Ero sivun ”Piperia” versioiden välillä

Praedor Wikistä
pEi muokkausyhteenvetoa
p (Linkitystä parannettu.)
(7 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
#OHJAUS [[Luokka:Piperia]]
[[Luokka:Kaupunkivaltiot]]
 
[[Luokka:Pääkaupunki]]
[[Luokka:Pääkaupunki]]
[[Luokka:Sisämeri]]
[[Luokka:Valtiot]]
[[Luokka:Valtiot]]
[[Luokka:Kaupunkivaltiot]]
 
[[Tiedosto:Piperia.png|right|500px|thumb|Piperia rakennettiin aikoinaan Sisämeren rantaan, mutta vedenpinta on laskenut niin paljon, että kesällä ja sydäntalvella jää kaupungin ja vesirajan väliin kahdenkymmenen virstan matka.]]
 
Piperia oli yksi [[Velhokuninkaat|velhokuninkaiden]] pääkaupungeista ja vaurioitui [[Sisällissota|Sisällissodassa]] niin pahoin, että sen valtakunta lakkasi olemasta joksikin aikaa. Sisämeren itärannan painopiste siirtyi pohjoiseen, [[Galth]]iin. Vähitellen elämä kuitenkin palasi Piperiaankin ja uusia tulokkaita riitti tännekin. Aatelisto muutti asumaan velhojen hylkäämiin palatseihin, mutta niiden täyteen korjaamiseen ei ollut varaa tai edes taitoa, joten yhä vieläkin muuten näyttävistä rakennuksista voi puuttua torni tai kaksi, tai niissä voi olla raunioituneita osia, joiden oviaukot ja ikkunat on muurattu umpeen varkaiden pitämiseksi loitolla.
 
Kaupunginmuurista ei ole mitään jäljellä, ja se lieneekin päätynyt uudempien talojen rakennusaineiksi. Kaupungilla ei ole mitään selkeää ulkorajaa, vaan se levittäytyy suurempina ja pienempinä haaroina sisämaahan laaksojen pohjia pitkin, sekä yhteenkasvaneina kalastajakylinä pitkin rannikkoa. Ainoastaan vanhan keskustan palatsien ympärillä kadut ovat kivetyt. Kostean ilmaston muuttaessa matalien kaksikerroksisten talojen välissä kiemurtelevat kadut mutavelliksi, levitetään niille lankkuja ja puulevyjä. Jos tilaa ei riitä kahdelle, saa arvoltaan alhaisempi vastaantulija astua mutaan, jotta ylhäisempi pääsee ohitse.
 
Piperia rakennettiin aikoinaan [[Sisämeri|Sisämeren]] rantaan, mutta vedenpinta on laskenut niin paljon, että kesällä ja sydäntalvella jää kaupungin ja vesirajan väliin kahdenkymmenen virstan matka. Ranta on hyvin alavaa ja syystai kevättulvat nostavat vesirajan takaisin vanhojen laitureiden juureen (ja voimakkaalla lounaistuulella niiden yli kaduille), minkä takia kellarit ovat harvinaisia ja paljastuneelle maalle rakennettujen kalastajakylien talot ovat pylväitten varassa. Kalastajat liikkuvat vesirajan mukana, mutta muualla valtakunnan rannikolla veden nousua ja laskua käytetään riisin ja joidenkin vesikasvien viljelyyn, sillä sisämaan pellot ovat enimmäkseen huonoja ja viljaa joudutaan tuomaan kaikkialta Sisämeren ja Gorfar-joen rannoilta.
Piperian valtakunta alkaa rannalta levittäytyy itään kohti [[Vihreät niityt|Vihreitä niittyjä]], kunnes se kohtaa [[Justia]]n ja [[Suden autiomaa]]n rajat. Sisämaan asutus on kuitenkin harvaa ja laillinen esivalta ritareiden isännöimien linnojen ja linnoitusten varassa. Kyliä on vähän ja monet lammaspaimenet viettävät paimentolaismaista elämää siirtyen vuodenaikojen mukaan laitumelta toiselle, kunnes elikot syksyn tullen ovat valmiit kerittäviksi tai teurastettaviksi jossakin pikkukylässä. Tiet ovat kärrypolkuja ja yhteydet sisämaan ja rannikon välillä ovat huonot ja hitaat.
Piperian itäisin osa on hyvin harvaan asuttua ja sekin vähä asutus on kiukkuista ja epäluuloista. Siihen ovat syynä etelästä tulevat rosvojoukot ja Itäisten vuorten vuoristolaiset, jotka pakkoverottavat kyliltä ruokaa, työkaluja, aseita ja joskus myös naisia tai orjiksi kelpaavaa väkeä. Kylät, jotka alistuvat, alkavat kuihtua, kun taas kylät jotka pitävät pintansa, saavat pitää sitä jatkuvasti. Linnat ovat harvassa ja niiden varuskunnat rappiolla. Piperian aatelisto pysyttelee pääkaupungin komeissa taloissa ja harvemmin ajattelee niitä valtakunnan alueita, joita eivät voi nähdä. Viime aikoina tilanne on vain pahentunut, sillä Justiasta leviävä uudisasutus on ärsyttänyt vihamielisiä itäisiä paimentolaisia entisestään. Pieniä paimentolaisjoukkoja kiertelee Piperian takamaita jatkuvasti etsimässä helppoja uhreja.
 
 
== Katso myös ==
 
<div id="praedor-index-piperia">
<table>
<tr>
<td width="240" valign="top" style="font-size: 12px">
<DynamicPageList>
count = 8
category = Piperia
ordermethod = sortkey
order = ascending
suppresserrors = true
</DynamicPageList>
</td>
</tr>
</table>
</div>
 
 
[[Etusivu|Takaisin etusivulle]]

Versio 22. toukokuuta 2021 kello 23.03


Piperia rakennettiin aikoinaan Sisämeren rantaan, mutta vedenpinta on laskenut niin paljon, että kesällä ja sydäntalvella jää kaupungin ja vesirajan väliin kahdenkymmenen virstan matka.

Piperia oli yksi velhokuninkaiden pääkaupungeista ja vaurioitui Sisällissodassa niin pahoin, että sen valtakunta lakkasi olemasta joksikin aikaa. Sisämeren itärannan painopiste siirtyi pohjoiseen, Galthiin. Vähitellen elämä kuitenkin palasi Piperiaankin ja uusia tulokkaita riitti tännekin. Aatelisto muutti asumaan velhojen hylkäämiin palatseihin, mutta niiden täyteen korjaamiseen ei ollut varaa tai edes taitoa, joten yhä vieläkin muuten näyttävistä rakennuksista voi puuttua torni tai kaksi, tai niissä voi olla raunioituneita osia, joiden oviaukot ja ikkunat on muurattu umpeen varkaiden pitämiseksi loitolla.

Kaupunginmuurista ei ole mitään jäljellä, ja se lieneekin päätynyt uudempien talojen rakennusaineiksi. Kaupungilla ei ole mitään selkeää ulkorajaa, vaan se levittäytyy suurempina ja pienempinä haaroina sisämaahan laaksojen pohjia pitkin, sekä yhteenkasvaneina kalastajakylinä pitkin rannikkoa. Ainoastaan vanhan keskustan palatsien ympärillä kadut ovat kivetyt. Kostean ilmaston muuttaessa matalien kaksikerroksisten talojen välissä kiemurtelevat kadut mutavelliksi, levitetään niille lankkuja ja puulevyjä. Jos tilaa ei riitä kahdelle, saa arvoltaan alhaisempi vastaantulija astua mutaan, jotta ylhäisempi pääsee ohitse.

Piperia rakennettiin aikoinaan Sisämeren rantaan, mutta vedenpinta on laskenut niin paljon, että kesällä ja sydäntalvella jää kaupungin ja vesirajan väliin kahdenkymmenen virstan matka. Ranta on hyvin alavaa ja syystai kevättulvat nostavat vesirajan takaisin vanhojen laitureiden juureen (ja voimakkaalla lounaistuulella niiden yli kaduille), minkä takia kellarit ovat harvinaisia ja paljastuneelle maalle rakennettujen kalastajakylien talot ovat pylväitten varassa. Kalastajat liikkuvat vesirajan mukana, mutta muualla valtakunnan rannikolla veden nousua ja laskua käytetään riisin ja joidenkin vesikasvien viljelyyn, sillä sisämaan pellot ovat enimmäkseen huonoja ja viljaa joudutaan tuomaan kaikkialta Sisämeren ja Gorfar-joen rannoilta.

Piperian valtakunta alkaa rannalta levittäytyy itään kohti Vihreitä niittyjä, kunnes se kohtaa Justian ja Suden autiomaan rajat. Sisämaan asutus on kuitenkin harvaa ja laillinen esivalta ritareiden isännöimien linnojen ja linnoitusten varassa. Kyliä on vähän ja monet lammaspaimenet viettävät paimentolaismaista elämää siirtyen vuodenaikojen mukaan laitumelta toiselle, kunnes elikot syksyn tullen ovat valmiit kerittäviksi tai teurastettaviksi jossakin pikkukylässä. Tiet ovat kärrypolkuja ja yhteydet sisämaan ja rannikon välillä ovat huonot ja hitaat.

Piperian itäisin osa on hyvin harvaan asuttua ja sekin vähä asutus on kiukkuista ja epäluuloista. Siihen ovat syynä etelästä tulevat rosvojoukot ja Itäisten vuorten vuoristolaiset, jotka pakkoverottavat kyliltä ruokaa, työkaluja, aseita ja joskus myös naisia tai orjiksi kelpaavaa väkeä. Kylät, jotka alistuvat, alkavat kuihtua, kun taas kylät jotka pitävät pintansa, saavat pitää sitä jatkuvasti. Linnat ovat harvassa ja niiden varuskunnat rappiolla. Piperian aatelisto pysyttelee pääkaupungin komeissa taloissa ja harvemmin ajattelee niitä valtakunnan alueita, joita eivät voi nähdä. Viime aikoina tilanne on vain pahentunut, sillä Justiasta leviävä uudisasutus on ärsyttänyt vihamielisiä itäisiä paimentolaisia entisestään. Pieniä paimentolaisjoukkoja kiertelee Piperian takamaita jatkuvasti etsimässä helppoja uhreja.


Katso myös


Takaisin etusivulle