PIE |
| ΤODO | pikkuhousut | — |
| ΤODO | pilli | — |
| ΤODO | pillu (alat.) | — |
| ΤODO | piste | — |
| ΤODO | pistooli | — |
| ΤODO | pohjoinen | — |
| ΤODO | poika (jälkeläinen) | — |
| ΤODO | poika (sukupuoleltaan) | — |
| ΤODO | poliisi | — |
| ΤODO | polkupyörä | — |
| ΤODO | polvi (ruumiinosa) | — |
| ΤODO | potilas | — |
| praedor | praedor | "Ryöstäjä?". Lausutaan [prɑidor] (Lähde: YLE Puhe 3.9.2021, Oodi fantasialle!, https://areena.yle.fi/audio/1-50908996, poistuu ma 3.10.2022) |
| ΤODO | presidentti | — |
| ΤODO | pronssi | — |
| ΤODO | puisto | — |
| ΤODO | puku (miehen) | — |
| ΤODO | puku (naisen) | — |
| ΤODO | pullo | — |
| ΤODO | punainen | — |
| ΤODO | puoli (asiassa, vastapuoli) | — |
| sey | puoli (etu-, taka- jne.) | PIE |
| halv | puolikas, puolet | — |
| ΤODO | puoti | — |
| vela | purje | katalaanin yms. kielissä purje/purjehdus; nimessä Velador, purjehtija |
| ΤODO | pussi | — |
| gor | puu (kasvi) | bulgarian kielen sanasta gorata, metsä; myös nimissä Gorfar, Puujoki ja Gorgonius |
| ΤODO | puu (materiaali) | — |
| poteos | puuro | pot-eos |
| ΤODO | puutarha | — |
| ΤODO | pyhä | — |
| ΤODO | päivä (yön vastakohta) | — |
| ΤODO | päivällinen | — |
| ΤODO | päivämäärä | — |
| ΤODO | pää (ruumiinosa) | — |
| seye | päällyspuoli | sivu + inessiivi -e |
| ΤODO | pöly | — |
| ΤODO | pöytä | — |
| ΤODO | raha | — |
| ΤODO | rakennus | — |
| ΤODO | ranta | — |
| ΤODO | rauha | — |
| ΤODO | rauta | — |
| ΤODO | rengas | — |
| ΤODO | reppu | — |
| ΤODO | reuna | — |
| ΤODO | revolveri | — |
| ΤODO | riisi | — |
| ΤODO | rinta (rintakehä) | — |
| ΤODO | rintaliivit | — |
| riga | risti | † |
| rig | risteys, ristikko | nimessä Far+rig(n)+ia |
| ΤODO | roisto | — |
| ΤODO | roskaväki, pohjasakka | (scum) |
| ΤODO | rotu (olennoista) | — |
| ΤODO | ruhje | — |
| ΤODO | rumpu | — |
| ΤODO | ruoho | — |
| ΤODO | ruoka | — |
| ΤODO | ruokailuväline | — |
| ΤODO | ruskea | — |
| ΤODO | ruukku | — |
| lich | ruumis (kuollut) | PIE muk. |
| ΤODO | ruuti | — |
| ΤODO | saari | — |
| ΤODO | sade | — |
| ΤODO | saippua | — |
| ΤODO | sairaala | — |
| ΤODO | sairaus | — |
| ΤODO | salama | — |
| ΤODO | sanoma | — |
| ΤODO | sanomalehti | — |
| ΤODO | savi | — |
| ΤODO | seikkailija | — |
| ΤODO | seikkailu | — |
| ΤODO | seinä | — |
| ΤODO | sekunti | — |
| ΤODO | selkä (ruumiinosa) | — |
| ΤODO | sello | — |
| ΤODO | senttimetri | — |
| ΤODO | sielu | — |
| ΤODO | siemen | — |
| ΤODO | sieni (eliö) | — |
| ΤODO | sieni (pesu-) | — |
| ΤODO | sihteeri | — |
| ΤODO | siipi | — |
| ΤODO | sika / porsas | — |
| ΤODO | silmä | — |
| ΤODO | silta | — |
| ΤODO | sininen (vaalean-/tumman-) | — |
| ΤODO | sisar (sisko tai veli) | — |
| ΤODO | sisko | — |
| ΤODO | sisteri (cittern, soitin) | — |
| ΤODO | sisäelimet | — |
| Enoer | Sisämeri | PIE h₁én + sindarin oer |
| engerd | sisäpiha | PIE h₁én + gerd |
| ensey | sisäpuoli | PIE h₁én + sey |
| ΤODO | sitruuna | — |
| ΤODO | sivu | — |
| ΤODO | sivu (kirjan) | — |
| sey | sivu (puoli) | PIE |
| ΤODO | skalmeija (shawm, soitin) | — |
| ΤODO | soitin | — |
| ΤODO | sokeri | — |
| ΤODO | sopimus | — |
| ΤODO | sormi | — |
| ΤODO | sormus | — |
| ΤODO | sota | — |
| ΤODO | substantiivi | — |
| ΤODO | sukupuoli | — |
| ΤODO | sulka | — |
| ΤODO | suo | — |
| ΤODO | suola | — |
| ΤODO | suora (ei mutkainen) | — |
| ΤODO | suu | — |
| ΤODO | suunta | — |
| ΤODO | sydän (elin) | — |
| ΤODO | säilyketölkki | — |
| ΤODO | säkki | — |
| ΤODO | säkkipilli | — |
| ΤODO | sänky | — |
| ΤODO | sää | — |
| ΤODO | sääri | — |
| ΤODO | tahra | — |
| ΤODO | taide | — |
| ΤODO | taiteilija | — |
| ΤODO | taivas (pään päällä) | — |
| ΤODO | taivas (uskonnollinen) | — |
| ΤODO | takamus | — |
| ???sey | takapuoli | — |
| ΤODO | takki | — |
| ΤODO | tarjoilija | — |
| ΤODO | tasku | — |
| ΤODO | tauti, sairaus | — |
| ΤODO | taverna | — |
| ΤODO | teatteri | — |
| ΤODO | tee | — |
| ΤODO | teknologia | — |
| ΤODO | telepatia | — |
| ΤODO | teräs | — |
| ΤODO | tie | — |
| ΤODO | tiede | — |
| ΤODO | timantti | — |
| ΤODO | toimisto | — |
| ΤODO | toimittaja | — |
| sper | toivo | PIE muk. |
| ΤODO | tori / basaari | — |
| gorn | torvi | kymrin ja Krimin tataarien kielissä; Monty Python's Flying Circus S04E03 |
| ΤODO | T-paita | — |
| ΤODO | tuho | — |
| ΤODO | tuli | — |
| ΤODO | tunti / tiima | — |
| ΤODO | tuoli | — |
| ΤODO | tuomio | — |
| ΤODO | tupa | — |
| ΤODO | tuska | — |
| ΤODO | tuuli | — |
| ΤODO | tuuma | — |
| ΤODO | tynnyri | — |
| ΤODO | tyttö | — |
| ΤODO | tytär | — |
| ΤODO | työ | — |
| ΤODO | työkalu | — |
| ΤODO | tähti (taivaalla) | — |
| ΤODO | tölkki | — |
| ΤODO | uhka | — |
| ΤODO | uhri | — |
| ΤODO | ukkonen | — |
| ???sey | ulkopuoli | — |
| ΤODO | uni (nukkuminen) | — |
| ΤODO | uni (nähdään) | — |
| ΤODO | urheilu | — |
| ΤODO | uskonto | — |
| ΤODO | vaaleanpunainen (pinkki) | — |
| ΤODO | vaalit | — |
| ΤODO | vaatteet / vaate | — |
| ΤODO | vaimo | — |
| ΤODO | valkoinen | — |
| ΤODO | valo | — |
| ΤODO | valokuva | — |
| ΤODO | valtameri | — |
| ΤODO | vamma | — |
| skug | varjo | PIE muk. |
| starac | vanha mies | serbokroatiaa |
| starica | vanha nainen | serbokroatiaa |
| ΤODO | vanhus | — |
| ΤODO | vanhuus | — |
| ΤODO | vankila | — |
| ΤODO | varas | — |
| ΤODO | varvas | — |
| ΤODO | vasemmalle | — |
| ΤODO | vasen | — |
| ΤODO | vauhti | — |
| ΤODO | vauva | — |
| ΤODO | veitsi (aseena) | — |
| ΤODO | veitsi (ruokailuväline) | — |
| color | velho | nimessä Cir + -col; hollannin kielen kol tarkoittaa velhoa, taikuria |
| ΤODO | veli | — |
| bait | vene | proto-germ. |
| ΤODO | verbi | — |
| ΤODO | veri | — |
| mezg | verkko | PIE |
| wed | vesi | PIE |
| ΤODO | viesti (sanoma) | — |
| ΤODO | vihollinen | — |
| ΤODO | vihreä | — |
| ΤODO | viikko | — |
| ΤODO | viini | — |
| ΤODO | vilja | — |
| mila | virsta | 1000 askelta, 1 kilometri meidän mitoissamme |
| ΤODO | virtsa | — |
| ΤODO | vittu (alat.) | — |
| ΤODO | viuhka | — |
| ΤODO | viulu | — |
| ΤODO | voi | — |
| ΤODO | voima | — |
| ΤODO | vokaali | — |
| ΤODO | vuohi | — |
| ΤODO | vuori | — |
| ΤODO | vuosi | — |
| balt | vyö | Proto-Germ. muk. |
| ΤODO | väline | — |
| ΤODO | välipala | — |
| ΤODO | väri | — |
| ΤODO | yhtye | — |
| valar | ylijumala | Artante (useimmiten), myös Tolkien käytti tätä Jaconian kielestä johtamaansa sanaa |
| ΤODO | yliopisto | — |
| cir | ympyrä | nimessä Cir + -col, latinan circus |
| ΤODO | ystävä | — |
| ΤODO | yö | — |
| mere | äiti | Old French |
| aud | ääni | PIE muk. |
| gileum | öljy (kasvispuriste) | korea (ja latinan oleum) |
| dotria | ? | alun perin metsäläisten kuuma yrtti-marjajuoma (Erkka Leppänen). Numeraalit kaksi ja kolme? Tulisi siitä että juomassa on 2 tai 3 ainesosaa? Tai 23? |
Verbit
| Sana | Merkitys | Huomautuksia |
|---|---|---|
| ΤODO | ajaa | — |
| ΤODO | ajatella | — |
| skeda | ampua | PIE muk. |
| ΤODO | asua | — |
| ΤODO | avata | — |
| ΤODO | haista | — |
| ΤODO | haistaa | — |
| ΤODO | hakata | — |
| feta | hakea | PIE |
| ΤODO | heittää | — |
| ΤODO | herätä | — |
| ΤODO | hymyillä | — |
| ΤODO | hypätä | — |
| ΤODO | hävitä | — |
| ΤODO | iskeä | — |
| ΤODO | istua | — |
| ΤODO | itkeä | — |
| rinna | juoda | PIE muk. |
| ΤODO | juosta | — |
| ΤODO | kaivaa | — |
| ΤODO | kantaa | — |
| ΤODO | kastaa (uskonnollinen) | — |
| ΤODO | kasvattaa (kasveja tms.) | — |
| ΤODO | kasvattaa (lasta tms.) | — |
| ΤODO | katsella | — |
| thea | katsoa | PIE muk. |
| ΤODO | kehrätä (lankaa) | — |
| gastra | keittää (kokata ruokaa) | muinaiskreikka |
| ΤODO | keittää (muu keittäminen) | — |
| dola | kertoa | PIE |
| ΤODO | kiirehtiä | — |
| ΤODO | kimaltaa | — |
| ΤODO | kirjoittaa | — |
| ΤODO | kirota | — |
| kerpa | kokea, korjata | PIE muk., kokea verkko, korjata sato, harvest |
| ΤODO | koskettaa | — |
| ΤODO | kuiskata | — |
| ΤODO | kuolla | — |
| ΤODO | kutsua | — |
| ΤODO | kutsua | — |
| ΤODO | kuulla | — |
| ΤODO | kuunnella | — |
| dolaki | käskeä | PIE, dola/ki, kertoa-verbin imperatiivi |
| anda | kävellä | Andar = useissa kielissä vaeltaja, kävelijä tai verbi näille |
| ΤODO | kääntää | — |
| ΤODO | laskea | — |
| ΤODO | laulaa | — |
| ΤODO | leikata | — |
| ΤODO | leikkiä | — |
| ΤODO | lentää | — |
| lefa | lähteä | Old English muk. |
| penta | löytää | PIE muk. |
| ΤODO | maistaa | — |
| ΤODO | maksaa | — |
| geha | mennä | PIE muk. |
| ΤODO | mennä makuulle | — |
| ΤODO | merkitä | — |
| kenda | metsästää | PIE muk. |
| ΤODO | muuttua | — |
| ΤODO | myydä | — |
| ΤODO | naida (alat. nussia, panna) | — |
| ΤODO | naida (avioon) | — |
| ΤODO | nauraa | — |
| ΤODO | nostaa | — |
| ΤODO | nukkua | — |
| ΤODO | nähdä | — |
| ΤODO | ohittaa | — |
| ΤODO | oksentaa | — |
| wesa | olla | — |
| ΤODO | opettaa | — |
| ΤODO | oppia | — |
| ΤODO | ostaa | — |
| dehba | ottaa | PIE mik. |
| ΤODO | ottaa kiinni (heitto tms.) | — |
| lucta | painia | latina |
| ΤODO | palvella | — |
| ΤODO | pelätä | — |
| ΤODO | pestä | — |
| ΤODO | piirtää | — |
| ΤODO | pitää yllään (vaatetta tms.) | — |
| ΤODO | polttaa | — |
| ΤODO | pudota | — |
| ΤODO | puhdistaa | — |
| ΤODO | puhua | — |
| ΤODO | pukea | — |
| halva | puolittaa | halv + -a |
| ΤODO | purjehtia | katalaanin yms. kielissä purje/purjehdus on vela; nimessä Velador, purjehtija |
| ΤODO | pysähtyä | — |
| ΤODO | rakastaa | — |
| ΤODO | rakentaa | — |
| ΤODO | ravistella | — |
| ΤODO | rikkoa | — |
| ΤODO | ripustaa | — |
| ΤODO | rukoilla (pyhittää) | — |
| ΤODO | rummuttaa | — |
| ΤODO | räjähtää | — |
| ΤODO | sanoa | — |
| ΤODO | seistä | — |
| ΤODO | sekoittaa | — |
| ΤODO | seurata | — |
| ΤODO | sitoa | — |
| roana | soutaa | PIE muk. |
| ΤODO | suhista | — |
| ΤODO | sulattaa | — |
| ΤODO | sulkea | — |
| ΤODO | suojella | — |
| ΤODO | suudella | — |
| ΤODO | sylkeä | — |
| ΤODO | syödä | — |
| ΤODO | syöttää | — |
| wana | tahtoa | Old English |
| ΤODO | taivuttaa | — |
| ΤODO | takoa | — |
| ΤODO | tanssia | — |
| ΤODO | tapella | — |
| ΤODO | tappaa | — |
| deha | tehdä | PIE muk. |
| gwema | tulla | PIE |
| brenka | tuoda | PIE muk. |
| ΤODO | tuoksua | — |
| ΤODO | tuomita | — |
| ΤODO | tuottaa ääntä | — |
| ΤODO | tyydyttää | — |
| ΤODO | työntää | — |
| ΤODO | työskennellä | — |
| ΤODO | täyttää | — |
| ΤODO | uida | — |
| ΤODO | ulostaa | — |
| ΤODO | vetää | — |
| ΤODO | vihata | — |
| ΤODO | virtsata | — |
| ΤODO | voittaa | — |
| gerba | vuolla | PIE muk. |
Adjektiivit
| Sana | Merkitys | Huomautuksia |
|---|---|---|
| ΤODO | elävä | — |
| mere | enempi | PIE muk. |
| ΤODO | epäkuollut | — |
| ΤODO | haalea | — |
| ΤODO | halpa | — |
| ΤODO | heikko | — |
| ΤODO | hidas | — |
| ΤODO | hiljainen | — |
| galen | hullu | ruotsi, norja; myrkyn Galenna nimessä, "hulluntoivo?" (Praedor 2.0 Seikkailijan kirja, s. 110) |
| ΤODO | hyvä | — |
| ΤODO | ilkeä | — |
| ΤODO | irtonainen | — |
| ger | iso | engl. grand, esim. sanassa isoäiti germere |
| ΤODO | iso/suuri | — |
| ΤODO | kallis | — |
| ΤODO | kapea | — |
| ΤODO | kaunis | — |
| ΤODO | kevyt | — |
| ΤODO | kiiltävä | — |
| ΤODO | kiltti | — |
| ΤODO | kimaltava | — |
| ΤODO | korkea | — |
| ΤODO | kostea | — |
| ΤODO | kova | — |
| seran | kuiva, kuihtunut, karu | nimessä Seres |
| ΤODO | kuollut | — |
| ΤODO | kurvikas (tie tai myös henkilö) | — |
| ΤODO | kuuluisa | — |
| ΤODO | kuuma | — |
| ΤODO | kuuro | — |
| ΤODO | kylmä | — |
| ΤODO | köyhä | — |
| ΤODO | leveä | — |
| ΤODO | likainen | — |
| ΤODO | lyhyt (henkilöstä) | — |
| ΤODO | lyhyt (mitoiltaan) | — |
| ΤODO | lämmin | — |
| ΤODO | matala | — |
| ΤODO | miespuoleinen | — |
| ΤODO | mukava | — |
| ΤODO | märkä (=vetinen) | — |
| ΤODO | naispuoleinen | — |
| ΤODO | nopea | — |
| ΤODO | nuori | — |
| ΤODO | ohut | — |
| aiga | oma | proto-west-germ. muk. |
| malur | onnekas | oksitaanin kielestä; nimessä Malur |
| ΤODO | onnellinen | — |
| ΤODO | paha | — |
| ΤODO | paha (evil, hyvin paha) | — |
| ΤODO | painava | — |
| ΤODO | paksu | — |
| ΤODO | pehmeä | — |
| ΤODO | pelottava | — |
| ΤODO | pieni | — |
| ΤODO | pimeä | — |
| ΤODO | pitkä (henkilöstä) | — |
| fran | pitkä | matkana; nimessä Franfar, Pitkä joki |
| ΤODO | puhdas | — |
| ΤODO | rikas | — |
| ΤODO | ruma | — |
| ΤODO | sairas | — |
| ΤODO | sokea | — |
| ΤODO | surullinen | — |
| ΤODO | syvä | — |
| ΤODO | tasainen | — |
| ΤODO | terve | — |
| ΤODO | tiukka | — |
| ΤODO | uusi | — |
| ΤODO | vahva | — |
| reyd | valmis | PIE muk. |
| ΤODO | valoisa | — |
| star | vanha | henkilö: serbokroatiaa |
| ΤODO | vanha (uuden vastakohta) | onko eri sanaa tälle? |
| ΤODO | vetinen | — |
| ΤODO | viileä | — |
| medea | viisas, ovela | nimessä Medea |
| ΤODO | ylhäinen | — |
| ΤODO | äänekäs | — |
Pronominit
| Sana | Merkitys | Huomautuksia |
|---|---|---|
| ΤODO | kaikki | — |
| ΤODO | ketkä | — |
| ΤODO | kuin | — |
| ΤODO | kuka | — |
| ΤODO | kummat | — |
| ΤODO | kumpi | — |
| ΤODO | mikä | — |
| ΤODO | mikä tahansa (any) | — |
| hwo | missä | PIE muk. |
| ΤODO | mitkä | — |
| ΤODO | ne | — |
| ΤODO | nuo | — |
| ΤODO | nämä | — |
| ΤODO | se | — |
| tan | tuo | — |
| ΤODO | tämä | — |
Prepositiot
| Sana | Merkitys | Huomautuksia |
|---|---|---|
| protol | luota | pro + tol (ablatiivi) |
Adverbit
| Sana | Merkitys | Huomautuksia |
|---|---|---|
| ΤODO | aina | — |
| ΤODO | alas | — |
| ΤODO | eilen | — |
| ΤODO | jo | — |
| ΤODO | joskus | — |
| ΤODO | harvoin | — |
| ΤODO | hiukan | — |
| ΤODO | heti | — |
| ΤODO | huomenna | — |
| ΤODO | kauan | — |
| ΤODO | kauas | — |
| ΤODO | liikaa | — |
| quhar | minne | where-sanan toinen muoto! |
| bakan | mukaan | Proto-Germ. muk. |
| ΤODO | myöhemmin | — |
| ΤODO | nopeasti | — |
| nu | nyt | PIE |
| ΤODO | paljon | — |
| aster | taakse | PIE muk. |
| ΤODO | takana | — |
| ΤODO | tänään | — |
| ΤODO | täynnä | — |
| ΤODO | tyhjä | — |
| ΤODO | vähän | — |
| ΤODO | ulkoa | — |
| ΤODO | ulkona | — |
| ΤODO | ulos | — |
| ΤODO | usein | — |
| ΤODO | yhä | — |
| ΤODO | ylös | — |
Partikkelit
Alistuskonjunktiot
| Sana | Merkitys | Huomautuksia |
|---|---|---|
| ΤODO | että | — |
| ΤODO | jotta | — |
| ΤODO | koska | — |
| ΤODO | kun | — |
| ΤODO | jos | — |
| ΤODO | vaikka | — |
| ΤODO | kunnes | — |
| ΤODO | mikäli | — |
| ΤODO | — | |
| ΤODO | — |
Rinnastuskonjunktiot
| Sana | Merkitys | Huomautuksia |
|---|---|---|
| ΤODO | eli | — |
| end | ja | Old English |
| ΤODO | joko - tai | — |
| ΤODO | kuin - myös | — |
| ΤODO | mutta | — |
| ΤODO | niin - kuin | — |
| ΤODO | -kin | — |
| ΤODO | nyös | — |
| ΤODO | sekä - että | — |
| ΤODO | sun | — |
| ΤODO | tai | — |
| ΤODO | vaan | — |
| ΤODO | vai | — |
| ΤODO | ynnä | — |
| ΤODO | saati | — |
| ΤODO | -kä | liitepartikkeli (eikä, aläkä) |
Esimerkkejä
(Nämä pitää siis kääntää jaconiaksi...ΤODO)
Praedor-franchisesta
- Verania furthon! Verania kainon! Verania aginsperon!
- Maailma ilman pelkoa! Maailma ilman kipua! Maailma ilman epätoivoa! -Verivartio
- Wana aiga'i regsala! Regsala! End halv conted!
- Haluan oman prinssin! Prinssin! Ja puoli valtakuntaa! -Verivartio
- Audes obreson, obres audeson, liches skugeson, skuges licheson.
- Ääniä ilman kuvia, kuvia ilman ääniä, ruumiita ilman varjoja, varjoja ilman ruumiita
- ΤODO
- Loisteliaat umpivankkurit, selfialainen posliiniastiasto, kruunu ja kaulakoru, joissa on vihreitä smaragdeja, musta valioluokan ratsuhevonen, esiliina, koulutettu vahtikoira, iso kaukoputki, suuri paimentolaismatto, jalokivikoristeinen miekka ja tuppi, täytetty lumiapina. -Kirsikankukkien aika, lista kuningatar Liala Madan saamista lahjoista
Otteita kuuluisista puheista
- I offer neither pay, nor quarters, nor food; I offer only hunger, thirst, forced marches, battles and death. Let him who loves his country with his heart, and not merely with his lips, follow me. - Giuseppe Garibaldi
- Some one will say: Yes, Socrates, but cannot you hold your tongue, and then you may go into a foreign city, and no one will interfere with you? Now I have great difficulty in making you understand my answer to this. For if I tell you that to do as you say would be a disobedience to the God, and therefore that I cannot hold my tongue, you will not believe that I am serious; and if I say again that daily to discourse about virtue, and of those other things about which you hear me examining myself and others, is the greatest good of man, and that the unexamined life is not worth living, you are still less likely to believe me. - Socrates
- I have nothing to offer but blood, toil, tears, and sweat. We have before us an ordeal of the most grievous kind. We have before us many, many months of struggle and suffering. - Winston Churchill
Maalaiset keskustelevat
- (Yo) Wana geha kendan. Brenkaki balti!
- Tahdon mennä metsästämään. Tuo vyöni!
- Geha skedae skughern? Dehbaki yon bakan!
- Menet ampumaan oravan? Ota minut mukaan! (Kirjaimellisesti "ota minut selkääsi")
- Gerbaki pien redyks!
- Vuole lusikka valmiiksi!
- Dehasiu gen ebanal.
- Teen sen illalla. ("Tulen tekemään sen illalla")
- Fetaki bokh'uka.
- Hae jousesi.
- Quhar gehan skughern kendan?
- Minne menemme oravajahtiin?
- Roanan legen aster. Kerpan mezgan gwemast. Dehba'i sakkos bakan.
- Soudan järven taakse. Koen verkon tullessa. Otetaan laukku mukaan.
- Lefaki nu!
- Lähde nyt!
- Hwo hund wesa?
- Missä koira on?
- Hund gwema tantol, cues protol.
- Koira tulee tuolta, lehmien luota.
- Rinnaki meren prohes. Dolaki dehasiu nepapoteos ebanks. Gwema protol farhes bait'i prohel.
- Juokse äidin luokse. Käske häntä tekemään naurispuuro(a) illaksi. Tule sieltä joelle veneen luokse.
Muita
- Farrignian kvaus cir. Tu (voi) (ikinä) penta wregusad kuhpes (ja) (konnien) (pesää). Yoes'i (täytyy) (varoa).
- "Fourth Circle of Farrignia. You will never find a more wretched hive of scum and villainy. We must be cautious."
- Farrignian neljäs kehä. Et voi ikinä löytää kurjempaa pohjasakan ja konnien pesää. Meidän täytyy varoa.
Esimerkkejä muista kielistä
Oma nimeämiskäytäntö on ollut latinalais/kreikkalainen pohjoisessa (yhtä kirjainta vaihtamalla pääsee jo pitkälle), ja germaanisia ja kelttäisiä vaikutteita etelämpänä. Metsäläisten nimet ovat väännöksiä ja lempinimiä kunnollisten jaconialaisten nimien pohjalta. Velhojen nimet ovat assyrialaisia. Paimentolaisten nimiä täytyy vielä miettiä. - Ville Vuorela, Facebook, 31.3.2021
Eli: borvarian kieli olisikin enemmän seemiläinen kuin PIE-pohjainen kieli?
- Borvariaa: nimet Manatira, Ranga, Verna
- Kirkkojaconiaa: Zerakel
- Kuulostaa seemiläiseltä nimeltä tämäkin.
- Metsäläisten kieltä: Armion, Urian (kelttiläinen nimi)
- Jos kelttiläinen nimistö on metsäläisille tyypillistä, Armion on kuitenkin luultavimmin jaconialainen nimi. Metsäläiselle ehkä tyypillisempi Herne tai ehkä Herman.
- Taikuuden kieltä: Adeqhinlaelthsidirodrathirqinu... (Vanha Koira, s. 119), tavuina A-deq-hin-la-elth-si-di-rod-rat-hir-qi-nu
Mustiinpanoja
Näitä vielä mietiskellään. Pahasti näyttää siltä että kielessä on suvut tai sitten ne ovat säilyneet nimissä koska esim. -ia on feminiini (Selfia, Piperia) ja -ius/-us/-os/-es maskuliinisia (Holrus, Tutus jne.).
- -a: ?, usein naisten etunimien pääte, hyvin harvinainen miesten etunimissä. Poikkeukset, mm. Manatira (velho?), Ranga (demoni), Verna (demoniritari) lienevät borvarian kielisiä.
- -ac: liittyy jhnk., kuuluu jhnk.; pääte nimissä, mm. Janac, Ornac, Pederac, Ranac, Sidrac; muita muotoja -ack, -aque. Naisten niminä Janya, Ornaya, Pederaya, Ranaya, Sidraya?
- -ala: saattaisi olla diminutiivi (-ir:in ohella), Liala = "pikku Li". -ula on latinan diminutiivi. Jotenkin Dolores → Lolita (Nabakovin romaanista) tulee myös mieleen, en muista mitä päättelin siitä mutta tähän se jotenkin liittyi...
- -alis/-aris, latinan adjektiivinmuodostaja, cuulostaa kuulilta. Esim. solaris "aurinkoon liittyvä", navalis "laivastoon liittyvä", criminalis "rikollisuus", militaris "sotaan liittyvä".
- -as: nominatiivipääte?, pääte (miesten) nimissä, mm. Darmiras, Viras, Saeras, Japas.
- -dra/-tra: esintyy nimissä; muodostaa abstraktin (kymrin kielestä), esim. fran pitkä → frandra pituus, seran kuiva → serandra kuivuus
- -car: mm. nimessä Velacar, voisi olla sama kuin englannin -dar, jolla muodostetaan sana joka tarkoittaa putatiivista kykyä havaita jokin asia, esim. radar tai (humoristisesti) gaydar. Näin ollen Velacar olisi "purjeidentähystäjä", "laivaintarkkailija".
- -dor: -or ohella tekijäpääte, feminiini -dora
- -ius: adjektiivipääte, feminiini -ia, neutri -ium, useissa nimissä
- -us/-is/-os: adjektiivipäätteitä, feminiini -a, neutri -um, useissa nimissä, Amris, Jarmus, Loras, Volnis - naisten niminä samat Amra, Jarma, Lora, Volna
- ang = haluaisin kyllä ottaa sindarin kielestä tämän rautaa tarkoittavan sanan, Angar olisi "rautainen (kaupunki)". Tosin islannissa ja muissakin kielissä anga tarkoittaa miellyttävää tuoksua...
- basileus = kuningas; Vanha koira -romaanissa käytetään basiliski-sanaa, joka tarkoittaa "pikku kuningas". Näin ollen kuningatar on basilea.
- cair = linnoitus
- genna = nainen. Stadin slangista; gimma, tulee ruotsin kielestä. Tällöin mies voisi olla gendi (stadin kundi, ruotsin kund asiakas, klientti).
- gothara = En tiedä mitä tarkoittaa mutta cooli sana. Yksi taikasanoista jonka luin unessa. Unessa tavallisesti mikään luettu ei ole järkevää ja vielä hankalampaa on muistaa mitä on lukenut...
- gres = nimessä Gres, katalaanissa hiekkakivi
- hala = nimessä Halak ("Hallinen"); tšekin kielessä hala on "halli"
- Katerine = kreikan καθαρός, puhdas, tai Αἰκατερίνη ← αικια, "kidutus". Jonkin sanan tästä voi johtaa...
- khil = nimessä Khilme, muinaiskreikan Αἰγίδιος (Aigídios), johdetty sanasta αἰγίδιον (aigídion): kili, nuori vuohi
- koren = vehnä hollannin kielessä; PIE *ǵr̥h₂nóm; nimessä Koronir. Jos se tarkoittaa "vehnä(i)nen" niin suomen kielen diminuttiivi -nen (kaukainen, pikkuinen jne.) olisi jaconiassa -ir. Sopisi siihenkin että deir on kova, karkea, raaka jolloin sanajuuri olisi de. Muita -ir -päätteisiä nimiä ovat mm. Karendir ja Manadir. Muodostaa kätevästi uusia sukunimiä, esim. Franir "Pitkänen", Anir "Jokinen", Sunir "Aurinkoinen", jne.
- Lyla/n/deira = Lyla (Layla yms.) on arabialainen nimi, suomessakin Leila; deir ← latinan durus = kova, karkea, raaka, kestävä, yms.
- Mandom = en tiedä mitä tarkoittaisi mutta on maailman miehekkäin nimi (ks. tämä video). ei silti huvittaisi että man olisi mies/ihminen. Galekossa man on "käsi" (latinan manus; PIE *méh₂-r̥ ~ *mh₂-én-), islannissa se voi erikoista kyllä tarkoittaa naista tai naispuoleista orjaa. Dom on eri PIE-perheen kielissä mm. dominoija, tuomio, typerys, talo, rakentaa, munkki, dominoiva, laki, koti jne. "Omankäden oikeus"? :D
- Morac = lyhenne serbokroatian sanasta komòrāč, fenkoli.
- -os: adjektiivipääte?, pääte nimissä, mm. Aranos, Laigos.
- Raycor = reykja (islannista) ja monet muunnelmat tarkoittavat savua; Raycor voisi siis olla "savustaja" ja rayc on savu.
- Selfia = otetaan arabian salaf (سَلَف), tarkoittaa lainaa; Selfia saattaa siis olla "Lainamaa".
- Syl = tanskaa, naskali, nimessä Sylene.
- Tawor = taw tarkoittaa tawed leather eli tahattu nahka; tahaus on metallisuoloilla parkitsemista mutta nimi tarkoittaa siis aika selvästi "parkitsija" ja taw = parkittu. Nahoista voi irroittaa karvat liottamalla niitä virtsassa ja siksi vanhan Taworin pihalla oli allas, johon sikojen virtsa johdettiin.
- Tina = ei tule nimestä Christina koska Kristushan ei kuulu Jaconian kulttuuriin. Sen sijaan Artantina voisi hyvinkin tarkoittaa Artanten naispuoleista kannattajaa, Artanten omaa, Artanteen uskovaa naista ja Tina on lyhenne siitä.
- Travan = trava tarkoittaa ruohoa slovenian kielessä, tarkemmin sanoen heinäkasveja. Travan saattaisi tarkoittaa "Laidunmaata".
- Tutus = tanskan tut tarkoittaa sarvea, "Sarvimaa"?
- vel = koska vela on purje katalaanin kielessä, niin vel samasta kielestä ja samasta sanajuuresta johdettuna tarkoittaisi huntua (engl. veil)
- Venator = metsästäjä, latinasta, kuten Praedor
- Viltan = vilt on norjaksi riistaa, "villiä". "Villi joki"?
- yo = ehdotukseni minä-persoonapronominiksi. Hän = ehkä ey
Muutamia miesten nimien dekonstruktioita; näistä löytyy sanoja: (Alon/Cae) -dir, (Goran/Genna) -dis/-dius, (Ceri/Kyral/Garro)-dos/-dus, (Esa/Sima) -el, (Isa/Jaru) -kar, (Dane/Legel) -lon, (Kae/Kynel) -los, (Adi/Geri) -mar, (Dacha) -mer, (Ari/Drami/Firi/Gadi/Giri/Kide) -on, (Cesa/Mado/Teni) -ran, (Obi/Sae) -ras, (Assa) -rian, (Dome/Elke) -rias, (Geto/Jula/Maca/Peto/Vesto) -rius, (Gave/Kade/Ofei/Sevi/Time) -ros, (Ela) -vius, (Ola) -vus.
Esim. elke joutsen (vanha englannin sana); drami unssi (kreikasta); firi isku, lyönti (asturian kielestä); peto tikka (galegosta), time timjami (keskienglanti), genna nainen (PIE *gʷén-eH₂-), sevi mansikka (kornin kielestä).
Genetiivi: kenties kulunut kokonaan pois, ks. viron kieli?
Persian kieli (farsi) on indoiranilainen kieli sekä agglutinatiivinen! Siitä mallia? Muokaten vielä säännöllisemmäksi toki.
- Persiassa on jonkin verran epäsäännöllisiä verbejä, mutta ainoat teemamuodot, jotka verbin muodostamiseen tarvitaan, ovat preesens- ja preteritivartalo. Preesensvartalo saadaan yleensä poistamalla verbin infinitiivin lopussa oleva -tän tai -dän, preteritivartalo taas jättämällä pois ainoastaan -än. -wikipedia
- Verbi zindan (elää), adjektiiviksi zinda, nomini zindagi.
- Jaconiaksi verbin muodostus voisi olla -tan/-dan jolloin borvatan kirota, todatan kuolla (konsonanttiin päättyvä nomini vaatii välivokaalin)
Vulgar-ohjelman luomaa sanastoa, foneemit analysoitu Praedorin nimilistasta:
- thalda n. kieli
- abra v. palvella
- arn n. tuliase, hakapyssy
- klida n. vittu (cunt)
- wuln n. sisko
- gorno adj. humalainen
- yorn n. juusto
Kirsikankukkien ajassa esiintyneitä sanoja
Enimmäkseen PIE-pohjaisia.
- smekka = maistua
- wel = very
- swehdu = makea
- end = ja
- woostol = mehukkaalta
- qos = what
- tu = sinä
- sagja = sanoit
- ean = en
- umbarta = ymmärtää, umbartaki = ymmärrä
- dola = puhua, dolamas = puhut(te)
- wert = omituinen, wertad = omituisia
- krasandekna! = hullunkurista!
Aakkoset
Kirjainten esiintymisprosentit Jaconian nimistössä (ks. Letter frequency, wikipedia). Lähimpänä vaikuttaisi olevan islannin kieli.
| Kirjain | Prosentti |
|---|---|
| a | 13,91 |
| b | 1,07 |
| c | 2,97 |
| d | 4,53 |
| e | 7,02 |
| f | 0,72 |
| g | 1,89 |
| h | 1,95 |
| i | 7,80 |
| j | 1,05 |
| k | 2,73 |
| l | 6,08 |
| m | 3,53 |
| n | 6,68 |
| o | 7,54 |
| p | 0,60 |
| q | 0,03 |
| r | 13,29 |
| s | 6,23 |
| t | 3,55 |
| u | 2,97 |
| v | 2,30 |
| w | 0,55 |
| x | 0,04 |
| y | 0,78 |
| z | 0,16 |
Hyödyllisiä linkkejä
- Google Translate
- Hockett's design features of Language
- Joukahainen > Webvoikko > Tavutus, suomen kielen tavuttaja
- Online Etymology Dictionary
- Namegen, sisältää nyt kaikki Praedor-franchisen nimielementit
- The Conlanger's Library, a compilation of articles, books, educational materials, films, internet resources, and much, much more relating to constructed languages (conlangs) and those who construct them (conlangers).
- Vulgar, mahdollisesti netin edistynein conlang-generaattori.
- Wiktionary hyvä etymologinen sanakirja
Lyhenteet
- PIE
- Indoeurooppalainen kantakieli (Proto-Indo-European)