Teniran Mada (syntyi 440 V.A.? - kuoli 15. alkutalvea 492 V.A.) oli Farrignian kuningas 452-489 V.A. Valtaan noustessaan hän oli komea ja nuori prinssi, josta toivottiin suurta kuningasta. Hän ei kuitenkaan piitannut hovitraditioista ja heittäytyi holtittomuuksiin ja nautintoihin. Asioiden hoito jäi rappiolle ja välit naapurivaltioihin huononivat.
Hän nai kuningatar Antin 460-luvun lopullla. Kuningatar kuoli outoon verenvuototautiin vuonna 490. Sen jälkeen kuningasta ei pidätellyt mikään. Hän teloitutti ainoan poikansa, kruununprinssi Saerasin epäiltynä maanpetoksesta vuonna 491, ja toimeenpani julmuuksia ja joukkoteloituksia. Hän epäili useita aatelissukuja juonittelusta ja monet aateliset pakenivat Travaniin.
Monet, varsinkin ne jotka eivät joutuneet kärsimään kuninkaan oikuista, ihailevat yhä vieläkin kuningasta ja hänen orgioiden ja kieroutuneiden huvittelujen täyttämää elämäänsä. Kuningas suosi kaikenlaisia taiteita avokätisesti, saaden aikaan oikean taiteiden renessanssin. Kiitollisten trubaduurien laulut ovat kullanneet Teniranin ajan muistoa. Hänen aikanaan syntyi myös aate koko maailman hallitsijasta, keisarista. Jaconian kuningassukuihin liittyvä ylhäisaateli haaveilee, että keisari nousisi juuri heidän suvustaan.
Kuningas meni naimisiin vanhimman tyttärensä kanssa 21. alkukesää vuonna 490, samana päivänä kun oli nainut kuningattaren. Vanhin tytär teloitettiin rautakehikossa roikottamalla vuonna 492 uskottomuudesta epäiltynä. Kuningas nai toisen tyttärensä 21. alkukesää 492. Tämä tytär teki itsemurhan hyppäämällä alas palatsin tornista, vain kolmen kuukauden "avio-onnen" jälkeen. Malttamaton kuningas halusi myös nuorimman tyttärensä joten kauniit häät pidettiin poikkeuksellisesti jo 22. alkusyksyä samana vuonna. Monet näkivät tässä enteen ja kuningas kuolikin aivoverenvuotoon 15. alkutalvea 492, vuoteeseen nuorimman tyttärensä Liala Madan viereen.
Liala Mada päätti järjestää kuninkaan loisteliaat hautajaiset 21. alkutalvea 492. Näin seuraavan päivän ilojuhla oli sopivasti ”vain Kuolleiden päivän juhlintaa” eikä siis iloa Teniranin poismenosta, mikä olisi loukannut kuningashuonetta. Liala Mada kruunattiin 493 ja hän osoittautui kovaksi mutta oikeudenmukaiseksi hallitsijaksi, joka palautti kaikki vanhat tavat ja ylläpitää niitä.
On kiellettyä juhlia Madan hääpäiviä, mutta onneksi tasaus- ja seisauspäivät ovat muutenkin juhlapäiviä joten Nautinnon kultit voivat juhlia vaivihkaa. 21. alkukesää on kultin "Siveellisyyden juhla" ja 22. alkusyksyä "Siveettömyyden juhla". Kumpikaan juhla ei ole erityisen siveellinen ainakaan kenenkään normaalin ihmisen mielestä.