Itäisten maiden rosvokuninkaiden valta päättyy idän suuriin jokiin, Arkesiin ja Vilianiin. Joet ovat Borvariasta tullessaan yksi virta, joka pian Suden autiomaan jälkeen jakautuu kahdeksi.
Praedorien retket vahvistavat läntisen haaran, Arkesin, yhtyvän Anfarin ja Seranin kanssa valtavaksi vesistöksi Jaconian eteläpuolella. Itäisen haaran päämäärää ei tiedetä.
Maasto
Jokien virtaus on melko voimakas ja vesimäärä on suuri.
Jokien rannat olivat kerran samanlaista tiheään asuttua kanavien kirjomaa peltoa kuin pohjoiset valtakunnat. Joissa virtasi kuitenkin Borvarian myrkyllistä vettä, ja kun ruttovuodet autioittivat rantakyliä, työnsi virtauksen paine vettä samalla tasolla oleviin kanaviin. Arkesin itärannan kukoistavat viljapellot ja kylien kaivot saastuivat Borvarian myrkyistä.
Nykyisin joenranta on karua ja paljasta kalliota, hiekkaa ja savea, ja sellaiseksi ovat muuttuneet myös kanavien reunalla olevat pellot. Ihmiselle vesi aiheuttaa pahoinvointia ja ripulia ja voi tappaa valmiiksi heikot, sairaat tai lapset.
Eläimistö
Joissa ei elä mitään ja vaikka Arkesiin laskee monta vuorilta tulevaa myrkytöntä virtaa, kalat ja vesilinnut eivät ui laskusuulta ulos.
Asutus
Itäisten valtakuntien vajottua nykyiseen tilaansa ei joella juuri liikennettä näy ja autioituneitten satamakaupunkien laiturien kohdalle muodostuu joen kuljettamasta maa-aineksesta myötävirtaan ulottuvia niemekkeitä.