Suden autiomaa

Kohteesta Praedor-Wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suden autiomaa.png

Suden autiomaa on noin päivämatkan (50 virstaa) levyinen Jaconiaa ympäröivä vyö, jonka takana levittäytyy Borvaria.

Borvariaa vastassa on kahdensadan metrin levyinen kylmän tuulen pieksämä alue, jolla ei kasva yhtään mitään. Sen takana alkaa Borvaria kuin veitsellä leikaten. Suden autiomaassa yöpyvät seikkailijat voivat nähdä öisten saalistajien kiertelevän tuon näkymättömän seinän takana, etsien tietä sen lävitse.


Ilmasto

Läntisten vuorten takana oleva Suden autiomaan osa on hyvin kostea, sillä vuorten länsirinteille pysähtyvien sadepilvien vedet virtaavat sen läpi tuhansina pikkujokina takaisin Borvarian puolelle.

Maaston avaruus tekee siitä erityisen altista tuulille, mikä saa kesäiset ukkosmyrskyt ja talviset pakkastuulet tuntumaan hyvinkin purevilta.

Suden autiomaa ei olekaan oikea autiomaa, vaan siellä vallitsee pääosin samanlainen ilmasto kuin muuallakin Jaconiassa. Siihen, ettei siellä kasva mitään arokasvillisuutta vehmaampaa, on epäilemättä yliluonnolliset syynsä.


Maasto

Pohjoinen

Pohjoisessa maasto on matalien, mutta jyrkkärinteisten kukkuloiden ja pensasryteikköjen peittämien laaksojen sokkeloa.


Länsi

Lännessä Suden autiomaa on rämettynyttä ja vuorten juurelta alkavien ruohoisten kukkuloiden välissä on upottavia lettosoita, jotka voivat nielaista varomattoman kulkijan. Ne ovat jo nielaisseet muinaisia kaupun- keja ja linnoituksia, joiden nimiä edes velhot eivät muista. Nyt siellä elävät salaperäiset Tarai-paimentolaiset, jotka välttävät kosketusta ulkopuolisiin.


Itä

Idässä suden autiomaa on kuivaa ja kuuluisaa piikkipensaistaan ja jopa -puistaan. Sen laakeat kukkulat, hiekkaiset tasangot ja kesäisin kuivat ja tomuiset joen uomat ovat Varna-paimentolaisten kotimaa.


Kaakko

Kaakossa Arkes- ja Vilianjokien myrkyllinen vesi on autioittanut niin idän entiset viljelysmaat kuin Vilianin itäpuolisen Suden autiomaan. Täällä ei ole kuin myrkyllisiä rämeitä, kitukasvuista ruovikkoja, epämuodostuneita eläimiä ja joesta ryömineitä hirviöitä.


Etelä

Syvässä etelässä Suden autiomaa on erämaata, jonka Anfar ja Eviar jakavat kolmeen osaan.

Pohjoisreuna on korkeiden kallioiden rikkomaa harvaa metsää.

Sen takana on ruohikkoisia kukkuloita, joiden lakea peittävät louhikot. Laaksoissa höyryävät kuumat, rikinkatkuiset lähteet.

Syvemmällä etelässä kukkulat tasoittuvat ja autioituvat miltei piirteettömäksi hiekka-aavikoksi. Joitakin Varna-paimentolaiset ja Tarai-paimentolaisheimoja liikkuu näillä mailla.


Kasvillisuus

Suden autiomaa on maastoltaan yleensä tasaista tai kukkulaista aroa, kasvillisuuden käydessä niukemmaksi kun lähestytään Borvarian rajaa. Lähempänä maailman rajaa kasvillisuus on usein varpuvartista, piikikästä ja nahkealehtistä.

Ruohokasvit ovat nahkealehtisiä eivätkä tarjoa riittävästi ravintoa kotieläimille. Pensaat ovat piikkisiä. Monet pensailta näyttävät kasvit ovat itse asiassa kitukasvuisia puita.

Eläimistö

Lähempänä sisäalueita kasvillisuus on vehmaampaa ja syötävää riittää monenlaisille kasvissyöjille, kuten kaniineille tai pienille peuroille. Näitä paimentolaiset, erilaiset haukat ja sudetkin metsästävät sitten ravinnokseen.

Borvarian rajan tuntumassa eivät pehmeänahkaiset eläimet useinkaan liiku, vaan sen sijaan kasveja syövät erilaiset pienet liskot ja ötökät, ja samanlaisia pikkueläimiä ovat useimmat saalistajatkin.

Suden autiomaassa esiintyy kolmea eri tyyppistä ihmiselle vaarallista petoa. Kesäisin saattaa kasvillisuuden seassa vaania käärmeitä, ja vaikka useimmat niistä eivät olekaan tappavan myrkyllisiä, jotkut ovat, ja vaaratonkin käärme voi pillastuttaa hevosen.

Toinen vaara ovat susilaumat, jotka saattavat käydä ihmistenkin kimppuun etenkin talvisaikaan, tai jos muuten arvelevat saavansa helpon saaliin.

Varomaton kulkija voi kesäisin myös astua jalkateränsä kokoisen skorpionin päälle, tai unohtaa aamulla ravistaa saappaansa tyhjäksi ennen kuin työntää siihen jalkansa.


Asutus

Harvoja paimentolaisheimoja lukuun ottamatta Suden autiomaassa ei liiku ihmisiä. Jaconian kartoissa Suden autiomaa jätetään muutenkin valkoiseksi tai piirretään täyteen susia, käärmeitä ja vähintään yhtä pelottavia barbaareja ratsuineen.

Useimmat praedorit suunnittelevat retkensä siten, että voivat yöpyä Suden autiomaassa, puolen virstan päässä rajasta, missä kiviä yhä peittävät varvut ja sammaleet eikä tuuli ole niin hyinen. Viimeisen 200 metrin matkalla kaikki vesi on steriiliä, joten leilit kannattaa täyttää siellä. Ehkä taudinaiheuttajatkin pakenevat Borvarian epäluontoa, niin kuin muukin elämä.


Rauniot

Suden autiomaassa on kahdenlaisia raunioita. Nuoremmat rauniot ovat jäänteitä vartiotorneista, linnoista ja kylistä, kun varhaiset kuninkaat yrittivät ensimmäisellä vuosisadalla laajentaa valtakuntiaan tänne. Nälänhädät, taudit ja barbaarisodat tekivät hankkeesta lopun.

Lisäksi on niin vanhoja raunioita, että ne voivat olla vanhempia kuin koko paimentolaiskulttuuri. Oli aika, jolloin Jaconian reunat olivat helpommin asuttavia kuin sen sisäosat, mutta tästä on tuhansia ja taas tuhansia vuosia. Suden autiomaan tuulet ja kukkulat ovat nielaisseet kaupungit ja kaataneet tornit. Maan pinnalla näkyy enää hyvin vähän, mutta maan alla voi olla mitä tahansa. Paimentolaiset tietävät millä kukkulalla kummittelee tai minkä laakson ympärillä liikkuu niin karjaa kuin paimeniakin verottavia hirviöitä.


Lähteet


Katso myös