Syntymäpäivät

Useimmat sivistyneillä seuduilla asuvat jaconialaiset tietävät syntymäpäivänsä, mutta se ei ole heille jokavuotisen juhlan aihe. Yleensä jaconialaiset järjestävät syntymäpäiväjuhlat vain tasakymmenvuosina tai jonkin merkittävän ikärajan saavuttaessaan. Muina vuosina syntymää juhlistetaan korkeintaan perhepiirissä tai lähimpien ystävien kesken.

Suhtautuminen syntymäpäivälahjoihin vaihtelee sosiaaliluokan mukaan. Köyhä syntymäpäiväsankari ei oleta, että hänen yhtä lailla köyhät vieraansa tuhlaisivat rahojaan, joten lahjoja ei edellytetä alemmissa luokissa. Nyyttikestityyppiset synttärijuhlat, joissa vieraat tuovat itse ”juhla-aterian” mukanaan, ovat hyvin yleisiä. Myös rahalahjat täysin hyväksyttäviä. Pari kuparilanttia voi olla huomattava ja tervetullut lahja vähävaraiselle päivänsankarille.

Keskiluokkaisissa syntymäpäiväjuhlissa lahjojen katsotaan kuuluvan hyviin tapoihin. Lahjat voivat olla yhtä hyvin käyttötavaraa tai koriste-esineitä kuin myös pelkkää rahaa. Syntymäpäiväsankari puolestaan kustantaa vierailleen ruuat ja juomat.

Aatelissuvuissa ja rikkaimmissa porvarissuvuissa sen sijaan ei haluta syntymäpäivälahjoja vaan niistä voidaan jopa loukkaantua. Lahjan katsotaan viestittävän, että vieras haluaa leveillä omaisuudellaan ja että syntymäpäiväsankarilla ei muka itse olisi varaa kyseiseen tavaraan. Vieraat eivät siksi tuo lahjoja varakkaalle päivänsankarille, elleivät varta vasten halua loukata häntä. (Sitäkin tapahtuu.) Sen sijaan syntymäpäiväjuhlissa arvostetaan aineettomia lahjoja, kuten päivänsankaria ylistäviä juhlapuheita tai vieraiden esittämiä runoja tai lauluja.

Nämä normit pätevät lähinnä artantelaisessa kulttuuripiirissä asuviin ihmisiin. Syrjäseutujen asukkailla, barbaareilla ja velhoilla voi olla omat tapansa.