Ensisilmäykseltä idän vuoristolaisheimot ovat samanlaisia kuin läntiset serkkunsa. Lähemmin tarkasteltaessa erojakin löytyy.
Asuinsijat
Itäisillä vuorilla ei ole viljavia laaksoja, joten yhteen rakennettujen kylälinnoitusten sijasta on yksittäisiä maatiloja kasvimaineen ja vuohineen. Maatilan päärakennus on pitkänomainen sali, jossa syödään, nukutaan ja eletään. Tulisija on usein avoin ja salin keskellä, mutta savunpoistoaukon yläpuolella on katos sateiden vuoksi.
Kulttuuri
Sukulinjoja ja heimon jäsenyyttä seurataan sukupuiden kautta ja ne ilmaistaan vaatteiden koristeilla ja monin tunnuksin. Yhteisiä asioita varten on jokaisella heimolla pyhä paikkansa, jonne kokoonnutaan istumaan oikeutta, suorittamaan erilaisia riittejä ja päättämään yhteisistä asioista. Siellä otetaan vastaan naapuriheimojen viestintuojat ja tehdään sotasuunnitelmat alaville maille suuntautuvia ryöstöretkiä varten.
Itäisten vuoristolaisten 'soturiklaanit' ovat lähinnä sotureiden asevelilupauksia ja valaliittoja, jotka syntyvät ja hajoavat yhden eliniän aikana.
Tavat
Itäisille vuorille ei voi hyökätä armeijan kera. Pienempien joukkojen varalta on tunnettujen polkujen ja solien varrella aina kätkeytyneitä tiedustelijoita, jotka vihollisen havaittuaan juoksevat oikotietä lähimpään taloon. Talo valmistautuu sotaan ja sieltä lähtee juoksija seuraavaan taloon ja niin edespäin.
Yksittäisiä kulkijoita tai seikkailijaryhmiä ei välttämättä tulkita vihollisiksi, mutta heidän on parasta selittää aikeensa hyvin.
Lähteet
- Pelinjohtajan kirja, s. 137